• FI
  • SV
  • MENU
    Jous­toa työelä­mään ja nega­tii­vi­nen tulo­vero käyt­töön

    Jous­toa työelä­mään ja nega­tii­vi­nen tulo­vero käyt­töön

    Julkaistu: 21.06.2017 Talous Työ

    Arto Sato­nen esit­tää Ajatus­paja Toivon julkai­se­massa ”Työn linja – osal­li­suus kunni­aan” -pamfle­tissa ratkai­suja, joilla pohjois­mai­sen hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan malli voisi selviy­tyä globaa­lissa kilpai­lussa.

    Vaikka globa­li­saa­tio ja auto­ma­ti­saa­tio ovat itses­sään hyvin­voin­tia luovia voimia, on kehi­tys koitu­nut suureksi haas­teeksi keski­tu­loi­sille ja perin­tei­selle työväen­luo­kalle. Turhau­tu­mi­nen nyky­me­noon konkre­ti­soi­tui mm. Yhdys­val­to­jen presi­den­tin­vaa­leissa ja Ison-Britan­nian brexit-äänes­tyk­sessä.

    Trump on vastan­nut aikamme haas­tei­siin protek­tio­nis­milla. Monessa länsi­maassa on pohdittu mahdol­li­suutta ratkaista toimeen­tulo-ongel­mat perus­tu­lolla. Sato­sen mielestä keinoja työl­li­syy­sas­teen nosta­mi­seksi ja osal­li­suu­den kasvat­ta­mi­seksi on kuiten­kin etsit­tävä muualta.

    ”Jos työky­kyi­nen ja terve ihmi­nen voi jäädä vapaa­eh­toi­sesti koko­naan työelä­män ulko­puo­lelle tyytyes­sään mata­laan elin­ta­soon, niin kuinka moni tähän onkeen tart­tuu? Ja kuinka moni haluaa rahoit­taa sitä, että toiset downs­hif­taa­vat?”, Sato­nen kysyy.

    Ihmi­set pitää saada tunte­maan itsensä osal­li­siksi yhteis­kun­nassa.

    ”Ihmi­set pitää saada tunte­maan itsensä osal­li­siksi yhteis­kun­nassa. Mitä useam­malla on elämässä miele­kästä teke­mistä, sitä vähem­män on sosi­aa­li­sia ongel­mia ja niistä aiheu­tu­via kustan­nuk­sia. Mitä useampi antaa panok­sensa yhtei­seksi hyväksi, sen parempi maa meillä on. Kun työs­sä­käy­vien määrä kasvaa, sen parem­min voimme huoleh­tia heistä, joilla ei ole töitä tai jotka eivät sen teke­mi­seen kykene”, hän toteaa.

    Sato­sen mukaan vastausta onkin haet­tava työn linjan kautta: ”Työn linja tarkoit­taa työl­li­syy­sas­teen noston ja osal­li­suu­den kasvun viemistä poliit­ti­sen päätök­sen­teon kanta­vaksi ajatuk­seksi. Johdon­mu­kai­sella työn linjan mukai­sella poli­tii­kalla Suomessa on mahdol­lista saavut­taa jopa 75 prosen­tin työl­li­syy­saste, kuten Tanska ja Ruotsi ovat osoit­ta­neet. Kytke­mällä sosi­aa­li­po­li­tiikka oikealla tavalla mukaan pysty­tään nosta­maan myös osal­lis­tu­mi­sas­tetta.”

    Pamfle­tis­saan Sato­nen listaa joukon konkreet­ti­sia toimen­pi­teitä, joita hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan turvaa­van työn linjan toteut­ta­mi­nen edel­lyt­tää: ”Työn linja merkit­see työmark­ki­noi­den jous­ta­voit­ta­mista, kannus­ta­vuu­den lisää­mistä, perhe­va­pai­den järke­väm­pää käyt­töä, työl­li­syy­sas­tetta nosta­van maahan­muu­ton lisää­mistä, nega­tii­vi­sen tulo­ve­ron käyt­töön­ot­toa ja osal­lis­ta­van sosi­aa­li­tur­van kehit­tä­mistä.”

    Työn linjan keskei­set uudis­tuk­set, joilla paran­ne­taan kilpai­lu­ky­kyä ja työl­li­syyttä, vahvis­te­taan osal­li­suutta sekä lisä­tään kannus­ta­vuutta:

    1. Suoma­lai­sen työmark­ki­noi­den toimi­vuu­den paran­ta­mi­nen

    Paikal­li­sen sopi­mi­sen edis­tä­mi­nen Suomen Yrit­tä­jien ”jous­to­turva-TES” -mallin pohjalta

