Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Stubb: Uudistuminen ei ole itsetarkoitus

Stubb: Uudis­tu­mi­nen ei ole itse­tar­koi­tus

Julkaistu:

Suoma­lai­set ovat aina olleet vahvim­mil­laan vaikeina aikoina. Tämä on ollut pienen, sitkeän ja edis­tyk­sel­li­sen kansa­kun­tamme valtti.

Nyky­ti­lanne on vaikea. Joten­kin tuntuu, että Suomi menee kitkut­taen eteen­päin. Tässä on peiliin­kat­so­mi­sen paikka myös meillä polii­ti­koilla.

Suomi on saatava liik­keelle. Meillä ei ole varaa pysäh­tyä, lamaan­tua ja olla uudis­tu­matta. Enkä nyt tarkoita vain kilpai­lu­ky­kyä. Meillä ei ole varaa siihen, että hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nassa ei voida hyvin. Meillä polii­ti­koilla ei ole varaa sulkea silmiämme ja vain tehdä asioita kuten ennen­kin on tehty, jos ne eivät toimi.

Jotta Suomi saadaan liik­keelle, meidän on kyet­tävä uudis­tu­maan turval­li­sesti. Eikä uudis­ta­mi­sen vasta­kohta ole se, että vanhassa olisi jota­kin huonoa.

Esimer­kiksi koulu­jär­jes­tel­mämme on ollut aivan maail­man­luo­kan kärkeä. Se on toimi­nut. Mutta samalla kilpailu kove­nee maail­malla. Jotta pysymme vauh­dissa, emme voi jäädä paikal­lemme. Pisa-tulok­semme ovat jo hiukan taan­tu­neet. Nyt pitää päästä uudel­leen kärkeen.

Maail­masta löytyy aina maita, jotka tuot­ta­vat tava­roita halvem­malla. Mutta osaa­mi­nen on tässä kilpai­lussa ehdo­ton etu. Siksi on pohdit­tava, miten pysymme vauh­dissa mukana. Liitu­tau­lun lisäksi koulu­luo­kissa tarvi­taan nyky­päi­vänä enem­män tekno­lo­giaa, koska lapsemme ovat muuten­kin arjes­saan kiinni tekno­lo­gian kehi­tyk­sessä. Sama pätee korkea­kou­lusek­to­riin ? yliopis­tois­samme on panos­tet­tava erikois­osaa­mi­seen sekä vahvaan osaa­mi­semme niin ICT:n kuin vaikka luon­non­va­ro­jen hyödyn­tä­mi­sen puolella.

Uudis­tu­mi­nen ei ole itsei­sarvo. Sillä pitää olla joku merki­tys. Usein uudis­tu­mi­sesta tehdään turha mörkö. Se on ymmär­ret­tä­vää, jos puhumme vain isoista yläkä­sit­teistä.

Usein tarve uudis­tu­mi­selle lähtee josta­kin suurem­masta murrok­sesta.

Oulun seutu on ollut erilais­ten murros­ten keskellä useasti. Viime vuosien murrok­set, kuten elin­kei­noe­lä­män murros, on nopeut­ta­nut tarvetta uudis­tua ja hakea uutta elin­voi­maa. ICT-sekto­rilta on hävin­nyt tuhan­sia työpaik­koja, samoin kaupun­gin kassa on pienen­ty­nyt muutos­ten myötä.

Silti on haettu uusia toimin­ta­ta­poja. Koulu­tuk­seen on panos­tettu. Insi­nöö­rit ovat löytä­neet yrit­tä­jyy­den. Oma kasvu­ra­hasto on aloit­ta­nut lupaa­vasti. Pohjoi­sen arkti­set mahdol­li­suu­det ovat eden­neet johdon­mu­kai­sesti ja lento­reitti esimer­kiksi Norjaan avattu. Kaikki tämä on arki­päi­vän uudis­tu­mista.

Myös Suomi on suur­ten muutos­voi­mien keskellä. Väes­tömme ikään­tyy ja työn­te­ki­jöi­den määrä vähe­nee. Julkis­ten palve­lui­den tarve kasvaa ja niiden rahoi­tuk­sessa on kestä­vyys­vaje. Kilpai­lu­ky­kymme on heiken­ty­nyt ja elin­kei­no­ra­ken­teemme on murrok­sessa. Hyvin­voin­tiamme yllä­pi­de­tään velaksi, niin talou­del­li­sesti kuin ympä­ris­tön­kin osalta. Digi­ta­li­saa­tio kumoaa vanhoja toimin­ta­mal­leja.

