Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Vaihtoehtobudjetti: kokoomuksen vaihtoehto toisi 120 000 työpaikkaa
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Työ / Toivon polku: kokoomuksen vaihtoehtobudjetti

Toivon polku: kokoo­muk­sen vaih­toeh­to­bud­jetti

Julkaistu:

Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män vaih­toeh­to­bud­jetti vuodelle 2021

Sisäl­lys:

Alkusa­nat: Suomi kestä­vän kasvun tielle

1. Kokoo­muk­sen vaih­toehto suoma­lai­sille

2. Työtä 120 000 ihmi­selle

2.1 Mahdol­lis­te­taan paikal­li­nen sopi­mi­nen kaikissa yrityk­sissä

2.2 Toteu­te­taan valtio­va­rain­mi­nis­te­riön virka­val­mis­te­luna laati­mat ehdo­tuk­set sovel­tu­vin osin

2.3 Toteu­te­taan ansio­si­don­nai­sen työt­tö­myys­tur­van porras­tus­malli

2.4 Pure­taan kannus­tin­louk­kuja

2.5 Koro­te­taan ulos­o­ton suojaosa 900 euroon

2.6 Varmis­te­taan nopea hoitoon pääsy tera­pia­ta­kuulla

2.7 Vahvis­te­taan koti­ta­lous­vä­hen­nystä ja toteu­te­taan yli 75-vuotiai­den super­ko­ti­ta­lous­vä­hen­nys

2.8 Toteu­te­taan työl­li­syyttä ja tasa-arvoa vahvis­tava perhe­va­paa­uu­dis­tus

2.9 Alen­ne­taan varhais­kas­va­tus­mak­suja 100 miljoo­nalla eurolla

2.10 Lisä­tään kansain­vä­listä rekry­toin­tia

2.11 Pienen­ne­tään vero­kii­laa

3. Palkasta ja eläk­keestä enem­män käteen  – laske­taan veroja

3.1 Palkan­saa­jille ja eläke­läi­sille jopa 1 235 000 000 euroa enem­män käteen

3.2 Koko kansan koti­ta­lous­vä­hen­nys

3.3 Yli 75-vuotiai­den super­ko­ti­ta­lous­vä­hen­nys

3.4 Vero­te­taan vähem­män työtä ja yrit­tä­jyyttä, enem­män hait­toja ja kulu­tusta

4. Sivis­tyk­sen Suomi – panos­tuk­sia tutki­muk­seen ja osaa­mi­seen

4.1 Vahvis­te­taan varhais­kas­va­tuk­sen laatua - toteu­te­taan kaksi­vuo­ti­nen esio­pe­tus

4.2 Panos­te­taan perus­kou­luun – jokai­selle riit­tä­vät tiedot ja taidot

4.3 Noste­taan nuor­ten koulu­tus- ja osaa­mis­ta­soa

4.4 Panos­te­taan inno­vaa­tioi­hin ja uuteen kasvuun

4.5 Tehdään jatku­vasta oppi­mi­sesta uusi normaali

4.6 Turva­taan kansa­lai­syh­teis­kun­nan toimin­tae­del­ly­tyk­set

5. Talous kasvuun – pääs­töt laskuun

5.1 Aute­taan yrityk­set krii­sin yli - turva­taan yrit­tä­jien ja yritys­ten uusi alku

5.2 Pure­taan normeja – kaikki on sallit­tua, mikä ei erik­seen ole kiel­let­tyä

5.3 Panos­te­taan puhtaa­seen tekno­lo­gi­aan - karsi­taan ympä­ris­tölle haital­li­sia tukia

5.4 Laite­taan vauh­tia liiken­teen pääs­tö­jen vähen­tä­mi­seen - pois­te­taan auto­vero ja uudis­te­taan auto­kanta

5.5 Vahvis­te­taan Suomen kilpai­lu­ky­kyä - pois­te­taan väylä­maksu

5.6 Laite­taan valtion tase töihin

5.7 Laite­taan koko Suomi kuntoon

5.8 Pääomi­te­taan nopeita junayh­teyk­siä kahdella miljar­dilla

5.9 Panos­te­taan suju­vaan liiken­tee­seen ja riit­tä­vään asun­to­tuo­tan­toon

5.10 Uudis­te­taan asumi­sen tuki­jär­jes­telmä - tehdään asun­to­mark­ki­noista toimi­vam­mat

6. Pide­tään toisis­tamme huolta – tukea ja turvaa sitä tarvit­se­valle

6.1 Laajen­ne­taan ansio­si­don­nai­sen työt­tö­myys­turva kaikille

6.2 Uudis­te­taan sosi­aali- ja terveys­kes­kuk­set

6.3 Turva­taan yhden­ver­tai­set mielen­ter­veys­pal­ve­lut - tehdään tera­pia­ta­kuusta totta

6.4 Turva­taan kuntou­tuk­seen pääsy - toteu­te­taan kuntou­tus­ta­kuu

6.5 Panos­te­taan tutki­muk­seen ja hoidon laatuun - tutki­mus on huomi­sen hyvää hoitoa

6.6 Turva­taan ikäih­mis­ten laadu­kas hoito ja hoiva yhden­ver­tai­sesti

6.7 Luodaan terveys­pe­rus­tei­sen vero­tuk­sen malli

6.8 Tehdään tervey­den­huol­losta koko­naan maksu­ton lapsille

7. Kansain­vä­li­nen, turval­li­nen ja vahva oikeus­val­tio

7.1 Houku­tel­laan kansain­vä­li­set osaa­jat Suomeen – panos­te­taan kansain­vä­li­seen rekry­toin­tiin

7.2 Kohdis­te­taan turva­pai­kat hädä­na­lai­sille – este­tään väärin­käyttö

7.3 Vahvis­te­taan kehi­ty­syh­teis­työtä - siir­re­tään pain­opis­tettä sijoi­tus­muo­toi­seen tukeen

7.4 Turva­taan maan­puo­lus­tuk­sen ja krii­sin­hal­lin­nan resurs­sit – toteu­te­taan hävit­tä­jä­han­kinta täysi­mää­räi­senä

7.5 Vahvis­te­taan sisäistä turval­li­suutta – lisä­tään polii­sien määrää

7.6 Päivi­te­tään terro­ris­mi­lain­sää­däntö 2020-luvulle

7.7 Turva­taan vahva oikeus­val­tio

8. Kokoo­muk­sen vaih­toehto valtion budje­tiksi 2020

8.1 Muutok­set vero­tuk­seen

8.2 Muutok­set määrä­ra­hoi­hin

8.3 Valtion omai­suu­den käyttö

Vaih­toeh­to­bud­je­tin työryhmä: Timo Heino­nen, työryh­män puheen­joh­taja, Petteri Orpo, Kai Mykkä­nen, Elina Lepo­mäki, Sari Sarko­maa, Markku Eestilä, Kalle Joki­nen, Jukka Kopra, Janne Sankelo, Matias Mart­ti­nen, Juhana Vartiai­nen, Arto Sato­nen, Sanni Grahn-Laaso­nen, Mikko Martik­kala, talous­po­liit­ti­nen asian­tun­tija, Malin Anomaa, työryh­mä­sih­teeri

Suomi kestä­vän kasvun tielle

Suomi on kulu­van vuosi­kym­me­nen aikana monella tapaa veden­ja­ka­jalla. Jos toimimme kuten nyt, edessä on velkaan­tu­mi­sen ja kitua­li­aan kasvun vuosi­kym­men. Väestö ikään­tyy ennä­tys­tah­tia ja samaan aikaan työn­te­ki­jöi­den määrä jatkaa supis­tu­mis­taan. Suomi on putoa­massa maail­man terä­vim­mästä kärjestä. Lohdul­lista kuiten­kin on, että tule­vai­suus on omissa käsis­sämme.

Koro­na­kriisi on johta­nut poik­keuk­sel­li­sen rajuun julki­sen talou­den velkaan­tu­mi­seen. Vuonna 2020 julki­nen velka kasvaa lähes 20 miljar­dia euroa. Poik­keuk­sel­li­sen pande­mian iskun otta­mi­nen vastaan valtion toimesta on ymmär­ret­tä­vää ja oikein. Tule­vai­suutta ei kuiten­kaan voi raken­taa hoita­malla akuut­tia krii­siä. On tehtävä päätök­siä, jotka varmis­ta­vat sen, että Suomi on kymme­nen vuoden päästä parempi maa kuin nykyi­sin.

Kokoo­muk­sen vaih­toehto on kestä­vän kasvun raken­ta­mi­nen tule­vai­suutta varten. Me emme tyydy siihen tule­vai­suus­ku­vaan, joka nykyi­sellä halli­tuk­sella on Suomelle tarjota. 2020-luvusta ei saa tulla mene­tet­tyä vuosi­kym­mentä, vaan kasvun eteen on tehtävä kaikki mahdol­li­nen. On sano­mat­ta­kin selvää, että tule­vai­suu­den talous­kas­vun tulee olla kestä­vää. Siksi tarjoamme vaih­toeh­don, joka yhdis­tää kasva­van talou­den piene­ne­viin pääs­töi­hin ja moni­muo­toi­sen luon­non turvaa­mi­seen.

Kokoo­muk­sen vaih­toeh­don perus­tana on työl­li­syys. Tällä hetkellä Suomessa on noin 1,5 työelä­män ulko­puo­lella olevaa yhtä työs­sä­käy­vää kohden. Kahden työi­käi­sen panok­sella pitää siis pystyä kannat­te­le­maan kolmea työelä­män ulko­puo­lella olevaa suoma­laista. Taatak­semme suoma­lai­sille laaduk­kaan koulu­tuk­sen, toimi­vat terveys­pal­ve­lut ja arvok­kaan vanhuu­den, yhä useam­man työi­käi­sen tulisi käydä töissä. Olemme siksi esit­tä­neet joukon keinoja, joilla luotai­siin edel­ly­tyk­set 120 000 uuden työpai­kan synty­mi­selle.

Suomen tule­vai­suu­den talous­kasvu voi kestä­västi perus­tua ainoas­taan korke­aan osaa­mi­seen. Sen perusta luodaan jo varhais­kas­va­tuk­sessa ja perus­o­pe­tuk­sessa. Teki­simme esio­pe­tuk­sesta kaksi­vuo­tista ja lisäi­simme perus­o­pe­tuk­seen määrä­ai­kais­ten hanke­ra­ho­jen sijaan pysy­viä resurs­seja. Uskomme vahvasti siihen, että jos perus­tai­dot ovat kunnossa jo lapsuu­desta lähtien, se kantaa pitkälle tule­vassa elämässä. 

Tule­vai­suu­den Suomen pitää olla oikeu­den­mu­kai­nen. Koro­na­kriisi on osoit­ta­nut, että nykyi­nen työt­tö­myys­turva kohte­lee epärei­lusti nuoria, naisia ja vähem­män koulu­tet­tuja. Kokoo­mus olisi valmis paran­ta­maan työt­tö­mien yhden­ver­taista asemaa laajen­ta­malla ansio­si­don­nai­sen työt­tö­myys­tur­van kaikille. 

Jokai­sen suoma­lai­sen on voitava luot­taa siihen, että saa ikään­tyä arvok­kaasti. Lisäi­simme 50 miljoo­naa euroa koti­hoi­toon, jonka halli­tus on hoita­ja­mi­toi­tuk­sen yhtey­dessä unoh­ta­nut. Panos­tai­simme myös ikään­ty­vien suoma­lais­ten kuntout­ta­mi­seen, jotta yhä useam­malla olisi pidem­pään terveitä ja toimin­ta­ky­kyi­siä vuosia. 

Suomi on hyvä maa. Uudis­ta­malla määrä­tie­toi­sesti yhteis­kun­tamme raken­teita – teke­mällä työstä aina kannat­ta­vaa, panos­ta­malla osaa­mi­seen ja raken­ta­malla kestä­vää kasvua – se on sitä myös tule­vai­suu­dessa. 

Eikö­hän ruveta töihin.

- Petteri Orpo

1. Kokoo­muk­sen vaih­toehto suoma­lai­sille

Mitä tarkoi­tamme halli­tus­oh­jel­man päivit­tä­mi­sellä?

Sanna Mari­nin halli­tuk­sen ohjelma lepää 75 prosen­tin työl­li­syys­ta­voit­teen varassa. Nyt tavoit­teesta on luovuttu. Halli­tus­puo­luei­den puheen­joh­ta­jat myön­si­vät syys­kuussa, ettei halli­tus tule saavut­ta­maan 75 prosen­tin työl­li­syy­sas­tetta, jolle halli­tus­oh­jel­man ajatus julkis­ten meno­jen lisää­mi­sestä perus­tui. Budjet­ti­rii­hen tulok­set huomioon ottava valtio­va­rain­mi­nis­te­riön syys­kuun talous­en­nuste arvioi, että nykyi­sellä poli­tii­kalla työl­li­syy­saste pysyy alle 72 prosen­tissa edel­leen vuosina 2023 ja 2024.

Halli­tus­oh­jel­man keskei­sim­piä tavoit­teita oli julki­sen talou­den tasa­paino vuonna 2023. Valtio­va­rain­mi­nis­te­riön katsaus arvioi, että nykyi­sellä poli­tii­kalla julki­nen talous on rajusti alijää­mäi­nen vielä kymme­nen vuoden päästä. Vesa Vihriä­län talous­po­li­tii­kan stra­te­giaa hahmo­tel­lut työryhmä huomaut­taa, että talous­po­li­tii­kan uskot­ta­vuus edel­lyt­tää konkreet­tista suun­ni­tel­maa kestä­vyys­va­jeen hoitoon ja toimen­pi­tei­den aloit­ta­mista jo tällä halli­tus­kau­delta.

Halli­tus­oh­jel­massa tode­taan: “Halli­tus sitou­tuu tarkas­te­le­maan halli­tus­oh­jel­man toimen­pi­teitä uudel­leen, mikäli niiden toteut­ta­mi­nen vaaran­taisi julki­selle talou­delle asetet­tu­jen tavoit­tei­den saavut­ta­mi­sen”. Halli­tus on kuiten­kin päät­tä­nyt jatkaa halli­tus­oh­jel­man pysy­vien meno­li­säys­ten toteut­ta­mista. Halli­tuk­sen suurim­mat raken­teel­li­set uudis­tuk­set eivät edes sen omien lakie­si­tys­ten mukaan vahvis­ta­massa julkis­ta­loutta.

Valtion rahat ovat ihmis­ten rahoja. Jokai­sen talou­den­pi­tä­jän on oltava itsel­leen rehel­li­nen siitä, onko ajau­tu­massa velka­kier­tee­seen vai ei. Voimassa olevan halli­tus­oh­jel­man nurk­ka­pul­tit ovat tältä osin kiis­tatta mahdot­to­mia nykyi­sellä poli­tii­kalla. Esitimme jo syys­kuussa edus­kun­nassa väli­ky­sy­myk­sen. Siinä vaadimme halli­tusta hake­maan edus­kun­nalta luot­ta­muk­sen päivi­te­tylle halli­tus­oh­jel­malle, joka perus­tuisi tosi­asioi­hin.

Halli­tus­oh­jel­massa tulisi tunnis­taa keskei­set yhteis­kun­nan haas­teet ja esit­tää yksi­löi­dyt keinot niiden ratkai­se­mi­seksi. Koro­na­krii­sin aikana velkaan­tu­mi­nen on hyväk­syt­tä­vää, jopa kanna­tet­ta­vaa. Kokoo­muk­sen huoli liit­tyy siihen, ettei holti­ton velkaan­tu­mi­nen ole päät­ty­mässä krii­sin loppu­mi­seen. Me emme voi jatkaa lastemme piik­kiin elämistä sen jälkeen kun kriisi on selä­tetty.

Vesa Vihriä­län talous­po­li­tii­kan stra­te­gia­ra­portti sisäl­tää vaka­van varoi­tuk­sen: jos sopeu­tuk­sessa ei onnis­tuta, hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan rahoi­tus­pohja uhkaa muren­tua pysy­västi. Jo nyt olemme saaneet luot­to­luo­kit­ta­jilta varoi­tuk­sen, että Suomen luot­to­kel­poi­suus tulee heik­ke­ne­mään, mikäli velkaa ei saada laske­valle uralle. Mari­nin halli­tuk­sen tavoite velka­suh­teen tasaan­tu­mi­sesta vuosi­kym­me­nen aikana ei riitä.

On kohtuul­lista kysyä, miten me itse päivit­täi­simme halli­tus­oh­jel­maa, mikä olisi kokoo­muk­sen vaih­toehto Suomelle. Hahmot­te­lemme tässä avain­ky­sy­myk­siä, joilla haki­simme rehel­listä pohjaa ja kovaa maata suoma­lais­ten hyvin­voin­nin uudel­leen raken­ta­mi­seen korona-krii­sin jälkeen.

”Valtion rahat ovat ihmis­ten rahoja. Jokai­sen talou­den­pi­tä­jän on oltava itsel­leen rehel­li­nen siitä, onko ajau­tu­massa velka­kier­tee­seen vai ei.”

1. Toivon ja vastuun Suomi: 75-75-25

Nykyi­sen kevyen raha­po­li­tii­kan oloissa korko ja saata­vuus eivät rajoita valtion velan­ot­toa. Tässä ympä­ris­tössä edus­kun­nan ja halli­tuk­sen omat reunaeh­dot velalle ovat entistä tärkeäm­piä. Muuten lisä­velka on aina liian helppo ratkaisu kaik­kiin ongel­miin. Vaara vaanii, jos velkaan­tu­mi­nen ei pysähdy tasolle, jota pysty­tään hoita­maan myös korkeam­milla koroilla.

Selkeä nurk­ka­pul­tisto voisi olla 75-75-25. Noste­taan työl­li­syy­saste 75 prosent­tiin ja vakau­te­taan julki­sen velan suhde BKT:hen korkein­taan 75 prosent­tiin, molem­mat vuoteen 2025 mennessä. Se tarkoit­taisi 3 prosent­tiyk­sik­köä (80 000 työl­listä) korkeam­paa työl­li­syy­sas­tetta ja prosent­tiyk­si­kön (n. 2,4 miljar­din euron sopeu­tus) alem­paa velka­suh­detta VM:n nyt vuodelle 2024 ennus­ta­miin tasoi­hin nähden.

Tavoite vaatii poli­tii­kan muutosta. Tähän pääs­tän toteut­ta­malla kokoo­muk­sen esit­tä­mät keinot 120 000 päätös­pe­räi­sen työsuh­teen synty­mi­seksi ja nopeut­ta­malla talous­kas­vua yrit­tä­jyy­den uuden alun ohjel­malla. Vaikeuk­siin ajau­tu­neita on autet­tava nouse­maan jaloil­leen, eikä vain yksi­puo­li­sesti lisätä passi­voi­via tukia. Tarvit­semme myös elin­voi­mai­sen Suomen ohjel­man. Suomen on oltava paras paikka kasvat­taa lapsia ja paras asuin­maa työte­liäille ihmi­sille ympäri maail­man.

Uskot­ta­van poli­tii­kan keskei­nen tehtävä on luoda toivon polku, joka saa ihmi­set niin koti- kuin ulko­mailla taas usko­maan Suomeen, inves­toi­maan itseensä ja yrityk­siinsä, kokei­le­maan rohkeasti uutta ja toteut­ta­maan unel­mi­aan. Näistä ainek­sista syntyy hyvän kierre.

2. Uuden alun Suomi

Olemme eläneet vaikean vuoden. Toista sataa tuhatta ihmistä on jäänyt työt­tö­mäksi. Moni yrit­täjä on joutu­nut koro­nan takia sietä­mät­tö­miin painei­siin. Moni on joutu­nut omassa elämäs­sään ja työs­sään veny­mään tavalla, joka koet­te­lee mielen­ter­veyttä. Kokoo­muk­sen mielestä jokai­nen ihmi­nen ja yrit­täjä ansait­see uuden mahdol­li­suu­den. 

Tarvit­semme nopeasti mahdol­li­suu­den pikay­ri­tys­sa­nee­rauk­seen. Perintä-, konkurssi -ja maksu­häi­riö­me­net­te­lyt on kohtuul­lis­tet­tava nopeaa uuden alun mahdol­li­suutta tuke­vaan suun­taan. Yrityk­siä ja ihmi­siä ei tule pitää löysässä hirressä. Suomi on onneksi ymmär­tä­nyt 1990-lukua laajem­min yrit­tä­jyy­den vaali­mi­sen merki­tyk­sen. Nyt on teko­jen aika.

Työpaik­ko­jen ja hyvin­voin­timme vaikea kohta on ollut palve­lusek­to­rin kapeus. Tehdään tähän käänne. Työn osta­mi­nen tulee tehdä mahdol­li­seksi yhä useam­malle. Tällä hetkellä Suomen korkea vero­kiila hanka­loit­taa ekolo­gi­sesti kestä­vän palve­lu­ta­lou­den kehit­ty­mistä. Koti­re­mon­tit tehdään itse, vaikka ammat­ti­lai­nen tekisi laaduk­kaam­paa työtä. Partu­riy­rit­tä­jän pitää leikata jopa neljän asiak­kaan hiuk­set, jotta tällä on varaa ostaa itsel­leen hius­ten­leik­kuu. 

Koti­ta­lous­vä­hen­nystä on laajen­net­tava. Sosi­aa­li­tur­va­uu­dis­tus ei jouda pölyt­tyä komi­te­aan. Tuet on kerta kaik­ki­aan muutet­tava sellai­siksi, että ihmi­nen pystyy aina paran­ta­maan elämäänsä omalla aktii­vi­suu­del­laan ja yrit­tä­mi­sellä. Työn vero­tusta on keven­net­tävä kaut­taal­taan kaikissa tulo­luo­kissa.

3. Inves­toin­tien ja inno­vaa­tioi­den Suomi

Inves­toin­nit eivät ole katta­neet yritys­ten pääoman kulu­mista Suomessa vuosiin. On tehtävä käänne. Yrit­tä­mi­sen vero­tus tarvit­see muutok­sia, jotka kannus­ta­vat aina kasvun ja jalos­tusar­von kannalta fiksuim­piin inves­toin­tei­hin olivat ne sitten koneita ja kiin­teis­töjä tai koulut­ta­mista, tutki­musta ja myyn­tiä. Yritys­ten inves­toin­tien nopeut­ta­mi­seksi ilmoi­tus­me­net­te­lyn piiriin siir­re­tään jo toimi­vien yritys­ten muutos- ja laajen­nus­hank­keet.

Valtion omai­suu­den myyn­ti­tu­lot ja EU:n elpy­mis­ra­has­ton Suomen saanto on inves­toi­tava silli­sa­laa­tin sijaan muuta­maan hyvin­voin­timme ratkai­se­vaan asiaan: korkea­kou­lu­jen pääomit­ta­mi­seen, T&K-rahojen tuntu­vaan taso­ko­ro­tuk­siin sekä nopei­siin yhteyk­siin kasvu­kes­kus­ten välillä.

Vähen­ne­tään ympä­ris­tö­hai­tal­li­sia tukia, mutta tasa­taan vien­timme taka­mat­kaa muilla keinoilla. Meri­kul­je­tus­ten väylä­maksu on suora lisä­kus­tan­nus verrat­tuna Ruot­siin, jossa sitä ei peritä.

4. Osaa­mi­sen ja mahdol­li­suuk­sien tasa-arvon Suomi

Suomen menes­tyk­sen perusta on korkealle nous­sut osaa­mi­nen. Näin on jatkos­sa­kin. Meillä ei ole todel­la­kaan varaa siihen, että 15 prosent­tia nuorista jättää toisen asteen koulu­tuk­sen kesken ja jää vaille tutkin­toa 2000-luvun maail­massa. 

Tilanne ei kuiten­kaan korjaannu käyt­tä­mällä lähes 129 miljoo­nan euron resurs­seista koulu­kir­jo­jen hank­ki­mi­seen niille, jotka eivät ole nytkään tippu­mis­vaa­rassa. Sen sijaan vara­tut resurs­sit on käytet­tävä tark­kaan sellai­siin keinoi­hin, joilla tätä jouk­koa aivan oikeasti aute­taan.

Me suoma­lai­set olemme havah­tu­neet siihen, että mielen­ter­veys on keskei­sim­piä syitä työky­vyt­tö­myy­teen ja vielä enem­män lyhy­tai­kai­siin ongel­miin ihmis­ten elämässä. Tera­pia­ta­kuu on autta­mi­sen ohella inves­tointi ihmi­sen jaksa­mi­seen kehit­tää itse­ään ja toimia aktii­vi­sena osana yhteis­kun­taa.

Suoma­lai­nen työelämä on kansain­vä­li­sesti vertail­len hyvää ja tasa-arvoista. Ruot­siin verrat­tuna lasten saami­nen aiheut­taa kuiten­kin meillä selvästi syvem­män jaon mies­ten ja nais­ten urake­hi­tyk­seen sekä edel­leen elin­kaa­ri­tu­loi­hin. Se ei ole oikein. Perhe­va­paa­uu­dis­tuk­sen on tuotava tähän selvä käänne.

