Jyrki Katai­nen: Lisää työtä

Julkaistu: 04.12.2012

Suomen taloutta koet­te­lee kolme suurta haas­tetta. Lyhyellä aika­vä­lillä suhdan­ne­luon­tei­nen euro­kriisi hidas­taa talous­kas­vua Euroo­passa ja Suomessa. Hidas­tuva talous­kasvu tarkoit­taa työpaik­ko­jen mene­tyk­siä ja valtion velkaan­tu­mista. Mata­la­suh­danne pakot­taa meidät puolus­ta­maan Suomen julki­sen talou­den uskot­ta­vuutta.

Suhdan­tei­den heike­tessä valtion velkaan­tu­mi­nen on pidet­tävä aisoissa menoja vähen­tä­mällä ja veroja korot­ta­malla. Nämä sopeu­tus­toi­met iske­vät lyhyellä aika­vä­lillä talous­kas­vuun. Julki­sen talou­den uskot­ta­vuu­den menet­tä­mi­nen maksaisi kuiten­kin vielä enem­män. Vakaa julki­nen talous on edel­ly­tys talous­kas­vulle ja uusien työpaik­ko­jen synty­mi­selle.

Pidem­mällä aika­vä­lillä Suomea haas­ta­vat erityi­sesti talou­den raken­ne­muu­tos ja väes­tön ikään­ty­mi­nen. Näihin haas­tei­siin meidän suoma­lais­ten on varau­dut­tava riip­pu­matta siitä, onko suhdanne juuri nyt kylmä tai kuuma. Nyt kun suhdanne on kylmä, toimeen on vain tartut­tava nopeam­min.

Talou­den raken­ne­muu­tos tarkoit­taa sitä, että työpaik­koja häviää perin­tei­siltä teol­li­suu­de­na­loilta ja niitä syntyy uusille aloille. Taval­li­sena vuonna Suomessa syntyy ja häviää 200 000 työpaik­kaa. Nyt saldo on miinus­merk­ki­nen. Uusia työpaik­koja ei synny samaa tahtia kuin niitä häviää. Tämän kehi­tyk­sen kään­tä­mi­nen edel­lyt­täisi sitä, että yrityk­set pärjäi­si­vät parem­min kansain­vä­li­sessä kilpai­lussa ja niillä olisi nykyistä parem­mat edel­ly­tyk­set työl­lis­tää.

Väes­tön ikään­ty­mi­nen puoles­taan haas­taa meitä useam­paa kautta. Kun työi­käi­nen väki vähe­nee, tehty­jen työtun­tien määrä laskee. Väes­tön ikään­ty­mi­nen tarkoit­taa siis hitaam­paa talous­kas­vua. Toisaalta työtun­tien vähe­ne­mi­nen tarkoit­taa pienem­piä vero­tu­loja. Ikään­ty­mi­sen seurauk­sena myös palve­lui­den tarve kasvaa merkit­tä­västi. Tulo­jen vähe­ne­mi­sen ja meno­jen kasvun seurauk­sena julki­nen talous ei ole kestä­vällä pohjalla. Valtion ja kuntien taloutta rasit­taa kestä­vyys­vaje.

Jos lykkäämme talou­den raken­ne­muu­tok­sen ja väes­tön ikään­ty­mi­sen edel­lyt­tä­miä, väis­tä­mät­tö­miä päätök­siä, joudumme tule­vai­suu­dessa teke­mään vielä rajum­man korjaus­liik­keen. Tämän vuoksi halli­tus on sitou­tu­nut siihen, että Suomen kurssi oikais­taan tule­vana keväänä halli­tus­kau­den puoli­vä­li­tar­kas­te­lussa.

Tarvit­semme julki­sen talou­den vahvis­ta­mi­sen lisäksi kaksio­sai­sen resep­tin.

Ensin­nä­kin, tarvit­semme päätök­siä, joilla paran­ne­taan suoma­lais­ten yritys­ten kilpai­lu­ky­kyä ja edel­ly­tyk­siä työl­lis­tää. Suomessa oli loka­kuussa yli 180 000 työtöntä työn­ha­ki­jaa. Työt­tö­mien määrän arvioi­daan vali­tet­ta­vasti nouse­van ensi vuonna. Tarvit­semme kipeästi uudis­tuk­sia, joilla luodaan uusia yksi­tyi­sen sekto­rin työpaik­koja ja madal­le­taan yritys­ten kynnystä palkata uusia työn­te­ki­jöitä.

Toiseksi, tarvit­semme raken­teel­li­sia uudis­tuk­sia, joilla kään­nämme yhteis­kun­nassa tehdyn työn määrän nousuun. Tarvit­semme lisää työtun­teja, työkuu­kausia, työvuo­sia. Keski­mää­räi­siä työuria on piden­net­tävä alusta, keskeltä ja lopusta. Nuoret on saatava nopeam­min mukaan työelä­mään, pois­sao­lo­jak­soja työstä on lyhen­net­tävä ja työssä jaksa­mi­seen on panos­tet­tava niin, että jaksamme töissä hieman nykyistä pidem­pään.

Kanna­tan lähtö­koh­tai­sesti kaik­kia esityk­siä, jotka lisää­vät yksi­tyi­sen sekto­rin työpaik­koja ja tehty­jen työtun­tien määrää. Suomea kohtaa­van haas­teen edessä meidän on yhdessä etsit­tävä ratkai­suja työpaik­ko­jen luomi­seksi sen sijaan, että luet­te­li­simme keinoja, joita emme aina­kaan kelpuuta.