• FI
  • SV
  • MENU
    Tule­vai­suus on uteliai­den, maailma muutos­myön­teis­ten
    Twiittaa

    Tule­vai­suus on uteliai­den, maailma muutos­myön­teis­ten

    Julkaistu: 13.02.2016 Kannat Sivistys

    Puolue­hal­li­tuk­sen esitys puolue­ko­kouk­selle (26.5.2016)

    Tule­vai­suus on uteliai­den, maailma muutos­myön­teis­ten Kokoo­mus­lai­sen sivis­tys­po­li­tii­kan arvot ja peri­aat­teet

    “Nyky­ajan pyrki­mys­ten päämäärä on mahdol­li­sim­man laajo­jen kansan­ker­ros­ten henki­nen ja talou­del­li­nen kohot­ta­mi­nen ja saat­ta­mi­nen osal­li­siksi hyvin­voin­tiin ja nyky­ai­kai­seen sivis­ty­se­lä­mään”, sanoi J.K. Paasi­kivi sanoi vuonna 1929 kokoo­muk­sen puolue­ko­kouk­selle pitä­mäs­sään puheen­vuo­rossa. Sama päämäärä on edel­leen keskei­nen osa kokoo­mus­laista sivis­ty­sa­jat­te­lua.

    Sivis­ty­saat­teemme on peruja jo J.V. Snell­ma­nin ajoilta. Hän katsoi aina, että Suomi voi saavut­taa kansa­kun­nan roolin ainoas­taan koulu­tuk­sella, ei voimalla. Saman ajatuk­sen varaan on hyvä raken­taa sata­vuo­ti­aan kokoo­muk­sen sivis­tys­po­li­tiik­kaa. Myös me nyky­päi­vän kokoo­mus­lai­set haluamme, että huomi­sen Suomi on avoin, suvait­se­vai­nen ja eteen­päin katsova maa, jossa menes­tys raken­ne­taan korkean osaa­mi­sen perus­talle.

    Sivis­tyk­sellä on monta ulot­tu­vuutta: tiedol­li­nen, taidol­li­nen sekä sydä­men sivis­tys. Kasva­tus ja koulu­tus anta­vat sivis­tyk­selle pohjan: ymmär­ryk­sen histo­rias­tamme, valmiuk­sia jäsen­tää ilmiöitä ja aset­taa niitä oikei­siin mitta­suh­tei­siin. Sivis­tys on myös taitoa käyt­tää tietoa: taitoa ajatella, taitoa sovel­taa ja taitoa luoda uutta. Sydä­men sivis­tystä tarvi­taan, jotta kyke­nemme aset­tu­maan toisen ihmi­sen asemaan, toimi­maan moraa­li­sesti ja arvos­ta­maan erilai­suutta.

    Yhdessä nämä ulot­tu­vuu­det kasvat­ta­vat paitsi kykyä ajatella ja toimia yhdessä muiden ihmis­ten kanssa, myös tervettä itse­luot­ta­musta ja uskoa siihen, että isot­kin ongel­mat ovat ratkais­ta­vissa. Tämä on myös kokoo­mus­lai­sen sivis­tys­po­li­tii­kan tavoite. Maailma muut­tuu - halusimme tai emme.

    Meidän tehtä­vämme on kasvat­taa lapsista ja nuorista ihmi­siä, jotka etsi­vät aina muutosta kohti parem­paa ja usko­vat tule­vai­suu­teen.

    Mahdol­li­suuk­sien tasa-arvo

    Kokoo­mus­lai­sen sivis­tys­po­li­tii­kan ytimessä on mahdol­li­suuk­sien tasa-arvo.

    Jokai­sella tulee olla perhe­taus­tas­taan tai asuin­pai­kas­taan riip­pu­matta mahdol­li­suus oppia, koulut­tau­tua, raken­taa oma polkunsa, löytää vahvuu­tensa ja vaikut­taa oman elämänsä suun­taan.