5. Vahvo­jen kuntien sekä kestä­vän sosi­aali- ja tervey­den­huol­lon Suomi

Sosi­aali- ja tervey­den­huol­lon uudis­tusta ei voi toteut­taa tavalla, joka leik­kaa kaupun­kien palve­luista satoja miljoo­nia euroja liian pien­ten kuntien ja liian pien­ten aluei­den raken­tei­siin. Tällä poli­tii­kalla aukkoa tilki­tään seuraa­vaksi valtion velka­ra­halla. Sote-meno­jen kasvu vain kiih­tyy eivätkä kaupun­git pysty enää inves­toi­maan raitei­siin, teihin ja koulu­tuk­seen. Nämä valu­viat täytyy muut­taa terveelle pohjalle ja katsoa tosi­asioita silmiin.

Koro­nan jälkei­sessä Suomessa kuntien on otet­tava uudella tavalla roolinsa koulu­tuk­sen sekä elin­keino- ja työl­li­syys­pal­ve­lui­den ykkös­pe­lu­rina. Työ- ja elin­kei­no­toi­mis­to­jen pääteh­tä­vien siirto kaupun­kien vastuulle lienee käytän­nössä peruut­ta­ma­ton, vaikka kokei­luna tehdään­kin. Hyvä niin. Mutta samalla on aidosti luotava kaupun­geille kannus­teet ja väli­neet käyt­tää nivel­vaihe siihen, että tämä koneisto auttaa viimein selät­tä­mään työt­tö­mien ja työpaik­ko­jen kohtaa­mat­to­muu­den.

2. Työtä 120 000 ihmi­selle

Hyvin­vointi syntyy vain ja ainoas­taan työstä ja yrit­tä­jyy­destä.

Työ antaa toimeen­tu­lon ja mahdol­li­suu­den toteut­taa omia haaveita. Jokai­sen osal­lis­tu­mi­nen on tärkeää. Riit­tävä työssä käyvien määrä ratkai­see sen, miten kyke­nemme yllä­pi­tä­mään ihmi­sille tärkeitä palve­luita niin kunnissa kuin valtion tasolla. Jos emme onnistu nosta­maan työl­li­syyttä, uhkaa koko hyvin­voin­tyh­teis­kun­nan rahoi­tus­pohja muren­tua pysy­västi. Työl­li­syy­den vahvis­ta­mi­sen on oltava ensi­si­jai­nen keino kestä­vyys­va­jeen vastai­sessa työssä.

Suomen on asetet­tava tavoit­teeksi 75 % työl­li­syy­saste vuoteen 2025 mennessä, ja 80 % seuraa­van 15 vuoden aikana. Tämä on ollut mahdol­lista esimer­kiksi Tans­kassa ja Ruot­sissa - se on mahdol­lista myös meillä. Väes­tö­en­nus­teen perus­teella tavoite tarkoit­taisi lähes 200 000 uutta työl­listä nyky­ta­soon nähden. Suur­ten ikäluok­kien siir­tyessä ansai­tuille eläke­päi­ville, on haaste mittava.

Poliit­ti­silla päät­tä­jillä on käytössä monia keinoja, jos vain tahtoa tart­tua näihin löytyy. Lisä­työn tarjoa­mi­nen on tehtävä kannat­ta­vaksi riip­pu­matta lähtö­koh­dista. Moni­muo­toi­sille työjak­soille ja yrit­tä­jyy­delle on oltava riit­tä­vät kannus­ti­met. Ahke­ruu­desta ei tule rankaista, vaan siihen tulee kannus­taa. Työllä ansai­tusta lisäeu­rosta on aina jäätävä vähin­tään puolet käteen riip­pu­matta lähtö­ti­lan­teesta. Työn­teon ja yrit­tä­mi­sen pitää kannat­taa.

Lopulta työpai­kat synty­vät vain kannat­ta­van yritys­toi­min­nan seurauk­sena. Yrityk­selle työn tarjoa­mi­nen täytyy tehdä houkut­te­le­vaksi. Jotta työnan­taja tällä hetkellä pystyisi maksa­maan työn­te­ki­jälle käteen noin 2300 euroa, tulee työnan­ta­jan maksaa palkan päälle sivu­ku­luja jopa 2000 euroa. Suomen korkea vero­kiila ei mahdol­lista kannus­ta­van palkan maksa­mista ja jättää työn­te­ki­jälle käteen vähem­män kuin verrok­ki­maissa.

Työn vastaa­not­ta­mi­nen on tehtävä kannat­ta­vaksi kaikissa tilan­teissa. Työt­tö­myy­den synty­mi­seen ja työt­tö­myys­jak­so­jen pituuk­siin on moni­nai­sia syitä. Merkit­tä­vim­mät muutok­set poli­tiik­ka­toi­milla voidaan saada muut­ta­malla passi­voiva sosi­aa­li­tur­va­jär­jes­tel­mämme kannus­ta­vaksi. Työn vastaa­not­ta­mi­nen voi jopa vähen­tää käteen jääviä tuloja, kun työt­tö­myys­turva piene­nee enem­män kuin työstä saa palk­kaa. Sosi­aa­li­tur­van tulee passi­voi­mi­sen sijaan kannus­taa. Suomesta ei saa tulla köllöt­tely-yhteis­kun­taa.

Esimer­kiksi opis­ke­li­joilla yhdek­sän tuki­kuu­kautta nosta­van ei kannata enää 1000 euron kuukausi­pal­kan jälkeen tehdä ollen­kaan työtä, sillä lisä­palkka leik­kaan­tuu koko­naan opin­to­tuesta. On myös huoleh­dit­tava työvoi­ma­toi­mis­to­jen, ohjauk­sen ja yksi­löl­li­sen tuen riit­tä­västä resur­soin­nista. Halli­tuk­sen työn­ha­kuun velvoit­tava aktii­vi­malli on kanna­tet­tava hanke.

Suoma­lai­set ansait­se­vat työl­li­syys­po­li­tii­kan suun­nan­muu­tok­sen

Halli­tus lupasi nostaa työl­lis­ten määrän perus­u­raan nähden 60 000 uudella työssä käyvällä vuoteen 2023 mennessä. Työl­lis­ten määrän lisäyk­sellä oli tarkoi­tus rahoit­taa halli­tuk­sen jo teke­mät pysy­vät meno­jen lisäyk­set. Ympä­ristö- ja sote­uu­dis­tuk­sen tavoin työl­li­syys­lu­paus on jäänyt tari­noi­den tasolle.

Koro­na­kriisi on pahen­ta­nut työl­li­syys­ti­lan­netta monin­ker­tai­sesti. Se ei estä­nyt halli­tusta lykkää­mästä työl­li­syy­den paran­tu­mi­sen tavoi­tetta ainoas­taan seuraa­valle vaali­kau­delle. Halli­tus lykkäsi sitä peräti kolmen vaali­kau­den päähän 2030-luvulle.

Budjet­ti­rii­hessä halli­tus sai aikaan päätök­set, joille valtio­va­rain­mi­nis­te­riö arvioi vaiku­tuk­siksi vain noin 15 000 uutta työl­listä. Halli­tus päätti ainoas­taan sellai­sista keinoista, jotka lisää­vät julki­sia menoja satoja miljoo­nia ennen ensim­mäis­tä­kään uutta työl­listä. Kun halli­tuk­sen työl­li­syyttä heiken­tä­vät päätök­set otetaan mukaan laskui­hin, on halli­tus onnis­tu­nut jopa vähen­tä­mään työl­lis­ten määrää.

Toden­ne­tut keinot 120 000 uuden työl­li­sen saami­seksi

Keino­va­li­koima koos­tuu isom­mista ja pienem­mistä teoista. Osa vaikut­taa nopeam­min, osa hitaam­min. Pohjois­mais­ten hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan palve­lui­den ja hyvin­voin­timme turvaa­mi­seksi kaikki keinot on käytet­tävä.

Tässä luvussa esite­tyt keinot vahvis­ta­vat työl­li­syyttä yhteen­las­ket­tuna tarkal­leen  123 700 henki­löllä.  Koko­nai­sar­viota työl­li­syys­vai­ku­tuk­sista on silti erit­täin vaikeaa tehdä täsmäl­li­sesti. Työl­li­syy­den kehi­tyk­seen vaikut­taa saman­ai­kai­sesti useita teki­jöitä ja muut­tu­neilla kannus­ti­milla on suuri vaiku­tus. Työn tarjon­taan vaikut­ta­vien raken­tei­den iden­ti­fiointi on kuiten­kin mahdol­lista, ja siten vaiku­tuk­sen suun­nasta voimme olla käytän­nössä varmoja.

Kokoo­muk­sen esit­tä­mät keinot vahvis­ta­vat julkista taloutta noin 3000 miljoo­nalla eurolla. Tämä olisi jo lähes kolmas­osa koko kestä­vyys­va­jeen julki­sen talou­den sopeut­ta­mis­tar­peesta. Tieto­pal­ve­lun arvioi­ta­vana ollei­den refor­mien, eli vain pieni osa kokoo­muk­sen esit­tä­mistä uudis­tuk­sista, lisää tieto­pal­ve­lun arvion mukaan työl­lis­ten määrää 18 000 henki­löllä jo vuonna 2021. Pelkäs­tään tieto­pal­ve­lun arvioi­mien keino­jen aiheut­tama työl­li­syy­den nousu vahvis­taa julkista taloutta 450 miljoo­nalla eurolla. Jos kaikki kokoo­muk­sen esit­tä­mät uudis­tuk­set toteu­tet­tai­siin, paran­tuisi työl­li­syys tätä­kin enem­män.

Edus­kun­nan tieto­pal­ve­lut arvioi refor­mien vaiku­tuk­sia staat­ti­sella SISU-mikro­si­mu­laa­tio­mal­lilla. Mallissa laske­taan miten suoraan vero­tuk­seen ja sosi­aa­li­tur­vaan tehtä­vät muutok­set vaikut­ta­vat työhön osal­lis­tu­mis­pää­tök­seen, eli niin sanot­tuun työl­lis­ty­mis­ve­roas­tee­seen. Tieto­pal­ve­lun mallilla ei siis kyetä simu­loi­maan kaik­kia kokoo­muk­sen esit­tä­miä uudis­tuk­sia, mutta onneksi analyy­seja on toteu­tettu luotet­ta­vasti muiden taho­jen toimesta. 

2.1 Mahdol­lis­te­taan paikal­li­nen sopi­mi­nen kaikissa yrityk­sissä

Kokoo­mus haluaa mahdol­lis­taa aidon ja reilun paikal­li­sen sopi­mi­sen kaikilla työpai­koilla. Työeh­to­so­pi­muk­set määrit­te­li­si­vät jatkos­sa­kin työsuh­teen mini­mieh­dot. Muista asioista voidaan sopia työpai­koilla, kun työnan­ta­jan ja työn­te­ki­jän väli­nen luot­ta­mus on kunnossa. Jos yhteistä ymmär­rystä ei löydy, nouda­tet­tai­siin työeh­to­so­pi­musta.

Paikal­li­sen sopi­mi­sen edis­tä­mi­sen yhtey­dessä mini­mieh­to­jen toteu­tu­mi­sen valvon­taa tehos­tet­tai­siin. Henki­lös­tön asemaa ja vaiku­tus­mah­dol­li­suuk­sia työpai­koilla paran­net­tai­siin lain­sää­dän­tö­uu­dis­tuk­sin. Neuvot­te­lua­se­tel­man on oltava tasa­pai­noi­nen. Sopi­mi­nen tulee mahdol­lis­taa myös liit­toon kuulu­mat­to­man luot­ta­mus­val­tuu­te­tun johdolla tehtä­väksi. Työpaik­ka­koh­tai­nen sopi­mi­nen lisäisi tutki­tusti yritys­ten haluk­kuutta palkata rohkeam­min lisää työvoi­maa.

Arvioitu työl­li­syys­vai­ku­tus: Työl­li­syys­vai­ku­tus noin +15 000 henki­löä. Lähde: Suomen Yrit­tä­jät, 15.8.2019.

2.2 Toteu­te­taan valtio­va­rain­mi­nis­te­riön virka­val­mis­te­luna laati­mat ehdo­tuk­set sovel­tu­vin osin

Valtio­va­rain­mi­nis­te­riön esit­tä­mien työl­li­syys­toi­mien ikään­ty­nei­den koko­nai­suus on toteu­tet­tava. Esitetty palve­lui­den ja työt­tö­myy­se­tuuk­sien koko­nai­suus on toteu­tet­tava koko­nai­suu­des­saan kuiten­kin niin, että palk­ka­tuki säilyy mahdol­li­suu­tena myös kolman­nelle sekto­rille osatyö­ky­kyis­ten ja vaikeam­min työl­lis­ty­vien osalta. Tukea voidaan lisätä nykyi­sestä ja kohdis­taa lisäys yksi­tyi­selle sekto­rille.

Kaiken­lai­nen syrjintä työelä­mässä on yksi­se­lit­tei­sesti väärin. Jokai­sella on oltava kannus­ti­met kyky­jensä ja jaksa­mi­sensa mukaan olla osal­li­sena työelä­mää niin pitkään, kun oma jaksa­mi­nen riit­tää. Ansio­si­don­nai­sen lisä­päi­vistä tulee luopua porras­te­tusti sillä järjes­telmä lähet­tää väärän signaa­lin ikään­ty­neille työn­te­ki­jöille.  Lisäksi on selvi­tet­tävä mahdol­li­suus niin sanot­tuun Singa­po­ren malliin, jossa osae­läk­keen maksa­mi­nen tulisi mahdol­li­seksi. Näin jokai­nen voisi omien mahdol­li­suuk­siensa mukaan olla mukana työelä­mässä mahdol­li­sim­man pitkään.

Esitetty opin­toe­tuuk­sien koko­nai­suus on toteu­tet­ta­vissa vain osit­tain. Opin­to­tuen tason viime­ai­kais­ten muutos­ten vaiku­tuk­sista opin­toai­koi­hin ei vielä ole riit­tä­västi tietoa, jotta uusia päätök­siä voitai­siin tehdä. Aikuis­kou­lu­tus­tu­kea ja opin­to­tu­kea on syytä kehit­tää, mutta näiden osalta kokoo­mus ei toteut­taisi VM:n esityk­siä.

Arvioitu työl­li­syys­vai­ku­tus: Työl­li­syys­vai­ku­tus noin +55 000 henki­löä. Valtio­va­rain­mi­nis­te­riön työl­li­syys­pa­ketti

2.3 Toteu­te­taan ansio­si­don­nai­sen työt­tö­myys­tur­van porras­tus­malli

Muute­taan ansio­si­don­naista työt­tö­myys­tur­vaa niin, että turva on työt­tö­myy­den alussa nykyistä parempi, minkä jälkeen tuki­summa laskee joko tasai­sesti tai portait­tain työt­tö­myy­den pitkit­tyessä. Jopa 60 prosent­tia työt­tö­myys­jak­soista päät­tyy ensim­mäis­ten kolmen kuukau­den aikana. Tuen paran­ta­mi­nen ensim­mäis­ten tuki­kuu­kausien aikana paran­taa muutos­tur­vaa ja tukee työvoi­ma­vir­toja ja siten edel­leen tuot­ta­vuutta. Tuen porras­ta­mi­sella on kyse­lyi­den mukaan suoma­lais­ten enem­mis­tön tuki.

Arvioitu työl­li­syys­vai­ku­tus: Työl­li­syys­vai­ku­tus noin +10 000 henki­löä. Lähteet: Hete­mäen työl­li­syys­ryhmä 2016., EK:n Top Ten -lista: näillä esityk­sillä työpaikka 40 000:lle. & Yrit­tä­jien viesti budjet­ti­rii­heen: Tällä ohjel­malla 40 000 lisä­työ­paik­kaa. Arvioitu työl­li­syys­vai­ku­tus perus­tuu erilai­sille porras­tus­mal­leille lasket­tu­jen työl­li­syys­vai­ku­tus­ten suuruus­luok­kaan.

2.4 Pure­taan kannus­tin­louk­kuja

Toimeen­tu­lo­tu­keen palau­te­taan pieni omavas­tuu, joka kannus­taa asumaan edul­li­sem­massa asun­nossa ja purkaa kannus­tin­louk­kuja. Asumis­tuessa on jo omavas­tuu, mutta monella toimeen­tu­lo­tuki korvaa asumis­tuen jälkei­set asumis­me­not koko­naan. Tämä heiken­tää työn­teon kannus­teita, koska toisin kuin asumis­tuessa, pieni­kin lisä­työ leik­kaa nopeasti toimeen­tu­lo­tu­kea. Pieni omavas­tuu kannus­taa etsi­mään edul­li­sem­paa asun­toa. Edul­li­sem­man asun­non löytä­mistä tuetaan kohden­ta­malla tuetut vuokra-asun­not parem­min kaik­kein pieni­tu­loi­sim­mille. Työt­tö­myys­tur­van koro­tuk­set heiken­tä­vät kannus­teita ottaa työtä vastaan, mikä taas heiken­tää työl­li­syyttä. Kokoo­mus esit­tää työt­tö­myys­tur­van palaut­ta­mista vuoden 2019 tasolle.

Ylei­nen asumis­tuki on reilumpi tapa tukea yhden­ver­tai­sesti kaik­kien pieni­tu­lois­ten asumista kuin yhteis­kun­nan tuke­mien kohtuu­hin­tais­ten asun­to­jen tarjoa­mi­nen vain harvoille onnek­kaille. Tästä huoli­matta ylei­nen asumis­tuki muodos­taa kannus­tin­louk­kuja ottaa vastaan koko­päi­väistä työtä. Siksi kokoo­mus esit­tää ylei­sen asumis­tuen indek­si­ko­ro­tuk­sen jäädyt­tä­mistä. Muutok­sella tavoi­tel­laan kannus­ti­non­gel­man helpot­ta­mista. Kokoo­mus myös käyn­nis­täisi laajem­man ylei­sen asumis­tuen uudis­tuk­sen, jolla puret­tai­siin kannus­tin­louk­kuja.

Tulon­siir­to­jen, vero­tuk­sen ja palve­lui­den koko­nai­suu­den on tärkeää kannus­taa otta­maan työtä vastaan. Kokoo­mus esit­tää työt­tö­mien palve­lu­jen kehit­tä­mistä tuke­maan työl­lis­ty­mistä. Erityi­sesti on kiin­ni­tet­tävä huomiota nuor­ten ja maahan­muut­ta­jien työl­li­syy­den paran­ta­mi­seen. Myös työmark­ki­noi­den ikäsyr­jin­tään on puutut­tava.

Arvioitu työl­li­syys­vai­ku­tus: Toimen­pi­tei­den työl­li­syys­vai­ku­tus yhteensä noin 10 000. Lähde: Edus­kun­nan tieto­pal­velu.

2.5 Koro­te­taan ulos­o­ton suojaosa 900 euroon

Korot­ta­malla ulos­o­ton suojao­suutta nykyi­sestä 678,90 eurosta noin 900 euroon paran­ne­taan ulos­o­tossa olevien kannus­ti­mia työn vastaa­not­ta­mi­seen. Suojao­san koro­tus olisi nopea­vai­kut­tei­nen toimen­pide, joka olisi tehtä­vissä valtio­neu­vos­ton päätök­sellä. TEM:n työl­li­syys­pa­ket­ti­työ­ryhmä arvioi toimen kustan­nus­neut­raa­liksi.

Arvioitu työl­li­syys­vai­ku­tus: Työl­li­syys­vai­ku­tus noin +2000 henki­löä. Lähde: Työl­li­syys­pa­ketti työryh­män esityk­set - TEM 33/​2016.

2.6 Varmis­te­taan nopea hoitoon pääsy tera­pia­ta­kuulla

Kokoo­mus esit­tää, että tera­pia­ta­kuu toteu­te­taan. Tera­pia­ta­kuun kansa­lais­aloi­tetta varten laadi­tun arvion mukaan varhai­nen hoitoon pääsyn nopeu­tu­mi­sen vaiku­tuk­sesta etuuk­sien piiristä kuntou­tuisi takai­sin työelä­mään arviolta noin 7500 henki­löä vuosit­tain. Kokoo­mus suhtau­tuu vaikut­ta­vuu­teen varo­vai­sem­min ja antaa tera­pia­ta­kuulle noin 5000 työl­li­sen posi­tii­vi­sen vaiku­tuk­sen. Suomessa on 58 000 henki­löä mielen­ter­vey­den häiriöi­den vuoksi työky­vyt­tö­myy­se­läk­keellä vuonna 2019, jota tera­pia­ta­kuun arvioimme vähen­tä­vän noin 10 %:lla.

Arvioitu työl­li­syys­vai­ku­tus: Työl­li­syys­vai­ku­tus noin +5000 henki­löä.

2.7 Vahvis­te­taan koti­ta­lous­vä­hen­nystä ja toteu­te­taan yli 75-vuotiai­den super­ko­ti­ta­lous­vä­hen­nys

Esitämme Sitran mallin mukai­sesti yli 75-vuotiaille uutta nykyistä parem­paa koti­ta­lous­vä­hen­nystä tuke­maan arjen aska­reissa. Vero­vä­hen­ny­soi­keutta kasva­tet­tai­siin 70 prosent­tiin. 100 euron omavas­tuu pois­tuisi. Lisäksi palve­lu­jen ostoon annet­tai­siin enin­tään 1 200 euroa vuodessa tukea niille, joiden verot eivät riitä vähen­nyk­sen teke­mi­seen.

Koti­ta­lous­vä­hen­nys olisi pieni­tu­loi­sille suoran tuen ja vero­huo­jen­nuk­sen yhdis­telmä. Malli on Sitran arvion mukaan sisäi­sesti kustan­nus­neut­raali.

Arvioitu työl­li­syys­vai­ku­tus: Työl­li­syys­vai­ku­tus noin +3000 henki­löä. Lähde: Sitra – Koti­ta­lous­vä­hen­nys arjen tukena (2015). Arvio perus­tuu Sitran laske­maan kasvuun palve­lu­jen ostoissa.

2.8 Toteu­te­taan työl­li­syyttä ja tasa-arvoa vahvis­tava perhe­va­paa­uu­dis­tus

Perhe­va­paa­uu­dis­tus on toteu­tet­tava siten, että se huomioi lapsen edun, helpot­taa vanhem­muu­den ja työelä­män yhteen­so­vit­ta­mista, lisää perhei­den valin­nan­va­pautta ja jous­toja, vahvis­taa nais­ten työl­li­syyttä ja työmark­kina-asemaa sekä lisää lasten osal­lis­tu­mista varhais­kas­va­tuk­seen.

Arvioitu työl­li­syys­vai­ku­tus: Työl­li­syys­vai­ku­tus on noin +3000 henki­löä. Arvio perus­tuu työl­li­syys­pa­ket­ti­työ­ryh­män laskel­maan koti­hoi­don­tuen muutok­sen vaiku­tuk­sista - TEM 33/​2016.

2.9 Alen­ne­taan varhais­kas­va­tus­mak­suja 100 miljoo­nalla eurolla

Alen­nuk­sen myötä varhais­kas­va­tus­maksu nousisi nykyistä vähem­män vanhem­man työl­lis­tyessä. Tämä kannus­taisi pien­ten lasten vanhem­pia työn­te­koon. Lisäksi lasten osal­lis­tu­mi­nen varhais­kas­va­tuk­seen toden­nä­köi­sesti lisään­tyisi. Aikai­sella varhais­kas­va­tuk­sen piiriin pääsyllä on tutki­tusti suurin myön­tei­nen vaiku­tus lapsen kehi­tyk­seen ja koulu­tuk­sen yhden­ver­tai­suu­teen. Yhden­ver­tais­ten mahdol­li­suuk­sien tarjoa­mi­sessa varhais­kas­va­tus on yksi tärkeim­piä keinoja. Halli­tus esit­tää varhais­kas­va­tus­mak­su­jen alen­ta­mista 70 miljoo­nalla eurolla. Kokoo­mus alen­taisi varhais­kas­va­tus­mak­suja vielä 30 miljoo­naa lisää.

Arvioitu työl­li­syys­vai­ku­tus: Työl­li­syys­vai­ku­tus noin +4200 henki­löä. Lähde: Valtio­va­rain­mi­nis­te­riö, työl­li­syys­toi­mien taus­ta­las­kelma 17.9.2020.

2.10 Lisä­tään kansain­vä­listä rekry­toin­tia

Luodaan reilun työnan­ta­jan serti­fi­kaatti yrityk­sille, joilla työnan­ta­jan palve­luk­seen ulko­mailta tule­ville työn­te­ki­jöille luva­taan nopea kahden viikon lupa­me­net­tely. Serti­fi­kaa­tin saava yritys sitou­tuu omaval­von­taan sekä rapor­toin­tiin. Työlu­pa­hal­lin­toa on auto­ma­ti­soi­tava ja digi­ta­li­soi­tava. 

