Jyrki Katainen: Lisää työtä – kokoomus.fi
MENU
Jyrki Katainen: Lisää työtä

Jyrki Katainen: Lisää työtä

Julkaistu: 04.12.2012 Työ

Suomen taloutta koettelee kolme suurta haastetta. Lyhyellä aikavä­lillä suhdan­ne­luon­teinen eurokriisi hidastaa talous­kasvua Euroo­passa ja Suomessa. Hidastuva talous­kasvu tarkoittaa työpaik­kojen menetyksiä ja valtion velkaan­tu­mista. Matala­suh­danne pakottaa meidät puolus­tamaan Suomen julkisen talouden uskot­ta­vuutta.

Suhdan­teiden heike­tessä valtion velkaan­tu­minen on pidettävä aisoissa menoja vähen­tä­mällä ja veroja korot­ta­malla. Nämä sopeu­tus­toimet iskevät lyhyellä aikavä­lillä talous­kasvuun. Julkisen talouden uskot­ta­vuuden menet­tä­minen maksaisi kuitenkin vielä enemmän. Vakaa julkinen talous on edellytys talous­kas­vulle ja uusien työpaik­kojen synty­mi­selle.

Pidem­mällä aikavä­lillä Suomea haastavat erityi­sesti talouden raken­ne­muutos ja väestön ikään­ty­minen. Näihin haasteisiin meidän suoma­laisten on varau­duttava riippu­matta siitä, onko suhdanne juuri nyt kylmä tai kuuma. Nyt kun suhdanne on kylmä, toimeen on vain tartuttava nopeammin.

Talouden raken­ne­muutos tarkoittaa sitä, että työpaikkoja häviää perin­tei­siltä teolli­suu­de­na­loilta ja niitä syntyy uusille aloille. Taval­lisena vuonna Suomessa syntyy ja häviää 200 000 työpaikkaa. Nyt saldo on miinus­merk­kinen. Uusia työpaikkoja ei synny samaa tahtia kuin niitä häviää. Tämän kehityksen kääntä­minen edellyt­täisi sitä, että yritykset pärjäi­sivät paremmin kansain­vä­li­sessä kilpai­lussa ja niillä olisi nykyistä paremmat edelly­tykset työllistää.

Väestön ikään­ty­minen puolestaan haastaa meitä useampaa kautta. Kun työikäinen väki vähenee, tehtyjen työtuntien määrä laskee. Väestön ikään­ty­minen tarkoittaa siis hitaampaa talous­kasvua. Toisaalta työtuntien vähene­minen tarkoittaa pienempiä verotuloja. Ikään­ty­misen seurauksena myös palve­luiden tarve kasvaa merkit­tä­västi. Tulojen vähene­misen ja menojen kasvun seurauksena julkinen talous ei ole kestä­vällä pohjalla. Valtion ja kuntien taloutta rasittaa kestä­vyysvaje.

Jos lykkäämme talouden raken­ne­muu­toksen ja väestön ikään­ty­misen edellyt­tämiä, väistä­mät­tömiä päätöksiä, joudumme tulevai­suu­dessa tekemään vielä rajumman korjaus­liikkeen. Tämän vuoksi hallitus on sitou­tunut siihen, että Suomen kurssi oikaistaan tulevana keväänä halli­tus­kauden puoli­vä­li­tar­kas­te­lussa.

Tarvit­semme julkisen talouden vahvis­ta­misen lisäksi kaksio­saisen reseptin.

Ensin­näkin, tarvit­semme päätöksiä, joilla paran­netaan suoma­laisten yritysten kilpai­lu­kykyä ja edelly­tyksiä työllistää. Suomessa oli lokakuussa yli 180 000 työtöntä työnha­kijaa. Työttömien määrän arvioidaan valitet­ta­vasti nousevan ensi vuonna. Tarvit­semme kipeästi uudis­tuksia, joilla luodaan uusia yksityisen sektorin työpaikkoja ja madal­letaan yritysten kynnystä palkata uusia työnte­ki­jöitä.

Toiseksi, tarvit­semme raken­teel­lisia uudis­tuksia, joilla käännämme yhteis­kun­nassa tehdyn työn määrän nousuun. Tarvit­semme lisää työtunteja, työkuu­kausia, työvuosia. Keski­mää­räisiä työuria on piden­nettävä alusta, keskeltä ja lopusta. Nuoret on saatava nopeammin mukaan työelämään, poissao­lo­jaksoja työstä on lyhen­nettävä ja työssä jaksa­miseen on panos­tettava niin, että jaksamme töissä hieman nykyistä pidempään.

Kannatan lähtö­koh­tai­sesti kaikkia esityksiä, jotka lisäävät yksityisen sektorin työpaikkoja ja tehtyjen työtuntien määrää. Suomea kohtaavan haasteen edessä meidän on yhdessä etsittävä ratkaisuja työpaik­kojen luomi­seksi sen sijaan, että luette­li­simme keinoja, joita emme ainakaan kelpuuta.


Kokoomus.fi