MENU
Uusiu­tu­via ja ydin­voi­maa

Uusiu­tu­via ja ydin­voi­maa

Julkaistu: 26.03.2010 Uncategorized

Suomi on sitou­tu­nut erit­täin vaati­vaan tavoit­tee­seen: nostamme uusiu­tu­van ener­gian osuu­den 38 prosent­tiin kaikesta ener­gian­tuo­tan­nosta tällä vuosi­kym­me­nellä. Koros­tan vielä, että tuo tavoite on valtava. Se tulee myös nosta­maan suoma­lais­ten sähkö­las­kua ja veroja todella paljon. Harva on vielä ymmär­tä­nyt miten kallis tuo edessä oleva urakka on. Urakka on silti vietävä läpi, sillä tavoite on oikea. Uusiu­tu­van ener­gian lisää­mi­sellä tais­te­lemme ilmas­ton­muu­tosta vastaan.
Kokoo­mus haluaa lisää uusiu­tu­vaa ener­giaa

Uusiu­tu­van ener­gian lisää­mi­nen on Kokoo­muk­selle keskei­nen tavoite. Siksi tuuli­voi­maa ja bioener­giaa lisä­tään valta­vasti lähi­vuo­sina. Esimer­kiksi tuuli­voi­man osuus noste­taan syöt­tö­ta­rif­feilla muuta­maan prosent­tiin Suomen sähkön­tuo­tan­nosta tämän vuosi­kym­me­nen aikana. Jo tämä päätös nostaa keski­ver­to­ko­ti­ta­lou­den sähkö­las­kua noin sadalla eurolla vuodessa. Muita­kin ratkai­suja tarvi­taan, ja niiden kustan­nuk­set suoma­lais­ten sähkö­las­kuissa ja veroissa tule­vat olemaan vielä suurem­mat. Myös bioener­gian käyt­töä on lisät­tävä niin paljon kuin mahdol­lista ilman että puun saanti muuksi raaka-aineeksi vaikeu­tuu.

38 prosen­tin tavoite uusiu­tu­valle ener­gialle on kova. Kukaan vaka­vasti otet­tava taho ei siten ole kuiten­kaan esit­tä­nyt, että pyrki­simme sen yli. Nyt käymäs­sämme harkin­nassa uusien ydin­voi­ma­loi­den määrästä harkit­sem­me­kin, millä loput 62 prosent­tia ener­gias­tamme tuote­taan.

Kivi­hiiltä, Venä­jän tuon­tia vai ydin­voi­maa?

Kysy­mys 62 prosen­tin osalta kitey­tyy seuraa­viin vaih­toeh­toi­hin. Paljonko haluamme siitä tuoda venä­jältä ydin­säh­könä? Paljonko siitä tuote­taan ilmas­toa saas­tut­ta­villa polt­toai­neilla kuten kivi­hii­lellä? Ja paljonko siitä tuote­taan koti­mai­sella, täysin pääs­töt­tö­mällä ydin­voi­malla? Kokoo­muk­sen vastaus on, että mieluum­min koti­mai­sella ydin­voi­malla kuin venä­läi­sellä ydin­voi­malla. Lisäksi tuotamme ener­giamme mieluum­min koti­maassa koti­mai­sella pääs­töt­tö­mällä ydin­voi­malla kuin ilmas­toa saas­tut­ta­villa fossii­li­silla polt­toai­neilla. Venä­jän tuon­nin ja fossii­lis­ten polt­toai­nei­den korvaa­mi­seksi tarvi­taan jo kaksi uutta ydin­voi­ma­laa.

Tämän lisäksi uudempi ydin­voi­ma­ka­pa­si­teetti on vanhem­paa luotet­ta­vam­paa. Fortu­min kaksi voima­laa tule­vat käyt­töi­känsä päähän ensi vuosi­kym­me­nen lopussa. Yhdellä nyky­ai­kai­sella voima­lalla voi korvata kahden vanhan tuotan­non. Raken­nus­lu­van anta­mi­nen Fortu­mille ei siis lisää ydin­voi­ma­loi­den määrää Suomessa, vaan jopa vähen­tää sitä.
Öljystä sähköön kodeissa ja maan­teillä

On siis olemassa hyvät perus­teet kolmen luvan myön­tä­mi­selle. Niitä ei pitäisi kuiten­kaan raken­taa kaik­kia kerralla, vaan toimi­jat voisi­vat päät­tää, missä järjes­tyk­sessä hank­keet toteu­te­taan. Silti on vielä muutama asia, joita ei ole otettu vielä huomioon. Sähkön­tarve kasvaa koko ajan. Yllät­tä­vää kyllä, se on ympä­ris­tölle hyvä asia!