Kolmelle minis­te­riölle hajau­tu­nut sekava ja byro­kraat­ti­nen työlu­pa­pro­sessi on koot­tava yhteen tulos­vas­tuul­li­seen yksik­köön. Suoma­lai­sesta korkea­kou­lusta valmis­tu­valle ulko­maan kansa­lai­selle on myön­net­tävä auto­maat­ti­nen oles­ke­lu­lupa sekä EU/ETA-alueen ulko­puo­lelta tulleille opis­ke­li­joille luku­kausi­mak­su­jen vero­vä­hen­ny­soi­keus Suomessa. 

Esityk­sestä tarkem­min luvussa 7.

Arvioitu työl­li­syys­vai­ku­tus: Työl­li­syys­vai­ku­tus noin +10 000 henki­löä.

2.11 Pienen­ne­tään vero­kii­laa

Suomessa on EU-maiden korkeim­piin kuulu­vat veroas­teet ja keirm­piin lukeu­tuva vero­tuk­sen progres­sio, jotka heiken­tä­vät ihmis­ten kannus­ti­mia ponnis­tella. Se myös heiken­tää mahdol­li­suuk­siamme houku­tella Suomeen korkean osaa­mi­sen työn­te­ki­jöitä. Vero­kii­laan luetaan vero­jen lisäksi vero­luon­tei­set maksut sekä vero­tuk­sen raken­teet, jotka heiken­tä­vät työn teke­mi­sen kannus­teita. Korkea vero­kiila ohjaa ihmi­siä työs­ken­te­le­mään vähem­män ja teke­mään sellai­sia töitä kotona itse, jotka ilman vero­kii­laa ostet­tai­siin palve­luna työl­lis­tä­viltä yrityk­siltä.

Tieto­pal­ve­lun laskel­man mukaan 800 miljoo­nan veron­ke­ven­nys laskee vero­kii­laa ja mahdol­lis­taa yrityk­sille staat­ti­sen lasken­nan mukaan noin 6500 uuden ihmi­sen työl­lis­tä­mi­sen. Staat­ti­sen muutok­sen oletus on epärea­lis­ti­nen, sillä vero­tuk­sella on kannus­tin­vai­ku­tus. Vaikka tämä ns. dynaa­mi­nen vaiku­tus on olemassa, on sen suuruus­luo­kan arviointi vaikeaa, eikä kannus­ti­mien muut­tu­mi­selle ole tässä vaih­toeh­to­bud­je­tissa esitetty vaiku­tusta.

Kokoo­mus esit­tää koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen nosta­mista Ruot­sin tasolle. Koko kansan koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sessä sadan euron omavas­tuu­osuus pois­te­taan ja Ruot­sin mallin mukai­sesti mahdol­lis­tamme sen hyödyn­tä­mi­sen suoraan palve­lun hinnassa. Palve­lun­tar­joaja hakisi puut­tu­van summan verot­ta­jalta proses­silla, jossa vähen­nys­kel­poi­suu­den kritee­rit tarkis­te­taan.

Kokoo­mus keven­täisi vero­tusta koko­nai­suu­des­saan niin, että ihmi­sille jäisi yhteensä jopa noin 1 200 miljoo­naa euroa enem­män käytet­tä­väksi. Palk­ko­jen ja eläk­kei­den vero­tusta keven­net­täi­siin yhteensä 800 miljoo­naa euroa ja koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen paran­ta­mi­sen vaiku­tus tulo­ve­ro­ker­ty­mään on Tieto­pal­ve­lun arvion mukaan noin 538 miljoo­naa euroa.

Arvioitu työl­li­syys­vai­ku­tus: Työl­li­syys­vai­ku­tus noin +6500 henki­löä. Lähde: edus­kun­nan tieto­pal­velu.

3. Palkasta ja eläk­keestä enem­män käteen – laske­taan veroja

Kokoo­mus haluaa jokai­selle enem­män mahdol­li­suuk­sia kulut­taa ja toteut­taa unel­mi­aan. 

Valtion ei tarvitse tehdä kaik­kia valin­toja ihmis­ten puolesta. Lopulta kasva­vat tulot synty­vät vain työstä sekä kannat­ta­vasta ja kasva­vasta yritys­toi­min­nasta. Rohkeilla poli­tiik­ka­va­lin­noilla voimme tehdä työn tarjoa­mi­sesta ja vastaa­not­ta­mi­sesta entistä kannat­ta­vam­paa kaikille talou­del­li­sesti kestä­vällä tavalla.

Koko­nais­vai­ku­tuk­set koti­ta­louk­siin

Kokoo­muk­sen ja halli­tuk­sen budjet­tien vaiku­tus­ten vertailu esimerk­ki­ko­ti­ta­louk­sien* käytet­tä­vissä oleviin keski­mää­räi­siin tuloi­hin (€/​vuosi/​kotitalous).

*Vaiku­tuk­set elin­vai­heen mukaan, taulukko 5.2
**Vaiku­tuk­set elin­vai­heen mukaan, taulukko 5.3
Lähde: Tieto­pal­ve­lun laskelma kokoo­muk­sen vaih­toeh­to­bud­je­tista, Taulukko 5.2
Kokoo­muk­sen vaih­toeh­dossa kaik­kien esimerk­ki­ko­ti­ta­louk­sien käytet­tä­vissä olevat tulot kasva­vat halli­tuk­sen talous­ar­vioon verrat­tuna.

Mitä, jos antai­simme ihmis­ten itse päät­tää hieman enem­män?

Kokoo­mus siir­täisi vero­tuk­sen pain­opis­teen työstä ja yrit­tä­jyy­destä hait­toi­hin ja kulut­ta­mi­seen. Laajoilla vero­poh­jilla ja mata­lilla vero­kan­noilla turva­taan hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan riit­tävä rahoi­tus sekä oikeu­den­mu­kai­sesti kohden­tuva kevyt vero­tus. Samalla vero­tuk­sen ohjaa­vaa vaiku­tusta on hyödyn­net­tävä ympä­ris­tö­po­li­tii­kassa ja tervey­den edis­tä­mi­sessä. 

Vero­jen keven­tä­mi­nen on teho­kas osa elvyt­tä­vää poli­tiik­kaa. Kun pahin kriisi on takana päin ja kulut­ta­jien luot­ta­mus palaa, laskee sääs­tä­mi­saste ja patou­tu­nut kulu­tus purkau­tuu. Veron­ke­ven­nyk­siä ovat ehdot­ta­neet osana elvy­tystä myös Vesa Vihriä­län johtama talous­po­li­tii­kan stra­te­giaa suun­ni­tel­lut työryhmä. Työryh­mää varten Suomen Pankin laati­man analyy­sin mukaan vero­jen keven­tä­mi­nen olisi dynaa­mis­ten vaiku­tus­ten vuoksi keski­pit­källä aika­vä­lillä menoel­vy­tystä tehok­kaam­paa.

Kokoo­muk­sen vaih­toeh­to­bud­jetti keven­tää vero­tusta kaikissa tulo­luo­kissa niin, että ihmi­sille jää enem­män rahaa käyt­töön niin palkasta kuin eläk­kees­tä­kin. Palk­ko­jen ja eläk­kei­den vero­tusta keven­nämme yhteensä 800 miljoo­nalla eurolla. Koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen paran­ta­mi­sen vaiku­tus tulo­ve­ro­ker­ty­mään on Tieto­pal­ve­lun arvion mukaan noin 358 miljoo­naa euroa. Eläkettä saavien keskuu­dessa eläk­kei­den työtu­loa tiukempi vero­tus ja ns. eläke­läis­ten raip­pa­vero koetaan hyvin epäoi­keu­den­mu­kai­sena. Kokoo­mus pitää oikeu­den­mu­kai­suu­den ja yhden­ver­tai­suu­den kannalta tärkeänä, että saman­suu­rui­sesta työ- ja eläke­tu­losta makse­taan tule­vai­suu­dessa yhtä paljon veroa.

Halli­tuk­sen talous­po­li­tiikka on kujan­juoksu veron­ko­ro­tuk­siin

Suomen koko­nais­ve­roaste on yksi OECD-maiden korkeim­pia. Halli­tuk­sen vasem­mis­to­lai­nen talous­po­li­tiikka on keskit­ty­nyt koti­ta­louk­sien käytet­tä­vissä olevien tulo­jen pienen­tä­mi­seen. Ensi töinään halli­tus kiristi koti­ta­lous­vä­hen­nystä. Työ on jatku­nut sarjalla välil­lis­ten vero­jen tuntu­via koro­tuk­sia. Mari­nin vasem­mis­to­kes­kus­ta­lai­sen halli­tuk­sen poli­tii­kasta kaikille on jäämässä käteen vähem­män.

Halli­tuk­sen massii­vis­ten alijää­mien poli­tiikka tarkoit­taa kiris­ty­viä veroja tule­vai­suu­dessa. Koska työl­li­syys­toi­met jäte­tään teke­mättä ja halli­tus beto­noi pysy­vät lisä­me­not toisen asteen koulu­pak­koon sekä maakunta- ja sote­uu­dis­tuk­seen, ei talou­den tasa­pai­not­ta­mi­sen vaih­toeh­doksi jää muuta kuin veron­ki­ris­tyk­set. Valtio­va­rain­mi­nis­te­riö on jo arvioi­nut, että kuntien veron­ki­ris­tys­ten tarve on 5,5 %-yksik­köä keski­mää­rin vuoteen 2040 mennessä, jos mitään ei tehdä. Tämän päivän alijäämä on huomi­sen vero.

Korkea veroas­teemme heiken­tää yritys­temme pärjää­mistä. Usei­den kansain­vä­lis­ten kilpai­lu­ky­ky­ver­tai­lu­jen mukaan suurin haas­teemme on nime­no­maan korkea vero­tus. Se heiken­tää yrityk­sien kannus­ti­mia palkata ja inves­toida sekä sijoit­ta­jia sijoit­ta­masta Suomeen. Heik­ke­nevä talous johtaa kasva­viin alijää­miin, joka johtaa vero­jen koro­tuk­siin ja edel­leen heik­ke­ne­vään julki­seen talou­teen. Vasem­mis­to­ve­toi­nen talous­po­li­tiikka on itse­ään vahvis­tava heik­ke­nevä kierre.

3.1 Palkan­saa­jille ja eläke­läi­sille jopa 1 235 000 000 euroa enem­män käteen

Kokoo­mus toteut­taisi ansio­tu­lo­ve­ro­tuk­sen keven­tä­mi­sen tasai­sesti kaikille palkan­saa­jille ja eläke­tu­lon saajille. Tulo­ve­ro­tuk­sen keven­tä­mi­nen tuo keski­mää­räi­selle palkan­saa­jalle jopa 500 euroa enem­män käteen vuodessa. Vaih­toeh­to­bud­je­tissa osoi­te­taan koko­nai­suu­den rahoi­tus siir­tä­mällä vero­tuk­sen pain­opis­tettä hait­to­jen ja kulut­ta­mi­sen vero­tuk­seen.

Vero­jen keven­nys­ten vaiku­tuk­set julki­seen talou­teen on arvioitu staat­ti­sella simu­laa­tiolla. Se ei huomioi kannus­ti­mien muutosta, eli tehty­jen lisä­työ­tun­tien tuomaa osit­taista vero­ker­ty­män kompen­soi­tu­mista. Dynaa­mis­ten vaiku­tus­ten puut­tu­mi­nen on epärea­lis­ti­nen oletus. Esitys yliar­vioi vero­ker­ty­män piene­ne­mi­sen.

Kokoo­mus esit­tää:

  • Keven­ne­tään palkka- ja eläke­tu­lo­jen vero­tusta tasai­sesti 800 miljoo­naa. Koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen paran­nus­ten yhteen­las­kettu vaiku­tus 435 miljoo­naa.

3.2 Koko kansan koti­ta­lous­vä­hen­nys

Koti­ta­lous­vä­hen­nys on erin­omai­nen keino vähen­tää palve­lui­den vero­kii­laa. Vähen­nyk­sellä on mahdol­lista edul­li­sem­min ostaa sellai­sia töitä, joiden vaih­toehto on tehdä nämä omin voimin.

Kokoo­mus haluaa kehit­tää palve­lu­ta­loutta edel­leen koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen avulla. Koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen laajen­ta­mi­sesta tulisi käyn­nis­tää välit­tö­mästi hanke. Vähen­nystä tulisi laajen­taa aidosti sellai­siin palve­lui­hin, jotka nyky­ään tehdään korkean vero­kii­lan vuoksi itse, vaikka ne voitai­siin ostaa palve­luna.

Kokoo­mus paran­taisi koti­ta­lous­vä­hen­nystä niin, että mahdol­li­sim­man moni voisi hyötyä siitä. Nykyi­sellä mallilla suuri osa vähen­nyk­sestä jää käyt­tä­mättä, sillä sen hyödyn­tä­mi­seen liit­tyvä byro­kra­tia heiken­tää vähen­nyk­sen käytet­tä­vyyttä. Myös omavas­tuu­osuu­den poisto tuo vähen­nyk­sen yhä useam­man saata­ville. Näillä muutok­silla koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sestä voitai­siin luoda koko kansan palve­lu­ta­lous­vä­hen­nys.

Kokei­lu­luon­toi­sesti, kier­to­ta­lou­den peri­aat­teita noudat­taen, tulisi käyn­nis­tää kokei­lu­luon­toi­nen uudis­tus koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen laajen­ta­mi­seksi. Käyt­tö­alaa voitai­siin kokei­lu­luon­toi­sesti laajen­taa esimer­kiksi polku­pyö­rien,  kodin­ko­nei­den, piene­lekt­ro­nii­kan ja muuten jätteeksi pääty­vän kodin tarpeis­ton korjaa­mi­seen. Siten saisimme muuten ongel­ma­jät­teeksi pääty­vän kodi­ne­lekt­ro­nii­kan ja tarpeis­ton käyt­töi­kää piden­net­tyä ja ympä­ris­tön kuor­mi­tusta vähen­net­tyä.

Kokoo­mus esit­tää:

  • Noste­taan koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen enim­mäis­määrä 5 000 euroon. Muute­taan vähen­nyk­sen saamista niin, että palve­lun osta­jalla on mahdol­li­suus saada vähen­nys suoraan palve­lun hinnassa ja palve­lun tarjoaja hakee puut­tu­van summan verot­ta­jalta Ruot­sin mallin mukai­sesti. Vähen­tää arviota vero­tu­lo­jen kerty­mästä 353 miljoo­naa. Pois­te­taan 100 euron omavas­tuu­osuus.
  • Noste­taan oste­tun palve­lun vähen­net­tävä osuus 60 prosent­tiin työkor­vauk­sesta. Noste­taan koti­ta­lou­den maksa­mista suorista palkoista vähen­net­tävä osuus 40 prosent­tiin.
  • Toteu­te­taan koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen kier­to­ta­lous­laa­jen­nuk­sen kokeilu varaa­malla tulo­ve­ron kerty­mään lasken­nal­li­nen 50 miljoo­nan.

3.3 Yli 75-vuotiai­den super­ko­ti­ta­lous­vä­hen­nys

Kokoo­mus toteut­taisi ikäih­mi­sille suun­na­tun Sitran mallin mukai­sen paran­nel­lun koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen ja eril­li­sen tuen yhdis­tel­män. Tukea palve­lui­den osta­mi­seen myön­net­täi­siin niille, joilla ei ole vero­tet­ta­via tuloja. Niiden avulla senio­rit voisi­vat riip­pu­matta tulo­ta­sosta hank­kia kotona tarpeel­li­sia palve­luita. Malli on sisäi­sesti kustan­nus­neut­raali. Mallia esitel­lään tarkem­min viiden­nessä kappa­leessa.

Kokoo­mus esit­tää:

  • Noste­taan yli 75-vuotiaille oste­tun palve­lun työkor­vauk­sen enim­mäis­määrä 70 prosent­tiin. Vähen­tää tulo­ve­roja 32 miljoo­naa.
  • Myön­ne­tään enin­tään 1200 euron tuki niille, joiden vero­tet­ta­vat tulot eivät riitä koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen hyödyn­tä­mi­seen.

3.4 Vero­te­taan vähem­män työtä ja yrit­tä­jyyttä, enem­män hait­toja ja kulu­tusta

Vero­tuk­sen pain­opis­tettä tulee siir­tää kestä­vän kasvun peri­aat­tei­den mukai­sesti. Esimer­kiksi Sitra on esit­tä­nyt mallia, jossa rohkealla siir­ty­mällä voidaan keven­tää työn vero­tusta samalla, kun vero­tuk­sen pain­opis­tettä siir­re­tään ympä­ris­tölle haital­li­siin pääs­töi­hin ja kulu­tuk­seen. 

Vero­tuk­sella on käyt­täy­ty­mistä ohjaava vaiku­tus, jolla kulu­tusta voidaan ohjata vähä­pääs­töi­siin ja tervey­den kannalta hyviin ratkai­sui­hin niin koti­ta­louk­sien kuin yritys­ten valin­to­jen osalta. Kulu­tus­pää­tök­set sekä vero­tuk­sen kohtaanto riip­pu­vat hyödyk­keen tai palve­lun hinta­jous­tosta. Esimer­kiksi makeis­vero ei ehti­nyt ohjata käyt­täy­ty­mistä merkit­tä­västi, sillä tuot­tei­den hinta­jousto oli jäyk­kää. Vero­tus kohden­tuu uudis­tuk­sella oikeu­den­mu­kai­sem­min, ja pitkällä aika­vä­lillä tuot­ta­jat voivat muut­taa käytös­tään muut­ta­malla raaka-aine­va­lin­toja hakies­saan kilpai­lue­tua.

Kokoo­mus kompen­soi tulo­ve­ro­ker­ty­mää muut­ta­vien uudis­tus­ten vaiku­tuk­set julki­selle talou­delle vero­tuk­sen pain­opis­teen muutok­sen peri­aat­teita noudat­taen. Koro­tuk­set kohdis­tu­vat erityi­sesti haitta- ja pääs­tö­ve­roi­hin. Myös nykyis­ten vero­jen vero­poh­jaa pyri­tään laajen­ta­maan. Koko­nai­suu­tena kiris­tyk­set on pyritty kohdis­ta­maan niin, että nega­tii­vi­set vaiku­tuk­set työl­li­syy­den ja talou­den kasvulle ovat mahdol­li­sim­man pienet.

Kokoo­mus kiris­täisi ensi vuonna tupak­ka­ve­roa halli­tusta enem­män. Virvoi­tus­juo­ma­ve­ron vero­poh­jaa laajen­net­tai­siin uusiin tuot­tei­siin niin, että siitä kertyisi valtiolle ensi vuonna 50 miljoo­naa nykyistä enem­män. Kaivok­sille asetet­tai­siin kaivos­vero. Vero­poh­jaa laajen­net­tai­siin lakkaut­ta­malla kaik­kien työmark­ki­na­jär­jes­tö­jen sijoi­tus­tuot­to­jen vero­va­paus päivit­tä­mällä lain­sää­dän­töä yleis­hyö­dyl­li­syy­den määri­tel­män osalta. 

Nyky­käy­täntö on johta­nut vinou­maan, jossa miljar­deja veron­mak­sa­jien rahaa valuu asumis­tuen muodossa työmark­ki­na­jär­jes­tö­jen hallit­se­mille vuokra-asun­to­yh­tiöille, joiden osin­goista ei edes makseta valtiolle veroja. Työmark­ki­na­jär­jes­tö­jen sijoi­tus­tuot­to­jen vero­va­pau­den purun arvioi­daan lisää­vän valtion vero­tu­loja 40 miljoo­nalla vuodessa.

Kokoo­mus rahoit­taisi merkit­tä­vän osan ansio­tu­lo­ve­ro­tuk­sen keven­nyk­sestä lopet­ta­malla eläk­keen kerty­mi­sen ansio­si­don­nai­sesta työt­tö­myys­tur­vasta. Ansio­si­don­naista saavalle kertyy nykyi­sin eläkettä työt­tö­myy­sa­jalta, mutta huomat­ta­vasti pienem­pää työmark­ki­na­tu­kea saavalle taas ei. Kun jatkossa miltään työt­tö­myy­sa­jalta ei enää kertyisi eläkettä, ei Työl­li­syys­ra­has­tosta tarvit­sisi siir­tää rahaa eläke­jär­jes­tel­mään. 

Muutos ei vaikut­taisi nykyi­siin eläk­kei­siin. Työn vero­tuk­sen keven­tä­mi­nen nostaisi työl­li­syyttä ja vahvis­taisi tätä kautta myös suoma­lais­ten tule­via eläk­keitä ja eläke­jär­jes­tel­män rahoi­tusta. Valtio­va­rain­mi­nis­te­riö ehdotti työt­tö­myys­tur­van eläke­ker­ty­män lopet­ta­mista 14.8.2020 julkais­tussa virka­työnä valmis­te­le­mas­saan työl­li­syys­pa­ket­tissa.

Kokoo­mus esit­tää:

  • Pois­te­taan asun­to­lai­nan korko­vä­hen­ny­soi­keus. Lisää vero­tu­loja 25 miljoo­naa.
  • Asete­taan työmark­ki­na­jär­jes­tö­jen sijoi­tus­tuo­tot verolle muiden yhtei­sö­jen pääoma­tu­lo­jen tapaan. Lisää vero­tu­loja 40 miljoo­naa.
  • Laajen­ne­taan ja paran­ne­taan virvoi­tus­juo­ma­ve­roa.
  • Kiris­te­tään tupa­kan vero­tusta 100 miljoo­naa.
  • Laadi­taan terveys­pe­rus­tei­nen hait­ta­vero. Lisää välil­lis­ten vero­jen kerty­mää 110 miljoo­naa.
  • Työt­tö­myys­tur­van päivä­ra­ho­jen ja eläke­jär­jes­tel­män tehot­to­man kannus­ti­men kytkentä pois­te­taan.
  • Asete­taan oikeu­den­mu­kai­nen 21 miljoo­nan suurui­nen kaivos­vero.

Esimerkki: Korte­lais­ten perhe

Korte­lais­ten perhee­seen kuuluu kaksi aikuista ja kaksi päivä­hoi­toi­käistä lasta. Molem­mat vanhem­mat saavat suoma­laista medi­aa­ni­palk­kaa eli noin 3 140 euroa kuussa. Perhe asuu keski­suu­ren kaupun­gin kotoi­salla esikau­pun­kia­lu­eella kolmen huoneen ja yhden saunan rivi­ta­loa­sun­nossa, josta he maksa­vat vuokraa 939 euroa kuukau­dessa.

Kokoo­muk­sen esit­tä­mät vero­jen keven­nyk­set tuovat tuntu­vasti lisä­tu­loja Korte­lai­sen perhee­seen. Vero­jen jälkeen Korte­lai­set huomaa­vat, että perheelle jääkin edel­lis­vuotta 1 040 euroa palkasta enem­män vero­jen jälkeen käteen. Vihdoin pääs­tään perheen kanssa pitkään kaiva­tulle loma­reis­sulle!

Kahden taape­roi­käi­sen kiirei­nen arki jättää harvoja hetkiä yhdessä ololle. Korte­lai­set ovat kuul­leet palve­lua­lo­jen ahdin­gosta koro­na­krii­sin aikana ja päät­tä­vät napata kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Korte­lai­set päät­tä­vät lait­taa hyvän kier­tä­mään ja palk­kaa­vat koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen avulla siivoo­jan. Joka toinen viikko kahden tunnin siivousta maksaa Korte­lai­sille noin 2330 euroa, josta noin 1400 euroa saadaan­kin kuitat­tua uudella koro­te­tulla koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sellä. Kun omavas­tuu­ta­kaan ei enää ole, jää Korte­lai­sille makset­ta­vaksi vain 933 euroa!

Ilok­seen Korte­lai­set huomaa­vat, että päivä­hoi­to­mak­su­ja­kin on alen­nettu runsaasti. Siinä missä maksuja meni vielä viime vuonna 432 euroa, on lasku tippu­nut jo 256 euroon. Sääs­töä kertyi 176 euroa. Korte­lai­set alka­vat­kin suun­ni­tella heti uuden lataus­hy­bri­din hank­ki­mista. Tällä kertaa jää Saksasta tuotu saas­tut­ta­vampi käytetty auto kakkos­vaih­toeh­doksi – kiitos Kokoo­muk­sen järke­vän ilmas­to­po­li­tii­kan!

Kokoo­muk­sen vaih­toeh­don ansiosta Korte­lai­sen perhe hyötyy yhteensä 2792 euroa!

