• FI
  • SV
  • MENU
    Turval­li­suus ennen kaik­kea
    Twiittaa

    Turval­li­suus ennen kaik­kea

    Julkaistu: 19.03.2011 Uncategorized

    On selvää, että ydin­on­net­to­muus on aina paikka, jossa on tehtävä perus­teel­li­nen analyysi sen syistä ja vaiku­tuk­sista myös Suomen voima­loi­den turval­li­suu­teen ja turval­li­suus­mää­räyk­siin. Yhtä selvää on kuiten­kin, että perus­teel­li­nen analyysi ei voi syntyä vielä tilan­teen ollessa päällä. Vasta kun tilanne on saatu hallin­taan, kerätty tiedot ja tehty tarkka analyysi siitä, mikä petti ja voisiko sama tapah­tua Suomessa, voidaan ottaa kantaa voima­loi­demme koko­nais­tur­val­li­suu­teen.

    Tämä selvi­tys on tehtävä ennen kuin meillä on valmiuk­sia myötää raken­nus­lu­pia peri­aa­te­pää­tök­sen saaneille voima­loille. Tämän selvi­tyk­sen oikea tekijä on kuiten­kin puolu­eet­to­mat ja asian­tun­te­vat viran­omai­set. Tässä tapauk­sessa oikea selvi­tyk­sen tekevä viran­omais­taho on Sätei­ly­tur­va­kes­kus. Meidän polii­tik­ko­jen tehtävä on sitten vetää johto­pää­tök­siä selvi­tyk­sen perus­teella.

    Monella suoma­lai­sella on mieles­sään paljon kysy­myk­siä, jotka aiheut­ta­vat huolta. Näihin kysy­myk­siin on saatava vastauk­set. Siksi tarvi­taan huolel­li­set selvi­tyk­set ja laaja keskus­telu siitä voim­meko oppia jota­kin Japa­nista ja mikä on nykyis­ten voima­loi­demme turval­li­suus­ti­lanne.

    Muutama asia on kuiten­kin jo tiedos­samme. Japa­nin ydin­tur­man todel­li­sena aiheut­ta­jana eivät olleet tekni­set viat, vaan tuhoisa maan­jä­ris­tys ja siitä aiheu­tu­neen tsuna­min yhteis­vai­ku­tus. Tämän­kal­tai­sia uhkia Suomessa tuskin on. Viran­omai­set ovat lisäksi alus­ta­vasti arvioi­neet, että suoma­lais­ten ydin­voi­ma­loi­den turva­jär­jes­tel­mät olisi­vat kestä­neet myös nähdyn kaltai­sen tilan­teen. Näiden kahden tosi­asian perus­teella voimme odot­taa selvi­tys­ten tulok­sia ennen johto­pää­tös­ten vetä­mistä. Johto­pää­tök­set koske­vat siten mahdol­lista suurta linjaa, ei äkil­li­siä toimen­pi­teitä vaati­via päätök­siä.

    Aloite ydin­tur­val­li­suu­den yhteis­työstä

    Ydin­voi­man riskit eivät ole vain kansal­li­nen kysy­mys. Naapu­ri­mais­tamme Ruot­silla ja Venä­jällä on ydin­voi­ma­loita lähellä Suomea. Niiden ydin­tur­val­li­suus on myös meidän turval­li­suut­tamme. Esitän, että molem­pien maiden kanssa käyn­nis­te­tään keskus­te­lut, joissa arvioi­daan viran­omais- ja poliit­ti­sella tasolla ydin­lai­tos­ten turval­li­suus­ti­lanne Japa­nin tapah­tu­mista tehty­jen selvi­tys­ten perus­teella.

    Ruotsi on jo ilmoit­ta­nut ryhty­vänsä joihin­kin toimen­pi­tei­siin. Venä­jän aikeista mahdol­lis­ten uusien selvi­tys­ten osalta ei ole vielä tietoa, mutta maidemme välillä on pitkä histo­ria yhteis­työssä ydin­tur­val­li­suus­asioissa. Neuvos­to­lii­ton hajoa­mi­sesta lähtien lähia­lueyh­teis­työn puit­teissa on huoleh­dittu osin myös suoma­lai­sin vero­va­roin venä­läi­sestä ydin­tur­val­li­suu­desta. Kohteena ovat olleet Kuolan niemi­maan ja Lenin­gra­din alueen Sosno­vyi Borin ydin­voi­ma­lat. Yhteis­työn toimi­joina ovat olleet Sätei­ly­tur­va­kes­kus ja Rosa­tom. Suomen vero­ra­hoilla on vuosien saatossa muun muassa kehi­tetty Sosno­vyi Borin hätä­jääh­dy­tys­jär­jes­tel­mää ja raken­nettu tulva­suo­jausta.

    Suomen Sätei­ly­tur­va­kes­kus on tämän yhteis­työn johdosta tällä hetkellä maail­man johtava asian­tun­tija Venä­jän ydin­tur­va­ky­sy­myk­sessä. Suomi on yhdessä Ruot­sin ja Norjan kanssa tehnyt tulok­sel­lista yhteis­työtä Venä­jän ydin­tur­va­ky­sy­myk­sissä. Ydin­turva-asioissa tätä Venä­jän kanssa tehtä­vää yhteis­työtä pitää vielä enti­ses­tään tiivis­tää.

    Riip­pu­matta siitä, että Japa­nin turman aiheut­taja oli luon­non­ka­ta­strofi, on syytä arvioida myös muita vastaa­via epäto­den­nä­köi­siä tapah­tu­mia ja niiden vaiku­tusta ydin­lai­tok­siin eri puolilla maail­maa. Tässä EU- ja kansain­vä­li­nen yhteis­työ on avain­roo­lissa. Tässä yhteis­työssä Suomen pitää olla erityi­sen aktii­vi­nen.

    Kanna­tan EU:n ener­gia­ko­mis­saa­rin esitystä ydin­voi­ma­loi­den stres­si­tes­teistä. On hyvä simu­loida erilai­sia epäto­den­nä­köi­siä­kin tapah­tu­mia ja arvioida miten turval­li­suus­jär­jes­tel­mät sellai­sista selviäi­si­vät. Mahdol­li­siin puut­tei­siin on tartut­tava tiukasti. Tällai­nen aiem­paa tiukempi testaus pitäisi ulot­taa myös EU:n toimin­taa laajem­maksi, osaksi kansain­vä­li­sen atomie­ner­gia­jär­jes­tön toimia. Turval­li­suu­den hinta ei voi olla liian kova, kun toisessa vaaka­ku­pissa painaa ihmis­ten elämä. Riskien arvioin­nissa eivät menneet tapah­tu­mat riitä.