Ukkola: EU on arvoyh­teisö – kokoomus.fi
MENU
Ukkola: EU on arvoyh­teisö

Ukkola: EU on arvoyh­teisö

Julkaistu: 27.05.2009 Uncategorized

Euroopan unioni on luotu palve­lemaan kansa­lai­siaan ja EU:ssa päätetään meidän jokaisen yhteiseen tulevai­suuteen vaikut­ta­vista asioista. Kokoo­muk­selle EU-jäsenyys ei ole tekninen liitto, jossa mittaillaan jäsenyyden hyötyjä ja haittoja mitta­ti­kulla. Kokoo­muk­selle Eurooppa on arvova­linta.

Suomella on EU:ssa juuri niin paljon vaiku­tus­valtaa kuin sitä halutaan ottaa. Tätä vaiku­tus­valtaa ei saavuteta menneen maailman karva­lak­ki­lä­he­tys­töillä tai vetämällä kulmat kurtussa joka asiassa kotiinpäin. Suomelle tärkeitä asioita ei ajeta änkyröi­mällä vaan niitten läpivie­miseen tarvitaan sisua ja sisältöä eikä supliikkius ole ainakaan pahit­teeksi. Me kokoo­muk­sessa haluamme vaikuttaa, emme valittaa. Kuten tässä mietin­nössä sanotaan: Hyvillä argumen­teilla ja tehok­kaalla vaikut­ta­mi­sella pienikin maa voi vaikuttaa merkit­tä­västi EU-politiikkaan. Juuri näin! Kokoo­muksen eduskun­ta­ryh­mänkin mielestä into, tieto ja taito tekevät pienestä suuren.

Talous­ki­riisi ja ilmas­ton­muutos huolet­tavat ihmisiä eniten juuri nyt. Näitä ongelmia ei ratkaista paikal­li­sesti vaan vastauksia on haettava kansain­vä­li­sillä areenoilla - EU:ssa ja koko kansain­vä­li­sessä yhtei­sössä. Maail­man­ta­louden avoimuus on tehnyt Suomesta yhden maailman vauraim­mista maista. Olisi vaikeaa kuvitella mitä Suomi olisi ilman EU:n sisämark­ki­noita - niistä on tullut Suomen talouden selkä­ranka.

Vapaan talouden varjo­puolena myös sen heilah­telut heijas­tuvat vienti­ve­toiseen Suomeen. Wall Streetin alamäki näkyy nopeasti suoma­laisen teolli­suus­työn­te­kijän palkka­nau­hassa. Maailma on paljon pienempi paikka kuin joitakin vuosia sitten. Juuri tästä syystä meiltä tarvitaan aktii­vi­suutta. Suomen ajamat pankkien stres­si­testit ovat hyvä esimerkki tästä aloit­teel­li­suu­desta.

On hyvä, että EU-selonteon painopiste on EU-politiikan sisäl­tö­ta­voit­teissa. Selonteko lähtee siitä, että Suomi on sitou­tunut Euroopan unioniin maamme kokonai­sedun vuoksi. On hyvä kirjata, että unioniin sitou­tu­minen on arvova­linta, vaikka se itsestään selvältä kuulos­tai­sikin. Tärkeä arvova­linta on myös se, että Suomi haluaa olla Euroopan unionissa aktii­vinen toimija, ei sivus­ta­seu­raaja.

EU on olemassa kansa­lai­siaan, ei sen toimie­limiä tai hallintoa varten. Olemme tyyty­väisiä siihen, että suuren valio­kunnan mietin­nössä tätä unionin kansa­laisia ja demokratiaa korostava näkemystä paino­tetaan. Suomi tuottaa lisäarvoa unionissa juuri paremman lainsää­dännön, avoimuuden, lähei­syys­pe­ri­aatteen ja tehok­kuuden puoles­ta­pu­hujana. Kansa­laiset arvos­ta­vatmyös konkreet­tisia tavoit­teita kuten unionin yhteistä turva­paik­ka­po­li­tiikkaa.

EU-jäsenyys näkyy suoma­laisten jokapäi­väi­sessä elämässä matalana korko­tasona, vapau­te­na­mat­kustaa, tehdä työtä ja opiskella Euroo­passa tai vaikkapa pienempinä kännyk­kä­las­kui­na­lo­ma­mat­koilta. Mietin­nössä paino­tetaan oikeu­te­tusti kansa­laisten vapaan liikku­vuuden lisäk­simyös EU:n sosiaa­lisen ulottu­vuuden merki­tystä. Kokoo­muksen mielestä vastuul­li­ses­sa­mark­ki­na­ta­lou­dessa kansa­laisten hyvin­vointi ja talou­del­linen kilpai­lukyky kulkevat käsi kädessä.