4. Sivis­tyk­sen Suomi – panos­tuk­sia tutki­muk­seen ja osaa­mi­seen

Krii­sistä uuteen nousuun rohkeilla panos­tuk­silla tutki­muk­seen ja osaa­mi­seen

Laaja-alai­nen sivis­tys ja korkea­ta­soi­nen osaa­mi­nen muodos­ta­vat perus­tan sille, että Suomi voi tule­vai­suu­des­sa­kin olla kestävä, hyvin­voiva ja uudis­tuva maa. Vapau­den ja vastuun yhteis­kunta on mahdol­li­nen vain yhdis­tyes­sään katta­vaan yleis­si­vis­tyk­seen. Suoma­lai­nen sivis­ty­saate on luonut maahamme mitta­van inhi­mil­li­sen pääoman, jonka varaan hyvin­voin­timme on histo­rian saatossa raken­tu­nut.

Jokai­sella on oltava mahdol­li­suus kasvaa täyteen poten­ti­aa­liinsa ja kehit­tää itse­ään läpi elämän. Me luotamme yksi­löön ja yksi­lön mahdol­li­suuk­siin tehdä valin­toja oman koulu­tus­pol­kunsa osalta.

Tule­vai­suu­dessa kasvava osa työpai­koista tulee synty­mään aloille, joissa vaadi­taan korkeaa osaa­mis­ta­soa. Vähin­tään puolen ikäluo­kasta on suori­tet­tava korkea­kou­lu­tut­kinto vuonna 2030. Kokoo­mus sitou­tuu tutki­mus-, kehit­tä­mis- ja inno­vaa­tio­toi­min­nan pysy­vän rahoi­tus­ta­son nosta­mi­seen 100 miljoo­nalla eurolla joka vuosi kymme­nen vuoden ajan. Tavoit­teeksi on asetet­tava TKI-panos­tus­ten nosta­mi­nen 4 prosent­tiin brut­to­kan­san­tuot­teesta. 

Halli­tuk­sen lupauk­set panos­tuk­sista suoma­lais­ten koulu­tus- ja osaa­mis­ta­soon eivät ole muut­tu­neet teoiksi

Suoma­lais­ten koulu­tus- ja osaa­mis­ta­son nosta­mi­nen edel­lyt­tää määrä­tie­toista koulu­tus­jär­jes­tel­män kehit­tä­mistä aina varhais­kas­va­tuk­sesta korkea-asteelle saakka. Mahdol­li­suuk­sien tasa-arvo edel­lyt­tää, että jokai­nen lapsi ja nuori voi kasvaa täyteen poten­ti­aa­liinsa. 

Halli­tus koit­taa ratkaista moni­mut­kaista koulu­tuk­sen keskeyt­tä­mis- ja syrjäy­ty­mi­son­gel­maa nosta­malla oppi­vel­volli- suusi­kää. Kokoo­mus ei jaa käsi­tystä siitä, että oppi­lai­den pakot­ta­mi­nen pulpet­tiin olisi vaikut­ta­vin keino puut­tua ongel­maan. 

Huolta herät­tä­vät myös halli­tuk­sen sato­jen miljoo­nien euro­jen määrä­ai­kai­set panos­tuk­set, jotka päät­ty­vät tämän vaali­kau­den aikana. Mitä opet­ta­jille tapah­tuu, kun määrä­ai­kai­suu­det päät­ty­vät? Pysy­viä panos­tuk­sia tarvi­taan ennen kaik­kea opetuk­sen ja ohjauk­sen laadun vahvis­ta­mi­seen.

4.1 Vahvis­te­taan varhais­kas­va­tuk­sen laatua - toteu­te­taan kaksi­vuo­ti­nen esio­pe­tus

Suoma­laista koulu­tus­jär­jes­tel­mää on kehi­tet­tävä aina varhais­kas­va­tuk­sesta korkea-asteelle saakka. Laaduk­kaalla varhais­kas­va­tuk­sella on merkit­tä­viä vaiku­tuk­sia lasten myöhem­pään koulu­pol­kuun. Varhais­kas­va­tuk­seen osal­lis­tu­mi­nen tasaa perhe­taus­tasta johtu­via eroja. Arvos­tus varhais­kas­va­tusta kohtaan on vahvis­tu­nut viime vuosina.

Suomessa varhais­kas­va­tuk­sen osal­lis­tu­mi­saste on Pohjois­mai­den alhai­sin. 3-5 -vuotiaista viides­osa on varhais­kas­va­tus­pal­ve­lui­den ulko­puo­lella. Varhais­kas­va­tuk­sesta hyötyi­si­vät toden­nä­köi­sesti juuri ne lapset, jotka eivät tällä hetkellä osal­listu varhais­kas­va­tuk­seen.

Laadu­kas varhais­kas­va­tus edel­lyt­tää riit­tä­viä resurs­seja. Tämän takia varhais­kas­va­tuk­sen tasa-arvo­ra­hoi­tus on toteu­tet­tava pysy­vänä lisäyk­senä. Lisäksi on varmis­tet­tava, että meillä on riit­tä­västi korkeasti koulu­tet­tuja varhais­kas­va­tuk­sen ammat­ti­lai­sia tule­vai­suu­den tarpei­siin. Alan veto­voi­masta on pidet­tävä huolta. Jokai­selle lapselle on oltava tarjolla riit­tä­västi kasvua tuke­via palve­luita.

Varhais­kas­va­tuk­sen laatua on vahvis­tet­tava ja kaksi­vuo­ti­nen esio­pe­tus on toteu­tet­tava pysy­västi - ei pelk­känä kokei­luna. Varhais­kas­va­tuk­sen asia­kas­mak­suja on alen­net­tava reilusti enem­män kuin mihin halli­tus tyytyy. Tavoit­tee­namme on laadu­kas varhais­kas­va­tus, johon osal­lis­tuu koko ikäluokka. 

Kokoo­mus esit­tää:

  • Siir­ry­tään pysy­västi kaksi­vuo­ti­seen esio­pe­tuk­seen.
  • Muute­taan halli­tus­oh­jel­man mukai­nen varhais­kas­va­tuk­sen määrä­ai­kai­nen tasa-arvo­ra­hoi­tus pysy­viksi menoiksi 50 miljoo­naa.
  • Alen­ne­taan varhais­kas­va­tus­mak­suja yhteensä 100 miljoo­nalla eurolla. Halli­tuk­sen esityk­sen lisäksi kokoo­mus laskisi maksuja 30 miljoo­naa euroa.  

Maail­man paras koulu­polku – kokoo­muk­sen keinot siihen, että kaikki suorit­ta­vat vähin­tään toisen asteen tutkin­non

Suomen koulu­tus­jär­jes­telmä on maail­man parhaim­pia. Haas­teena on matala osal­lis­tu­mi­saste varhais­kas­va­tuk­seen. Koulu­tuk­sen keskeyt­tää liian moni ja lähes 15 prosent­tia ikäluo­kasta jää vaille toisen asteen tutkin­toa. Korona on jättä­nyt myös oman jälkensä oppi­lai­den ja opis­ke­li­joi­den arkeen.

Kokoo­muk­sen tavoit­teena on kaksi­vuo­ti­nen esio­pe­tus, jotta jokai­nen saa vahvem­man alun koulu­po­lulle. Varhais­kas­va­tuk­sen vaiku­tuk­set myöhem­mälle koulu­po­lulle ovat kiis­tat­to­mia. Turvaamme jokai­selle perus­kou­lun päät­tä­välle perus­tai­to­ta­kuun, jotta jokai­nen saavut­taa riit­tä­vät perus­tie­dot ja -taidot edetäk­seen toiselle asteelle. Nuor­ten syrjäy­ty­mistä ehkäis­tään tehok­kaim­min puut­tu­malla ongel­miin ajoissa ja turvaa­malla yksi­löl­li­set palve­lut jokai­selle.

Kokoo­muk­sen vaih­toeh­dossa halli­tuk­sen määrä­ai­kai­set panos­tuk­set koulu­tuk­sen laadun ja tasa-arvon vahvis­ta­mi­seksi tehdään pysy­vänä. Lisäksi huoleh­di­taan amma­til­li­sen koulu­tuk­sen opet­ta­jien ja ohjaa­jien resurs­soin­nista myös yli tämän halli­tus­kau­den. Oppi­vel­vol­li­suu­den laajen­ta­mi­sen määrä­ra­hat käyte­tään opetuk­sen laadun, ohjauk­sen ja tuki­pal­ve­lui­den vahvis­ta­mi­seen koulu­kir­jo­jen ja -kulje­tus­ten sijaan.

Kokoo­mus toteut­taa kaksi­vuo­ti­sen esio­pe­tuk­sen, jotta varhais­kas­va­tuk­sen osal­lis­tu­mi­saste nousee Pohjois­mai­selle tasolle. Perus­o­pe­tuk­sessa vahvis­tamme yksi­löl­listä perus­kou­lua, kehi­tämme oppi­mi­sen tuki­muo­toja, vahvis­tamme opinto-ohjausta sekä toteu­tamme jälkioh­jaus­vel­voit­teen. Toisella asteella panos­tuk­sia kohdis­te­taan opinto-ohjauk­seen ja oppi­ma­te­ri­aa­li­li­sän tason nosta­mi­seen, jotta kenen­kään opis­kelu ei vaarannu oppi­ma­te­ri­aa­li­kus­tan­nus­ten vuoksi.

Opis­ke­li­joi­den hyvin­voin­tiin kiin­ni­tämme huomiota toteut­ta­malla tera­pia­ta­kuun, jotta jokai­nen pääsee mahdol­li­sim­man nopeasti tarvit­se­miensa mielen­ter­veys­pal­ve­lui­den piiriin. Opis­ke­lu­huol­toa vahvis­te­taan ja taataan riit­tä­vät moniam­ma­til­li­set palve­lut.

Kokoo­mus luot­taa yksi­löön. Järjes­telmä ei moti­voi ketään nuorta, vaan järjes­tel­män on tuet­tava tämän oppi­mi­sen ilon herää­mistä jo perus­kou­lun aikana.

4.2 Panos­te­taan perus­kou­luun – jokai­selle riit­tä­vät tiedot ja taidot

Joka vuosi jopa 6000 nuorta päät­tää perus­kou­lun ilman riit­tä­viä perus­tie­toja ja -taitoja toisella asteella pärjää­mi­seksi. Puut­teita on luku-, kirjoi­tus- ja lasku­tai­doissa. PISA-menes­tyk­semme on myös kärsi­nyt viime vuosina. On selvää, että katseet on kään­net­tävä perus­kou­luun.

Perus­koulu on ollut histo­rial­li­nen inno­vaa­tio. Olemme jopa tuudit­tau­tu­neet siihen niin, että emme ole osan­neet riit­tä­vän ajoissa puut­tua siellä esiin­ty­viin haas­tei­siin. Tarvit­semme ennak­ko­luu­lo­tonta perus­o­pe­tuk­sen uudis­ta­mista, jotta vahva osaa­mis­pohja varmis­te­taan jokai­selle lapselle ja nuorelle. 

Halli­tuk­sen on myös ryhdyt­tävä viipy­mättä toimen­pi­tei­siin, joilla yksi­tyi­sen koulu­tuk­sen järjes­tä­jän koti­kun­ta­kor­vaus koro­te­taan vastaa­maan todel­li­sia kustan­nuk­sia ja näin varmis­te­taan kaik­kien oppi­lai­den yhden­ver­tai­nen asema koulu­tuk­sen järjes­tä­jästä riip­pu­matta.

Kokoo­mus esit­tää:

  • Tehdään perus­o­pe­tuk­sen tasa-arvo­ra­hoi­tuk­sesta pysy­vää, jotta tuki kohdis­tuu parhai­ten sitä eniten tarvit­se­ville 60 miljoo­naa. Huoleh­di­taan, että ryhmä­koot ovat riit­tä­vän pieniä.  Vahvis­te­taan perus­tie­to­jen ja -taito­jen saavut­ta­mista sekä koro­na­vuo­den aiheut­ta­man oppi­mis­va­jeen kuro­mista 21 miljoo­nalla eurolla.
  • Uudis­te­taan kolmi­por­taista tukea siten, että se takaa kaikille riit­tä­vän ja yksi­löl­li­sen tuen. Pide­tään tuen keino­va­li­koima laajana siten, että myös pien­ryh­mä­ope­tus on oppi­lai­den tarpeen niin vaatiessa mahdol­lista.
  • Vahvis­te­taan perus­kou­lun jälkioh­jaus­vel­voi­tetta. Jokai­nen perus­kou­lun päät­tävä aloit­taa valit­se­mas­saan toisen asteen koulu­tuk­sessa. Panos­te­taan opinto-ohjauk­seen erityi­sesti perus­o­pe­tuk­sen yläluo­killa.
  • Oppi­las- ja opis­ke­li­ja­huol­toa vahvis­te­taan. Oppi­las- ja opis­ke­li­ja­huol­lon on tuet­tava varhaista ongel­miin puut­tu­mista. Ei siir­retä koulu­ku­raat­to­reja ja –psyko­lo­geja maakun­tiin.

4.3 Noste­taan nuor­ten koulu­tus- ja osaa­mis­ta­soa

Toisen asteen tutkin­non turvaa­mi­seksi meidän on vahvis­tet­tava perus­kou­lun ja toisen asteen voima­va­roja pysy­västi. Halli­tuk­sen määrä­ai­kai­set hanke­hum­pat eivät tuo pysy­vää paran­nusta. Kokoo­mus haluaa uudis­taa perus­kou­lua, jotta jokai­sella lapsella ja nuorella on mahdol­li­suus entistä yksi­löl­li­sem­pään koulu­pol­kuun. Jokai­selle on annet­tava tarvit­se­maansa tukea ja ohjausta.

Amma­til­li­sen koulu­tuk­sen osaa­mis­pe­rus­tei­suutta ei saa muren­taa oppi­vel­vol­li­suu­den laajen­ta­mi­sen varjolla. Refor­min toimeen­pa­noa ja vaikut­ta­vuutta on seurat­tava. Ohjauk­sen ja opetuk­sen määrää on nostet­tava pysy­västi. Jokai­sella valmis­tu­neella on oltava hyvä ja vahva amma­til­li­nen osaa­mis­pe­rusta.

Lukio­kou­lu­tuk­sen laatua on vahvis­tet­tava. Nykyi­nen rahoi­tus­jär­jes­telmä ei ole tarkoi­tuk­sen­mu­kai­nen. Kokoo­mus käyn­nis­tää lukio­kou­lu­tuk­sen rahoi­tuk­sen uudis­ta­mis­työn, jotta valtio­no­suu­det vastai­si­vat lukio­kou­lu­tuk­sen tosia­sial­li­sia kustan­nuk­sia.

Helpo­te­taan opis­ke­li­joi­den arkea nosta­malla opin­to­tuen tulo­ra­joja. Ahke­ruu­desta on palkit­tava ei rangais­tava. 

Kokoo­mus esit­tää:

  • Uudis­te­taan nivel­vai­heen koulu­tus, jotta voidaan tukea nuoren siir­ty­mistä toiselle asteelle.
  • Tehdään amma­til­li­sen koulu­tuk­sen opet­taja- ja ohjaa­ja­re­surs­sin lisäyk­sestä pysyvä. Jokai­sella opis­ke­li­jalla on oltava mahdol­li­suus tarvit­se­maansa lähio­pe­tuk­sen ja tukeen.
    80 miljoo­naa.
  • Vahvis­te­taan opinto-ohjausta. Jokai­selle koulu­tuk­sen keskeyt­tä­neelle turva­taan oikeus riit­tä­viin ohjaus- ja tuki­pal­ve­lui­hin.
  • Jatke­taan oppi­ma­te­ri­aa­li­li­sän maksua ja kehi­te­tään sitä edel­leen. Pide­tään huoli siitä, ettei kenen­kään opis­kelu vaarannu oppi­ma­te­ri­aa­li­kus­tan­nus­ten vuoksi. 1,9 miljoo­naa.
  • Ei rangaista opis­ke­li­joita ahke­ruu­desta. Koro­te­taan opin­to­tuen tulo­ra­joja 50 prosen­tilla. Tuki­me­no­jen kasvu ja vero­tu­lo­ker­ty­män kasvu vahvis­taa julkista taloutta 6 miljoo­naa.

4.4 Panos­te­taan inno­vaa­tioi­hin ja uuteen kasvuun

Ilmas­ton­muu­tos, koro­na­krii­sistä selviä­mi­nen sekä monet muut globaa­lit haas­teet edel­lyt­tä­vät merkit­tä­viä tutki­mus­pa­nos­tuk­sia. Vain korkea­ta­soi­sella tieteellä ja tutki­muk­sella pystymme vastaa­maan aikamme isoi­hin haas­tei­siin. Suomen on oltava edel­lä­kä­vijä ja houkut­te­leva tieteel­li­sen tutki­muk­sen ympä­ristö.

Suomi on maail­man paras ja kansain­vä­li­sesti veto­voi­mai­sin maa tehdä tutki­musta ja kehit­tää uusia tuot­teita. Valit­semme taita­vasti vahvuu­det, joihin keski­tymme ja inves­toimme. Julki­nen valta tukee kova­ta­sois­ten tutki­mus- ja osaa­mis­kes­kus­ten syntyä vakaalla ja enna­koi­ta­valla tutki­mus­ra­hoi­tuk­sella sekä esimer­kiksi tutki­muk­sen Lippu­laiva-toimin­nan jatka­mi­sella.

Julki­sen toimi­jan rinnalla tarvit­semme vahvaa yksi­tyistä sekto­ria, joka panos­taa tutki­muk­seen ja tuote­ke­hi­tyk­seen. Avain­ky­sy­mys onkin, miten saamme yksi­tyi­set yrityk­set inves­toi­maan Suomessa tutki­muk­seen ja inno­vaa­tio­työ­hön.

Panos­tamme vahvasti tutki­muk­seen ja korke­aan osaa­mi­seen. Pääomi­tamme ammat­ti­kor­kea­kou­luja ja yliopis­toja miljar­dilla. Tämä vahvis­taa korkea­kou­lu­jen talou­del­lista auto­no­miaa sekä on todel­li­nen tule­vai­suusin­ves­tointi. Kokoo­mus nostaisi TKI-toimin­nan julkista pysy­vää rahoi­tusta 100 miljoo­nalla joka vuosi seuraa­van kymme­nen vuoden ajan.

Kokoo­mus esit­tää:

  • Lisä­tään Busi­ness Finland Oy:n pysy­vää TKI-rahoi­tusta 60 miljoo­naa.
  • Lisä­tään Suomen Akate­mian kautta nuor­ten tutki­joi­den työuriin tarkoi­tet­tua rahoi­tusta 25 miljoo­naa.
  • Panos­te­taan valtion tutki­mus­ra­hoi­tuk­seen yliopis­to­ta­soi­sessa tervey­den tutki­muk­sessa. Käyt­tö­koh­teet on täsmen­netty kappa­leessa 6.

4.5 Tehdään jatku­vasta oppi­mi­sesta uusi normaali

Tule­vai­suu­den kasvu ja kilpai­lu­kyky synty­vät osaa­mi­sesta. Haaste osaa­van työvoi­man saata­vuu­desta on ratkais­tava panos­ta­malla jatku­vaan oppi­mi­seen. Suomeen on laadit­tava osaa­mi­sen tule­vai­suus­so­pi­mus yhteis­työssä valtion, työmark­ki­na­jär­jes­tö­jen ja koulu­tuk­sen järjes­tä­jien kesken.

Jatku­van oppi­mi­sen refor­min tavoit­teena on luoda uusia osaa­mi­sen päivit­tä­mi­sen mahdol­li­suuk­sia kaikille aloille. Erityi­sesti jatku­van oppi­mi­sen ja osaa­mi­sen päivit­tä­mi­sen mahdol­li­suuk­sia on lisät­tävä aloilla, joissa paine raken­ne­muu­tok­selle on kova ja aloilla, joissa koulu­tus­taso on matala.

Kokoo­mus esit­tää:

  • Uuden viras­ton perus­ta­mi­sen sijaan on keski­tyt­tävä siihen, miten julki­nen sektori luo edel­ly­tyk­siä jatku­valle oppi­mi­selle ja osaa­mi­sen päivit­tä­mi­selle.
  • Rahoi­tus­vas­tuun on jakau­dut­tava niin julki­sen, työnan­ta­jan kuin yksi­tyi­sen kesken. 

4.6 Turva­taan kansa­lai­syh­teis­kun­nan toimin­tae­del­ly­tyk­set

Elävä kansa­lai­syh­teis­kunta on demo­kra­tian ydintä. Meillä kansa­lai­syh­teis­kun­nan toimin­tae­del­ly­tyk­set on rahoi­tettu pääasial­li­sesti raha­pe­li­toi­min­nan tuotoilla. 

Kokoo­mus suhtau­tuu myön­tei­sesti halli­tuk­sen ratkai­suun kompen­soida raha­pe­li­toi­min­nan tuot­to­jen alene­mi­nen edun­saa­jille. Tämä turvaa vuoden 2021 aikana kansa­lais­toi­min­nan edel­ly­tyk­siä, mutta siir­tää suurem­man kysy­myk­sen järjes­tel­män tule­vai­suu­desta ja jatku­vasta tuot­to­jen alene­masta vuodella eteen­päin. 

Kokoo­mus esit­tää:

  • Raha­pe­lion­gel­mien ehkäi­syn on oltava ykkösprio­ri­teetti raha­pe­li­po­li­tii­kassa
  • Tehos­te­taan raha­pe­li­jär­jes­tel­män valvon­taa ja keski­tämme sen yhdelle toimi­jalle. Järjes­tel­män läpi­nä­ky­vyyttä lisäämme erot­ta­malla selkeästi toisis­taan toimin­nan valvon­nan, tuot­to­jen jaon ja edun­saa­jat.

Elpy­mis­ra­has­ton varat käytet­tävä osaa­mis­pe­rus­tei­sen kasvun käyn­nis­tyk­seen

Suomen arvioitu saanto EU:n elpy­mis­ra­has­tosta on noin 2,33 miljar­dia. Tule­vai­suu­den kasvu syntyy sinne, jossa keksi­tään uusia tapoja tehdä tuot­teita ja palve­luita. Varoja ei tule käyt­tää syömä­me­noi­hin ja julki­sen talou­den kroo­ni­sen alijää­män väliai­kai­seen katta­mi­seen. Emme voi sortua toimin­taan, josta muita kriti­soimme.

Kokoo­mus esit­tää neljää peri­aa­tetta varo­jen jaka­mi­seen:

1) Keski­te­tään voima­va­rat vaikut­ta­vuu­den maksi­moi­mi­seksi

Aitoa vaikut­ta­vuutta syntyy vain, jos käytössä on riit­tä­vän paina­vat resurs­sit. Elpy­mis­ra­has­ton varo­jen jaossa ei tule tois­taa halli­tuk­sen virhettä, joka tehdään kerta­luon­tois­ten tule­vai­suusin­ves­toin­tien kanssa. Valtion omai­suutta myydään ja rahat jaetaan useaan sataan eri kohtee­seen, joihin kohden­ne­taan vaih­te­le­vasti sadoista tuhan­sista muuta­miin miljoo­niin euroi­hin. Muutos syntyy keskit­tä­mällä resurs­sit muuta­maan aivan keskei­seen hank­kee­seen, joissa Suomessa on kompe­tens­sia nousta maail­man kärkeen.

2) Ohja­taan valtaosa varoista osaa­mi­sen kehit­tä­mi­seen

Suomi nousee vain sivis­tyk­sen ja osaa­mi­sen voimin. Jatku­vasti lisään­tyvä tieto haas­taa jokai­sen yksi­lön kehit­tä­mään itse­ään ja osaa­mista läpi elämän. Korkea­kou­lu­jemme resurs­seja tulee vahvis­taa, jotta ne kyke­ne­vät vastaa­maan elini­käi­sen osaa­mi­sen kehit­tä­mi­sen haas­tee­seen. Tieteen ja koulu­tuk­sen avoi­muutta sekä moni­puo­li­sia osaa­mi­sen kehit­tä­mi­sen reit­tejä on lisät­tävä. Vain vahvis­ta­malla osaa­mis­kes­kit­ty­miä voimme nousta maail­man huipulle. EU-varoja on suun­nat­tava Suomen Akate­mian kautta Lippu­lai­vaoh­jel­man tuke­mi­seen. 

3) Ohja­taan loppuosa tutki­mus- ja tuote­ke­hi­tys inno­vaa­tioi­den rahoit­ta­mi­seen

Suomi kuuluu kansain­vä­li­seen tekno­lo­gi­seen eturin­ta­maan. Uudet inno­vaa­tiot vaati­vat suuria pääomia ja riskin otta­mista. Epävar­muus TKI-inno­vaa­tioi­den onnis­tu­mi­sesta sekä niiden kaupal­lis­ta­mi­sesta on suurta. Yksi­tyi­nen riskin­ot­to­kyky ei vält­tä­mättä riitä katta­maan tarvit­ta­vaa rahoi­tusta. Suomen on päät­tä­väi­sesti keski­tet­tävä elpy­mis­ra­has­ton saanto niille aloille, joilla voimme nousta maail­man huipulle. Varoja ei tule käyt­tää olemassa olevan liike­toi­min­nan tuke­mi­seen.

