Turvallisuus ennen kaikkea
Julkaistu:
On selvää, että ydinonnettomuus on aina paikka, jossa on tehtävä perusteellinen analyysi sen syistä ja vaikutuksista myös Suomen voimaloiden turvallisuuteen ja turvallisuusmääräyksiin. Yhtä selvää on kuitenkin, että perusteellinen analyysi ei voi syntyä vielä tilanteen ollessa päällä. Vasta kun tilanne on saatu hallintaan, kerätty tiedot ja tehty tarkka analyysi siitä, mikä petti ja voisiko sama tapahtua Suomessa, voidaan ottaa kantaa voimaloidemme kokonaisturvallisuuteen.
Tämä selvitys on tehtävä ennen kuin meillä on valmiuksia myötää rakennuslupia periaatepäätöksen saaneille voimaloille. Tämän selvityksen oikea tekijä on kuitenkin puolueettomat ja asiantuntevat viranomaiset. Tässä tapauksessa oikea selvityksen tekevä viranomaistaho on Säteilyturvakeskus. Meidän poliitikkojen tehtävä on sitten vetää johtopäätöksiä selvityksen perusteella.
Monella suomalaisella on mielessään paljon kysymyksiä, jotka aiheuttavat huolta. Näihin kysymyksiin on saatava vastaukset. Siksi tarvitaan huolelliset selvitykset ja laaja keskustelu siitä voimmeko oppia jotakin Japanista ja mikä on nykyisten voimaloidemme turvallisuustilanne.
Muutama asia on kuitenkin jo tiedossamme. Japanin ydinturman todellisena aiheuttajana eivät olleet tekniset viat, vaan tuhoisa maanjäristys ja siitä aiheutuneen tsunamin yhteisvaikutus. Tämänkaltaisia uhkia Suomessa tuskin on. Viranomaiset ovat lisäksi alustavasti arvioineet, että suomalaisten ydinvoimaloiden turvajärjestelmät olisivat kestäneet myös nähdyn kaltaisen tilanteen. Näiden kahden tosiasian perusteella voimme odottaa selvitysten tuloksia ennen johtopäätösten vetämistä. Johtopäätökset koskevat siten mahdollista suurta linjaa, ei äkillisiä toimenpiteitä vaativia päätöksiä.
Aloite ydinturvallisuuden yhteistyöstä
Ydinvoiman riskit eivät ole vain kansallinen kysymys. Naapurimaistamme Ruotsilla ja Venäjällä on ydinvoimaloita lähellä Suomea. Niiden ydinturvallisuus on myös meidän turvallisuuttamme. Esitän, että molempien maiden kanssa käynnistetään keskustelut, joissa arvioidaan viranomais- ja poliittisella tasolla ydinlaitosten turvallisuustilanne Japanin tapahtumista tehtyjen selvitysten perusteella.
Ruotsi on jo ilmoittanut ryhtyvänsä joihinkin toimenpiteisiin. Venäjän aikeista mahdollisten uusien selvitysten osalta ei ole vielä tietoa, mutta maidemme välillä on pitkä historia yhteistyössä ydinturvallisuusasioissa. Neuvostoliiton hajoamisesta lähtien lähialueyhteistyön puitteissa on huolehdittu osin myös suomalaisin verovaroin venäläisestä ydinturvallisuudesta. Kohteena ovat olleet Kuolan niemimaan ja Leningradin alueen Sosnovyi Borin ydinvoimalat. Yhteistyön toimijoina ovat olleet Säteilyturvakeskus ja Rosatom. Suomen verorahoilla on vuosien saatossa muun muassa kehitetty Sosnovyi Borin hätäjäähdytysjärjestelmää ja rakennettu tulvasuojausta.
Suomen Säteilyturvakeskus on tämän yhteistyön johdosta tällä hetkellä maailman johtava asiantuntija Venäjän ydinturvakysymyksessä. Suomi on yhdessä Ruotsin ja Norjan kanssa tehnyt tuloksellista yhteistyötä Venäjän ydinturvakysymyksissä. Ydinturva-asioissa tätä Venäjän kanssa tehtävää yhteistyötä pitää vielä entisestään tiivistää.
Riippumatta siitä, että Japanin turman aiheuttaja oli luonnonkatastrofi, on syytä arvioida myös muita vastaavia epätodennäköisiä tapahtumia ja niiden vaikutusta ydinlaitoksiin eri puolilla maailmaa. Tässä EU- ja kansainvälinen yhteistyö on avainroolissa. Tässä yhteistyössä Suomen pitää olla erityisen aktiivinen.
Kannatan EU:n energiakomissaarin esitystä ydinvoimaloiden stressitesteistä. On hyvä simuloida erilaisia epätodennäköisiäkin tapahtumia ja arvioida miten turvallisuusjärjestelmät sellaisista selviäisivät. Mahdollisiin puutteisiin on tartuttava tiukasti. Tällainen aiempaa tiukempi testaus pitäisi ulottaa myös EU:n toimintaa laajemmaksi, osaksi kansainvälisen atomienergiajärjestön toimia. Turvallisuuden hinta ei voi olla liian kova, kun toisessa vaakakupissa painaa ihmisten elämä. Riskien arvioinnissa eivät menneet tapahtumat riitä.
