Kasvua, työtä ja hyvin­vointia

Verouu­dis­tuk­semme keventää työn ja työllis­tä­misen ja yrittä­misen veroja. Se kannustaa työllis­tämään ja samalla tekee työntekoon ryhty­mi­sestä kannat­ta­vampaa. Kun joitakin veroja laman jälkeen joudutaan korot­tamaan, haluamme suunnata korotukset ympäristö-, haitta- ja kulutus­ve­roihin. Siten vauhdi­tetaan energian­säästöä ja hillitään turhaa ympäristön kulutusta.

Kokoo­muksen verouu­dis­tuk­sella kerätään lasken­nal­li­sesti miljardi euroa vuodessa nykyistä enemmän verotuloja. Tämä on välttä­mä­töntä hyvin­voin­tiyh­teis­kun­tamme turvaa­mi­seksi. Tätä miljardia vielä tärkeämpää ovat uudis­tuksen uutta kasvua ja työpaikkoja tuovat vaiku­tukset. On nimittäin turha tehdä lasken­nal­li­sesti valta­vasti verotuloja lisäävä uudistus, jos samalla hidastaa kasvua. Veropro­sentteja tärkeämpää on saatavien veroeu­rojen määrä.

Kokoo­muksen linja on myös oikeu­den­mu­kainen. Pohjois­mainen malli ja suoma­lainen hyvin­voin­tiyh­teis­kunta on paras tapa rakentaa yhteis­kuntaa. Siinä yhdis­tetään osaava työvoima ja kilpai­lukyky sekä tasa-arvoiset julkiset palvelut ja huolenpito heikoim­mista.

Myös oikeu­den­mu­kai­suuden tunne on tärkeää. Esitämme pääoma­veron korot­ta­mista kahdella prosent­tiyk­si­köllä. Tämän lisäksi kaikkein suurim­mista pääoma­tu­loista vero nostet­taisiin määrä­ai­kai­sesti ensi vaali­kauden ajaksi tätä vielä lievästi korkeam­malle tasolle. Kaikkein pienimmät osinko­tulot ? esimer­kiksi alle tuhannen euron - muutet­taisiin samalla kokonaan verova­paiksi. Tällä kannus­tetaan pienimuo-toiseen sijoit­ta­miseen ja kotimaiseen omista­juuteen. Millään pääoma­tu­lojen verotuksen muutok­silla eivät vaiku­tukset verotu­loihin ole suuria, mutta tätä kautta voidaan lisätä tulevien talous­tal­koiden oikeu­den­mu­kai­suutta.

Kokoomus on kannat­tanut aina ensim­mäi­sestä vaalioh­jel­mastaan vuodelta 1918 verotusta, joka peritään maksu­kyvyn mukaan. Siksi kanna­tamme nyt ja jatkossa progres­sii­vista tulove­ro­tusta, jossa enemmän tienaava maksaa isommalla prosen­tilla.

Moni tasave­rokin on käytän­nössä progres­sii­vinen. Kunnal­lis­veron suuret vähen­nykset tekevät siitä progres­sii­visen. Näin on myös arvon­li­sä­veron laita. Välttä­mät­tö­myys­hyö­dykkeet, kuten ruoka, lääkkeet ja joukko­lii­kenne ovat verotet­tuina huomat­ta­vasti alenne­tuilla prosen­teilla. Pieni­tu­loisen ostok­sista suuri osa painottuu näihin kevyesti verotet­tuihin tuotteisiin. Siksi suuri­tu­loinen maksaa kulutus­ko­ristaan isompaa veropro­senttia. Arvon­li­sävero kohdistuu myös ulkomaiseen työhön, koska sitä kerätään muual­lakin valmis­te­tuista tuotteista.

Moni on perus­tel­lusti huolissaan välil­listen verojen aiheut­ta­masta hintojen noususta. Veromal­limme kuitenkin kompensoi hintojen nousun. Eläkkeet ja etuudet nousevat hintojen nousua vastaa­vasti. Työssä­käy­ville taas jää enemmän rahaa käteen kevyemmin verote­tusta palkastaan. Käteen tulee enemmän rahaa, josta voi päättää miten sen kuluttaa.

Tärkeintä on kuitenkin se, että työn teon ja teettä­misen veron alenta­minen tuo uusia työpaikkoja. Työttömien työllis­tyessä verotulot kasvavat ja samalla sosiaa­li­menot piene­nevät. Se luo positii­visen kierteen, jolle tuleva hyvin­voin­timme rakentuu. Mitä useampi meistä on työelä­mässä, sitä paremmin meillä on varaa pitää huolta heistä, jotka tukea tarvit­sevat.

(Kirjoitus on julkaistu Turun Sanomissa 1.2.2011.)