4) Lisä­tään vaikut­ta­vuutta lyhyellä, keski­pit­källä ja pitkällä aika­vä­lillä

Toimiva elvyt­tävä talous­po­li­tiikka vahvis­taa taloutta niin lyhyellä kuin keski­pit­källä aika­vä­lillä. Nopea yksi­tyi­sen kysyn­nän supis­tu­mi­nen voi korvau­tua hetkel­li­sesti julkista kysyn­tää lisää­mällä, mutta julki­nen kulu­tus ei saa korvata yksi­tyistä toime­liai­suutta. Julki­nen kulu­tus paran­taa koko­nais­ky­syn­tää heti. 

Mitta­villa TKI-panos­tuk­silla voidaan keski­pit­källä aika­vä­lillä saada uusia tuot­teita ja palve­luita maail­man­mark­ki­noille. Osaa­mi­seen ja koulu­tuk­seen panos­ta­malla paran­namme Suomen pitkän aika­vä­lin nousua. Elpy­mis­vä­li­neen varat on käytet­tävä niin, että myös tule­vai­suu­den suoma­lai­sille säilyy talou­del­li­sen hyvin­voin­nin edel­ly­tyk­set.

5. Talous kasvuun – pääs­töt laskuun

Kokoo­mus haluaa Suomen, jossa saa tehdä. 

Ihmi­nen ansait­see aina uuden mahdol­li­suu­den. Yrityk­set sanee­ra­taan ennen kuin konkurssi kutsuu. Vähen­ne­tään tukiai­sia ja tehdään tilaa toime­liai­suu­delle. Valtio ei voi, eikä sen kuulu vali­koida tule­vai­suu­den menes­ty­jiä. 

Suomi on saatet­tava kestä­västi kilpai­lu­ky­kyi­seksi, myös tule­vai­suu­den teol­li­suu­delle. Kokoo­muk­sen tavoit­teena on luoda Suomesta avoin, vien­ti­ve­toi­nen ja hiili­neut­raali korkean lisä­ar­von palve­lu­ta­lous.

Julki­nen talous pelas­te­taan vain vireällä kansan­ta­lou­della: työllä, tule­vai­suu­den uskolla ja halulla raken­taa uutta. Talous­kasvu on ainoa tapa rahoit­taa tule­vai­suu­den palve­lut.  Enem­män kuin leik­kauk­sia tai veron­ko­ro­tuk­sia, tarvit­semme kasvua ja toivoa parem­masta huomi­sesta. Eili­sestä ei ole pakko pelas­taa kaik­kea. 

Yrityk­sille ja yrit­tä­jille on oltava mahdol­li­suus uuteen alkuun. Krii­sin jälkeen tuot­ta­vuus on saatava kasvuun ja se edel­lyt­tää niin panos­tuk­sia uuden keksi­mi­seen, työn ja pääoman liik­ku­mi­sen lisää­mistä kuin riskin­o­ton kannus­ti­mien paran­ta­mista.

On tehtävä tilaa ihmis­ten toime­liai­suu­delle ja uskal­let­tava palkita ponnis­te­lusta. Toimia­lo­jen lisä­sään­te­lystä ja hank­keista yksi­tyi­sen liike­toi­min­nan mahdol­li­suuk­sien kaven­ta­mi­sesta on luovut­tava. Esimer­kiksi jäte­huol­lon ja sosi­aali- ja tervey­sa­lo­jen yksi­tyi­sen liike­toi­min­nan edel­ly­tyk­siä ei saa heiken­tää. Sen sijaan nykyistä sään­te­lyä on reip­paasti puret­tava ja annet­tava tilaa yrit­tä­mi­selle.

Ympä­ris­tö­po­li­tii­kassa tarvit­semme toivoa repi­vien ääri­päi­den sijaan. Keskus­te­lua on hallin­nut pelko: pelko joko siitä, ettei­vät poliit­ti­set päät­tä­jät pysty teke­mään riit­tä­västi ilmas­to­te­koja tai siitä, että ne muut­ta­vat ihmis­ten arjen kohtuut­to­man vaikeaksi. 

Kokoo­muk­sen mielestä yksit­täistä ihmistä ei tule syyl­lis­tää ilmas­ton­muu­tok­sesta, joka on ennen kaik­kea globaali haaste, joka ratkais­taan järjes­tel­mä­ta­solla. Talou­del­li­nen kasvu ja ilmas­ton­muu­tok­sen vastai­nen työ eivät ole toisil­leen vastak­kai­sia asioita. Me voimme vähen­tää pääs­töjä hanka­loit­ta­matta ihmis­ten elämää ja rajoit­ta­matta talous­kas­vua.

Kahdek­san edus­kun­ta­ryh­mää sitou­tui ennen edus­kun­ta­vaa­leja yhtei­siin ilmas­to­ta­voit­tei­siin. Sitou­duimme teke­mään oman osamme maapal­lon keski­läm­pö­ti­lan nousun rajoit­ta­mi­seksi 1,5 astee­seen. Olemme joutu­neet tois­tu­vasti kysy­mään, onko halli­tus sitou­tu­nut enää yhtei­siin ilmas­to­so­pi­muk­siin. Törmäämme vuorosta toiseen tilan­tee­seen, jossa asian­tun­ti­jat ehdot­ta­vat listan keinoista, joita meidän päät­tä­jien tulisi tehdä. Niiden jälkeen kukin halli­tus­puo­lue tyrmää esityk­set yksi kerral­laan. 

Niin kansa­lai­set, asian­tun­ti­jat kuin nuoret ilmas­to­lak­ko­lai­set ovat odot­ta­neet liian kauan lunas­ta­mat­to­mia lupauk­sia ilmas­ton­muu­tok­sen hillit­se­mi­seksi. Kauniista puheista huoli­matta haital­lis­ten yritys­tu­kien määrä kasvaa. Kulu­van syksyn keskus­te­lun perus­teella näyt­tää siltä, että liiken­teen pääs­tö­jen puolit­ta­mi­nen pysäh­tyy jo lähtö­ruu­tuun.  

”Talou­del­li­nen kasvu ja ilmas­ton­muu­tok­sen vastai­nen työ eivät ole toisil­leen vastak­kai­sia asioita. Me voimme vähen­tää pääs­töjä hanka­loit­ta­matta ihmis­ten elämää ja rajoit­ta­matta talous­kas­vua.”

5.1 Aute­taan yrityk­set krii­sin yli - turva­taan yrit­tä­jien ja yritys­ten uusi alku

Yrityk­set tulee auttaa akuu­tin krii­sin yli. Turvaa­malla yritys­toi­min­nan jatku­vuu­den pystymme huoleh­ti­maan siitä, että Suomen kansan­ta­lou­den tuotan­to­po­ten­ti­aali ei laske pysy­västi. Teko­hen­gi­tyk­sen vaiheesta on kuiten­kin mahdol­li­sim­man nopeasti pääs­tävä takai­sin normaa­liin, jossa mark­ki­nat toimi­vat ja talou­den normaali kysyntä käyn­nis­tyy.

Toimiva keino turvata yritys­ten “talveh­ti­mi­nen” krii­sin yli, on ollut yrit­tä­jien mahdol­li­suus päästä työmark­ki­na­tuen piiriin lopet­ta­matta yritys­toi­min­taa koko­naan. Tämä mahdol­li­suus on nyt päät­ty­mässä, vaikka koro­na­kriisi yhä pitää yrityk­siä kuris­tusot­teessa. Pieny­rit­tä­jät ja amma­tin­har­joit­ta­jat ovat jo pitkään olleet väliin­pu­toa­jina sosi­aa­li­tur­va­jär­jes­tel­mässä.

Tule­vai­suu­dessa yhä useampi valit­see yksin- tai pieny­rit­tä­jyy­den joko sivu­toi­mena tai pysy­vänä ratkai­suna toimeen­tu­lon hank­ki­mi­seen. Kokoo­mus ehdot­taa yrit­tä­jien työmark­ki­na­tuen jatka­mista kesään saakka. Sinä aikana on kehi­tet­tävä pysyvä yrit­tä­jien sosi­aa­li­tur­va­malli kokoo­muk­sen mallin mukai­sesti.

Koro­na­kriisi ja sitä seuraava talous­lama ajavat yrityk­siä myös pysy­viin vaikeuk­siin ja siten konkurs­siin - oli valtion tuki mitä hyvänsä. Yrit­tä­jän on saatava uusi mahdol­li­suus ilman kohtuu­tonta ponnis­te­lua. Jotta Suomen palau­tu­mi­nen koro­na­krii­sistä olisi nopeam­paa, konkurs­siin joutu­neen yrit­tä­jän on voitava työl­lis­tää itsensä uudel­leen mahdol­li­sim­man pian myös yrit­tä­jänä. Ihmis­ten toime­liai­suutta ei saa tukah­dut­taa jonkin liike­toi­min­nan epäon­nis­tu­mi­seen.

Kokoo­mus esit­tää:

  • Helpo­te­taan yritys­sa­nee­rauk­seen pääsyä ja tuetaan yritys­ten maksu­val­miutta tarvit­taessa. 8 miljoo­naa (1v määrä­raha).
  • Jatke­taan yrit­tä­jien pääsyä Kelan työmark­ki­na­tuen piiriin kesä­kuu­hun 2021 saakka ja valmis­tel­laan sinä aikana kokoo­muk­sen mallin mukai­nen pysyvä yrit­tä­jien sosi­aa­li­tur­va­malli. Kuuden kuukau­den määrä­ai­kai­sen lain jatko lisää sosi­aa­li­tur­va­me­noja 42 miljoo­naa.
  • Luodaan pikay­ri­tys­sa­nee­raus, jossa normaa­lia yritys­sa­nee­raus­me­net­te­lyä nopeu­te­taan ja yksin­ker­tais­te­taan merkit­tä­västi. Teho­kas uudel­leen­jär­jes­tely nostaa perin­tä­as­tetta ja perit­tä­vien saata­vien summaa verrat­tuna siihen, että velal­li­nen ajau­tuu maksu­ky­vyt­tö­myy­teen.
  • Yhdis­te­tään konkurssi- ja velka­jär­jes­tely peräk­käi­siin proses­sei­hin yrit­tä­jän uuden alun nopeut­ta­mi­seksi.
  • Muute­taan maksu­häi­riö­mer­kin­tö­jen menet­te­lyä, jotta koro­naan kompas­tu­neen yrityk­sen histo­ria ei estä yrit­tä­jän uutta alkua.
  • Muute­taan perin­tä­la­kia siten, että myös yritys­saa­ta­vien perin­tä­ku­luille sääde­tään enim­mäis­mää­rät.
  • Aikai­sem­masta maksu­ky­vyt­tö­myy­destä johtu­vien laki­sää­teis­ten velvoit­tei­den laimin­lyön­tien tai maksu­häi­riö­mer­kin­tö­jen ei pidä estää start­ti­ra­han saamista.
  • Lyhen­ne­tään ja yhden­mu­kais­te­taan maksu­häi­riö­mer­kin­tö­jen tallen­nusai­koja ottaen huomioon myös velko­jien intres­sit.
  • Anne­taan Kilpailu- ja kulut­ta­ja­vi­ras­tolle mahdol­li­suus valvoa maksueh­to­lain­sää­dän­nön noudat­ta­mista kohtuul­lis­ten maksuai­ko­jen turvaa­mi­seksi, jotta suuret yrityk­set noudat­tai­si­vat lain mukaista 30 päivän maksuai­kaa.

5.2 Pure­taan normeja – kaikki on sallit­tua, mikä ei erik­seen ole kiel­let­tyä

Talou­den toime­liai­suutta voidaan lisätä myös järkeis­tä­mällä sään­te­lyä. Kokoo­muk­sessa luotamme ihmis­ten ja yritys­ten omaan kykyyn tehdä vastuul­li­sia ratkai­suja. Esitämme normin­pur­ku­tal­koita, jolla voitai­siin saada lisää dyna­miik­kaa talou­teen ja luoda siten Suomeen uusia työpaik­koja ja kasvua. Normien purka­mi­nen ei maksa mitään, mutta parhaim­mil­laan se voi tuoda merkit­tä­västi lisää kasvua.

Suomessa on siir­ryt­tävä rohkeasti kohti normaa­lia euroop­pa­laista ravin­to­la­kult­tuu­ria ohjaa­malla alko­ho­lin kulu­tusta ravin­to­loissa tapah­tu­vaan annis­ke­luun vero­tuk­sen avulla. Samalla pien­pa­ni­moi­den ja ravin­to­loi­den ulos- ja etämyyn­nistä on vihdoin tehtävä mahdol­lista. Työvoi­ma­val­tai­nen ravin­tola-ala on kärsi­nyt koro­nan vuoksi rajusti ja kaipaa kipeästi tukea. Parasta lääkettä on kannus­taa ihmi­siä turval­li­seen ravin­tola-asioin­tiin mark­ki­naeh­toi­sesti.

Kokoo­mus esit­tää:

  • Salli­taan enin­tään viinin vahvuis­ten alko­ho­li­juo­mien ulos- ja etämyynti ravin­to­loille.
  • Salli­taan etämyynti pien­pa­ni­moille.
  • Laske­taan ravin­tola-annis­ke­lun arvon­li­sä­vero 14 prosent­tiin, 122 miljoo­naa.
  • Tehdään mahdol­li­sim­man monen lupa­kor­tin suorit­ta­mi­nen sähköi­sesti mahdol­li­seksi.
  • Salli­taan toimi­ni­miy­rit­tä­jille lasten­hoi­don kustan­nus­ten vähen­tä­mi­nen vero­tuk­sessa muiden yhtiö­muo­to­jen tavoin.

5.3 Panos­te­taan puhtaa­seen tekno­lo­gi­aan - karsi­taan ympä­ris­tölle haital­li­sia tukia

Kokoo­mus on vapau­den ja vastuun puolue. Meille on selvää, ettemme voi elää lastemme piik­kiin – oli kyse sitten valtion velkaan­tu­mi­sesta, luon­non köyh­dyt­tä­mi­sestä tai riskin otta­mi­sesta ilmas­ton suhteen. Haluamme huoleh­tia vastuul­li­sesti tois­temme ja lastemme yhtei­sestä elinym­pä­ris­töstä. Kokoo­mus on kehit­tä­nyt Suomea jo sata vuotta siten, että jätämme maan aina puhtaam­massa ja kestä­väm­mässä kunnossa seuraa­valle suku­pol­velle. Niin aiomme tehdä myös nyt.

Suomessa tehtä­vien pääs­tö­vä­hen­nys­ten varsi­nai­nen merki­tys tulee siitä, että täällä synny­tet­tä­viä ja koetel­ta­via ratkai­suja monis­te­taan maail­malle. Kannat­taa toimia niin, että myön­tei­nen käden­jäl­kemme on suurempi kuin hiili­ja­lan­jäl­kemme.

Kestä­vän kasvun vero­uu­dis­tuk­sessa siirto palkan ja yrit­tä­mi­sen veroista ympä­ris­tö­hait­toi­hin kannus­taa työn­te­koon ja puhtai­den ratkai­su­jen käyt­töön. Samalla on tärkeä huoleh­tia oikeu­den­mu­kai­suu­desta niin, että muutosta kompen­soi­daan niille, joille se on vaikeaa. Kun koti­ta­louk­sia kannus­te­taan luopu­maan öljy­läm­mi­tyk­sestä kireäm­mällä vero­tuk­sella, niin samalla tuetaan heikom­massa asemassa olevien mahdol­li­suutta ener­giain­ves­toin­tei­hin.

Kokoo­mus on linjan­nut, että turpeen merkit­tä­västä ener­gia­käy­töstä luovu­taan vuoteen 2032 mennessä huol­to­var­muus­nä­kö­kul­mat huomioi­den. Samalla huoleh­di­taan turpeen riit­tä­västä tarjon­nasta muiden käyt­tö­koh­tei­den, kuten eläin­ten hyvin­voin­nin kannalta tärkeän kuivi­ke­tur­peen, ruoan­tuo­tan­non, kasvua­lus­to­jen ja korkeam­man jalos­tusas­teen tuot­tei­den osalta. Kun turpeen merkit­tävä ener­gia­käyttö vähe­nee, tuetaan turpeesta luopu­vien aluei­den elin­voi­maa.

Mikäli saas­tut­ta­vim­pien auto­jen vero­tusta kiris­te­tään, on huoleh­dit­tava siitä, että joka puolella Suomea on mahdol­li­suus irtau­tua pääs­tö­ve­roista edul­li­sesti esimer­kiksi biokaa­sun tai uusiu­tu­van polt­toai­neen avulla.

Pitkä­jän­tei­syys koskee myös niitä tois­si­jai­sia tilan­teita, joissa sään­nel­lään tai kiel­le­tään yksit­täistä tekno­lo­giaa. Esimer­kiksi Sipi­län halli­tuk­sen esityk­sestä säädetty kivi­hii­len käyt­tö­kielto toimii järke­västi vain siksi, että se linjat­tiin halli­tus­oh­jel­massa jo 15 vuotta ennen voimaan­tu­lo­päi­vää ja säädet­tiin yli 10 vuoden siir­ty­mä­ajalla vuonna 2018. Pitkien elin­kaar­ten inves­toin­neissa järkevä muutos vaatii aikaa.

Sähkö­tuo­tan­tomme pääs­töt­tö­myys nousee Olki­luoto 3:n myötä 85 prosent­tiin. Myös lämmön tuotan­nossa on valit­ta­vana useita fossii­li­va­paita tuotan­to­ta­poja, kun erilai­set maaläm­pö­rat­kai­sut ja hukka­läm­pö­jen kerää­mi­nen teke­vät läpi­mur­toa. Fossii­lis­ten polt­toai­nei­den ja turpeen poltto on Suomessa korvau­tu­massa muilla teknii­koilla pääosin kulu­van vuosi­kym­me­nen aikana myös toimia­lan oman ilmoi­tuk­sen mukaan.

Muutosta tulee ohjata johdon­mu­kai­sesti ja määrä­tie­toi­sesti, mutta samalla on edet­tävä kohtuul­li­sen siir­ty­mä­ajan avulla ja tuet­tava niitä, joille muutos on vaikea. Kun luovumme jostain, niin meillä on vastuu raken­taa tilalle uutta kasvua. Kun turpeen ener­gia­käy­tölle asete­taan taka­raja, on muutok­sen kohteena olevat alueet hoidet­tava muutok­sen yli ilman työpaik­ko­jen ja hyvin­voin­nin mene­tyk­siä korvaa­vin inves­toin­nein. Tuemme oikeu­den­mu­kai­sen siir­ty­män rahas­tosta miljoo­nain­ves­toin­nein merkit­tä­västi ener­gia­tur­vetta tuot­ta­vien ja käyt­tä­vien aluei­den siir­ty­mistä hiili­neut­raa­liin huomi­seen.

Sitou­dumme karsi­maan ympä­ris­tölle haital­li­sia tukia, samalla kun vahvis­tamme puhtaan tekno­lo­gian edis­tys­kul­kua. Uudet ener­gia­tu­ki­pää­tök­set tai inves­toin­ti­tuet tulee kohden­taa ainoas­taan pääs­töjä vähen­tä­ville ratkai­suille, kuten tekno­lo­gioille, jotka perus­tu­vat muuhun kuin polt­ta­mi­seen.

Kokoo­mus kannat­taa raskaan teol­li­suu­den sähköis­ty­mi­sen vauh­dit­ta­mista laske­malla sähkö­ve­ro­luokka II EU:n mini­miin. Kokoo­muk­sen jo aiem­min esit­tämä uudis­tus sisäl­tyy nyt halli­tuk­sen talous­ar­vio­esi­tyk­seen. Teol­li­suu­den sähkö­ve­ron laskiessa EU-mini­miin teol­li­suu­den ener­gia­ve­ro­pa­lau­tuk­sista on syytä luopua asteit­tain neljän vuoden kuluessa siten, että palau­tuk­sesta eniten hyöty­neillä on siir­ty­mä­ajan puit­teissa mahdol­li­suus korvata fossii­lis­ten polt­toai­nei­den käyt­töä ennen kuin fossii­li­ve­ro­pa­lau­tuk­sen päät­ty­mi­nen tulee voimaan täysi­mää­räi­sesti.

Helpo­tamme siir­ty­mistä pääs­töt­tö­mään ener­gi­aan lämmön­tuo­tan­nossa siir­tä­mällä kauko­läm­pö­verk­koon lämpöä tuot­ta­vat lämpö­pum­put ja kone­sa­lit sähkö­ve­ro­luok­kaan II välit­tö­mästi. 

Autamme öljy­läm­mit­tä­jiä pääse­mään eroon öljy­las­kuista tuplaa­malla koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen tason ja salli­malla myös asen­net­ta­vien lait­tei­den hinnan vähen­tä­mi­sen koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sessä ener­gia­re­mont­tien kohdalla.

Samalla uudis­tamme vanhen­tu­neen ydin­e­ner­gia­la­kimme mahdol­lis­ta­maan toimia­lan globaa­lin kasvun Suomesta käsin. Juuri tuote­ke­hit­te­lyn ja uusien tekno­lo­gioi­den kautta Suomi voi olla merkit­tä­västi koko­aan suurempi toimija globaa­listi ilmas­ton­muu­tok­sen vastai­sessa tais­te­lussa. Pieny­din­voi­malla voi olla merkit­tävä rooli kauko­läm­mön tuotan­non pääs­tö­jen vähen­tä­mi­sessä. Kuten todet­tua, niin monella ener­giayh­tiöllä on jo valmiit suun­ni­tel­mat kivi­hii­lestä luopu­mi­seen.

Kohdis­tamme tehot­to­man kivi­hiiltä korvaa­vien inves­toin­tien erityis­tuen uudel­leen muun muassa pien­ten ydin­voi­ma­loi­den tutki­muk­seen ja tuote­ke­hi­tyk­seen. Tavoit­teemme on kaik­ki­aan nostaa tutki­mus-, kehi­tys- ja inno­vaa­tio­ra­hoi­tuk­sen osuus neljään prosent­tiin brut­to­kan­san­tuot­teesta vuoteen 2025 mennessä.

Halli­tus­oh­jelma lupaa ravin­ne­kier­ron ja vesien­suo­je­lun hank­kei­siin sinänsä tuntu­van summan – yhteensä yli 250 miljoo­naa euroa vaali­kau­della. Nykyi­sellä menolla rahoi­tus on valu­massa satoi­hin liian pieniin hank­kei­siin. Asian­tun­ti­jat MTK:sta Suomen ympä­ris­tö­kes­kuk­seen ovat yhtä mieltä siitä, että vaiku­tusta voi saada, jos voimat keski­te­tään muuta­maan keskei­seen toimen­pi­tee­seen. Tiedämme, että Lounais-Suomi on Saaris­to­me­ren merkit­tä­vim­piä fosfo­ri­va­lu­man lähteitä. Nyt on oiva hetki käyn­nis­tää työ irral­li­sen rahoi­tuk­sen kohdis­ta­mi­seksi yhteen mitta­vaan ravin­ne­kier­ron toimen­pi­de­ko­ko­nai­suu­teen. 

Kokoo­mus esit­tää:

  • Kannus­te­taan siir­ty­mistä hiilen, öljyn ja maakaa­sun käytöstä puhtai­siin teknii­koi­hin nosta­malla kyseis­ten lämmi­tys­polt­toai­nei­den vero­tusta 35 miljoo­nalla eurolla ja autta­malla öljy­läm­mit­tä­jiä pääse­mään öljy­las­kusta sillä, että ener­gia­re­mon­teissa koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sessä voisi vähen­tää työn lisäksi myös lait­tei­den hintoja.
  • Tuetaan oikeu­den­mu­kai­sen siir­ty­män rahas­tosta sato­jen miljoo­nien euro­jen inves­toin­nein perin­teis­ten turvea­luei­den ja polt­to­tur­pee­seen kytkey­ty­vien elin­kei­no­jen siir­ty­mistä hiili­neut­raa­liin huomi­seen.
  • Tuetaan raskaan teol­li­suu­den sähköis­ty­mistä laske­malla sähkö­ve­ro­luokka II EU:n mini­miin. Siir­re­tään kauko­läm­pö­verk­koon lämpöä tuot­ta­vat lämpö­pum­put ja kone­sa­lit sähkö­ve­ro­luok­kaan II.
  • Luovu­taan ener­giain­ten­sii­vi­sen teol­li­suu­den ener­gia­ve­ron palau­tus­jär­jes­tel­mästä asteit­tain neljän vuoden kuluessa.
  • Vahvis­te­taan puhtaan tekno­lo­gian edis­tys­kul­kua samalla kun karsimme ympä­ris­tölle haital­li­sia tukia. Uudet ener­gia­tu­ki­pää­tök­set tai inves­toin­ti­tuet tulee kohden­taa ainoas­taan pääs­töjä vähen­tä­ville ratkai­suille, kuten tekno­lo­gioille, jotka perus­tu­vat muuhun kuin polt­ta­mi­seen.
  • Leika­taan kivi­hiiltä korvaa­vien inves­toin­tien teho­tonta ener­gia­tu­kea 60 miljoo­naa euroa. Kohden­ne­taan teho­ton tuki uudel­leen pien­ten ydin­voi­ma­loi­den tutki­muk­seen ja tuote­ke­hi­tyk­seen. Pieny­din­voi­malla voi olla merkit­tävä rooli kauko­läm­mön tuotan­non pääs­tö­jen vähen­tä­mi­sessä.
  • Uudis­te­taan ydin­e­ner­gia­laki mahdol­lis­ta­maan toimia­lan globaali kasvu. Juuri tuote­ke­hit­te­lyn ja uusien tekno­lo­gioi­den kautta Suomi voi olla merkit­tä­västi koko­aan suurempi toimija globaa­listi ilmas­ton­muu­tok­sen vastai­sessa tais­te­lussa. 

