Turval­lisuus ennen kaikkea – kokoomus.fi
MENU
Turval­lisuus ennen kaikkea

Turval­lisuus ennen kaikkea

Julkaistu: 19.03.2011 Uncategorized

On selvää, että ydinon­net­tomuus on aina paikka, jossa on tehtävä perus­teel­linen analyysi sen syistä ja vaiku­tuk­sista myös Suomen voima­loiden turval­li­suuteen ja turval­li­suus­mää­räyksiin. Yhtä selvää on kuitenkin, että perus­teel­linen analyysi ei voi syntyä vielä tilanteen ollessa päällä. Vasta kun tilanne on saatu hallintaan, kerätty tiedot ja tehty tarkka analyysi siitä, mikä petti ja voisiko sama tapahtua Suomessa, voidaan ottaa kantaa voima­loi­demme kokonais­tur­val­li­suuteen.

Tämä selvitys on tehtävä ennen kuin meillä on valmiuksia myötää raken­nus­lupia periaa­te­pää­töksen saaneille voima­loille. Tämän selvi­tyksen oikea tekijä on kuitenkin puolu­eet­tomat ja asian­tun­tevat viran­omaiset. Tässä tapauk­sessa oikea selvi­tyksen tekevä viran­omaistaho on Sätei­ly­tur­va­keskus. Meidän polii­tik­kojen tehtävä on sitten vetää johto­pää­töksiä selvi­tyksen perus­teella.

Monella suoma­lai­sella on mielessään paljon kysymyksiä, jotka aiheut­tavat huolta. Näihin kysymyksiin on saatava vastaukset. Siksi tarvitaan huolel­liset selvi­tykset ja laaja keskustelu siitä voimmeko oppia jotakin Japanista ja mikä on nykyisten voima­loi­demme turval­li­suus­ti­lanne.

Muutama asia on kuitenkin jo tiedos­samme. Japanin ydinturman todel­lisena aiheut­tajana eivät olleet tekniset viat, vaan tuhoisa maanjä­ristys ja siitä aiheu­tuneen tsunamin yhteis­vai­kutus. Tämän­kal­taisia uhkia Suomessa tuskin on. Viran­omaiset ovat lisäksi alusta­vasti arvioineet, että suoma­laisten ydinvoi­ma­loiden turva­jär­jes­telmät olisivat kestäneet myös nähdyn kaltaisen tilanteen. Näiden kahden tosiasian perus­teella voimme odottaa selvi­tysten tuloksia ennen johto­pää­tösten vetämistä. Johto­pää­tökset koskevat siten mahdol­lista suurta linjaa, ei äkillisiä toimen­pi­teitä vaativia päätöksiä.

Aloite ydintur­val­li­suuden yhteis­työstä

Ydinvoiman riskit eivät ole vain kansal­linen kysymys. Naapu­ri­mais­tamme Ruotsilla ja Venäjällä on ydinvoi­ma­loita lähellä Suomea. Niiden ydintur­val­lisuus on myös meidän turval­li­suut­tamme. Esitän, että molempien maiden kanssa käynnis­tetään keskus­telut, joissa arvioidaan viran­omais- ja poliit­ti­sella tasolla ydinlai­tosten turval­li­suus­ti­lanne Japanin tapah­tu­mista tehtyjen selvi­tysten perus­teella.

Ruotsi on jo ilmoit­tanut ryhty­vänsä joihinkin toimen­pi­teisiin. Venäjän aikeista mahdol­listen uusien selvi­tysten osalta ei ole vielä tietoa, mutta maidemme välillä on pitkä historia yhteis­työssä ydintur­val­li­suus­asioissa. Neuvos­to­liiton hajoa­mi­sesta lähtien lähia­lueyh­teistyön puitteissa on huoleh­dittu osin myös suoma­laisin verovaroin venäläi­sestä ydintur­val­li­suu­desta. Kohteena ovat olleet Kuolan niemimaan ja Lenin­gradin alueen Sosnovyi Borin ydinvoi­malat. Yhteistyön toimi­joina ovat olleet Sätei­ly­tur­va­keskus ja Rosatom. Suomen verora­hoilla on vuosien saatossa muun muassa kehitetty Sosnovyi Borin hätäjääh­dy­tys­jär­jes­telmää ja raken­nettu tulva­suo­jausta.

Suomen Sätei­ly­tur­va­keskus on tämän yhteistyön johdosta tällä hetkellä maailman johtava asian­tuntija Venäjän ydintur­va­ky­sy­myk­sessä. Suomi on yhdessä Ruotsin ja Norjan kanssa tehnyt tulok­sel­lista yhteis­työtä Venäjän ydintur­va­ky­sy­myk­sissä. Ydinturva-asioissa tätä Venäjän kanssa tehtävää yhteis­työtä pitää vielä entisestään tiivistää.

Riippu­matta siitä, että Japanin turman aiheuttaja oli luonnon­ka­ta­strofi, on syytä arvioida myös muita vastaavia epäto­den­nä­köisiä tapah­tumia ja niiden vaiku­tusta ydinlai­toksiin eri puolilla maailmaa. Tässä EU- ja kansain­vä­linen yhteistyö on avain­roo­lissa. Tässä yhteis­työssä Suomen pitää olla erityisen aktii­vinen.

Kannatan EU:n energia­ko­mis­saarin esitystä ydinvoi­ma­loiden stres­si­tes­teistä. On hyvä simuloida erilaisia epäto­den­nä­köi­siäkin tapah­tumia ja arvioida miten turval­li­suus­jär­jes­telmät sellai­sista selviäi­sivät. Mahdol­lisiin puutteisiin on tartuttava tiukasti. Tällainen aiempaa tiukempi testaus pitäisi ulottaa myös EU:n toimintaa laajem­maksi, osaksi kansain­vä­lisen atomie­ner­gia­jär­jestön toimia. Turval­li­suuden hinta ei voi olla liian kova, kun toisessa vaaka­ku­pissa painaa ihmisten elämä. Riskien arvioin­nissa eivät menneet tapah­tumat riitä.


Kokoomus.fi