Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Työ / Jyrki Katai­nen: Lisää työtä

Jyrki Katai­nen: Lisää työtä

Julkaistu:

Suomen taloutta koet­te­lee kolme suurta haas­tetta. Lyhyellä aika­vä­lillä suhdan­ne­luon­tei­nen euro­kriisi hidas­taa talous­kas­vua Euroo­passa ja Suomessa. Hidas­tuva talous­kasvu tarkoit­taa työpaik­ko­jen mene­tyk­siä ja valtion velkaan­tu­mista. Mata­la­suh­danne pakot­taa meidät puolus­ta­maan Suomen julki­sen talou­den uskot­ta­vuutta.

Suhdan­tei­den heike­tessä valtion velkaan­tu­mi­nen on pidet­tävä aisoissa menoja vähen­tä­mällä ja veroja korot­ta­malla. Nämä sopeu­tus­toi­met iske­vät lyhyellä aika­vä­lillä talous­kas­vuun. Julki­sen talou­den uskot­ta­vuu­den menet­tä­mi­nen maksaisi kuiten­kin vielä enem­män. Vakaa julki­nen talous on edel­ly­tys talous­kas­vulle ja uusien työpaik­ko­jen synty­mi­selle.

Pidem­mällä aika­vä­lillä Suomea haas­ta­vat erityi­sesti talou­den raken­ne­muu­tos ja väes­tön ikään­ty­mi­nen. Näihin haas­tei­siin meidän suoma­lais­ten on varau­dut­tava riip­pu­matta siitä, onko suhdanne juuri nyt kylmä tai kuuma. Nyt kun suhdanne on kylmä, toimeen on vain tartut­tava nopeam­min.

Talou­den raken­ne­muu­tos tarkoit­taa sitä, että työpaik­koja häviää perin­tei­siltä teol­li­suu­de­na­loilta ja niitä syntyy uusille aloille. Taval­li­sena vuonna Suomessa syntyy ja häviää 200 000 työpaik­kaa. Nyt saldo on miinus­merk­ki­nen. Uusia työpaik­koja ei synny samaa tahtia kuin niitä häviää. Tämän kehi­tyk­sen kään­tä­mi­nen edel­lyt­täisi sitä, että yrityk­set pärjäi­si­vät parem­min kansain­vä­li­sessä kilpai­lussa ja niillä olisi nykyistä parem­mat edel­ly­tyk­set työl­lis­tää.

Väes­tön ikään­ty­mi­nen puoles­taan haas­taa meitä useam­paa kautta. Kun työi­käi­nen väki vähe­nee, tehty­jen työtun­tien määrä laskee. Väes­tön ikään­ty­mi­nen tarkoit­taa siis hitaam­paa talous­kas­vua. Toisaalta työtun­tien vähe­ne­mi­nen tarkoit­taa pienem­piä vero­tu­loja. Ikään­ty­mi­sen seurauk­sena myös palve­lui­den tarve kasvaa merkit­tä­västi. Tulo­jen vähe­ne­mi­sen ja meno­jen kasvun seurauk­sena julki­nen talous ei ole kestä­vällä pohjalla. Valtion ja kuntien taloutta rasit­taa kestä­vyys­vaje.

Jos lykkäämme talou­den raken­ne­muu­tok­sen ja väes­tön ikään­ty­mi­sen edel­lyt­tä­miä, väis­tä­mät­tö­miä päätök­siä, joudumme tule­vai­suu­dessa teke­mään vielä rajum­man korjaus­liik­keen. Tämän vuoksi halli­tus on sitou­tu­nut siihen, että Suomen kurssi oikais­taan tule­vana keväänä halli­tus­kau­den puoli­vä­li­tar­kas­te­lussa.

Tarvit­semme julki­sen talou­den vahvis­ta­mi­sen lisäksi kaksio­sai­sen resep­tin.

Ensin­nä­kin, tarvit­semme päätök­siä, joilla paran­ne­taan suoma­lais­ten yritys­ten kilpai­lu­ky­kyä ja edel­ly­tyk­siä työl­lis­tää. Suomessa oli loka­kuussa yli 180 000 työtöntä työn­ha­ki­jaa. Työt­tö­mien määrän arvioi­daan vali­tet­ta­vasti nouse­van ensi vuonna. Tarvit­semme kipeästi uudis­tuk­sia, joilla luodaan uusia yksi­tyi­sen sekto­rin työpaik­koja ja madal­le­taan yritys­ten kynnystä palkata uusia työn­te­ki­jöitä.

Toiseksi, tarvit­semme raken­teel­li­sia uudis­tuk­sia, joilla kään­nämme yhteis­kun­nassa tehdyn työn määrän nousuun. Tarvit­semme lisää työtun­teja, työkuu­kausia, työvuo­sia. Keski­mää­räi­siä työuria on piden­net­tävä alusta, keskeltä ja lopusta. Nuoret on saatava nopeam­min mukaan työelä­mään, pois­sao­lo­jak­soja työstä on lyhen­net­tävä ja työssä jaksa­mi­seen on panos­tet­tava niin, että jaksamme töissä hieman nykyistä pidem­pään.

Kanna­tan lähtö­koh­tai­sesti kaik­kia esityk­siä, jotka lisää­vät yksi­tyi­sen sekto­rin työpaik­koja ja tehty­jen työtun­tien määrää. Suomea kohtaa­van haas­teen edessä meidän on yhdessä etsit­tävä ratkai­suja työpaik­ko­jen luomi­seksi sen sijaan, että luet­te­li­simme keinoja, joita emme aina­kaan kelpuuta.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

1.12.2022

Pihla Keto-Huovi­nen: Vahva oikeus­val­tio on yhteis­kun­nan perusta

Kokoo­muk­selle vahva oikeus­val­tio on yhteis­kun­nan perusta. Oikeus­val­tio mahdol­lis­taa kansan­val­lan, perus­oi­keuk­sien toteu­tu­mi­sen ja koko muun yhteis­kun­nan toimin­nan. Se varmis­taa, että julki­sen vallan käyttö perus­tuu lakiin ja että oikeus­tur­vaa saa, kun sitä tarvit­see. Suomen oikeus­val­tio on maail­man vahvim­pia, ja siitä meidän on syytä olla ylpeitä.

30.11.2022

Petteri Orpo: Haluamme pelas­taa hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan palve­lut

Tulla lujaksi – pysyä pehmeänä. Kokoo­mus­lai­nen talous­po­li­tiikka raken­taa vastuul­li­sesti kestä­vää ja vahvaa Suomea. Vain siten voimme huoleh­tia suoma­lais­ten turval­li­suu­desta, hyvin­voin­nista ja tule­vai­suu­desta. Vain vahva Suomi voi pitää heikoim­mista huolta.

29.11.2022

Kokoo­muk­sen vaih­toeh­to­bud­jetti 2023: Kestä­vän tule­vai­suu­den valin­toja

Tulla lujaksi – pysyä pehmeänä. Kokoo­mus­lai­nen talous­po­li­tiikka pohjaa vastuul­li­suu­teen ja raken­taa kestä­vää ja vahvaa Suomea. On vastuul­lista, että huoleh­dimme julki­sen talou­den kunnosta. Vain siten voimme turvata valoi­san tule­vai­suu­den ja hyvin­voin­ti­pal­ve­lut suoma­lai­sille myös tule­vai­suu­dessa. Vain siten voimme pitää heikoim­mista huolta.

Skip to content