”Autamme öljy­läm­mit­tä­jiä pääse­mään eroon öljy­las­kuista tuplaa­malla koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen tason ja salli­malla myös asen­net­ta­vien lait­tei­den hinnan vähen­tä­mi­sen koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sessä ener­gia­re­mont­tien kohdalla.”

5.4 Laite­taan vauh­tia liiken­teen pääs­tö­jen vähen­tä­mi­seen – pois­te­taan auto­vero ja uudis­te­taan auto­kanta

Koro­na­kriisi on vauh­dit­ta­nut auto­kaup­paa koko maassa. Kokoo­muk­sen tavoit­teena on, että sähköä tai biopolt­toai­netta käyt­tävä ajoneuvo on suoma­lai­selle aina fossii­lista polt­toai­netta käyt­tä­vää autoa kilpai­lu­ky­kyi­sempi vaih­toehto jo tämän vuosi­kym­me­nen kuluessa.

Tehok­kain keino auto­kan­nan ikään­ty­mi­sen pysäyt­tä­mi­seksi on auto­ve­ron portait­tai­nen pois­ta­mi­nen 4 vuoden kuluessa. Nykyi­nen korkea auto­vero kannus­taa hank­ki­maan vanhoja ja suuri­pääs­töi­siä tuon­ti­au­toja. 

Auto­ve­ron pois­ta­mi­nen heijas­tuu koko auto­kan­taan, sillä se pois­taisi nopeim­min vanhoja elin­kaa­rensa päässä olevia autoja ja nopeut­taisi uusien ener­gia­te­hok­kai­den ja uutta tekniik­kaa hyödyn­tä­vien auto­jen ensi­re­kis­te­röin­tiä. Auto­ve­ron pois­ta­mi­sen on arvioitu nopeut­ta­van auto­kan­nan kier­toa 2–4 vuodella.

Wärt­silä, St1 ja Kemira suun­nit­te­le­vat jo Jout­se­noon pilot­ti­lai­tosta synteet­ti­sen polt­toai­neen tuotan­toon vedystä ja hiili­diok­si­dista. Kaupal­li­sen pääna­vauk­sen kannalta keskei­nen kysy­mys on kelpuut­taa nämä synteet­ti­set polt­toai­neet nopeasti uusiu­tu­van polt­toai­neen jake­lu­vel­voit­tee­seen.

Vety­ta­lou­den ja Power-to-X -ratkai­su­jen kehit­ty­mi­nen edel­lyt­tää voima­kasta inves­toin­tia tuote­ke­hi­tyk­seen ja teol­li­sen mitta­kaa­van sovel­luk­siin. Maal­lamme on poik­keuk­sel­li­sen hyvät edel­ly­tyk­set tuuli­voi­man laaja­mit­tai­seen tuotan­toon, mikä mahdol­lis­taa vetyyn pohjaa­vien ratkai­su­jen koti­mai­sen tuotan­non. 

Sähkön ylitar­jon­ta­tun­nit ovat lisään­ty­mässä, jolloin halvalla ja pääs­töt­tö­mällä sähköllä voidaan tuot­taa savu­kaa­suista synteet­ti­siä polt­toai­neita autoi­hin ja kier­rät­tää ilma­ke­hässä olevaa hiili­diok­si­dia yhä uudel­leen. Mitta­vien inves­toin­tien lisäksi lisäi­simme synteet­ti­set polt­toai­neet jake­lu­vel­voit­tee­seen vauh­dit­taak­semme posi­tii­vista kehi­tystä.  

Kokoo­mus esit­tää:

  • Pois­te­taan auto­vero portait­tain 4 vuoden kuluessa. Keven­ne­tään auto­ve­roa 200 miljoo­nalla eurolla vuoden 2021 alusta alkaen. Tämä tarkoit­taisi noin 900 euron keski­mää­räistä muutosta autoa kohden.
  • Kompen­soi­daan auto­ve­ron alen­ta­mi­sen vaiku­tuk­set tuloar­vioon korot­ta­malla ajoneu­vo­ve­ron perus­ve­roa staat­ti­sesti puolella auto­ve­ron keven­nyk­sestä sekä auto­kau­pan kiih­ty­mi­sen myön­tei­sellä vaiku­tuk­sella koko­nais­ve­ro­ker­ty­mään. Ajoneu­vo­ve­ron perus­ve­ron progres­siota kiris­te­tään siten, että se suosii vähä­pääs­töi­siä autoja.
  • Otetaan synteet­ti­set polt­toai­neet ja biokaasu mukaan jake­lu­vel­voit­tee­seen. 
  • Panos­te­taan vety­ta­lou­den ja Power-to-X-ratkai­su­jen tuote­ke­hi­tyk­seen ja teol­li­sen mitta­kaa­van sovel­luk­siin. 

5.5 Vahvis­te­taan Suomen kilpai­lu­ky­kyä – pois­te­taan väylä­maksu

Suoma­lai­silla korkean osaa­mi­sen ja huip­pu­luo­kan tekno­lo­gian vien­tiy­ri­tyk­sillä on mahdol­li­suus krii­sin loput­tua saavut­taa parempi kilpai­lul­li­nen asema maail­man­mark­ki­noilla. Voimme paran­taa yritys­temme mahdol­li­suuk­sia saavut­taa osa krii­sin aikana patou­tu­neesta kysyn­nän purkau­tu­mi­sesta sekä tukea yritys­temme mahdol­li­suuk­sia viedä suoma­lai­sia tuot­teita maail­man­mark­ki­noille enem­män kuin ennen krii­siä.

Väylä­mak­sun pois­tolla olisi posi­tii­vi­sia vaiku­tuk­sia ulko­maan­kau­pan logis­ti­seen kilpai­lu­ky­kyyn, meri­lii­ken­teen tehok­kuu­teen, kier­to­ta­lou­den toteu­tu­mi­seen teol­li­suu­den sivu­tuot­tei­den toimit­ta­mi­sessa edel­leen käytet­tä­väksi (matala-arvois­ten lastien kuljet­ta­mi­sen kannat­ta­vuus), tran­si­tio­lii­ken­tee­seen sekä ristei­li­jä­mat­kai­luun.

Kokoo­mus esit­tää:

  • Pois­te­taan puoli­tettu väylä­maksu koko­naan. Tuloar­vioi­den vähen­nys 48,1 miljoo­naa.

5.6 Laite­taan valtion tase töihin

Määrä­ai­kai­set panos­tuk­set mata­la­suh­dan­teen aikaan ovat kanna­tet­ta­via. Valtion taseessa on varoja, joita hyödyn­tä­mällä kasvu­pa­nos­tuk­set voidaan hoitaa kasvat­ta­matta velkaan­tu­mista. Valtion omis­tus ja tuki voi olla korvaa­ma­tonta, kun pyri­tään käyn­nis­tä­mään suuren mitta­kaa­van stra­te­gi­sia hank­keita. Mark­ki­naeh­toi­sen rahoi­tuk­sen on oltava ehdo­ton kriteeri hank­keissa, joita valtio rahoit­taa oman pääoman ehtoi­sesti. 

Kokoo­mus katsoo, että valtion omai­suutta voidaan käyt­tää harki­ten ja kohden­ne­tusti kasvun käyn­nis­tä­mi­seksi koro­na­krii­sin jälkeen. Halli­tus esit­tää Suomen Malmi­ja­los­tus Oy:n pääomi­tusta rahoi­tet­ta­vaksi lisä­ve­la­no­tolla, vaikka valtio voisi hyödyn­tää pääomit­ta­mi­sessa taset­taan.

Kokoo­mus esit­tää:

  • Toteu­te­taan Suomen Malmi­ja­los­tus Oy 300 miljoo­nan euron pääomi­tus hyödyn­tä­mällä valtion tasetta.

5.7 Laite­taan koko Suomi kuntoon

Kokoo­mus edis­täisi asumista ja liiken­nettä tuke­vien paikal­lis­ten hank­kei­den toteut­ta­mista Koko Suomi kuntoon -pake­tilla, johon vara­taan rahoi­tusta 522 miljoo­naa euroa. Idea on, että valtio osal­lis­tuisi sellais­ten kaupun­kien ja kuntien hank­kei­den rahoi­tuk­seen, jotka tuki­si­vat kestä­vää liik­ku­mista ja uutta asun­to­ra­ken­ta­mista.

Osa rahoi­tuk­sesta tulisi suun­nata jaet­ta­vaksi kaupun­ki­seu­tu­jen ja valtion väli­sissä MAL-neuvot­te­luissa. Kokoo­muk­sen tavoit­teena on lisä­ra­hoi­tuk­sella turvata, että kaupun­git ja koko Suomi menes­ty­vät, luovat hyvin­voin­tia ja kasva­vat ympä­ris­tön kannalta kestä­västi.

Kokoo­mus esit­tää:

  • Edis­te­tään asumista ja liiken­nettä tuke­via paikal­li­sia hank­keita 522 miljoo­nan euron Koko Suomi Kuntoon pake­tilla.

5.8 Pääomi­te­taan nopeita junayh­teyk­siä kahdella miljar­dilla

Miljar­di­luo­kan hyötyjä ei synny ilman miljar­di­luo­kan inves­toin­teja. Koko Suomessa on tarve nopeut­taa ja paran­taa keskei­siä yhteyk­siä. Kokoo­mus pääomit­taisi raide­hank­kei­den suun­nit­te­lua ja toteu­tusta varten perus­tet­tuja hankeyh­tiöitä valtion omai­suu­della. Valtion omai­suutta siir­ret­täi­siin hankeyh­tiöi­hin tuke­maan hank­kei­den etene­mistä. 

Hankeyh­tiöt saisi­vat kaksi miljar­dia omaa pääomaa, jonka turvin hank­keet saatai­siin vauh­dilla käyn­tiin. Hankeyh­tiö­mal­lissa valtion ja muiden julkis­ten toimi­joi­den omis­tama yhtiö hoitaisi rahoi­tuk­sen hank­ki­mi­sen, neuvot­te­lut kuntien kanssa, hank­kei­den suun­nit­te­lun sekä rato­jen toteu­tuk­sen ja yllä­pi­don. 

Kokoo­mus esit­tää:

  • Pääomi­te­taan raide­hank­kei­den suun­nit­te­lua ja toteu­tusta varten perus­tet­tuja hankeyh­tiöitä kahdella (2) miljar­dilla eurolla. Valtion omai­suutta ei myytäisi, vaan omis­tus siir­ret­täi­siin tuke­maan hank­kei­den etene­mistä. 

5.9 Panos­te­taan suju­vaan liiken­tee­seen ja riit­tä­vään asun­to­tuo­tan­toon

Suur­ten kasvu­kes­kus­ten asun­to­tuo­tan­toa on edis­tet­tävä asumi­sen hinta­ta­son nousun hidas­ta­mi­seksi. Kohtuul­li­seen hinta­ta­soon on nimit­täin vain yksi kestävä lääke: kysyn­tää vastaava asun­to­jen tarjonta. Kasva­villa kaupun­ki­seu­duilla asun­to­jen riit­tävä asun­to­tuo­tanto edel­lyt­tää myös valtion sitou­tu­mista. Kokoo­mus haluaa, että valtio osal­lis­tuu asun­to­tuo­tan­non edel­ly­tyk­siä paran­ta­vien liiken­ne­hank­kei­den rahoi­tuk­seen.

Edus­kun­nan tarkas­tus­va­lio­kun­nan tilaama asian­tun­ti­ja­sel­vi­tys asun­to­po­li­tii­kasta on suosi­tel­lut rahas­ton likvi­dien varo­jen ohjaa­mista kaupun­ki­ra­ken­netta kehit­tä­vien ja asumista edis­tä­vien liiken­ne­hank­kei­den rahoi­tuk­seen. Asun­to­ra­has­ton varoja käyt­tä­mällä voitai­siin purkaa asun­to­ra­ken­ta­mi­sen pullon­kau­loja.

Kokoo­mus esit­tää:

  • Vauh­di­te­taan asun­to­tuo­tan­toa hyödyn­tä­mällä asian­tun­ti­ja­suo­si­tus­ten mukai­sesti Valtion asun­to­ra­has­ton pääomia. Käyte­tään rahas­ton vapaasta pääomasta puoli miljar­dia asun­to­tuo­tan­toa edis­tä­viin liiken­ne­hank­kei­siin. Tämä ei vaaran­taisi rahas­ton myön­tä­miä avus­tuk­sia tai muuta toimin­taa.
  • Toteu­te­taan pääomalla Helsinki-Riihi­mäki kapa­si­tee­tin lisää­mi­sen toinen vaihe (273 miljoo­naa euroa) ja Espoon kaupun­ki­rata (137,5 miljoo­naa euroa).
  • Edis­te­tään uutta asun­to­tuo­tan­toa ja kestä­vää liik­ku­mista tuke­via hank­keita. Rahoi­te­taan Valtion asun­to­ra­has­ton varoilla avus­tuk­sia liikenne- ja vies­tin­tä­verk­koi­hin 67,5 miljoo­naa eurolla. Määrä­ra­haa käyte­tään mm. Vantaan pika­rai­tio­tie­hen, Turun raitio­tie­hen, HSL:n lähi­ju­na­lii­ken­teen vari­koi­hin sekä Tampe­reen raitio­tien 2. vaihee­seen.

5.10 Uudis­te­taan asumi­sen tuki­jär­jes­telmä - tehdään asun­to­mark­ki­noista toimi­vam­mat

Suomi tarvit­see toimi­vam­pia asun­to­mark­ki­noita. Toimi­vat asun­to­mark­ki­nat pitä­vät talou­den rattaat pyöri­mässä. Asun­to­tar­jon­taa on lisät­tävä karsi­malla byro­kra­tiaa ja lisää­mällä tont­ti­maata. Kokoo­muk­sen mielestä asumi­sen tuki­jär­jes­telmä kaipaa remont­tia.

Ylei­nen asumis­tuki on reilumpi tapa tukea yhden­ver­tai­sesti kaik­kien pieni­tu­lois­ten asumista kuin yhteis­kun­nan tuke­mien kohtuu­hin­tais­ten asun­to­jen tarjoa­mi­nen vain harvoille onnek­kaille. Tästä huoli­matta ylei­nen asumis­tuki muodos­taa kannus­tin­louk­kuja ottaa vastaan koko­päi­väistä työtä. Lisäksi yleistä asumis­tu­kea on muutettu vuosien mittaan yksi kulma kerral­laan. 

Kokoo­mus esit­tää:

  • Käyn­nis­te­tään ylei­sen asumis­tuen uudis­tus, jolla tavoi­tel­tai­siin 150 miljoo­nan sääs­töjä tuki­me­noista.
  • Luovu­taan kaupun­ki­koh­tai­sista korvaus­ka­toista ja määri­tel­lään korkeim­mat korvaus­ta­sot työs­sä­käyn­tia­luei­den mukaan. Tehdään vastaava tarkas­telu enim­mäi­sa­su­mis­me­no­jen osalta myös toimeen­tu­lo­tu­keen.
  • Arvioi­daan tuki­las­kel­massa hyväk­sy­tyt menot omis­tusa­sun­to­jen rahoi­tus­vas­tik­kei­den osalta. Arvioi­daan myös omai­suus­ra­jo­jen palaut­ta­mista tuen saami­sen ehdoksi. Nykyi­sin lotto­voit­ta­ja­kin voi saada yleistä asumis­tu­kea.
  • Pehmen­ne­tään muutos­ten vaiku­tuk­sia kohden­ta­malla yhteis­kun­nan tuke­mat kohtuu­hin­tai­set vuokra-asun­not parem­min kaik­kein pieni­tu­loi­sim­mille. Yhteis­kun­nan tuen on kohdis­tut­tava sitä eniten tarvit­se­ville. Tämä sääs­täisi myös asumis­tu­ki­me­noja. 

6. Pide­tään toisis­tamme huolta – tuki ja turva sitä tarvit­se­ville

Vaikut­ta­via tekoja toimeen­tu­lon, tasa-arvon, tervey­den ja hyvin­voin­nin eteen

Eriar­voi­suus perus­ta­son hoitoon ja palve­lui­hin pääsyssä on yksi suurim­pia haas­tei­tamme. Erityi­sesti perus­ter­vey­den­huol­lon palve­lui­den ja mielen­ter­veys­pal­ve­lui­den saata­vuu­dessa on ongel­mia eri puolilla Suomea. Ihmi­set eivät ole palve­lui­den suhteen yhden­ver­tai­sessa asemassa ja esimer­kiksi moni­sai­rai­den, sekä paljon palve­luita tarvit­se­vien palve­lu­ko­ko­nai­suu­det ovat pirs­tou­tu­neet. Suoma­lais­ten enem­mis­tön kannat­tama valin­nan­va­paus on saatava takai­sin sosi­aali- ja tervey­den­huol­lon uudis­tuk­sen keski­öön.

Hyvin­vointi- ja tervey­se­roja on kaven­net­tava turvaa­malla oikea-aikai­set palve­lut ja varhai­nen tuki jokai­selle toimeen­tu­losta riip­pu­matta. Hyvin­voin­ti­pal­ve­luita eniten käyt­tä­villä on havaittu olevan vähi­ten mahdol­li­suuk­sia vaikut­taa käyt­tä­miinsä palve­lui­hin. Yhden­ver­tai­suu­den lisää­mi­seksi mahdol­li­suutta aktii­vi­seen rooliin palve­luissa ja osal­li­suutta itse­ään koske­vissa kysy­myk­sissä on vahvis­tet­tava jokai­sen kohdalla. Myös mahdol­li­suu­det edis­tää ja yllä­pi­tää omaa terveyttä ja hyvin­voin­tia on varmis­tet­tava jokai­selle.

Liikun­nalla on tärkeä yhteys ihmis­ten tervey­teen ja hyvin­voin­tiin. Erityi­sesti lapsia on kannus­tet­tava liikun­nal­li­seen elämän­ta­paan jo varhain. Sosi­aali- ja terveys­pal­ve­luissa liikun­nan edis­tä­mi­sen tulee olla osa sote-ammat­ti­lais­ten työtä.

6.1 Laajen­ne­taan ansio­si­don­nai­sen työt­tö­myys­turva kaikille

Suomen työt­tö­myys­tur­va­jär­jes­telmä pitää sisäl­lään sekä valtion takaa­man työt­tö­myys­tur­van että lisä­va­kuut­ta­mi­sen mahdol­li­suu­den työt­tö­myys­kas­san kautta. Tällä hetkellä maksussa olevista ansio­si­don­nai­sesta työt­tö­myys­tur­vasta rahoi­te­taan kasso­jen jäsen­mak­suilla vain 5 prosent­tia. 57,5 prosent­tia rahoi­te­taan työt­tö­myys­va­kuu­tus­ra­has­ton työt­tö­myys­va­kuu­tus­mak­suilla ja 37 prosent­tia valtion vero­tu­loilla. Kassoi­hin kuulu­mat­to­mat siis maksa­vat noin 95 % ansio­si­don­nai­sen rahoit­ta­mi­sesta, mutta heidän turvansa jää vajaaksi työt­tö­myy­den osuessa kohdalle.

Useam­min kasso­jen ulko­puo­lelle jäävät mata­lam­min koulu­te­tut, heikossa työmark­kina-asemassa olevat. Mata­lam­man tulo­ta­son kasso­jen jäsen­mak­sut ovat usein korkeam­pia. Siten työn­te­ki­jät ovat keske­nään eriar­voi­sessa asemassa.

Nyky­mal­lin heik­kous on se, että turvan ulko­puo­lelle voivat jäädä sellai­set­kin ihmi­set, jotka ovat vuosien ajan maksa­neet laki­sää­teistä työt­tö­myys­va­kuu­tus­mak­sua erilai­sissa työsuh­teissa. He siis ovat maksa­neet vakuu­tus­mak­sua saamatta kuiten­kaan vakuu­tus­tur­vaa.

Kokoo­muk­sen vaih­toeh­to­bud­je­tin vaiku­tusar­vio perus­tuu Mauri Kota­mäen (2018) malliin, jossa ansio­si­don­nai­sen työt­tö­myys­tur­van järjes­tä­mi­nen on siir­retty Kelan vastuulle. Muutos karsii hallin­toa ja byro­kra­tiaa. Uudis­tuk­sella on noin 10 000 hengen suurui­nen nega­tii­vi­nen vaiku­tus työl­li­syy­teen. Koko­nai­suu­tena kokoo­mus katsoo, että uudis­tuk­sen hyödyt ovat kustan­nuk­sia suurem­mat. Kokoo­muk­sen mielestä on tärkeää, että laajen­ta­mi­nen toteu­te­taan riip­pu­matta muista muutok­sista työt­tö­myys­tur­va­jär­jes­tel­mään. Kyse on oikeu­den­mu­kai­suu­desta.

Kokoo­mus esit­tää:

  • Laajen­ne­taan ansio­si­don­nai­nen työt­tö­myys­turva kaikille. Netto­vai­ku­tus lisää julki­sen talou­den menoja 182 miljoo­naa euroa.

Esimerkki: Helsin­ki­läi­sen ravin­tola-alan keski­mää­räistä palk­kaa saavan henki­lön työt­tö­myys­kor­vaus, brut­tona kuukau­dessa.

Esimerk­ki­hen­ki­lön kuukausi­palkka on Tilas­to­kes­kuk­sen palk­ka­ra­ken­ne­ai­neis­ton ravin­to­lat ja vastaava ravit­se­mis­toi­minta -toimia­lan vuoden 2018 keskiar­vo­kuu­kausian­sion mukai­nen 2603 euroa. Vero­pro­sentti on 13,5 %, yksin asuva. Työt­tö­myys­kor­vauk­sen jälkeen käytet­tä­vissä oleviin tuloi­hin vaikut­ta­vat ylei­nen asumis­tuki, vero­tus, kassan jäsen­mak­sut sekä vähen­nyk­set. Esimerk­ki­hen­kilö täyt­tää työs­sä­oloeh­don. Työt­tö­myy­se­tuuk­sissa ei lapsi- tai työl­lis­ty­mistä edis­tä­vän palve­lun koro­tuk­sia.

6.2 Uudis­te­taan sosi­aali- ja terveys­kes­kuk­set

Kokoo­muk­sen mielestä sosi­aali- ja terveys­pal­ve­luita on uudis­tet­tava ihmis­ten tarpeet ja hoitoon pääsy edellä. Halli­tuk­sen ratkai­sut eivät tuo nopeam­paa hoitoon pääsyä ja yhden­ver­tai­sia palve­luita suoma­lai­sille. Halli­tuk­sen sote-mallista puut­tu­vat keinot, joilla uudis­tuk­sen tavoite saavu­te­taan. Se ei paranna palve­lui­hin pääsyä, eikä esityk­sestä löydy vaikut­ta­via keinoja kustan­nus­ten kasvun hillit­se­mi­seksi. Perus­pal­ve­lui­den saata­vuu­teen, mielen­ter­veys­pal­ve­lui­hin ja koti­hoi­toon halli­tus ei tuo pysy­viä paran­nuk­sia, vain määrä­ai­kai­sia hank­keita.

Laaduk­kaat ja vaikut­ta­vat palve­lut on turvat­tava. Palve­lu­jär­jes­tel­män kestä­vyys on varmis­tet­tava edis­tä­mällä toimin­nan kustan­nus­vai­kut­ta­vuutta. Sote-palve­lui­den järjes­tä­mi­seen tarvi­taan vahvem­pia vastuu­ta­hoja. Kokoo­muk­sen mielestä sote-palve­lui­den tulee raken­tua kaupun­kien ja kuntien yhteis­työn pohjalle. Tarvit­semme riit­tä­vän vahvoja kuntien yhteis­työ­alueita tai kuntayh­ty­miä laaduk­kai­den palve­lui­den järjes­tä­mi­seksi ympäri maata. Hyvin­voin­ti­pal­ve­lu­jen kehit­tä­mi­nen ei saa jäädä sote-hallin­non uudis­ta­mis­yri­tys­ten jalkoi­hin.

