Ylei­nen turval­li­suusym­pä­ris­tömme on muut­tu­nut viime vuosien aikana merkit­tä­västi. Suomen ei tule olla sini­sil­mäi­nen uusien turval­li­suusuh­kien edessä.

Turval­li­suus­vi­ran­omais­ten resurs­seja ja toimi­val­tuuk­sia on lisät­tävä, jotta uusiin uhkiin kyetään varau­tu­maan. Tällä halli­tus­kau­della Suomen turval­li­suus­vi­ran­omais­ten resurs­seja onkin lisätty syste­maat­ti­sesti. Myös turval­li­suus­vi­ran­omais­ten toimi­val­tuuk­sia on ryhdytty päivit­tä­mään, jotta ne vastai­si­vat nyky­ti­lan tarpeita.

Myös kiin­teis­tö­no­mis­tus liit­tyy koko­nais­tur­val­li­suu­teen.

Myös kiin­teis­tö­no­mis­tus liit­tyy koko­nais­tur­val­li­suu­teen. Ulko­maa­lais­ten kiin­teis­tö­no­mis­tuk­sesta turval­li­suu­delle tietyissä tapauk­sissa aiheu­tu­vat uhka­ku­vat on otet­tava vaka­vasti. Erityi­sesti EU-alueen ulko­puo­lelta tule­van ulko­maa­lai­sen kiin­teis­tö­no­mis­tuk­sen laajen­tu­mi­seen voi liit­tyä tiet­tyjä epäkoh­tia koko­nais­tur­val­li­suu­den kannalta.

Vielä tällä vaali­kau­della on tehtävä toimen­pi­teitä, joilla ulko­maa­lais­ten kiin­teis­tön­kau­pat saadaan tarkem­paan valvon­taan ja luodaan keinot tarvit­taessa rajoit­taa ulko­maa­lais­ten kiin­teis­tö­no­mis­tusta. Viran­omai­sille on annet­tava tarpeel­li­set työka­lut toisaalta kiin­teis­tö­no­mis­tusta koske­van tilan­ne­ku­van luomi­seksi kansal­li­sesti stra­te­gis­ten kohtei­den lähei­syy­dessä. Toisaalta on myös mahdol­lis­tet­tava valtion puut­tu­mi­nen kiin­teis­tö­kaup­poi­hin tilan­teissa, joissa se on valtion turval­li­suu­den kannalta oleel­lista. Oikeus­mi­nis­te­riö on ollut mukana valmis­te­le­massa näitä toimen­pi­teitä. Lain­val­mis­telu on jo loppusuo­ralla.

Kiin­teis­tön hankin­taa koske­van rajoi­tus­jär­jes­tel­män purka­mi­nen lähti liik­keelle Suomen ETA-jäse­nyy­destä 1990-luvun alku­puo­lella ja päät­tyi vuosi­tu­han­nen tait­teessa viimeis­ten­kin hankin­ta­ra­joi­tus­ten kumoa­mi­seen. Vuodesta 2000 lähtien Suomessa ei siis ole ollut voimassa maan­han­kin­taa rajoit­ta­vaa lain­sää­dän­töä, jonka sovel­ta­mi­sala määräy­tyisi osta­jan kansal­li­suu­den perus­teella. Näin ollen Euroo­pan unio­nin ja Euroo­pan talous­a­lu­een valtioi­den ja näiden ulko­puo­lis­ten valtioi­den kansa­lai­set ja yhtei­söt voivat hank­kia kiin­teää omai­suutta Suomessa vastaa­vin edel­ly­tyk­sin kuin Suomen kansa­lai­set ja Suomeen rekis­te­röi­dyt yhtei­söt.

Antti Häkkä­nen,  oikeus­mi­nis­teri

Lisää sisältöä samassa kategoriassa