Vaikka EU-selonteko ei kahliudu Lissa­bonin sopimuksen hyväk­sy­miseen, on hyvä, että senmer­kitys korostuu mietin­nössä juuri kansa­lais­vai­kut­ta­misen näkökul­masta. Sopimuksen voimaan­saat­ta­minen kun hyödyt­täisi eniten juuri yksit­täistä EU-kansa­laista. Kansa­laisten kannalta on tärkeää korostaa Lissa­bonin sopimukseen sisäl­tyvän perus­oi­keus­kirjan merki­tystä perus­oi­keuksien vahvis­ta­mi­sessa sekä EU:n mahdol­li­suutta liittyä Euroopan ihmisoi­keus­so­pi­mukseen.

Unionin jäsenyys on vahvis­tanut sekä Suomen että kansa­lais­temme turval­li­suutta. EU syntyi rauha­pro­jektina ja on edelleen merkittävä vakauden tuoja. Jäsenyys Euroopan unionissa on Suomelle selkeä turval­li­suus­po­liit­tinen valinta ja olemme sitou­tuneet vahvasti EU:n puolus­tusyh­teistyön syven­tä­miseen. Euroopan unionilla on parhaat edelly­tykset kokonais­val­taiseen kriisin­hal­lintaan. EU ja Nato takaavat yhdessä parhaiten euroop­pa­laisten turval­li­suuden.

Suomen EU-politiikan johdolle tarvitaan selkeästi tunnis­tet­tavat kasvot. Suomen edustau­tu­misen - Eurooppa-neuvos­tossa, päämiesten epävi­ral­li­sissa tapaa­mi­sissa sekä EU:n ja kolman­sien­maiden huippu­ko­kouk­sissa - tulee olla johdon­mu­kaista EU-politiikan johta­juuden kanssa. Perus­tus­lakia uudis­tet­taessa on syytä etsiä mallia, jossa näitä edustau­tu­misen pelisääntöjä selkiy­tetään parla­men­taa­ri­sella tavalla. Tähän ei välttä­mättä tarvita perus­tuslain muutosta.

Kokoo­muksen eduskun­ta­ryhmän mielestä on tärkeää, että selon­teossa paino­tetaan Suomen EU-vaikut­ta­mista. Ennak­ko­vai­kut­ta­mista erityi­sesti komission suuntaan ei voi kylliksi korostaa. Vahva komissio, jossa jokai­sella jäsen­maalla on oma jäsenensä, on pienen Suomen etu.

Eduskunnan ja valtio­neu­voston tiivis yhteis­toi­minta on suoma­laisen EU-politiikan vahvuus. Suomen EU-kantojen huolel­linen valmistelu antaa linjauk­sille vahvan parla­men­taa­risen selustan. Eduskunnan kannalta on tärkeää kiinnittää huomiota EU-asioiden käsit­telyn oikea-aikai­suuteen.

Euroopan parla­mentin vaiku­tus­valta on kasvanut merkit­tä­västi. Suoma­laiset europar­la­men­taa­rikot on syytä pitää tietoisina Suomen kannoista, mutta neuvomaan ei pidä ryhtyä, varsinkaan jälki­käteen. Europar­la­men­taa­rikot ajavat parla­men­tissa omien äänes­tä­jiensä asiaa, eivät Suomen halli­tuksen. Valtio­neu­voston, eduskunnaan ja suoma­laisten europar­la­men­taa­rik­kojen yhteis­työtä on kuitenkin kaikin tavoin tiivis­tettävä.

Euroo­passa asiat etenevät verkos­toilla ja kun halutaan vaikuttaa, pienenkin on syytä etsiytyä niihin pöytiin, joissa suuret päätökset tehdään. Euroop­pa­laisten puolue­ryh­mit­tymien merkitys on viime­vuosina koros­tunut entisestään. Kun Suomen vaikut­ta­mis­stra­tegian heikoim­maksi lenkiksi ovat osoit­tau­tuneet juuri parla­ment­ti­suhteet, tarvitaan suoria linkkejä Eurooppa-puolueiden pääkal­lo­pai­koille.

Suurin ja vaiku­tus­val­taisin näistä puolue­ryh­mistä on keskusta-oikeiston EPP ja uskomme, että näin tule olemaan myös vaalien jälkeen. Kuulu­malla suurten joukkoon on myös välineet suurempiin tekoihin. Meillä on juuri niin paljon vaiku­tus­valtaa kuin meillä on tahtoa sitä ottaa ja taitoa sitä käyttää.


Kuvat


Kokoomus.fi