Perus­pal­ve­lut on laitet­tava kuntoon ja sairauk­sien ennal­taeh­käi­syä on lisät­tävä. Tervey­den edis­tä­mi­seen on haet­tava uusia keinoja. Palve­luita on saatava silloin, kun tarve on ja niiden on toimit­tava saumat­to­masti yhteen ihmis­ten koko­nais­val­tai­sen hyvin­voin­nin varmis­ta­mi­seksi. Terveys­kes­kuk­seen on pääs­tävä nopeam­min ja suju­vam­min. 

Pitkän aika­vä­lin tavoit­teeksi on asetet­tava hoito­ta­kuun kiris­tä­mi­nen, jotta voidaan turvata oikea-aikai­nen ja yhden­ver­tai­nen hoitoon pääsy. Myös suun tervey­den­huol­lon palve­lui­hin pääsyä on paran­net­tava, sillä suun terveys on tärkeä osa ihmi­sen koko­nais­ter­veyttä. Mielen­ter­veys­pal­ve­lui­hin pääsy tulee turvata toteut­ta­malla tera­pia­ta­kuu. Koti­hoi­toon tarvi­taan lisää hoita­jia. Palve­luse­te­lit ja kela­kor­vauk­sen nosto otet­tava keinoiksi varmis­taa hoitoon pääsy.

Kokoo­mus esit­tää:

  • Koro­na­krii­sin aiheut­ta­man hoito- ja palve­lu­ve­lan purka­mi­seksi on tehtävä kansal­li­nen toimin­ta­suun­ni­telma. Jono­jen purka­mi­sessa on hyödyn­net­tävä yritys­ten ja järjes­tö­jen tarjoa­mia palve­luita.
  • Hoito­ta­kuun tiuken­tava (7pv) lain­sää­däntö valmis­tel­laan yhdessä kuntien kanssa. Hoito­ve­lan purku­toi­missa on tähdät­tävä siir­ty­mä­ajalla nopeam­paan hoitoon palve­luja uudis­ta­malla. Oikea-aikai­nen hoito on aina edul­li­sem­paa.
  • Suur­ten kansan­sai­rauk­sien hoitoa vahvis­te­taan. Perus­te­taan perus­ter­vey­den­huol­lon ja erikois­sai­raan­hoi­don osaa­mis­kes­kuk­sia ja verkos­toja hoidon laadun ja hoito­ket­ju­jen vahvis­ta­mi­seksi sekä erikois­sai­raan­hoi­don palve­lui­den jalkaut­ta­mi­seksi sote- keskuk­siin. Otetaan käyt­töön lähe­te­seu­ranta.
  • Vaki­nais­te­taan laatu­re­kis­te­rit. Niiden avulla tervey­den­huol­lon laatua voidaan valta­kun­nal­li­sesti ja luotet­ta­vasti seurata, ja paran­taa poti­lai­den saaman hoidon vaikut­ta­vuutta ja poti­las­tur­val­li­suutta. 
  • Laajen­ne­taan terveys­kes­kus­ten aukio­loai­koja vastaa­maan parem­min ihmis­ten tarpei­siin. Siten voidaan vähen­tää päivys­tyk­sen käyt­töä ja helpot­taa ihmis­ten arkea. 
  • Otetaan käyt­töön uutta tekno­lo­giaa ja digi­taa­li­sia ratkai­suja lisää­mään asia­kas­läh­töi­siä palve­luja. Esimer­kiksi etävas­taan­ot­toja lisää­mällä voidaan paran­taa asia­kas­tyy­ty­väi­syyttä, suju­voit­taa hoitoon pääsyä ja kohden­taa perin­tei­siä vastaan­ot­to­pal­ve­luita niitä tarvit­se­ville.
  • Varmis­te­taan työn­jaolla ja moniam­ma­til­li­sella yhteis­työllä parem­mat palve­lut. Esimer­kiksi hoita­ja­vas­taa­no­tot voivat nopeut­taa hoitoon pääsyä, paran­taa palve­lu­jen saata­vuutta ja edis­tää kustan­nus­vai­kut­ta­vaa työn­ja­koa ammat­ti­hen­ki­löi­den välillä. 
  • Tehdään terveys­kes­kuk­sista houkut­te­le­via työpaik­koja. On varmis­tet­tava mm. henki­lös­tön riit­tä­vyys, kohtuul­li­nen työmäärä, hyvä johta­mi­nen, mahdol­li­suus keskit­tyä omaa osaa­mista vastaa­vaan työhön, mahdol­li­suu­det koulu­tuk­seen ja osaa­mi­sen kehit­tä­mi­seen. 
  • Varmis­te­taan tarkoi­tuk­sen­mu­kai­nen lääke­hoito. Vahvis­ta­malla lääke­hoi­don koko­nai­sar­vioin­tia voidaan paran­taa useita eri lääk­keitä tarvit­se­vien arkea, vähen­tää epätar­koi­tuk­sen­mu­kaista lääk­kei­den käyt­töä ja lääke­tok­ku­roita. Farma­seut­tista osaa­mista on hyödyn­net­tävä laajem­min, aptee­kit voidaan ottaa tiiviim­min mukaan osaksi sote-palve­lu­tuo­tan­toa ja lääke­hoi­don koko­nai­sar­viointi mahdol­lis­taa palve­luse­te­lin avulla.
  • Paljon palve­luita tarvit­se­villa ja moni­sai­raille nimet­tävä oma vastuu­hen­kilö huoleh­ti­maan palve­lu­ko­ko­nai­suu­den yhteen­so­vit­ta­mi­sessa.
  • Varmis­te­taan liikun­nan käyttö hoito­muo­tona ja kuntou­tuk­sen osana. Otetaan käyt­töön liikun­ta­re­septi.

Kokoo­mus kohden­taa uudel­leen halli­tuk­sen kuntien perus­ta­son sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lui­den kehit­tä­mi­seen varaa­mat määrä­ra­hat toimiin, joilla kehi­te­tään palve­luita ja helpo­te­taan hoitoon pääsyä.

6.3 Turva­taan yhden­ver­tai­set mielen­ter­veys­pal­ve­lut – tehdään tera­pia­ta­kuusta totta

Mielen­ter­vey­den ongel­mat ovat yksi suurim­mista kansan­sai­rauk­sis­tamme. Mielen­ter­vey­den ongel­miin ei ole saata­villa yhden­ver­tai­sesti ja riit­tä­västi apua sosi­aali- ja tervey­den­huol­lon perus­ta­solla. Jono­tusa­jat perus­ter­vey­den­huol­toon ja sieltä edel­leen erikois­sai­raan­hoi­toon ovat kestä­mät­tö­miä ja eriar­vois­ta­via.

Tera­pia­ta­kuu varmis­taa sen, ettei­vät mielen­ter­vey­son­gel­mista kärsi­vät sekä heidän lähei­sensä jää yksin ilman apua ja tukea. Nyt se on monelle arki­päi­vää, sillä arvioi­den mukaan vain puolet saa tarvit­se­maansa hoitoa. Moni joutuu odot­ta­maan kuukausi­kau­palla, eikä silti­kään aina saa apua. Moni joutuu hake­maan palve­luja yksi­tyi­seltä sekto­rilta, mutta kaikilla ei tähän ole mahdol­li­suuk­sia. Avun saanti ei saa olla kiinni lompa­kon paksuu­desta.

Tera­pia­ta­kuu raken­taisi Suomeen tällä hetkellä puut­tu­van tehok­kaan mielen­ter­veys­hoi­don perus­ta­son. Kansa­lais­aloit­teessa ehdo­te­taan laki­muu­tosta, jolla taataan nopea pääsy hoidol­li­seen psyko­te­ra­pi­aan tai muuhun psyko­so­si­aa­li­seen hoitoon. Hoidon tarve tulisi arvioida välit­tö­mästi apua haet­taessa, ja hoito aloit­taa kuukau­den sisällä tästä.

Mielen­ter­veys­poo­lin mukaan työl­li­syys­vai­ku­tus varhain aloi­te­tulla hoidolla voisi auttaa siir­tä­mään vuosit­tain jopa 7500 suoma­laista sosi­aa­lie­tuuk­sien piiristä työelä­mään, mikä vastaa halli­tus­kau­den aikana 30 000 uutta työl­lis­ty­nyttä.

Koro­na­krii­sin vaiku­tuk­sesta riski mielen­ter­vey­son­gel­mien puhkea­mi­selle ja pahe­ne­mi­selle on kasva­nut enti­ses­tään. Tera­pia­ta­kuun mukai­nen raken­teel­li­nen uudis­tus mielen­ter­vey­den palve­lui­hin on juuri nyt ajan­koh­tai­nen. Se on osa kestä­vää koro­na­krii­sin jälki­hoi­toa sekä työl­li­syy­den vahvis­ta­mista.

Kokoo­mus esit­tää:

  • Toteu­te­taan tera­pia­ta­kuu nopean mielen­ter­vey­den hoitoon pääsyn mahdol­lis­ta­mi­seksi 35 miljoo­naa.

6.4 Turva­taan kuntou­tuk­seen pääsy – toteu­te­taan kuntou­tus­ta­kuu

Kuntou­tus­ta­kuulla turva­taan kuntou­tuk­seen pääsy sekä anne­taan määrä­ajat kuntou­tus­pro­ses­sin oikea-aikai­selle käyn­nis­tä­mi­selle ja liikun­taan ohjaa­mi­selle. Kuntou­tus on olen­nai­nen osa sosi­aali- ja tervey­den­huol­lon palve­lu­jamme sekä toimi­vaa ja vaikut­ta­vaa hoito­ket­jua, jolla varmis­te­taan, työ ja toimin­ta­kyky. Kuntou­tuk­sella varmis­te­taan, että ihmi­nen toipuu eikä siirry uudel­leen hoito­jo­noon.

Maas­samme vuosit­tain tapah­tu­vien reilun 7000 lonk­ka­mur­tu­man hoito on puhut­te­leva esimerkki. Kotona ennen murtu­maa asuneista lähes 30% on pääty­nyt vuoden kuluessa pysy­vään laitos­hoi­toon. Lonk­ka­liu­ku­mäki -mallin avulla on voitu lyhen­tää sairaa­la­hoi­toai­kaa ja vähen­tää ikäih­mis­ten joutu­mista pitkä­ai­kais­hoi­toon ja vähen­tää turhia kustan­nuk­sia. Toimin­ta­mal­lin ansiosta poti­laat kotiu­tu­vat aiem­paa nopeam­min, toimin­ta­ky­kyi­sem­pinä ja tyyty­väi­sem­pinä mata­lan kynnyk­sen ja oikea-aikai­sen kuntou­tuk­sen takia.

Espoon Jorvissa toteu­tettu ”lonk­ka­liu­ku­mäki” on osoi­tus kuntou­tuk­sen mitta­vista vaiku­tuk­sista. Toimin­ta­mal­lissa taataan ikäih­mi­sille kuntou­tus ja riit­tävä kotiapu. Normaa­lissa leik­kaus­pro­ses­sissa kotiu­tu­mi­nen kestää keski­mää­rin 43 päivää, mutta lonk­ka­liu­ku­mäen kuntou­tus­ket­jun läpi­käy­neillä vain 24 päivää. Pysy­vään laitos­hoi­toon joutu­mista on onnis­tuttu vähen­tä­mään merkit­tä­västi. Ilman tehos­tet­tua kuntou­tusta lonk­ka­leik­kauk­sen läpi­käy­neistä aiem­min kotona-asuvista ikäih­mi­sistä siir­tyy vuoden sisällä pysy­vään laitos­hoi­toon jopa 30 prosent­tia. Väes­tön ikään­tyessä lonk­ka­leik­kaus­ten määrä kasvaa vuosit­tain. 

Kokoo­mus esit­tää:

  • Vara­taan kuntou­tus­ta­kuun kokei­lu­hank­kee­seen 15 miljoo­naa euroa.

”Kuntou­tus on olen­nai­nen osa sosi­aali- ja tervey­den­huol­lon palve­lu­jamme sekä toimi­vaa ja vaikut­ta­vaa hoito­ket­jua, jolla varmis­te­taan, työ ja toimin­ta­kyky.”

6.5 Panos­te­taan tutki­muk­seen ja hoidon laatuun – tutki­mus on huomi­sen hyvää hoitoa 

Valtion tutki­mus­ra­hoi­tus (VTR) on tarkoi­tettu myön­net­tä­väksi yliopis­to­ta­soi­sen sosi­aali- ja tervey­den tutki­muk­sen hank­keille. Yliopis­to­ta­soi­sella tutki­muk­sella turva­taan erityi­sesti julkis­ten sosi­aali- ja tervey­den­huol­lon palve­lui­den kehit­tä­mistä vaikut­ta­vaan, väes­tön terveyttä ja hyvin­voin­tia tuke­vaan suun­taan. Tervey­den­huol­lon yksi­köissä tapah­tuva tutki­mus mahdol­lis­taa uusim­pien hoito­muo­to­jen käyt­töön­o­ton ja kokei­le­mi­sen.

Hoito­työn tutki­mus­sää­tiön Hotuk­sen rahoi­tus on kään­net­tävä kasvu-uralle näyt­töön perus­tu­van toimin­nan edis­tä­mi­seksi ja jalkaut­ta­mi­seksi tervey­den­huol­toon. Tämä edis­tää vaikut­ta­vien ja hyvien käytän­tei­den käyt­töön­ot­toa hoito­työssä, sääs­tää turhia kustan­nuk­sia ja paran­taa poti­las­tur­val­li­suutta.

Tervey­sa­lan kasvustra­te­giassa on koottu yhteen toimet, jolla vahvis­te­taan tervey­sa­lan tutki­musym­pä­ris­töä. Stra­te­gia tähtää kilpai­lu­ky­kyi­sen toimin­taym­pä­ris­tön syste­maat­ti­seen kehit­tä­mi­seen, tervey­sa­lan inves­toin­tien lisää­mi­seen ja alan talous­kas­vun aikaan­saa­mi­seen. Tervey­sa­lan kasvustra­te­gian toimeen­pa­nolla luodaan myös mahdol­li­suuk­sia yksi­lön parem­paan tervey­den­huol­toon ja sosi­aali- ja terveys­sek­to­rin toimin­nan tehos­ta­mi­seen.

Stra­te­gia ja sen toimeen­pano on vahva signaali yrityk­sille, kun ne miet­ti­vät tutki­musin­ves­toin­te­jaan. Suun­taa­malla voima­va­roja osaa­mis­kes­kuk­siin, kuten neuro­kes­kuk­seen ja syöpä­kes­kuk­seen voidaan panos­taa parem­paan hoitoon sekä Suomessa tehtä­vään tutki­muk­seen. Samalla raken­namme yrityk­sille houkut­te­le­vaa toimin­taym­pä­ris­töä, joka tuo tutki­musin­ves­toin­teja Suomeen. Panos­tus maksaa itsensä takai­sin parem­pana hoitona ja kasva­vina tutki­musin­ves­toin­teina. 

Kokoo­mus esit­tää:

  • Varmis­te­taan sote-tutki­muk­sen määrä­ra­hat. Vara­taan yliopis­to­ta­soi­seen sosi­aali- ja tervey­den­huol­lon ja hoito­työn tutki­muk­seen 10,3 miljoo­nan euron lisä­pa­nos­tus..
  • Tervey­den­huol­lon valta­kun­nal­lis­ten laatu­re­kis­te­rei­den avulla voidaan kehit­tää hoidon vaikut­ta­vuutta, yhden­ver­tai­suutta ja poti­las­tur­val­li­suutta sekä tiedolla johta­mista. Suun­na­taan laatu­re­kis­te­rei­den vaki­nais­ta­mi­seen 3 miljoo­naa euroa.
  • Tuetaan tervey­sa­lan kasvustra­te­gian toteut­ta­mista lisää­mällä rahoi­tusta 1,7 mil.

6.6 Turva­taan ikäih­mis­ten laadu­kas hoito ja hoiva yhden­ver­tai­sesti

Elin­ajan piden­tyessä ja pitkäi­käi­syy­den yleis­tyessä on hyvin­voin­ti­po­li­tii­kan paino­tuk­sissa huomioi­tava ikään­ty­nei­den yhä suurempi ja moni­nai­sempi joukko sekä heidän yksi­löl­li­set toiveensa ja tarpeensa. Yhä useampi kansa­lai­nen on terve ja toimin­ta­ky­kyi­nen vielä vuosi­kym­me­niä eläk­keelle siir­ty­mi­sen jälkeen. Hyvä­kun­tois­ten ja aktii­vis­ten senio­rei­den joukon kasvaessa vapaa-ajan palve­lui­den ja ikään­ty­nei­den osal­li­suutta tuke­vien toimin­to­jen merki­tys hyvin­voin­nin teki­jöinä koros­tuu.

Ikäih­mis­ten tuki arki­siin toimiin on turvat­tava siten, että kaikilla on mahdol­li­suus elää oman näköistä elämää, arvo­kas vanhuus ja mahdol­li­suus yksi­löl­li­siin valin­toi­hin säilyt­täen. Hyvä arki edel­lyt­tää tervey­den, turval­li­suu­den ja talou­den lisäksi mahdol­li­suutta osal­li­suu­teen ja itsensä toteut­ta­mi­seen. Moni­puo­li­set vapaa-ajan­pal­ve­lut, kuten liikunta- ja kult­tuu­ri­pal­ve­lut, ovat tärkeitä hyvin­voin­tia lisää­viä teki­jöitä monen ikäih­mi­sen arjessa. Ikään perus­tuva syrjintä on kitket­tävä yhteis­kun­nas­tamme.

Toteut­ta­malla senio­rei­den super­ko­ti­ta­lous­vä­hen­nys, tuetaan ikäih­mis­ten arkea ja kotona asumista. Mallissa yli 75-vuotiai­den vero­vä­hen­ny­soi­keutta kasva­te­taan 70 prosent­tiin. Nykyi­nen 100 euron omavas­tuu pois­te­taan. Vähen­nys on pieni­tu­loi­sille suoran tuen ja vero­huo­jen­nuk­sen yhdis­telmä. Mallin taus­talla on Sitran teet­tä­mät perus­teel­li­set laskel­mat ja se on Sitran arvion mukaan sisäi­sesti kustan­nus­neut­raali.

Digi­taa­li­set ratkai­sut ja tekno­lo­gia on saatava avuksi ikäih­mis­ten asioin­nin ja yhtey­den­pi­don helpot­ta­mi­seksi. Ikään­ty­neille tarvi­taan help­po­käyt­töi­siä väli­neitä, kuten moni­pal­ve­lu­päät­teet, sekä tukea niiden otta­mi­seksi käyt­töön. Kaikki eivät ole älylait­tei­den kautta saavu­tet­ta­vissa. Heille on oltava tarjolla muita palve­lu­vaih­toeh­toja. Terveys­tek­no­lo­gian käytöstä ja hyödyn­tä­mi­sestä sote palve­luissa on tehtävä kansal­li­nen stra­te­gia.

Ikään­ty­nei­den parem­paan hoivaan ja hoitoon on panos­tet­tava yhden­ver­tai­suus varmis­taen

Vanhus­pal­ve­lui­den koko­nai­suus, koti­hoito, ikäih­mis­ten perhe­hoito, ympä­ri­vuo­ro­kau­ti­nen hoiva ja omais­hoito, on uudis­tet­tava niin, että jokai­nen voi luot­taa saavansa tarvit­taessa laaduk­kaan ja inhi­mil­li­sen hoidon, hoivan ja kuntou­tuk­sen yksi­löl­li­sesti. Henki­lös­tön osaa­mi­nen ja riit­tä­vyys, sekä hyvän työelä­män edel­ly­tyk­set vanhus­ten palve­lu­jen eri muodoissa on varmis­tet­tava.

Keske­ne­räi­nen vanhus­pal­ve­lu­lain uudis­tus on valmis­tel­tava yhdessä kuntien kanssa niin, että laki ehdi­tään kulu­valla edus­kun­ta­kau­della käsi­tellä. Osana uudis­tusta on luotava hoiva­ta­kuu, jolla varmis­te­taan ikäih­mis­ten hoitoon pääsy, riip­pu­matta hoito­pai­kasta tai siitä, onko vanhuk­sella hänen oikeuk­sis­taan huoleh­ti­via omai­sia. Hyvä hoito ja inhi­mil­li­nen kohtelu on toteu­dut­tava yhden­ver­tai­sesti jokai­sen vanhuk­sen osalta.

Tarvit­semme lisää hoita­jia ja muuta henki­lös­töä turvaa­maan ikäih­mis­ten laaduk­kaat palve­lut. Hoito­hen­ki­lö­kun­taa on lisät­tävä tasa­puo­li­sesti myös koti­hoi­toon ympä­ri­vuo­ro­kau­ti­sen hoivan lisäksi.

Palve­luse­te­liä ja henki­lö­koh­taista budjet­tia on hyödyn­net­tävä ikäih­mis­ten ja esimer­kiksi vammais­ten tarpei­siin parhai­ten sopi­van palve­lu­muo­don turvaa­mi­seksi, sekä itse­mää­rää­mi­soi­keu­den vahvis­ta­mi­seksi.

Kannus­ti­mia ja mahdol­li­suuk­sia omais- ja perhe­hoi­toon tulee lisätä. Omais­hoi­ta­jien jaksa­mista ja vapaa­päi­vien jous­ta­vaa pitä­mistä voidaan tukea palve­luse­te­lin lisäksi, kotia­vus­ta­ja­pal­ve­luilla, kier­tä­vän perhe­hoi­ta­jan avulla ja henki­lö­koh­tai­sella budje­tilla sekä vuoro­hoi­dolla ja päivä­toi­min­nalla. Omais­hoi­to­per­hei­den kanssa on yhdessä raken­net­tava toimi­van hoivan koko­nai­suutta, joka ennal­taeh­käi­see omais­hoi­ta­jan kuor­mit­tu­mista ja uupu­mista, sekä varmis­taa hyvän hoivan. Omais­hoi­don stra­te­gia on päivi­tet­tävä.

Kansal­lista muis­tioh­jel­maa tulee jatkaa ja jalkaut­ta­mista alueille tehos­taa eri ikäis­ten muis­ti­sai­rai­den ja heidän läheis­tensä arjen edis­tä­mi­seksi.

Tuet­tua hoiva­va­paata oman lähei­sen lyhy­tai­kai­sen hoivan ja esimer­kiksi saat­to­hoi­don mahdol­lis­ta­mi­seksi tulee pilo­toida. Työs­sä­käy­vällä pitää olla mahdol­li­suus jäädä hoita­maan sairas­tu­nutta läheis­tään tuetusti, kun kyseessä on lyhy­tai­kai­nen hoivan tarve. 

Ikäih­mis­ten palve­lui­den tulee olla terveyttä ja toimin­ta­ky­kyä yllä­pi­tä­viä, ennal­taeh­käi­se­viä ja kuntout­ta­via. Vahvis­tamme liikun­nan käyt­töä hoito­muo­tona ja kuntou­tuk­sessa. Ennal­taeh­käi­syn ja kuntout­ta­van työot­teen on oltava mukana kaikissa ikään­ty­nei­den palve­luissa.

Hoito- ja hoiva- alan ammat­ti­lais­ten lisää­mi­seksi ja alalla pysy­mi­seksi tarvi­taan pitkä­jän­tei­nen suun­ni­telma, jossa huomioi­daan mm. koulu­tus­tar­peet ja työpe­räi­sen maahan­muu­ton lisää­mi­nen. Henki­lös­tön määrän lisäksi on tarkas­tel­tava työn­ja­koa, sekä henki­lös­tön osaa­mista. Henki­lös­tölle tulee varmis­taa riit­tävä ja sään­nöl­li­nen täyden­nys­kou­lu­tus. Jatko­kou­lut­tau­tu­mis­väy­liä on luotava. 

Hoito- ja hoiva­työn ammat­ti­lai­sille on turvat­tava mahdol­li­suus keskit­tyä omaa osaa­mista vastaa­vaan työhön hyödyn­tä­mällä tuki­pal­ve­luita. Uusia tekno­lo­gi­sia ratkai­suja on otet­tava käyt­töön vanhus­työn tukena. Työn johta­mi­sen toimi­vuu­teen eri tasoilla on kiin­ni­tet­tävä erityistä huomiota. Mahdol­li­suu­det yhteis­työ­hön järjes­tö­jen ja vapaa­eh­tois­ten kanssa on tärkeä huomioida. Vanhus­ten­huol­lon epäkoh­dat on kitket­tävä. Oikeus­asia­mie­hen kans­lian tehtä­vää valvoa ja edis­tää ikäih­mis­ten oikeuk­sien toteu­tu­mista on vahvis­tet­tava. Vanhuk­set ja heidän omai­sensa kante­le­vat vähän, minkä vuoksi valvon­nan on oltava oma-aloit­teista ja enna­koi­vaa.

