Katainen: Eurooppalaiset valtiot ovat syvien haasteiden edessä

Pääministeri Jyrki Kataisen puhe EU-selonteosta.

Arvoisa puhemies, hyvät edustajat,

Eurooppalaiset valtiot ovat syvien haasteiden edessä. Taloudelliset ongelmat vaativat perusteellisia uudistuksia kilpailukyvyn ja uuden luomisen kyvyn vahvistamiseen.

Monien maiden talousongelmat uhkaavat horjuttaa yhteiskunnallista vakautta ja lisätä ihmisten kokemaa epäoikeudenmukaisuuden tunnetta. Monissa maissa pitkittyvä työttömyys erityisesti nuorten kohdalla uhkaa syrjäyttää sadattuhannet nuoret pysyvästi.

He eivät ole rakentamassa tulevaisuutta tekemällä työtä. Tiedossamme olevien haasteiden ohella esim. Kreikassa on noin 1,5 miljoonaa laitonta siirtolaista Euroopan lähialueilta hakemassa turvaa kreikkalaisilta.

Nämä eurooppalaisten maiden ongelmat siirtyvät rajojen yli halusimmepa sitä tai emme. Lievin ongelman tartunnan ilmenemismuoto lienee suomalaisen työn kysynnän heikkeneminen. Asiakkaita on vähemmän kuin aiemmin.

Kun monella eurooppalaisella valtioilla on vaikeaa, vaikuttaa se koko maanosan tilanteeseen ja luonnollisesti myös EU-yhteisönä joutuu tilanteesta kärsimään. Ongelmat ovat ratkaistavissa. Tähän tarvitaan sekä kansallisia että eurooppalaisia toimia.

Olisiko Eurooppa vahvempi vai heikompi ilman eurooppalaista integroitumista? Olisiko hajanaisempi Eurooppa parempi ihmisille ja kaupankäynnille? Olisiko Suomen vaikutusvalta vahvempi vai heikompi, jos emme olisi EU:ssa ja euroalueessa? Onko Euroopan maiden välisellä integroitumisella saavutettavissa tulevaisuudessa hyötyjä? Missä kohtaa tarvitsemme vahvempaa kansallista vastuunkantoa ja kuinka sitä voimme edistää?

Tässä joitakin kysymyksiä, joihin selonteko osaltaan vastaa, mutta joista kannattaa käydä keskustelua mahdollisimman laaja-alaisesti.

Noin kuusi vuotta jatkunut maailmanlaajuinen talouskriisi on herättänyt toivottomuutta ja kielteisiä ajatuksia sekä kriisimaissa että niitä auttavissa maissa. Epäreiluuden tuntemus on yhteistä.

Monet ääriliikkeet saavat kasvualustan epätoivosta tarjotessaan yksinkertaisia ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin.

Eurooppalaisten valtioiden väliseen yhteistyöhön ja eurooppalaisten valtioiden väliseen yhdentymiseen kohdistuva kritiikki on ymmärrettävää. Onhan kriisi koko Euroopan kattava. Mutta onko oikea johtopäätös, että hajanainen Eurooppa olisi vahvempi ja että ilman EU:ta toisten maiden ongelmat eivät siirtyisi toisten murheiksi? Enpä usko. Ainoastaan luontaistaloudessa elävä eristäytynyt alkuperäiskansa voi nykyaikana säästyä talouskriisin vaikutuksilta – jos hekään.

Myös EU:ta on syytä arvioida kriittisesti kriisinhallinnan hoidossa. Kaikki ei ole mennyt parhaalla mahdollisella tavalla. Tätä selittää osin ongelmien ennen kokematon luonne, kriisin valtavat mittasuhteet, välttämättömyys luoda uusia välineitä kriisinhallintaan ja jäsenmaiden erimielisyydet tavasta hoitaa kriisiä.

EU-selonteossa otetaan kantaa siihen, millaista Eurooppaa haluamme olla rakentamassa. Hallituksen tarkoituksena on määritellä sitä mitä tahdomme Euroopan tulevaisuudelta, mihin olemme valmiit sitoutumaan ja minkä puolesta olemme valmiit tekemään työtä. Ilman tahoa, ilman sitoutumiskykyä ja ilman työtä mitään uutta ei ole mahdollista luoda.

Eurooppalaista tulevaisuuskeskustelua hallitsee kaksi ääripäätä. Toisten mielestä kaikki valtioiden ja inhimillisen elämän ongelmat johtuvat EU:sta. ”Missä EU, siellä ongelma”. Toisen ääripään mielestä ainoa keino pitää Eurooppa kasassa on luoda Euroopan Yhdysvallat. Selonteon linjaukset eivät perustu kumpaankaan ääripäähän.