    Kenen­kään tausta ei saa yksi­nään määrätä, mitä hänestä voi tulla. Päätök­sen­te­ki­jöinä ja yhteis­kun­nan jäse­ninä kannamme yhdessä vastuun siitä, että Suomessa jokai­sella on jatkossa tasa-arvoi­set mahdol­li­suu­det sivis­tyä ja kehit­tää itse­ään, edetä elämässä koulu­tuk­sen avulla ja tavoi­tella omaa onnel­li­suut­taan.

    Koska laadu­kas varhais­kas­va­tus on teho­kas keino paran­taa oppi­mista, vahvis­tamme varhais­kas­va­tuk­sen laatua ja peda­go­giik­kaa. Edis­tämme varhais­kas­va­tuk­seen osal­lis­tu­mista ja lisäämme akatee­mi­sesti koulu­tet­tu­jen opet­ta­jien määrää. Pitkän aika­vä­lin tavoit­teena on maksu­ton osapäi­väi­nen varhais­kas­va­tus, johon osal­lis­tuu koko ikäluokka.

    Säily­tämme tutkin­toon johta­van perus-, toisen asteen ja korkea­kou­lu­tuk­sen jatkos­sa­kin maksut­to­mana.

    Aluei­den eriy­ty­mi­nen vaaran­taa mahdol­li­suuk­sien tasa-arvon. Siksi puutumme siihen määrä­tie­toi­sesti ja edel­ly­tämme, että jatkos­sa­kin eri taus­toista tule­vat lapset kohtaa­vat turval­li­sesti perus­kou­luissa. Pidämme huolta, että kaik­kialla on mahdol­li­suus nyky­ai­kai­seen oppi­mi­sym­pä­ris­töön.

    Huoleh­dimme katta­vasta kirjas­to­ver­kosta. Uudis­tamme kirjas­toja vastaa­maan uuden ajan haas­tei­siin moni­puo­li­sina media- ja kult­tuu­ri­kes­kuk­sina sekä kohtaa­mis­paik­koina.

    Varmis­tamme, että jokai­sella lapsella on mahdol­li­suus harras­taa. Tuomme koulu­jen yhtey­teen kult­tuu­ria ja liikun­ta­mah­dol­li­suuk­sia. Edis­tämme koulu­ti­lo­jen moni­puo­lista käyt­töä anta­malla niitä aiem­paa aktii­vi­sem­min erilais­ten yhtei­sö­jen, järjes­tö­jen ja urhei­luseu­ro­jen käyt­töön ja lisäämme yhteis­työtä näiden kanssa.

    Oppi­joi­den erilai­set tarpeet on tunnis­tet­tava ja huomioi­tava. Kouluissa on tarjot­tava erityistä tukea niille, jotka sitä tarvit­se­vat - ja toisaalta haas­teita nopeam­min etene­ville. Pidämme huolta siitä, että tytöillä ja pojilla on koulu­tuk­sessa yhden­ver­tai­set mahdol­li­suu­det.

    Takaamme jokai­selle perus­kou­lun päät­tä­neelle opis­ke­lu­pai­kan toiselta asteelta. Raken­namme koulu­tus­jär­jes­tel­määmme avoi­mien polku­jen peri­aat­teella umpi­pe­riä vält­täen.

    Vapaus ja vastuu

    Ihmi­sellä on oltava vapaus kehit­tää itse­ään omien vahvuuk­siensa ja kiin­nos­tus­tensa mukai­sesti; vapaus valita oma tapansa kasvaa aktii­vi­seksi, vastuun­tun­toi­seksi yksi­löksi ja yhteis­kun­nan jäse­neksi.

    Myös sivis­tystä kehit­tä­villä ja tuke­villa orga­ni­saa­tioilla, kuten oppi­lai­tok­silla, järjes­töillä ja yrityk­sillä, on oltava riit­tävä vapaus kehit­tää toimin­taansa, kokeilla uutta ja erikois­tua. Jokai­sella meistä on vastuu itsemme jatku­vasta kehit­tä­mi­sestä ja sivis­tä­mi­sestä.

