Joustoa työelämään ja negatii­vinen tulovero käyttöön – kokoomus.fi
MENU
Joustoa työelämään ja negatii­vinen tulovero käyttöön

Joustoa työelämään ja negatii­vinen tulovero käyttöön

Julkaistu: 21.06.2017 Talous Työ

Arto Satonen esittää Ajatuspaja Toivon julkai­se­massa ”Työn linja – osallisuus kunniaan” -pamfle­tissa ratkaisuja, joilla pohjois­maisen hyvin­voin­tiyh­teis­kunnan malli voisi selviytyä globaa­lissa kilpai­lussa.

Vaikka globa­li­saatio ja automa­ti­saatio ovat itsessään hyvin­vointia luovia voimia, on kehitys koitunut suureksi haasteeksi keski­tu­loi­sille ja perin­tei­selle työväen­luo­kalle. Turhau­tu­minen nykymenoon konkre­ti­soitui mm. Yhdys­val­tojen presi­den­tin­vaa­leissa ja Ison-Britannian brexit-äänes­tyk­sessä.

Trump on vastannut aikamme haasteisiin protek­tio­nis­milla. Monessa länsi­maassa on pohdittu mahdol­li­suutta ratkaista toimeentulo-ongelmat perus­tu­lolla. Satosen mielestä keinoja työlli­syy­sasteen nosta­mi­seksi ja osalli­suuden kasvat­ta­mi­seksi on kuitenkin etsittävä muualta.

”Jos työky­kyinen ja terve ihminen voi jäädä vapaa­eh­toi­sesti kokonaan työelämän ulkopuo­lelle tyytyessään matalaan elintasoon, niin kuinka moni tähän onkeen tarttuu? Ja kuinka moni haluaa rahoittaa sitä, että toiset downs­hif­taavat?”, Satonen kysyy.

Ihmiset pitää saada tuntemaan itsensä osalli­siksi yhteis­kun­nassa.

”Ihmiset pitää saada tuntemaan itsensä osalli­siksi yhteis­kun­nassa. Mitä useam­malla on elämässä miele­kästä tekemistä, sitä vähemmän on sosiaa­lisia ongelmia ja niistä aiheu­tuvia kustan­nuksia. Mitä useampi antaa panok­sensa yhtei­seksi hyväksi, sen parempi maa meillä on. Kun työssä­käyvien määrä kasvaa, sen paremmin voimme huolehtia heistä, joilla ei ole töitä tai jotka eivät sen tekemiseen kykene”, hän toteaa.

Satosen mukaan vastausta onkin haettava työn linjan kautta: ”Työn linja tarkoittaa työlli­syy­sasteen noston ja osalli­suuden kasvun viemistä poliit­tisen päätök­senteon kanta­vaksi ajatuk­seksi. Johdon­mu­kai­sella työn linjan mukai­sella politii­kalla Suomessa on mahdol­lista saavuttaa jopa 75 prosentin työlli­syy­saste, kuten Tanska ja Ruotsi ovat osoit­taneet. Kytke­mällä sosiaa­li­po­li­tiikka oikealla tavalla mukaan pystytään nostamaan myös osallis­tu­mi­sas­tetta.”

Pamfle­tissaan Satonen listaa joukon konkreet­tisia toimen­pi­teitä, joita hyvin­voin­tiyh­teis­kunnan turvaavan työn linjan toteut­ta­minen edellyttää: ”Työn linja merkitsee työmark­ki­noiden jousta­voit­ta­mista, kannus­ta­vuuden lisää­mistä, perhe­va­paiden järke­vämpää käyttöä, työlli­syy­sas­tetta nostavan maahan­muuton lisää­mistä, negatii­visen tuloveron käyttöön­ottoa ja osallis­tavan sosiaa­li­turvan kehit­tä­mistä.”