Selonteko perustuu ajatukselle maltillisesta, yhteistyökykyisestä, vaikuttamishaluisesta, kansallista vastuuta korostavasta ja eurooppalaiseen integraatioon myönteisesti suhtautuvasta Suomesta.

Aloitetaan Suomen EU-politiikan peruslinjasta:

Valtioneuvoston linja on, että entistä vahvempi, yhtenäisempi ja reilumpi Euroopan unioni on Suomen ja suomalaisten etu.

Euroopan unioni on Suomelle luonteva poliittinen yhteisö, jonka kehittäminen vahvistaa Suomen vaurautta ja turvallisuutta. Tämä integraatiomyönteinen linja perustuu näkemykseen Euroopan yhdentymisen hyödyistä Suomelle ja suomalaisille. Kyse ei ole pelkästä taloudellisesta kustannus-hyötylaskelmasta. Kuuluminen Euroopan unioniin on Suomelle myös arvovalinta ja poliittinen valinta.

EU-jäsenyys on vahvistanut Suomen asemaa ja kiinnittänyt Suomen entistä vahvemmin eurooppalaiseen arvoyhteisöön. Suomen vaikutusvalta meihin vaikuttaviin, luonteeltaan rajat ylittäviin ongelmiin on unionin jäsenenä eri luokkaa kuin se olisi yksin.

Sitoutumisemme EU:n ja euron jatkokehittämiseen on edelleen vahvaa. Tämä on ehkä koko selonteon tärkein viesti, koska Suomen pitkä EU-myönteinen linja on kyseenalaistettu niin sisältä kuin ulkoakin päin.

Olemme siis sitoutuneet EU:n kehittämiseen, mutta millaisen unionin Suomi haluaa?

Tavoitteemme on reilumpi ja oikeudenmukaisempi EU. Se tarkoittaa, että EU-maat kunnioittavat eurooppalaisia arvojaan ja yhteisiä sääntöjään.

EU on paljon enemmän kuin vapaakauppa-alue ja talousyhteisö. Se on arvoyhteisö. Arvoyhteisö ei kuitenkaan ole kestävällä pohjalla, ellei se rakennu vahvan yhteisen sääntöperustan tinkimättömälle noudattamiselle.

Oikeusvaltioperiaatteen polkeminen, ihmisoikeuksien loukkaaminen tai vähemmistöjen syrjiminen eivät kuulu Euroopan unioniin.

Reiluun integraatioon kuuluu myös päätöksenteon avoimuuden ja demokraattisuuden vahvistaminen. Kyse on siitä, että Euroopan unioni toimii tavalla, jonka ihmiset tuntevat omakseen ja jota he voivat tukea.

Tärkeää on myös se, että samalla kun jäsenvaltiot sitoutuvat yhä tiiviimpään integraatioon, ne pitävät omat, kansalliset asiansa kunnossa. Tarvitsemme yhtä aikaa enemmän Eurooppaa ja enemmän kansallista vastuunkantoa.

Arvoisa puhemies,

Miten tämä peruslinja toteutuu käytännössä?

Valtioneuvosto luettelee selonteossa joukon kehittämisalueita, joihin Suomi panostaa lähivuosina.

(1) Ensimmäinen on edellä mainittu arvojen ja sääntöjen kunnioittaminen. Oikeusvaltioperiaatteen ja perusoikeuksien toteutuminen edellyttää tehokkaampaa seurantaa ja valvontaa. Suomi on jo ollut tässä aktiivinen yhdessä Saksan, Hollannin ja Tanskan kanssa. Kokonaisuuteen kuuluu myös työ korruption kitkemiseksi ja veronkierron estämiseksi.

(2) Toinen on kilpailukyvyn, kasvun ja työllisyyden sekä sosiaalisen ulottuvuuden parantaminen. Sisämarkkinoiden kehittäminen on keskeinen Suomen painopiste. Se koskee erityisesti digitaalisia sisämarkkinoita mutta myös energian ja palveluiden sisämarkkinoita.

Kauppapolitiikka ja sopimukset kolmansien maiden kanssa ovat oleellisia kasvun lähteitä. Suomi on jo pitkään ajanut EU:n ja USA:n välistä vapaakauppasopimusta, jota koskevat neuvottelut käynnistyivät tällä viikolla.

Euroopan sosiaalisen ulottuvuuden vahvistaminen on nostettu keskiöön viime aikoina. Selonteossa korostamme pohjoismaista hyvinvointimallia, jossa kasvu, vahva julkinen talous ja hyvinvointi kulkevat käsi kädessä.

