Suomen ja suoma­lais­ten menes­ty­mi­sen kannalta ener­gian hinta ja saata­vuus ovat suuressa roolissa. Pohjoi­nen sijain­timme vaikut­taa lämmi­tys- ja valais­tus­kau­den pituu­teen, harva asutuk­semme kulje­tus-, liiken­nöinti- ja logis­tiik­ka­tar­pee­seen ja korkea elin­ta­somme tarkoit­taa korkeaa ener­gian kulu­tusta.

Kilpai­lu­ky­kyi­nen vien­ti­teol­li­suus on suoma­lai­sen hyvin­voin­nin perus­pi­lari. Kohtuu­hin­tai­nen ener­gia on ollut ja on myös tule­vai­suu­dessa suoma­lai­sen vien­nin keskei­sim­piä menes­tys­te­ki­jöitä. Ener­giain­ten­sii­vi­set teol­li­suusa­lat ? metsä-, metalli- ja kemian­teol­li­suus ? ovat olleet vuosi­kym­me­net maamme talou­den vetu­reita. Näiden alojen suhteel­li­nen merki­tys on viime vuosina alen­tu­nut, mutta ne ovat edel­leen korvaa­mat­to­mia Suomen talou­delle. Ener­gia on Suomelle koros­te­tun tärkeää.

Maail­man ener­gia­mark­ki­nat ovat murrok­sessa. Ehkä merkit­tä­vin yksit­täi­nen muutos on Yhdys­val­to­jen lius­ke­kaa­su­tuo­tanto ja sen maail­man­laa­jui­set vaiku­tuk­set. Lius­ke­kaasu on laske­nut kaasun kulut­ta­ja­hin­nat USA:ssa murto-osaan vielä vajaa kymme­nen vuotta sitten vallin­neesta tasosta. Kaasun hinta tuokin USA:n teol­li­sille työpai­koille merkit­tä­vää kilpai­lue­tua esimer­kiksi Euroop­paan nähden.

Euroo­pas­sa­kin on lius­ke­kaa­sue­siin­ty­miä, mutta niiden hyödyn­tä­mi­nen on huomat­ta­vasti vaikeam­paa kuin Yhdys­val­loissa. Eurooppa ja Suomi eivät näin ollen helposti pääse mukaan halvan kaasun hyödyn­tä­jiksi. Globaali ener­gia­mark­ki­na­ke­hi­tys näyt­täisi vievän Euroo­pan talou­den ja erityi­sesti euroop­pa­lais­ten teol­lis­ten työpaik­ko­jen kannalta haas­teel­li­sem­paan suun­taan.

Ener­gia­mark­ki­noi­den muutok­set vaikut­ta­vat suoraan kansain­vä­li­siin valta­suh­tei­siin. USA:n talou­den vahvis­tu­mi­nen muut­taa asetel­mia esimer­kiksi turval­li­suus­po­li­tii­kassa ja ilmas­to­po­li­tii­kassa.

Nämä muuto­stren­dit ja Euroo­pan teol­li­suu­den kilpai­lu­ky­kyyn kohdis­tu­vat paineet on tarkasti otet­tava huomioon EU:n ener­gia- ja ilmas­to­po­li­tii­kan linjauk­sissa sekä Suomen omissa kansal­li­sissa ener­gia­po­li­tii­kan päätök­sissä.

Euroo­passa on entistä enem­män tarvetta toimi­ville ener­gian sisä­mark­ki­noille. Ener­giain­ten­sii­vi­sen Suomen kannalta mark­ki­noi­den toimi­vuus on tule­vai­suu­dessa elinehto. Meidän on luotet­tava mark­ki­na­poh­jai­seen toimin­taan ja tarkas­tella kriit­ti­sesti kaik­kia tukia, sään­nök­siä ja muuta julki­sen vallan ohjausta, jotka saat­ta­vat aiheut­taa häiriöitä ener­gia­mark­ki­noille. Fiksusta sään­te­lystä ja terveestä kilpai­lusta ener­gia­mark­ki­noilla hyötyy eniten yksit­täi­nen kulut­taja.

Kansal­li­sella tasolla meidän on turvat­tava kohtuu­hin­tai­sen ener­gian saata­vuus ja samalla tartut­tava uusiin mahdol­li­suuk­siin. Kaikki ener­gia­tek­no­lo­gi­aan, ener­gia­te­hok­kuu­teen, uusiu­tu­viin ener­gia­muo­toi­hin, biota­lou­teen, clean­tec­hiin tai ylipäänsä ns. vihre­ään talou­teen liit­tyvä yritys­toi­minta on globaa­listi ehkä voimak­kaim­min kasvava elin­kei­no­toi­min­nan alue. Vihreän talou­den alat tuovat Suomeen jatkossa yhä enem­män työtä ja hyvin­voin­tia.

Halli­tus on jo käyn­nis­tä­nyt pitkän aika­vä­lin ener­gia­po­li­tii­kan suun­nit­te­lun ja tehnyt lukui­sia toimia uusiin haas­tei­siin vastaa­mi­seksi. Jatkoa ajatel­len erityi­sen tärkeä on vuoteen 2050 ulot­tu­van ener­gia- ja ilmas­to­tie­kar­tan laadinta. Ener­gia-ala kaipaa pitkä­jän­tei­siä linjauk­sia ja laajaa yhtei­sym­mär­rystä. Tämän takia ener­gia- ja ilmas­to­tie­kar­tan laati­mi­seen on hyvä saada mukaan kaikki edus­kun­ta­puo­lu­eet.

Turun Sano­mat, 4.6.2013

Lisää sisältöä samassa kategoriassa