Työn linjan keskeiset uudis­tukset, joilla paran­netaan kilpai­lu­kykyä ja työlli­syyttä, vahvis­tetaan osalli­suutta sekä lisätään kannus­ta­vuutta:

1. Suoma­laisen työmark­ki­noiden toimi­vuuden paran­ta­minen

Paikal­lisen sopimisen edistä­minen Suomen Yrittäjien ”jousto­turva-TES” -mallin pohjalta

Vientia­lojen kilpai­lu­kykyyn perus­tuvan palkka­mallin käyttöönotto

Palkkatyön ja yrittä­jyyden yhteen­so­vit­ta­misen helpot­ta­minen

Laittomien lakkojen vähen­tä­minen Ruotsin mallin mukai­sesti

2. Kannus­tin­louk­kujen purka­minen, sosiaa­li­turvan ja verotuksen uudis­ta­minen

 Työtu­loihin kytketyn negatii­visen tuloveron käyttöönotto

Ansio­si­don­naisen työttö­myys­turvan porras­ta­minen

Perhe­va­paiden uudis­ta­minen naisten työlli­syy­sasteen kohot­ta­mi­seksi

Asumistuen muutta­minen kannus­ta­vam­maksi

Ylivel­kaan­tu­neiden työlli­syys­po­ten­ti­aalin hyödyn­tä­minen kannus­teita lisää­mällä

Arvon­li­sä­veron alarajan laske­minen ja verohuo­jen­nuksien lisää­minen yksiny­rit­tä­jyyden edistä­mi­seksi

3. Osallis­tavan sosiaa­li­turvan kehit­tä­minen

Työmark­ki­natuen muutta­minen vastik­keel­li­seksi Hiilamon työryhmän esittämän ns. osallis­tu­mis­tulon periaat­teiden mukai­sesti. Jokai­sella ihmisellä on oikeus tehdä jotakin miele­kästä yhtei­seksi hyväksi.

4. Työlli­syy­sas­tetta nostavan työpe­räisen maahan­muuton edistä­minen

Kanadan kokemusten pohjalta soveltuva malli eli työpe­räisten maahan­muut­tajien, ulkomaa­laisten opiske­li­joiden ja korkeasti koulu­tet­tujen osaajien houkuttelu Suomeen.

”Työn linjalla ei ole helppo voittaa vaaleja, koska se ei tarjoa helppoja ratkaisuja monimut­kaisiin ongelmiin”, Satonen myöntää. Hänen mukaansa työn linja ei myöskään tarjoa ihmisen vapaut­ta­mista vastuusta, vaan sen ajatuksena on antaa kaikille mahdol­lisuus tehdä jotakin hyödyl­listä yhtei­seksi hyväksi ja omaksi parhaaksi.

”Työn linja -ajatuksen takana on näkemys oikeu­den­mu­kai­sesta yhteis­kun­nasta, jossa ahkeruu­desta, osaami­sesta ja lähim­mäisen vastuusta palkitaan sekä heikom­pio­sai­sista huoleh­ditaan. Kun jokainen tekee parhaansa, enempää ei voi kukaan vaatia”, Satonen toteaa.

Eduskunnan kansa­lai­sin­fossa pidetyssä julkis­ta­mis­ti­lai­suu­dessa pamfletin ajatuksia kommentoi SDP:n eduskun­ta­ryhmän puheen­johtaja Antti Lindtman.

Pamfletti on ladat­ta­vissa pdf-muodossa: https://www.toivoajatuspaja.fi/julkaisut.

Lisätiedot:

Kansan­edustaja, varapu­hemies Arto Satonen, arto.satonen@eduskunta.fi, p. 050 511 3110
Ajatuspaja Toivo, toimin­nan­johtaja Sini Ruohonen, sini.ruohonen@toivoajatuspaja.fi, p. 044 538 8786

Arto Satonen on neljännen kauden kansan­edustaja ja eduskunnan varapu­hemies. Hän on aiemmin toiminut grilliy­rit­täjänä, kansan­ta­lous­tieteen opettajana ja Kokoo­muksen eduskun­ta­ryhmän puheen­joh­tajana. Satonen julkaisi vuonna 2014 kirjan ”Hyvin­voin­tiyh­teis­kunnan pelas­tusoppi”.

Ajatuspaja Toivossa työsken­nellään tutki­mus­tiedon, poliit­tisen toiminnan ja julkisen keskus­telun risteyk­sessä. Tavoit­teena on löytää uusia ajatuksia, tuottaa kiinnos­tavia avauksia ja rohkaista yhteis­kun­nal­lisia toimi­joita muutokseen. Ajatuspaja Toivon näkökul­mien valin­noissa painot­tuvat myönteinen suhtau­tu­minen vastuul­liseen markki­na­ta­louteen ja liberaaliin yhteis­kun­nal­liseen ajatteluun.


Kokoomus.fi