    Vien­tia­lo­jen kilpai­lu­ky­kyyn perus­tu­van palk­ka­mal­lin käyt­töön­otto

    Palk­ka­työn ja yrit­tä­jyy­den yhteen­so­vit­ta­mi­sen helpot­ta­mi­nen

    Lait­to­mien lakko­jen vähen­tä­mi­nen Ruot­sin mallin mukai­sesti

    2. Kannus­tin­louk­ku­jen purka­mi­nen, sosi­aa­li­tur­van ja vero­tuk­sen uudis­ta­mi­nen

     Työtu­loi­hin kytke­tyn nega­tii­vi­sen tulo­ve­ron käyt­töön­otto

    Ansio­si­don­nai­sen työt­tö­myys­tur­van porras­ta­mi­nen

    Perhe­va­pai­den uudis­ta­mi­nen nais­ten työl­li­syy­sas­teen kohot­ta­mi­seksi

    Asumis­tuen muut­ta­mi­nen kannus­ta­vam­maksi

    Ylivel­kaan­tu­nei­den työl­li­syys­po­ten­ti­aa­lin hyödyn­tä­mi­nen kannus­teita lisää­mällä

    Arvon­li­sä­ve­ron alara­jan laske­mi­nen ja vero­huo­jen­nuk­sien lisää­mi­nen yksi­ny­rit­tä­jyy­den edis­tä­mi­seksi

    3. Osal­lis­ta­van sosi­aa­li­tur­van kehit­tä­mi­nen

    Työmark­ki­na­tuen muut­ta­mi­nen vastik­keel­li­seksi Hiila­mon työryh­män esit­tä­män ns. osal­lis­tu­mis­tu­lon peri­aat­tei­den mukai­sesti. Jokai­sella ihmi­sellä on oikeus tehdä jota­kin miele­kästä yhtei­seksi hyväksi.

    4. Työl­li­syy­sas­tetta nosta­van työpe­räi­sen maahan­muu­ton edis­tä­mi­nen

    Kana­dan koke­mus­ten pohjalta sovel­tuva malli eli työpe­räis­ten maahan­muut­ta­jien, ulko­maa­lais­ten opis­ke­li­joi­den ja korkeasti koulu­tet­tu­jen osaa­jien houkut­telu Suomeen.

    ”Työn linjalla ei ole helppo voit­taa vaaleja, koska se ei tarjoa help­poja ratkai­suja moni­mut­kai­siin ongel­miin”, Sato­nen myön­tää. Hänen mukaansa työn linja ei myös­kään tarjoa ihmi­sen vapaut­ta­mista vastuusta, vaan sen ajatuk­sena on antaa kaikille mahdol­li­suus tehdä jota­kin hyödyl­listä yhtei­seksi hyväksi ja omaksi parhaaksi.

    ”Työn linja -ajatuk­sen takana on näke­mys oikeu­den­mu­kai­sesta yhteis­kun­nasta, jossa ahke­ruu­desta, osaa­mi­sesta ja lähim­mäi­sen vastuusta palki­taan sekä heikom­pio­sai­sista huoleh­di­taan. Kun jokai­nen tekee parhaansa, enem­pää ei voi kukaan vaatia”, Sato­nen toteaa.

    Edus­kun­nan kansa­lai­sin­fossa pide­tyssä julkis­ta­mis­ti­lai­suu­dessa pamfle­tin ajatuk­sia kommen­toi SDP:n edus­kun­ta­ryh­män puheen­joh­taja Antti Lindt­man.

    Pamfletti on ladat­ta­vissa pdf-muodossa: https://www.toivoajatuspaja.fi/julkaisut.

    Lisä­tie­dot:

    Kansan­edus­taja, vara­pu­he­mies Arto Sato­nen, arto.satonen@eduskunta.fi, p. 050 511 3110
    Ajatus­paja Toivo, toimin­nan­joh­taja Sini Ruoho­nen, sini.ruohonen@toivoajatuspaja.fi, p. 044 538 8786

    Arto Sato­nen on neljän­nen kauden kansan­edus­taja ja edus­kun­nan vara­pu­he­mies. Hän on aiem­min toimi­nut gril­liy­rit­tä­jänä, kansan­ta­lous­tie­teen opet­ta­jana ja Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män puheen­joh­ta­jana. Sato­nen julkaisi vuonna 2014 kirjan ”Hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan pelas­tusoppi”.

    Ajatus­paja Toivossa työs­ken­nel­lään tutki­mus­tie­don, poliit­ti­sen toimin­nan ja julki­sen keskus­te­lun risteyk­sessä. Tavoit­teena on löytää uusia ajatuk­sia, tuot­taa kiin­nos­ta­via avauk­sia ja rohkaista yhteis­kun­nal­li­sia toimi­joita muutok­seen. Ajatus­paja Toivon näkökul­mien valin­noissa painot­tu­vat myön­tei­nen suhtau­tu­mi­nen vastuul­li­seen mark­ki­na­ta­lou­teen ja libe­raa­liin yhteis­kun­nal­li­seen ajat­te­luun.