    Suoma­lai­sen koulu­tus­jär­jes­tel­män suuri vahvuus on korkeasti koulu­te­tut opet­ta­jat, joita yhteis­kunta arvos­taa. Opet­ta­jilla on Suomessa laaja peda­go­gi­nen vapaus ja mahdol­li­suus toimia kehit­tä­jinä omassa työs­sään. Vaalimme tätä vahvuutta ja vahvis­tamme opet­ta­jan amma­tin veto­voi­maa ja arvos­tusta. Jokai­sella opet­ta­jalla tulee olla mahdol­li­suus kehit­tää omaa osaa­mis­taan ja koulut­tau­tua työuransa aikana.

    Edis­tämme kotien ja koulu­jen yhteis­työtä. Sekä perheen että opet­ta­jien roolit ovat tärkeitä kasva­tus­teh­tä­vässä onnis­tu­mi­seksi.

    Vaalimme ja vahvis­tamme opet­ta­jien peda­go­gista auto­no­miaa. Kannus­tamme luomaan uutta, kokei­le­maan ja kehit­tä­mään. Kannus­tamme myös tiiviim­pään yhteis­työ­hön, yhdessä opet­ta­mi­seen ja yhdessä oppi­mi­seen. Paino­tamme opet­ta­jien uran­ai­kai­sen amma­til­li­sen kehit­ty­mi­sen tärkeyttä.

    Teemme työtä sen eteen, että oppi­lai­tok­silla, opet­ta­jilla ja opis­ke­li­joilla on mahdol­li­suus kokeilla ja kehit­tää omaa oppi­mi­sym­pä­ris­töään. Kaikilla oppi­lai­to­syh­tei­sön jäse­nillä on oltava mahdol­li­suus vaikut­taa heitä itse­ään koske­viin asioi­hin.

    Koros­tamme ihmis­ten vapautta kehit­tää itse­ään omien kiin­nos­tus­tensa mukai­sesti ja raken­taa omat koulu­tus­pol­kunsa. Jokai­sella oppi­jalla on oltava vapaus valita itsel­leen sopi­via oppi­mi­sym­pä­ris­töjä ja oppi­mi­sen tapoja. Tuemme oppi­jaa löytä­mään vahvuu­tensa ja into­hi­monsa ja syven­ty­mään niiden kehit­tä­mi­seen riit­tä­vän valin­nai­suu­den ja erikois­tu­mi­sen kautta.

    Kunnioi­tamme korkea­kou­lu­jen auto­no­miaa keskei­senä, tieteen vapau­desta nouse­vana arvona.

    Muutos­myön­tei­syys

    Sivis­tys on kykyä elää muutok­sessa ja nähdä muutok­set mahdol­li­suu­tena parem­paan.

    Avar­ta­malla ajat­te­luamme ja tavoit­te­le­malla parem­pia toimin­ta­ta­poja viemme yhteis­kun­taa eteen­päin. Siksi uuteen on suhtau­dut­tava ennak­ko­luu­lot­to­masti ja uteli­aasti. On uskal­let­tava kokeilla. Kokei­luista otamme opiksi: pidämme sen, mikä on hyvää ja vaih­damme sen, mikä ei toimi.

    Raken­tei­den uudis­ta­mi­nen ja toimin­ta­ta­po­jen tuulet­ta­mi­nen on lähtö­koh­tamme muutos­ti­lan­teissa.

    Koulu­tus­jär­jes­tel­män jatkuva kehit­tä­mi­nen on vält­tä­mä­töntä, jotta Suomen korkea osaa­mis­taso säilyy myös tule­vai­suu­dessa. Se on menes­tyk­sen edel­ly­tys myös kansain­vä­li­sessä kilpai­lussa. Koulu­tus­jär­jes­telmä ei ole koskaan valmis, vaan se elää alati vuoro­vai­ku­tuk­sessa muut­tu­van maail­man kanssa.

    Lapsista ja nuorista on kasva­tet­tava kansa­lai­sia, jotka suhtau­tu­vat luot­ta­vai­sesti tule­vai­suu­teen, reagoi­vat muutok­siin posi­tii­vi­sen raken­ta­vasti ja osaa­vat tietoi­sesti raken­taa omaa osaa­mis­taan.