(3) Kolmas painopiste on talous- ja rahaliiton vahvistaminen. Talous- ja rahoituskriisi on osoittanut, kuinka tärkeää on, että EU:n ja erityisesti euroalueen jäsenvaltiot noudattavat yhteisesti hyväksyttyjä sääntöjä ja periaatteita myös huonoina aikoina. Talous- ja rahaliiton valuvikojen korjaamisessa tämän hetken prioriteetti on pankkiunionin luominen. Vastuu pankkikriiseistä pitää siirtää veronmaksajilta omistajille ja sijoittajille.

(4) Neljäs kehittämisen kohta on yhteinen energiapolitiikka ja ilmastonmuutoksen torjuminen. Unionin tulee jatkossakin olla edelläkävijä ilmaston lämpenemisen torjumisessa. Emme kuitenkaan saa unohtaa yritystemme kilpailuasemaa, jotta turvaamme eurooppalaiset työpaikat. Ilmastomuutos pitää nähdä myös mahdollisuutena luoda perusteet uudelle, puhtaammalle kasvulle.

(5) Viides on henkilöiden vapaan liikkuvuuden edistäminen. Kilpailukykymme on riippuvainen työvoiman liikkuvuudesta. Siksi on päästävä eroon turhasta byrokratiasta ja muodollisuuksista, kuitenkin siten, että kansalaisten oikeudet ja turvallisuus taataan.

(6) Kuudes painopiste on unionin ulkoisen toiminnan vahvistaminen. Ulkoisessa toiminnan johdonmukaisuus, kokonaisvaltaisuus sekä yhtenäisyys on varmistettava. Yhteistä

turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa tulee vahvistaa tavalla, joka helpottaa jäsenmaiden kasvavaa resurssipulaa ja vahvistaa unionin kriisinhallintakykyä.

(7) Seitsemäs kohta on unionin laajentuminen. EU saa pian 28. jäsenmaan Kroatian ja euroalue 18. jäsenmaan Latvian. Laajentuminen tulee pitää liikkeessä senkin jälkeen. Tavoitteena on koko Euroopan mantereen vakauttaminen ja demokratisoiminen.

Arvoisa puhemies,
Vielä muutama sana EU:n toimintatavoista sekä Suomen oman EU-politiikan toteutuksesta. Jotkut jäsenmaat ovat aloittaneet keskustelun toimivallan palauttamisesta takaisin

jäsenmaihin. Valtioneuvosto ei pidä tätä keskustelua järkevänä. Unionin tulee kuitenkin kunnioittaa toissijaisuusperiaatetta ja lopettaa sääntely, jonka tavoitteet saavutetaan yhtä hyvin kansallisella tasolla.

Keskustelua on käyty myös perussopimusten muuttamisesta. Valtioneuvosto katsoo, että tässä vaiheessa integraation syventäminen on toteutettavissa nykyisten perussopimusten puitteissa. Keskustelua perussopimusten muuttamisesta on kuitenkin hyvä jatkaa.

Suomi tukee edelleen yhteisömenetelmää ja vahvaa komissiota. Emme näe syytä muuttaa toimielimien välistä tasapainoa.

Valtioneuvosto kantaa huolta myös unionin yhtenäisyyden säilyttämisestä. Unioni kehittämisessä pitää ensisijaisesti pyrkiä ratkaisuihin, jotka turvaavat unionin yhtenäisyyden mahdollisimman pitkälle.

Selonteossa tarkastellaan myös menettelyjä, joilla Suomessa valmistellaan EU-politiikkaa ja joilla Suomi ajaa etujaan EU:ssa.

Pienen maan on kyettävä keskittymään oleelliseen sekä toimimaan ennakoivasti ja aktiivisesti. Rajalliset voimavarat on saatava toimimaan johdonmukaisesti ja tehokkaasti.

Suomen toiminta on ollut tuloksellista ja olemme monessa asiassa kokoamme suurempia vaikuttajia. Mutta parantamisen varaa on edelleen.

Eduskunnan osallistuminen kannanmuodostukseen on vahvuus, joka tekee Suomen kannoista kestäviä EU-tason neuvotteluissa ja varmistaa niiden laajan poliittisen tuen kotimaassa.

Keskustelu EU:n demokraattisesta legitimiteetistä on korostanut edelleen kansallisten parlamenttien EU-asioiden käsittelyyn osallistumisen merkitystä

Yhteistyö on toiminut erittäin hyvin ja haluan kiittää siitä eduskuntaa. Toki tässäkin on parantamisen varaa. Eduskunnan riittävän varhainen tiedonsaanti on ehdoton edellytys sen keskeisen aseman turvaamiseksi.