Kasvua, työtä ja hyvin­voin­tia

Vero­uu­dis­tuk­semme keven­tää työn ja työl­lis­tä­mi­sen ja yrit­tä­mi­sen veroja. Se kannus­taa työl­lis­tä­mään ja samalla tekee työn­te­koon ryhty­mi­sestä kannat­ta­vam­paa. Kun joita­kin veroja laman jälkeen joudu­taan korot­ta­maan, haluamme suun­nata koro­tuk­set ympä­ristö-, haitta- ja kulu­tus­ve­roi­hin. Siten vauh­di­te­taan ener­gian­sääs­töä ja hilli­tään turhaa ympä­ris­tön kulu­tusta.

Kokoo­muk­sen vero­uu­dis­tuk­sella kerä­tään lasken­nal­li­sesti miljardi euroa vuodessa nykyistä enem­män vero­tu­loja. Tämä on vält­tä­mä­töntä hyvin­voin­tiyh­teis­kun­tamme turvaa­mi­seksi. Tätä miljar­dia vielä tärkeäm­pää ovat uudis­tuk­sen uutta kasvua ja työpaik­koja tuovat vaiku­tuk­set. On nimit­täin turha tehdä lasken­nal­li­sesti valta­vasti vero­tu­loja lisäävä uudis­tus, jos samalla hidas­taa kasvua. Vero­pro­sent­teja tärkeäm­pää on saata­vien veroeu­ro­jen määrä.

Kokoo­muk­sen linja on myös oikeu­den­mu­kai­nen. Pohjois­mai­nen malli ja suoma­lai­nen hyvin­voin­tiyh­teis­kunta on paras tapa raken­taa yhteis­kun­taa. Siinä yhdis­te­tään osaava työvoima ja kilpai­lu­kyky sekä tasa-arvoi­set julki­set palve­lut ja huolen­pito heikoim­mista.

Myös oikeu­den­mu­kai­suu­den tunne on tärkeää. Esitämme pääoma­ve­ron korot­ta­mista kahdella prosent­tiyk­si­köllä. Tämän lisäksi kaik­kein suurim­mista pääoma­tu­loista vero nostet­tai­siin määrä­ai­kai­sesti ensi vaali­kau­den ajaksi tätä vielä lievästi korkeam­malle tasolle. Kaik­kein pienim­mät osin­ko­tu­lot ? esimer­kiksi alle tuhan­nen euron - muutet­tai­siin samalla koko­naan vero­va­paiksi. Tällä kannus­te­taan pieni­muo-toiseen sijoit­ta­mi­seen ja koti­mai­seen omis­ta­juu­teen. Millään pääoma­tu­lo­jen vero­tuk­sen muutok­silla eivät vaiku­tuk­set vero­tu­loi­hin ole suuria, mutta tätä kautta voidaan lisätä tule­vien talous­tal­koi­den oikeu­den­mu­kai­suutta.

Kokoo­mus on kannat­ta­nut aina ensim­mäi­sestä vaalioh­jel­mas­taan vuodelta 1918 vero­tusta, joka peri­tään maksu­ky­vyn mukaan. Siksi kanna­tamme nyt ja jatkossa progres­sii­vista tulo­ve­ro­tusta, jossa enem­män tienaava maksaa isom­malla prosen­tilla.

Moni tasa­ve­ro­kin on käytän­nössä progres­sii­vi­nen. Kunnal­lis­ve­ron suuret vähen­nyk­set teke­vät siitä progres­sii­vi­sen. Näin on myös arvon­li­sä­ve­ron laita. Vält­tä­mät­tö­myys­hyö­dyk­keet, kuten ruoka, lääk­keet ja jouk­ko­lii­kenne ovat vero­tet­tuina huomat­ta­vasti alen­ne­tuilla prosen­teilla. Pieni­tu­loi­sen ostok­sista suuri osa painot­tuu näihin kevyesti vero­tet­tui­hin tuot­tei­siin. Siksi suuri­tu­loi­nen maksaa kulu­tus­ko­ris­taan isom­paa vero­pro­sent­tia. Arvon­li­sä­vero kohdis­tuu myös ulko­mai­seen työhön, koska sitä kerä­tään muual­la­kin valmis­te­tuista tuot­teista.

Moni on perus­tel­lusti huolis­saan välil­lis­ten vero­jen aiheut­ta­masta hinto­jen noususta. Vero­mal­limme kuiten­kin kompen­soi hinto­jen nousun. Eläk­keet ja etuu­det nouse­vat hinto­jen nousua vastaa­vasti. Työs­sä­käy­ville taas jää enem­män rahaa käteen kevyem­min vero­te­tusta palkas­taan. Käteen tulee enem­män rahaa, josta voi päät­tää miten sen kulut­taa.

Tärkeintä on kuiten­kin se, että työn teon ja teet­tä­mi­sen veron alen­ta­mi­nen tuo uusia työpaik­koja. Työt­tö­mien työl­lis­tyessä vero­tu­lot kasva­vat ja samalla sosi­aa­li­me­not piene­ne­vät. Se luo posi­tii­vi­sen kier­teen, jolle tuleva hyvin­voin­timme raken­tuu. Mitä useampi meistä on työelä­mässä, sitä parem­min meillä on varaa pitää huolta heistä, jotka tukea tarvit­se­vat.

(Kirjoi­tus on julkaistu Turun Sano­missa 1.2.2011.)