Esimer­kiksi talo­jen lämmit­tä­mi­nen öljyn sijaan maaläm­möllä tai ilma­läm­pö­pum­puilla sähköön yhdis­tet­tynä on ympä­ris­tö­teko parhaasta päästä. Samalla tavalla tielii­ken­teemme tulee tule­vina vuosi­kym­me­ninä siir­ty­mään fossii­li­sista polt­toai­neista kohti sähköä. Sekin on ympä­ris­tölle mahtava asia, joka kuiten­kin lisää suuresti sähkön tarvetta. Muutos polt­to­moot­to­reista sähkö­au­toi­hin on sitä nopeampi, mitä edul­li­sem­paa sähkö on. Pääs­tö­tön ydin­voima on selvästi edul­li­sin ratkaisu. Se siis vauh­dit­taa myös sähkö­au­to­jen yleis­ty­mistä.

Ener­gia­rat­kai­sut luovat hyvin­voin­tia

Meidän on edet­tävä nopeasti kohti pääs­tö­töntä Suomea. Tällä vuosi­kym­me­nellä leik­kaamme pääs­töis­tämme viiden­nek­sen. Tavoit­teen tulee olla pääs­tö­jemme puolit­ta­mi­nen nykyi­sestä reilun kahden vuosi­kym­me­nen aikana. Neljässä vuosi­kym­me­nessä voimme luoda Suomesta lähes pääs­töt­tö­män yhteis­kun­nan. Haluamme silti samalla säilyt­tää Suomen vauraana hyvin­voin­tiyh­teis­kun­tana. Siksi pääs­töt­tö­myy­den tavoit­telu ei saa tuhota teol­li­suut­tamme ja työpaik­ko­jamme. Samalla kun lisäämme uusiu­tu­vien osuutta niin paljon kuin kansan­ta­lou­temme kukkaro sen kalleutta kestää, pitää meidän hoitaa toinen puoli korvaa­malla fossii­li­set polt­toai­neet ja tuon­tie­ner­gia ydin­voi­malla. Niin pääsemme nopeim­min pääs­töt­tö­mään Suomeen.

Ydin­voi­man raken­ta­mi­nen ei maksa sent­tiä­kään suoma­lai­selle veron­mak­sa­jille tai koti­ta­louk­sille. Päin­vas­toin, koko­naan yksi­tyi­sesti rahoi­tettu ydin­voima tuo vaurautta, työtä, vero­tu­loja ja siten hyvin­voin­tia. Näillä tuloilla voimme maksaa myös uusiu­tu­vista ener­gia­muo­doista koitu­van jätti­las­kun. Päät­täes­sämme tule­van ydin­voi­mamme määrästä, päätämme myös hyvin­voin­tiyh­teis­kun­tamme vaurau­desta. Jos syynäämme tule­vien vuosien sähkön­tar­vet­tamme milli­met­ri­mi­talla, asetamme samalla huomaa­mat­tamme lasi­kat­toa teol­li­suu­temme kukois­tuk­selle, työpaik­ko­jen määrälle ja hyvin­voin­nille. Jos siis pitää valita kärsim­mekö jatkossa ener­gia­pu­lasta vai tuotam­meko sitä hieman yli tarpeen, valit­sen jälkim­mäi­sen.

Kun siis joku esit­tää julki­sessa kysy­myk­sen ?uusiu­tu­via vai ydin­voi­maa?, hän yrit­tää viilata kuuli­jaa lins­siin. Oikea vastaus on, että tarvit­semme uusiu­tu­via JA ydin­voi­maa. Vain niin kuljemme nopealla tahdilla kohti pääs­tö­töntä Suomea luomalla samalla uutta hyvin­voin­tia tule­vai­suu­teen.


[Kirjoi­tus on julkaistu MTV3:n netti­ko­lum­nina 26.3.2010]