Katainen: Energialla uutta työtä

Suomen ja suomalaisten menestymisen kannalta energian hinta ja saatavuus ovat suuressa roolissa. Pohjoinen sijaintimme vaikuttaa lämmitys- ja valaistuskauden pituuteen, harva asutuksemme kuljetus-, liikennöinti- ja logistiikkatarpeeseen ja korkea elintasomme tarkoittaa korkeaa energian kulutusta.

Kilpailukykyinen vientiteollisuus on suomalaisen hyvinvoinnin peruspilari. Kohtuuhintainen energia on ollut ja on myös tulevaisuudessa suomalaisen viennin keskeisimpiä menestystekijöitä. Energiaintensiiviset teollisuusalat ? metsä-, metalli- ja kemianteollisuus ? ovat olleet vuosikymmenet maamme talouden vetureita. Näiden alojen suhteellinen merkitys on viime vuosina alentunut, mutta ne ovat edelleen korvaamattomia Suomen taloudelle. Energia on Suomelle korostetun tärkeää.

Maailman energiamarkkinat ovat murroksessa. Ehkä merkittävin yksittäinen muutos on Yhdysvaltojen liuskekaasutuotanto ja sen maailmanlaajuiset vaikutukset. Liuskekaasu on laskenut kaasun kuluttajahinnat USA:ssa murto-osaan vielä vajaa kymmenen vuotta sitten vallinneesta tasosta. Kaasun hinta tuokin USA:n teollisille työpaikoille merkittävää kilpailuetua esimerkiksi Eurooppaan nähden.

Euroopassakin on liuskekaasuesiintymiä, mutta niiden hyödyntäminen on huomattavasti vaikeampaa kuin Yhdysvalloissa. Eurooppa ja Suomi eivät näin ollen helposti pääse mukaan halvan kaasun hyödyntäjiksi. Globaali energiamarkkinakehitys näyttäisi vievän Euroopan talouden ja erityisesti eurooppalaisten teollisten työpaikkojen kannalta haasteellisempaan suuntaan.

Energiamarkkinoiden muutokset vaikuttavat suoraan kansainvälisiin valtasuhteisiin. USA:n talouden vahvistuminen muuttaa asetelmia esimerkiksi turvallisuuspolitiikassa ja ilmastopolitiikassa.

Nämä muutostrendit ja Euroopan teollisuuden kilpailukykyyn kohdistuvat paineet on tarkasti otettava huomioon EU:n energia- ja ilmastopolitiikan linjauksissa sekä Suomen omissa kansallisissa energiapolitiikan päätöksissä.

Euroopassa on entistä enemmän tarvetta toimiville energian sisämarkkinoille. Energiaintensiivisen Suomen kannalta markkinoiden toimivuus on tulevaisuudessa elinehto. Meidän on luotettava markkinapohjaiseen toimintaan ja tarkastella kriittisesti kaikkia tukia, säännöksiä ja muuta julkisen vallan ohjausta, jotka saattavat aiheuttaa häiriöitä energiamarkkinoille. Fiksusta sääntelystä ja terveestä kilpailusta energiamarkkinoilla hyötyy eniten yksittäinen kuluttaja.

Kansallisella tasolla meidän on turvattava kohtuuhintaisen energian saatavuus ja samalla tartuttava uusiin mahdollisuuksiin. Kaikki energiateknologiaan, energiatehokkuuteen, uusiutuviin energiamuotoihin, biotalouteen, cleantechiin tai ylipäänsä ns. vihreään talouteen liittyvä yritystoiminta on globaalisti ehkä voimakkaimmin kasvava elinkeinotoiminnan alue. Vihreän talouden alat tuovat Suomeen jatkossa yhä enemmän työtä ja hyvinvointia.

Hallitus on jo käynnistänyt pitkän aikavälin energiapolitiikan suunnittelun ja tehnyt lukuisia toimia uusiin haasteisiin vastaamiseksi. Jatkoa ajatellen erityisen tärkeä on vuoteen 2050 ulottuvan energia- ja ilmastotiekartan laadinta. Energia-ala kaipaa pitkäjänteisiä linjauksia ja laajaa yhteisymmärrystä. Tämän takia energia- ja ilmastotiekartan laatimiseen on hyvä saada mukaan kaikki eduskuntapuolueet.

Turun Sanomat, 4.6.2013