    Kannus­tamme kokei­lui­hin ja uuden luomi­seen. Hyvät käytän­nöt levi­te­tään kaik­kien käyt­töön ja kehit­tä­mi­sen esteet pure­taan.

    Haluamme ottaa uuden tekno­lo­gian ennak­ko­luu­lot­to­masti käyt­töön ja sovel­taa sitä kunkin tarpei­den mukai­sesti. Pidämme huolta, että oppi­mi­sym­pä­ris­töt ja oppi­ma­te­ri­aa­lit ovat ajan­mu­kai­sia. Hyödyn­nämme digi­ta­li­saa­tiota peda­go­gii­kassa ja osaa­mi­sen mittaa­mi­sessa.

    Osal­lis­tumme korkea­kou­lu­jen kehit­tä­mis­työ­hön rohkai­se­malla raken­tei­den ja toimin­ta­ta­po­jen uudis­tuk­siin, kunkin korkea­kou­lun omien vahvuuk­sien koros­ta­mi­seen ja pääl­lek­käi­syyk­siä pois­ta­vaan työn­ja­koon eri toimi­joi­den välillä.

    Pidämme laadun käsi­tettä esillä sivis­tys­pal­ve­luista puhut­taessa ja kanna­tamme yhteis­kun­nassa muutok­sia, jotka tähtää­vät korkeam­paan laatuun.

    Uteliai­suus ja tahto oppia jatku­vasti uutta

    Sivis­tyk­sellä ei ole maksi­mia eikä osaa­mi­sen tarve pysy muut­tu­mat­to­mana. Ei siis riitä, että tarjoamme jokai­selle suoma­lai­selle mahdol­li­suu­den sivis­tyä ja koulut­tau­tua.

    Meidän on onnis­tut­tava herät­tä­mään kaike­ni­käi­sissä suoma­lai­sissa halu ja innos­tus jatku­vaan oppi­mi­seen. Maail­massa, jossa tietoa on saata­villa lähes rajat­to­masti ja jossa uutta syntyy ja vanhaa katoaa nopeasti, tarvi­taan jatku­vaa valmiutta ja kipi­nää uuden oppi­mi­seen.

    Halu ja innos­tus jatku­vaan oppi­mi­seen taataan ajan­mu­kai­silla oppi­mis- ja opetus­me­to­deilla, ammat­ti­tai­toi­silla ja rohkeilla kasva­tuk­sen ammat­ti­lai­silla, moni­puo­li­silla, omien kiin­nos­tuk­sen kohtei­den mukaan valit­ta­villa etene­mis­mah­dol­li­suuk­silla sekä ilma­pii­rillä, joka kannus­taa kehit­tä­mään itse­ään. Oppija on aina se, joka aset­taa opetuk­sen tai kasva­tuk­sen lähtö­ta­son.

    Uteliai­suu­den ruok­ki­mi­nen ja uusien näkö­alo­jen avaa­mi­nen on koulu­tuk­sen tärkeitä tehtä­viä. Koulussa jokai­sen lapsen on saatava onnis­tu­mi­sen koke­muk­sia, opit­tava löytä­mään omat vahvuu­tensa ja usko­maan niihin. Ketään ei saa lannis­taa, masen­taa tai leimata huonoksi. Jokai­sessa ihmi­sessä on oman­lais­taan lahjak­kuutta, jonka on annet­tava kukois­taa.

    Korkea­kou­lut ja tiede ovat sivis­tystä luovia ja yllä­pi­tä­viä insti­tuu­tioita. Tieteen moti­vaa­tio onot­taa maail­masta selvää, mutta se voi johtaa myös uusien ratkai­su­jen ja inno­vaa­tioi­den kehit­tä­mi­seen. Yhden uuden tuot­teen taus­talla voi kuiten­kin olla vuosien puur­ta­mi­nen
    perus­tut­ki­muk­sen parissa. Korkea­kou­lu­jen tärkeim­pänä yhteis­kun­nal­li­sena tehtä­vänä onkin sivis­ty­nei­den, koulu­tet­tu­jen kansa­lais­ten valmis­ta­mi­nen toimi­maan eri rooleissa yhteis­kun­nassa.