Uskon, että muutama konkreet­ti­nen keino auttaa. Ensin­nä­kin työ on muutok­sessa kaik­kein tärkeintä. Työ on asetet­tava etusi­jalle.

Työllä on tärkeä sisäl­tö­mer­ki­tys elämässä, mutta se pitää myös hyvin­voin­tiyh­teis­kun­tamme pyöri­mässä. Jos käteen jäisi veron­alen­nus­ten kautta hiukan enem­män rahaa, se voisi kannus­taa työn­te­koon. Tai jos yrityk­set voisi­vat palkata hiukan helpom­min uusia työn­te­ki­jöitä ? vaikka koulu­tus­so­pi­muk­sen kautta nuoria helpom­min. Työ luo lisää työtä. Ja sitä kautta myös hyvin­voin­tia.

Jotta Suomi saadaan liik­keelle, tarvit­semme keino­jen lisäksi myös uusia tapoja toimia.

Tarvit­semme määrä­tie­toi­sem­paa poliit­tista päätök­sen­te­koa, digi­ta­li­saa­tion mahdol­li­suuk­siin tart­tu­mista sekä sään­te­lyn purka­mista. Samalla hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan rahoi­tus on laitet­tava kestä­välle pohjalle.

Normit eivät toimi toivo­tulla tavalla, kun kansa­lai­set ja yrityk­set koke­vat normiäh­kyä jo entis­ten­kin normien kuor­mit­ta­mina. Julki­nen talous puoles­taan ei voi enää elää niin, että kaik­kia uusia ja toivot­tuja asioita hoide­taan perus­ta­malla lisää­mällä määrä­ra­hoja eri paik­kaan.

Tärkeät asiat ovat usein yksin­ker­tai­sia, niin tässä­kin asiassa. Tosia­siassa muutos lähtee yksit­täi­sistä ihmi­sistä. Se todella lähtee siitä, että saamme Suomen liik­keelle.

Siksi meidän on saatava jokai­nen suoma­lai­nen liik­keelle synnyt­tä­mään muutosta sinne, missä muutos tehdään. Työpai­koilla, kouluissa, sairaa­loissa, tehtaissa, järjes­töissä, vanhain­ko­deissa. He tarvit­se­vat tilaa ja tuulen­suo­jaa kehit­tää ja inno­voida toimin­taa eteen­päin.

Tarvit­semme muutok­sen­te­ki­jöitä koko maahan. Eri puoluei­siin, eri ryhmiin, eri ammat­tei­hin.

Suoma­lai­nen hyvin­voin­tiyh­teis­kunta on raken­nettu aikai­sem­pien suku­pol­vien kovalla uuras­tuk­sella. Pide­tään yhdessä huoli, että jätämme tämän maan parem­massa kunnossa jälkeemme kuin millai­sena olemme sen hoitaak­semme saaneet.

Kirjoi­tus on julkaistu Kale­vassa 14.2.2015

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

7.5.2024

Pauli Aalto-Setälä: Emme aio jättää Suomen pelas­ta­mista kesken

Kansan­edus­taja Pauli Aalto-Setä­­län pitämä ryhmä­puhe keskus­te­luun julki­sen talou­den suun­ni­tel­masta 2025-2028. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Keskellä pahinta euro­krii­siä Euroo­pan keskus­pan­kin pääjoh­taja Mario

25.4.2024

Henna Virk­ku­nen: ”Tule­van EU-kauden kärkinä talous ja turval­li­suus”

Kesä­kuun euro­vaa­leissa linja­taan mihin suun­taan Euroop­paa viedään seuraa­vat viisi vuotta. Edel­li­sissä euro­vaa­leissa kärki­tee­maksi nousi ilmas­ton­muu­tos. Se näkyi vahvasti sekä vaali­tu­lok­sessa,

15.4.2024

Susanna Kisner: ”Hyvin­voin­nilla on hinta ja tänään se on edul­li­sempi kuin huomenna”

Euroo­pan unio­nista puhut­taessa esillä on usein talou­den, turval­li­suu­den ja kult­tuu­rin teemoja. Unio­nilla on kuiten­kin myös liian vähälle huomiolle jäävä asema

Skip to content