Kasvua, työtä ja hyvinvointia

Verouudistuksemme keventää työn ja työllistämisen ja yrittämisen veroja. Se kannustaa työllistämään ja samalla tekee työntekoon ryhtymisestä kannattavampaa. Kun joitakin veroja laman jälkeen joudutaan korottamaan, haluamme suunnata korotukset ympäristö-, haitta- ja kulutusveroihin. Siten vauhditetaan energiansäästöä ja hillitään turhaa ympäristön kulutusta.

Kokoomuksen verouudistuksella kerätään laskennallisesti miljardi euroa vuodessa nykyistä enemmän verotuloja. Tämä on välttämätöntä hyvinvointiyhteiskuntamme turvaamiseksi. Tätä miljardia vielä tärkeämpää ovat uudistuksen uutta kasvua ja työpaikkoja tuovat vaikutukset. On nimittäin turha tehdä laskennallisesti valtavasti verotuloja lisäävä uudistus, jos samalla hidastaa kasvua. Veroprosentteja tärkeämpää on saatavien veroeurojen määrä.

Kokoomuksen linja on myös oikeudenmukainen. Pohjoismainen malli ja suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on paras tapa rakentaa yhteiskuntaa. Siinä yhdistetään osaava työvoima ja kilpailukyky sekä tasa-arvoiset julkiset palvelut ja huolenpito heikoimmista.

Myös oikeudenmukaisuuden tunne on tärkeää. Esitämme pääomaveron korottamista kahdella prosenttiyksiköllä. Tämän lisäksi kaikkein suurimmista pääomatuloista vero nostettaisiin määräaikaisesti ensi vaalikauden ajaksi tätä vielä lievästi korkeammalle tasolle. Kaikkein pienimmät osinkotulot ? esimerkiksi alle tuhannen euron – muutettaisiin samalla kokonaan verovapaiksi. Tällä kannustetaan pienimuo-toiseen sijoittamiseen ja kotimaiseen omistajuuteen. Millään pääomatulojen verotuksen muutoksilla eivät vaikutukset verotuloihin ole suuria, mutta tätä kautta voidaan lisätä tulevien taloustalkoiden oikeudenmukaisuutta.

Kokoomus on kannattanut aina ensimmäisestä vaaliohjelmastaan vuodelta 1918 verotusta, joka peritään maksukyvyn mukaan. Siksi kannatamme nyt ja jatkossa progressiivista tuloverotusta, jossa enemmän tienaava maksaa isommalla prosentilla.

Moni tasaverokin on käytännössä progressiivinen. Kunnallisveron suuret vähennykset tekevät siitä progressiivisen. Näin on myös arvonlisäveron laita. Välttämättömyyshyödykkeet, kuten ruoka, lääkkeet ja joukkoliikenne ovat verotettuina huomattavasti alennetuilla prosenteilla. Pienituloisen ostoksista suuri osa painottuu näihin kevyesti verotettuihin tuotteisiin. Siksi suurituloinen maksaa kulutuskoristaan isompaa veroprosenttia. Arvonlisävero kohdistuu myös ulkomaiseen työhön, koska sitä kerätään muuallakin valmistetuista tuotteista.

Moni on perustellusti huolissaan välillisten verojen aiheuttamasta hintojen noususta. Veromallimme kuitenkin kompensoi hintojen nousun. Eläkkeet ja etuudet nousevat hintojen nousua vastaavasti. Työssäkäyville taas jää enemmän rahaa käteen kevyemmin verotetusta palkastaan. Käteen tulee enemmän rahaa, josta voi päättää miten sen kuluttaa.

Tärkeintä on kuitenkin se, että työn teon ja teettämisen veron alentaminen tuo uusia työpaikkoja. Työttömien työllistyessä verotulot kasvavat ja samalla sosiaalimenot pienenevät. Se luo positiivisen kierteen, jolle tuleva hyvinvointimme rakentuu. Mitä useampi meistä on työelämässä, sitä paremmin meillä on varaa pitää huolta heistä, jotka tukea tarvitsevat.

(Kirjoitus on julkaistu Turun Sanomissa 1.2.2011.)