    Hyvällä ja yksi­löl­li­sellä opinto-ohjauk­sella autamme oppi­laita omien vahvuuk­siensa etsi­mi­sessä. Ohjaa­mi­sen taito on merkit­tävä osa opet­ta­jan tehtä­vää.

    Edis­tämme ongel­man­rat­kai­su­ky­vyn, oppi­maan oppi­mi­sen, koko­nai­suuk­sien hallin­nan sekä ajat­telu- ja sosi­aa­lis­ten taito­jen opet­ta­mista kouluissa.

    Perus­kou­lussa paino­tamme uuden peda­go­gii­kan, uusien oppi­mi­sym­pä­ris­tö­jen ja digi­ta­li­saa­tion hyödyn­tä­mistä. Koros­tamme oppi­las­läh­töi­syyttä ja yhdessä teke­mi­sen toimin­ta­kult­tuu­rin vahvis­ta­mista.

    Lisäämme työelä­mäyh­teyk­siä ja yrit­tä­jä­mäi­syyttä kaikilla koulu­tusas­teilla. Kehi­tämme työpai­koilla tapah­tu­vaa oppi­mista.

    Kannus­tamme korkea­kou­luja kasvat­ta­maan vuoro­vai­ku­tusta ympä­röi­vän yhteis­kun­nan kanssa, jotta tieteen tulok­set saatai­siin yhteis­kun­nan ja elin­kei­noe­lä­män arki­käyt­töön.

    Avoi­men, suvait­se­vai­sen Suomen puolesta

    Sivis­tyk­seen kuuluu kyky toimia osana yhtei­söä ja osal­lis­tua sen raken­ta­mi­seen.

    Sivis­ty­neessä yhteis­kun­nassa toimi­taan tietä­mät­tö­myy­destä, ennak­ko­luu­loista ja itsek­kyy­destä kumpua­vaa syrjin­tää vastaan, olivatpa kyseessä sitten louk­kaa­vat sanat tai syrji­vät teot.

    Moni­kult­tuu­ri­suus on yhteis­kun­nas­samme kiis­tä­mä­tön tosi­seikka. Näemme sen vahvuu­tena ja mahdol­li­suu­tena kehit­tää Suomesta entistä avoi­mempi ja puoleen­sa­ve­tä­vämpi maa, josta yhä useampi aktii­vi­nen ihmi­nen voi löytää paik­kansa ja tehtä­vänsä. Annamme uusille tuli­joille luot­ta­musta ja vastuuta siinä missä muil­le­kin.

    Emme hyväksy syrjin­tää, rasis­mia tai viha­pu­hetta, vaan tuomit­semme ne näky­västi.

    Suvait­se­vai­suus ei tarkoita suvait­se­mat­to­muu­den salli­mista. Sivis­ty­nee­seen keskus­te­luun kuuluu aito moni­ää­ni­syys, erilai­suu­desta kiin­nos­tu­mi­nen ja eri mieltä olevien kunnioit­ta­mi­nen. Sivis­ty­nyt keskus­telu perus­tuu tosi­asioi­hin, on raken­ta­vaa eikä hajot­ta­vaa.

    Koros­tamme tietoon perus­tu­vaa päätök­sen­te­koa. Faktat eivät saa olla arvo­val­ta­ky­sy­myk­siä. Katkomme huhuilta ja vääriltä väit­teiltä siivet.

    Edel­ly­tämme nolla­to­le­rans­sia koulu­kiusaa­mi­seen ja vaadimme opet­ta­jille tehok­kaita puut­tu­mi­sen keinoja.

    Maahan­muut­ta­jien ja turva­pai­kan­ha­ki­joi­den kotou­tu­mi­nen on hoidet­tava tehok­kaasti niin, että tuli­joilla on mahdol­li­suus tulla nopeasti tasa-arvoi­seksi osaksi yhteis­kun­taamme. Koulu­tus on avai­na­se­massa kotou­tu­mi­sessa.

    Haas­tamme jokai­sen otta­maan vastuuta sovit­te­le­vasta keskus­te­lu­ta­vasta ja yhteis­ten ratkai­su­jen etsi­mi­sestä ongel­mien koros­ta­mi­sen sijaan. Vahvis­tamme yhtei­söl­listä ja osal­lis­ta­vaa koulu- ja oppi­lai­tos­kult­tuu­ria sekä harras­tus­toi­min­taa.

