Jyrki Katainen: Lisää työtä

Suomen taloutta koettelee kolme suurta haastetta. Lyhyellä aikavälillä suhdanneluonteinen eurokriisi hidastaa talouskasvua Euroopassa ja Suomessa. Hidastuva talouskasvu tarkoittaa työpaikkojen menetyksiä ja valtion velkaantumista. Matalasuhdanne pakottaa meidät puolustamaan Suomen julkisen talouden uskottavuutta.

Suhdanteiden heiketessä valtion velkaantuminen on pidettävä aisoissa menoja vähentämällä ja veroja korottamalla. Nämä sopeutustoimet iskevät lyhyellä aikavälillä talouskasvuun. Julkisen talouden uskottavuuden menettäminen maksaisi kuitenkin vielä enemmän. Vakaa julkinen talous on edellytys talouskasvulle ja uusien työpaikkojen syntymiselle.

Pidemmällä aikavälillä Suomea haastavat erityisesti talouden rakennemuutos ja väestön ikääntyminen. Näihin haasteisiin meidän suomalaisten on varauduttava riippumatta siitä, onko suhdanne juuri nyt kylmä tai kuuma. Nyt kun suhdanne on kylmä, toimeen on vain tartuttava nopeammin.

Talouden rakennemuutos tarkoittaa sitä, että työpaikkoja häviää perinteisiltä teollisuudenaloilta ja niitä syntyy uusille aloille. Tavallisena vuonna Suomessa syntyy ja häviää 200 000 työpaikkaa. Nyt saldo on miinusmerkkinen. Uusia työpaikkoja ei synny samaa tahtia kuin niitä häviää. Tämän kehityksen kääntäminen edellyttäisi sitä, että yritykset pärjäisivät paremmin kansainvälisessä kilpailussa ja niillä olisi nykyistä paremmat edellytykset työllistää.

Väestön ikääntyminen puolestaan haastaa meitä useampaa kautta. Kun työikäinen väki vähenee, tehtyjen työtuntien määrä laskee. Väestön ikääntyminen tarkoittaa siis hitaampaa talouskasvua. Toisaalta työtuntien väheneminen tarkoittaa pienempiä verotuloja. Ikääntymisen seurauksena myös palveluiden tarve kasvaa merkittävästi. Tulojen vähenemisen ja menojen kasvun seurauksena julkinen talous ei ole kestävällä pohjalla. Valtion ja kuntien taloutta rasittaa kestävyysvaje.

Jos lykkäämme talouden rakennemuutoksen ja väestön ikääntymisen edellyttämiä, väistämättömiä päätöksiä, joudumme tulevaisuudessa tekemään vielä rajumman korjausliikkeen. Tämän vuoksi hallitus on sitoutunut siihen, että Suomen kurssi oikaistaan tulevana keväänä hallituskauden puolivälitarkastelussa.

Tarvitsemme julkisen talouden vahvistamisen lisäksi kaksiosaisen reseptin.

Ensinnäkin, tarvitsemme päätöksiä, joilla parannetaan suomalaisten yritysten kilpailukykyä ja edellytyksiä työllistää. Suomessa oli lokakuussa yli 180 000 työtöntä työnhakijaa. Työttömien määrän arvioidaan valitettavasti nousevan ensi vuonna. Tarvitsemme kipeästi uudistuksia, joilla luodaan uusia yksityisen sektorin työpaikkoja ja madalletaan yritysten kynnystä palkata uusia työntekijöitä.

Toiseksi, tarvitsemme rakenteellisia uudistuksia, joilla käännämme yhteiskunnassa tehdyn työn määrän nousuun. Tarvitsemme lisää työtunteja, työkuukausia, työvuosia. Keskimääräisiä työuria on pidennettävä alusta, keskeltä ja lopusta. Nuoret on saatava nopeammin mukaan työelämään, poissaolojaksoja työstä on lyhennettävä ja työssä jaksamiseen on panostettava niin, että jaksamme töissä hieman nykyistä pidempään.

Kannatan lähtökohtaisesti kaikkia esityksiä, jotka lisäävät yksityisen sektorin työpaikkoja ja tehtyjen työtuntien määrää. Suomea kohtaavan haasteen edessä meidän on yhdessä etsittävä ratkaisuja työpaikkojen luomiseksi sen sijaan, että luettelisimme keinoja, joita emme ainakaan kelpuuta.