    Haluamme taata jokai­selle turval­li­sen mahdol­li­suu­den ilmaista itse­ään. Pidämme huolta riip­pu­mat­to­man median toimin­tae­del­ly­tyk­sistä. Edis­tämme lähde- ja media­kriit­tista luku­tai­toa kaike­ni­käis­ten suoma­lais­ten keskuu­dessa.

    Suoma­lai­nen, euroop­pa­lai­nen, kansain­vä­li­nen

    Oma kult­tuuri ja kult­tuu­ri­pe­rintö liit­tä­vät meidät osaksi suku­pol­vien ketjua. Ne haas­ta­vat anta­maan uusia merki­tyk­siä maail­malle ja raken­ta­maan uutta.

    Ne kerto­vat, mistä tulemme ja keitä olemme - mutta ne eivät yksin ratkaise, mitä meistä voi tai saa tulla. Mennei­den suku­pol­vien työtä ja saavu­tuk­sia on osat­tava arvos­taa, sillä nyky­päi­vän hyvin­voin­timme perus­tuu kovalle työlle.

    Kansal­li­nen ja kult­tuu­ri­nen iden­ti­teet­timme on moniu­lot­tei­nen ja alati muut­tuva. Olemme suoma­lai­sia, euroop­pa­lai­sia, maail­man­kan­sa­lai­sia. Kaikki iden­ti­teet­timme ovat rikkauk­sia, eivät rajoit­teita: meillä on sekä annet­ta­vaa että saata­vaa. Sivis­tyk­seen kuuluu avoi­muus myös kansain­vä­li­sesti ja kult­tuu­ri­sesti. Kult­tuu­rien moni­nai­suu­den ja kult­tuu­rien väli­sen vuoro­vai­ku­tuk­sen kasvu ei uhkaa meidän suoma­laista iden­ti­teet­tiämme, kun meillä on vahvat juuret omassa yhtei­sös­sämme.

    Kansain­vä­li­syys ja euroop­pa­lai­suus ovat arvoja sinänsä. Tekno­lo­gi­nen kehi­tys madal­taa ja hävit­tää rajoja niin, että koko globaa­lin yhtei­sön vuoro­vai­ku­tus kasvaa. Näemme tämän avaa­van hienoja mahdol­li­suuk­sia koko ihmis­kun­nan kannalta.

    Kanna­tamme kiel­ten opetuk­sen aloit­ta­mista nykyistä varhai­sem­min. Koros­tamme moni­puo­li­sen kieli­tai­don ja laajan kieli­va­li­koi­man tärkeyttä. Muis­tu­tamme vaih­to­mah­dol­li­suuk­sien merki­tyk­sestä nuor­ten kansain­vä­lis­ten koke­muk­sien tarjoa­jana ja koulu­yh­tei­sö­jen rikas­ta­jina.

    Toivomme, että lapset ja nuoret kasva­te­taan pienestä pitäen osaksi Suomea laajem­paa yhtei­söä ja ajat­te­lu­ta­paa.

    Olemme mukana suoje­le­massa suoma­laista kult­tuu­ri­pe­rin­töä ja kehit­tä­mässä uusia tapoja, joilla se pysyy kaikille saavu­tet­ta­vana ja kiin­nos­ta­vana myös tule­ville suku­pol­ville. Kannus­tamme jokaista osal­lis­tu­maan omalta osal­taan kult­tuu­rimme raken­ta­mi­seen ja kult­tuu­ri­pe­rin­tömme vaali­mi­seen.

    Koros­tamme kult­tuuri-insti­tuu­tioi­den roolia suoma­lai­sen, euroop­pa­lai­sen ja kansain­vä­li­sen iden­ti­tee­tin raken­ta­mi­sessa. Jokai­sella, eten­kin nuorilla, on oltava oikeus ja mahdol­li­suus käyt­tää kult­tuuri- ja sivis­tys­pal­ve­luja.