Kokoo­mus esit­tää:

  • Panos­te­taan koti- ja omais­hoi­toon sekä muis­ti­sai­rai­den palve­lui­hin. Kasva­te­taan ikäih­mis­ten hoivan rahoi­tus 73 miljoo­nalla eurolla. Osoi­te­taan tästä 50 miljoo­naa euroa koti­hoi­don henki­lös­tön kasvat­ta­mi­seen 1000 lähi­hoi­ta­jalla sekä sairaan­hoi­ta­jalla. Vara­taan 22,7 miljoo­naa muuhun palve­lui­den kehit­tä­mi­seen.
  • Vanhus­ten palve­lui­den ja kohte­lun lail­li­suus­val­von­nan tehos­ta­mi­seksi oikeus­asia­mie­hen toimis­tolle lisä­tään 0,3 miljoo­naa euroa tarkas­tus­ten määrän ja omien aloit­tei­den lisää­mi­seksi.

6.7 Luodaan terveys­pe­rus­tei­sen vero­tuk­sen malli

Suoma­lai­set syövät ja juovat tervey­tensä kannalta liikaa soke­ria. Runsaalla soke­rin syön­nillä on yhteys kansan­sai­rauk­siin. Verot­ta­malla soke­ria voidaan ohjata kulut­ta­jia vähen­tä­mään liial­lista soke­ri­pi­tois­ten tuot­tei­den kulu­tusta. Siksi vero­poh­jan laajen­ta­mi­nen koske­maan virvoi­tus­juo­mien lisäksi makei­sia ja jääte­löä sekä kaik­kia muita lisät­tyä soke­ria sisäl­tä­viä soke­ri­pi­toi­sia tuot­teita on perus­tel­tua.

Kulut­taja voi omilla osto­va­lin­noil­laan vaikut­taa siihen, miten paljon vero vaikut­taa omaan talou­teen.  Verolla ohja­taan teol­li­suutta panos­ta­maan vähä­so­ke­ri­sem­pien tuote­vaih­toeh­to­jen kehit­tä­mi­seen. Veron perus­teen tulee olla kansan­ter­vey­del­li­nen. Usei­den asian­tun­ti­joi­den mukaan vero ei näin toteu­tet­tuna olisi EU-sään­nös­ten vastai­nen, eikä sisäl­täisi valtion­tueksi katsot­ta­vaa vali­koi­vaa vero­tu­kea.

Pidem­mällä tähtäi­mellä tavoit­teena on oltava terveys­pe­rus­tei­sen valmis­te­ve­ron vero­poh­jan säätä­mi­nen mahdol­li­sim­man laajaksi otta­malla siihen mukaan myös tuot­teet, joissa on korkea suola- tai rasva­pi­toi­suus. Vero­tuk­sen lisäksi tarvi­taan muita keinoja terveel­lis­ten ruoka­va­lin­to­jen ja tottu­mus­ten tuke­mi­seksi. 

Kokoo­mus esit­tää:

  • Luodaan terveys­pe­rus­tei­sen vero­tuk­sen malli, jonka tavoit­teena on terveyttä edis­tä­vien ruoka­va­lin­to­jen ja kansan­ter­vey­den edis­tä­mi­nen sekä tervey­den­hoi­don kustan­nus­ten vähen­tä­mi­nen.

6.8 Tehdään tervey­den­huol­losta koko­naan maksu­ton lapsille

Asia­kas­mak­su­laki on uudis­tet­tava hoidon estei­den pois­ta­mi­seksi ja tervey­den tasa-arvon vahvis­ta­mi­seksi. Suomessa tervey­den­huol­lon asia­kas­mak­sut ovat pohjois­mai­den korkeim­mat ja yksi syrjäy­ty­mistä syven­tävä tekijä. 

Maksut­to­mat lasten terveys­pal­ve­lut vähen­täi­si­vät tervey­se­roja ja edis­täi­si­vät sitä, että kaikki lapset saisi­vat yhden­ver­tai­sesti palve­lut. On tärkeää, että perheissä, joissa on paljon sairautta ja vammai­suutta, lapset saavat kuntou­tuk­sen ja fysio­te­ra­pian maksutta. 

Sairas­tu­mi­nen on edel­leen iso riski köyh­ty­mi­seen ja syrjäy­ty­mi­seen. Lasten yhden­ver­tai­suu­den paran­ta­mi­seksi alai­käis­ten tervey­den­huol­lon palve­luista tulee tehdä koko­naan maksut­to­mia.

Kokoo­mus esit­tää:

  • Tehdään kaikista alai­käis­ten tervey­den­huol­lon palve­luista maksut­to­mia. Maksu­tu­lo­jen vähe­ne­mi­nen 5 miljoo­naa euroa.

Muut esityk­set

Hyödyn­ne­tään koiria koro­na­tar­tun­to­jen tunnis­ta­mi­sessa. Koirat havait­se­vat koro­na­vi­ruk­sen huomat­ta­vasti pienem­mästä virus­mää­rästä kuin ylei­sesti tervey­den­huol­lossa käyte­tyt PCR-testit.

Koirien tuoma poten­ti­aali koro­na­tes­tauk­seen on merkit­tävä. Koirien hyödyn­tä­mi­nen toisi helpo­tusta testauk­seen esimer­kiksi sata­missa ja lento­ken­tillä. Lisäksi hajue­rot­te­lu­me­net­te­lyllä jo kerran koulu­te­tut koirat voidaan tule­vai­suu­dessa äärim­mäi­sen nopeasti koulut­taa havait­se­maan esimer­kiksi jotain toista sairautta.

Ehdo­tettu koro­naan varat­tu­jen määrä­ra­ho­jen ohjaa­mi­nen koro­na­koi­riin kattaisi sadan uuden koro­na­koi­ran koulut­ta­mi­sen. Kymme­nellä paik­ka­kun­nalla voitai­siin aloit­taa 10 koira­kon (koira sekä koira­noh­jaaja) koulu­tus ja näiden lisäksi jokai­selle toimi­pis­teelle saatai­siin vaadit­tava koulut­taja ja näyt­teen käsit­te­lijä. Koulu­te­tut koirat voitai­siin sijoit­taa halut­tui­hin kohtei­siin ympäri maata

Kokoo­mus esit­tää:

  • Kohden­ne­taan budje­tissa rajan­yli­tys­paik­ko­jen terveys­tur­val­li­suu­den vahvis­ta­mi­seen vara­tuista määrä­ra­hoista koro­na­koi­rien toimin­nan vakiin­nut­ta­mi­seen 5,9 miljoo­naa.

7. Kansain­vä­li­nen, turval­li­nen ja vahva oikeus­val­tio

Oikeus­val­tio­pe­rusta, demo­kra­tia, yhden­ver­tai­suus

Suomi on kansain­vä­li­nen. Suomi osal­lis­tuu kansain­vä­li­seen yhteis­työ­hön edis­tääk­seen yksi­lön­va­pauk­sia, ihmi­soi­keuk­sia ja yhteis­kun­tien vakautta ja turval­li­suutta. Suomi on Euroo­pan unio­nin jäsen ja osa niiden läntis­ten maiden jouk­koa, jotka jaka­vat meille tärkeät arvot vapau­desta ja vastuusta, ihmi­soi­keuk­sista, demo­kra­tiasta, tasa-arvosta ja oikeus­val­tiosta. 

Suomi on maail­man turval­li­sim­pia maita. Sellai­sena Kokoo­mus haluaa sen pitää myös tule­vai­suu­dessa. Turval­li­suus ei ole itses­tään­sel­vyys, vaan sen vaali­mi­nen vaatii tekoja.

Suomi on vahvan oikeus­val­tion yhteis­kunta. Oikeus­val­tion yllä­pito edel­lyt­tää jatku­vaa keskus­te­lua, valp­pautta ja puolus­ta­mista.

7.1 Houku­tel­laan kansain­vä­li­set osaa­jat Suomeen – panos­te­taan kansain­vä­li­seen rekry­toin­tiin

Suomen työi­käi­nen väestö vähe­nee samaan aikaan, kun ikään­ty­nei­den määrä kasvaa. Yhtälö haas­taa hyvin­voin­timme perus­taa. Piene­ne­vän työi­käi­sen joukon on kyet­tävä omalla työl­lään kannat­te­le­maan kasva­van työelä­män taak­seen jättä­neen joukon hyvin­voin­tia. Jotta hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan palve­luista voidaan huoleh­tia kestä­västi ja palkan­saa­jien vero­tus pitää kohtuul­li­sena, tarvit­semme lisää työi­käi­siä työn­te­ki­jöitä Suomeen.

Osaa­van työvoi­man puute muodos­taa pahim­mil­laan esteen yritys­ten kasvulle ja uusille inves­toin­neille. Yrityk­sen laajen­ta­mi­nen ja työpai­kan täyt­tä­mi­nen ei saa jäädä kiinni lupa­pro­ses­sien kankeu­desta tai hitau­desta.

Kokoo­muk­sen esitys kansain­vä­li­sen rekry­toin­nin vauh­dit­ta­mi­seksi 2020 täällä.

Kokoo­mus esit­tää:

  • Auto­ma­ti­soi­daan lupa­vaihe pääosin koneel­li­seksi rekis­te­ri­tie­to­jen auto­maat­ti­seksi vertai­luksi ruuh­kau­tu­mi­sen vähen­tä­mi­seksi.
  • Laadi­taan serti­fioi­duille yrityk­sille kahden viikon työlu­pa­me­net­tely. Yrityk­set sitou­tu­vat omaval­von­taan sekä rapor­toin­tiin. Samalla tehos­te­taan jälki­kä­teis­val­von­taa.
  • Kootaan kolmen minis­te­riön alle hajau­tu­neen seka­van työlu­pa­pro­ses­sin yksiin käsiin uuteen kansain­vä­li­sen rekry­toin­nin kette­rään yksik­köön.
  • Lisä­tään Maahan­muut­to­vi­ras­ton resurs­seja työpe­räis­ten oles­ke­lu­lu­pien jono­jen purka­mi­seen ja ulko­mais­ten osaa­jien nope­aan työlu­pa­pro­ses­siin 10 miljoo­naa. 
  • Pois­te­taan kansain­vä­li­sen rekry­toin­nin saata­vuus­har­kinta.

7.2 Kohdis­te­taan turva­pai­kat hädä­na­lai­sille – este­tään väärin­käyttö

Kokoo­mus haluaa päivit­tää Suomen turva­paik­ka­po­li­tii­kan 2020-luvulle. Kokoo­muk­sen turva­paik­ka­po­li­tiikka raken­tuu ajatuk­selle turva­paik­ka­po­li­tii­kan pitkän aika­vä­lin kestä­vyy­destä ja avun aidosti hädä­na­lai­sille kohden­ta­vasta vali­koi­vuu­desta. 

Kokoo­muk­sen turva­paik­ka­po­li­tiikka perus­tuu kokoo­mus­lai­siin arvoi­hin hädä­na­lais­ten autta­mi­sesta, kansain­vä­li­sestä yhteis­työstä, turval­li­suu­den takaa­mi­sesta ja länsi­mais­ten arvo­jen puolus­ta­mi­sesta. Kokoo­mus edis­tää EU:n yhtei­sen turva­paik­ka­me­net­te­lyn raken­ta­mista.

Kokoo­mus esit­tää:

  • Mini­moi­daan rajan ylit­tä­mi­seen ja turva­pai­kan hake­mi­seen kohde­maan sisällä perus­tuva turva­pai­kan­haku. Siir­ry­tään kaik­kein hädä­na­lai­sim­pien vali­koin­tiin mahdol­li­sim­man lähellä lähtö­maita ja mahdol­li­sim­man suurelta osin kiin­tiö­pa­ko­lais­jär­jes­tel­män kautta.
  • Tehos­te­taan Suomen turva­pai­kan­ha­ku­jär­jes­tel­mää ja turva­taan sen laatu. 
  • Palau­te­taan kiel­tei­sen päätök­sen saaneet lähtö­mai­hin mahdol­li­sim­man nopeasti.
  • Luodaan valmius rajoit­taa turva­pai­kan­ha­kua määrä­ai­kai­sesti kansal­li­sen turval­li­suu­den vaaran­tu­mi­sen perus­teella. 
  • Laajen­ne­taan mahdol­li­suutta säilöön­ot­toon syystä ja otetaan käyt­töön sään­nöl­li­sen ilmoit­tau­tu­mi­sen velvol­li­suus palau­tus­pää­tös­ten alai­sille henki­löille.
  • Ehdol­lis­te­taan Suomen talou­del­li­nen tuki merkit­tä­vien haki­ja­mää­rien lähtö­maille siihen, että ne vastaa­not­ta­vat kiel­tei­sen päätök­sen saaneet kansa­lai­sensa kansain­vä­li­sen oikeu­den mukai­sesti. 
  • Nämä ja muut kokoo­muk­sen turva­paik­ka­po­liit­ti­set ehdo­tuk­set ovat vapaasti halli­tuk­sen käytet­tä­vissä.

7.3 Vahvis­te­taan kehi­ty­syh­teis­työtä - siir­re­tään pain­opis­tettä sijoi­tus­muo­toi­seen tukeen

Konflik­tit, heikot elino­lot ja ilmas­ton­muu­tos ajavat ihmi­siä liik­keelle koti­seu­duil­taan. Euroop­paan suun­tau­tuu kasvava siir­to­lai­suu­den paine. Ilmi­öön on vastat­tava sekä vahvis­ta­malla kykyä tilan­teen pitä­mi­seen hallin­nassa että tehos­ta­malla juuri­syi­hin vaikut­ta­mista.

Tästä syystä Suomen on pidet­tävä kiinni kehi­ty­syh­teis­työ­mää­rä­ra­ho­jen BKT-osuu­den 0,7 prosen­tin tavoit­teesta. Suomen on laadit­tava uskot­tava polku, jolla useam­man vaali­kau­den aikana noste­taan määra­hat tavoi­te­ta­solle. 

Suomen pitää keskit­tyä entis­tä­kin selkeäm­min nais­ten ja tyttö­jen aseman ja koulu­tuk­sen, yksi­tyi­sen sekto­rin vahvis­ta­mi­seen sekä ilmas­ton­muu­tok­sen vastai­siin toimiin sekä terro­ris­min torjun­taan ja radi­ka­li­soi­tu­mi­sen ehkäi­syyn. 

Tavoit­teena on saavut­taa kestä­viä tulok­sia, jotta kehi­tys­maat voivat lopulta pärjätä omil­laan, olematta riip­pu­vai­sia länsi­mai­den avusta. Kehi­tys­apu luo pohjan kansain­vä­li­selle yhteis­työlle muissa asioissa.  

Vain julki­sella rahalla ei ole mahdol­lista saavut­taa kestä­viä tulok­sia kehit­ty­vissä maissa. Julki­sella rahalla voidaan raken­taa toimin­taym­pä­ris­töä, mutta muutok­sen saavut­ta­mi­seksi on oltava yksi­tyi­siä inves­toin­teja ja yksi­tyistä pääomaa. On edis­tet­tävä suoma­lais­ten yritys­ten toimin­ta­mah­dol­li­suuk­sia kehi­tys­maissa sekä tuet­tava paikal­li­sia yrityk­siä. 

Finans­si­si­joi­tuk­silla edis­te­tään pääomien kohdis­tu­mista yritys­toi­min­taan, joka vuoros­taan paran­taa työl­li­syyttä. Kehi­tys­maissa ei ole riit­tä­västi rahoi­tus­läh­teitä, joten yrityk­sen eivät kasva eivätkä työl­listä. Kehi­tys­maissa työ on usein ainut väylä toimeen­tu­loon, joten yritys­ten toimin­tae­del­ly­tys­ten paran­ta­mi­sella on kauas­kan­toi­sia vaiku­tuk­sia niin yksit­täis­ten henki­löi­den kuin maiden kehi­tyk­sen kannalta. 

Vähen­täi­simme halli­tuk­sen kehi­ty­syh­teis­työ­hön tähän saakka esit­tä­mistä lisä­mää­rä­ra­hoista 50 miljoo­naa euroa ja siir­täi­simme sijoi­tus­muo­toi­seen kehi­ty­syh­teis­työ­hön vuodelle 2021. 

Kokoo­mus esit­tää:

  • Siir­re­tään kehi­ty­syh­teis­työn pain­opis­tettä siir­tä­mällä panos­tuk­sista 50 miljoo­naa sijoi­tus­muo­toi­seen kehi­ty­syh­teis­työ­hön.

7.4 Turva­taan maan­puo­lus­tuk­sen ja krii­sin­hal­lin­nan resurs­sit - toteu­te­taan hävit­tä­jä­han­kinta täysi­mää­räi­senä

Uskot­ta­vasta maan­puo­lus­tuk­sesta on huoleh­dit­tava kaikissa tilan­teissa. Moder­nit ilma­voi­mat ovat korvaa­ma­ton osa vahvaa, itse­näistä puolus­tus­jär­jes­tel­mää, joka luo uskot­ta­vaa pelo­tetta. Niillä varmis­te­taan Suomen alueen koske­mat­to­muus niin rauhan aikana kuin sodan syttyessä. Suori­tus­ky­kyi­set moni­toi­mi­hä­vit­tä­jät mahdol­lis­ta­vat ilma­puo­lus­tuk­sen koko Suomen alueella. 

Koro­na­kriisi on luon­teel­taan sekä paikal­li­nen että globaali. Koro­na­kriisi on osoit­ta­nut enna­koi­mi­sen, huol­to­var­muu­den ja krii­si­va­rau­tu­mi­sen tärkey­den. Krii­sin­hal­lin­nan merki­tystä tulisi koros­taa. Suomen soti­laal­li­nen krii­sin­hal­linta on pitkään ollut melko vaati­mat­to­malla tasolla. Kokoo­mus katsoo, että meidän on luotava visio Suomen rauhan­tur­vaa­mi­sen ja krii­sin­hal­lin­nan tule­vai­suu­desta, ja uusi, kunnian­hi­moi­nen krii­sin­hal­lin­ta­stra­te­gia.

Kokoo­mus esit­tää:

  • Toteu­te­taan suun­ni­teltu hävit­tä­jä­han­kinta täysi­mää­räi­senä. Ei lykätä hävit­tä­jien hankin­taa.

7.5 Vahvis­te­taan sisäistä turval­li­suutta – lisä­tään polii­sien määrää

Riit­tävä polii­sien määrä kaik­kialla Suomessa takaa turval­li­sen arjen. Asuin­pai­kasta riip­pu­matta on voitava luot­taa siihen, että apu on saata­villa ja rikok­set eivät jää selvit­tä­mättä. Ennen vaaleja kaikki edus­kun­ta­puo­lu­eet sitou­tui­vat polii­sien määrän nosta­mi­seen 7850 henki­lö­työ­vuo­teen. Vaalien jälkeen halli­tus­puo­luei­den takki kuiten­kin kään­tyi. Halli­tuk­sen tavoite on vain 7500 henki­lö­työ­vuotta vuoteen 2022 mennessä. Määrä on todettu julki­sessa keskus­te­lussa asian­tun­ti­joi­den toimesta riit­tä­mät­tö­mäksi.

Viime halli­tus­kau­della polii­sin henki­lö­työ­vuo­si­määrä kään­net­tiin kokoo­muk­sen johdolla viimein nousuun. Tällä tiellä kokoo­mus haluaa jatkaa. Kokoo­mus on sitou­tu­nut siihen, että polii­sin henki­lö­työ­vuo­si­määrä noste­taan nyky­ta­solta yli 8000 henki­lö­työ­vuo­teen. 

Suomessa on tällä­kin hetkellä kymme­niä virkaa vailla olevia polii­seja, jotka olisi­vat poliit­ti­sen tahdon löytyessä mahdol­lista palkata töihin nopeas­ti­kin. Esit­tä­määmme määrää koulu­tet­tuja polii­seja ei kuiten­kaan ole hetkessä mahdol­lista löytää. Siksi ensim­mäi­sinä vuosina pääosa varoista ohjat­tai­siin polii­sien koulu­tuk­sen laajen­ta­mi­seen ja polii­sin toimin­ta­ky­vyn paran­ta­mi­seen erityi­sesti tieto­tek­nii­kan ja muun väli­neis­tön hankin­noilla.

Polii­sin on voitava keskit­tyä ydin­teh­tä­viinsä. Polii­silta on vähen­net­tävä sellai­sia tehtä­viä, jotka voi hyvin hoitaa jokin muukin taho. Tällai­sia ovat esimer­kiksi tietyt kulje­tus- ja vartioin­ti­teh­tä­vät sekä jotkin osat vähäis­ten liiken­ne­va­hin­ko­jen tai työta­pa­tur­mien tutki­mi­sesta.

Polii­sin lisäksi kokoo­mus haluaa turvata myös muiden tärkeää työtä teke­vien turval­li­suus­vi­ran­omais­temme resurs­sit ja toimin­ta­ky­vyn. Polii­sin mukaan Suomessa on suurissa kaupun­geissa jopa 100-150 vaaral­li­sesti käyt­täy­ty­vää nuorta. Nuorista huoleh­ti­mi­nen ja osal­lis­tu­mi­nen kasva­tus­teh­tä­vään on mahdol­lis­tet­tava. Suoma­lai­nen polii­sin, Tullin ja Raja­var­tio­lai­tok­sen yhteis­työ (PTR-yhteis­työ) on kansain­vä­li­sesti ainut­laa­tui­nen yhteis­työn muoto, jota on vaalit­tava ja kehi­tet­tävä vielä­kin parem­maksi.

Kokoo­mus esit­tää:

  • Vahvis­te­taan pysy­västi polii­sien resurs­seja 40 miljoo­naa euroa.

7.6 Päivi­te­tään terro­ris­mi­lain­sää­däntö 2020-luvulle

Suoje­lu­po­lii­sin arvion mukaan terro­ris­min uhka Suomessa on tasolla kohon­nut. Terro­ris­min uhasta puhu­mi­nen ei riitä, vaan siihen on vastat­tava konkreet­ti­sin teoin. Kaikki käytet­tä­vissä olevat keinot on otet­tava käyt­töön tais­te­lussa terro­ris­mia vastaan.

Kokoo­mus ei tingi suoma­lais­ten turval­li­suu­desta. Viime kaudella kokoo­mus­mi­nis­te­rei­den johdolla tehtiin ja otet­tiin valmis­te­luun useita tarpeel­li­sia terro­ris­mi­lain­sää­dän­töä kiris­tä­viä toimia. Työtä on jatket­tava ja viime kaudella aloi­te­tut toimet on vietävä maaliin. Suomen terro­ris­mi­lain­sää­däntö on päivi­tet­tävä 2020-luvulle.

Kokoo­mus esit­tää:

  • Otetaan käyt­töön Tans­kan malli kansa­lai­suu­den peru­mi­sesta ulko­mailla aseel­li­seen terro­ris­ti­ryh­män tai vastaa­van toimin­taan osal­lis­tu­van kaksois­kan­sa­lai­sen kohdalla. Suomessa oles­ke­lu­lu­valla ilman kansa­lai­suutta ollei­den osalta tuomion terro­ris­miin osal­lis­tu­mi­sesta ulko­mailla on johdet­tava karko­tuk­seen ennen paluuta Suomeen.
  • Otetaan käyt­töön raja­me­net­tely, jossa kansain­vä­listä suoje­lua koskeva hake­mus voidaan tarpeen mukaan käsi­tellä ja ratkaista raja­vyö­hyk­keellä tai sen lähei­syy­dessä pääs­tä­mättä henki­löä menet­te­lyn aikana maahan. Nämä ja muut kokoo­muk­sen terro­ris­mi­lain­sää­dän­tö­esi­tyk­set ovat vapaasti halli­tuk­sen käytet­tä­vissä.

7.7 Turva­taan vahva oikeus­val­tio

Kokoo­muk­selle vahva oikeus­val­tio on yhteis­kun­nan perusta. Oikeus­val­tion ja demo­kra­tian yllä­pito edel­lyt­tä­vät niiden jatku­vaa vaali­mista ja puolus­ta­mista. Oikeus­val­tion perus­toi­min­not on turvat­tava ja varmis­tet­tava, että kansa­lai­nen voi luot­taa saavansa lain turvaa sitä tarvi­tes­saan. 

Tuomiois­tuin­pro­ses­sien pitkä kesto on Suomessa ongelma, joka uhkaa jo ihmis­ten oikeus­tur­vaa. Vaarana on, ettei­vät ihmi­set pitkien käsit­te­ly­ai­ko­jen takia uskalla hakea asial­leen oikeutta. Halli­tuk­sen on ryhdyt­tävä viipy­mättä toimiin oikeu­den­käyn­tien keston lyhen­tä­mi­seksi. Erityi­sesti riita-asioi­den käsit­te­ly­ai­koja on lyhen­net­tävä. Tähän tarvi­taan sekä lisä­re­surs­seja että proses­sien moder­ni­soin­tia. Esimer­kiksi saman näytön käsit­te­le­mi­sestä kahteen kertaan on Suomessa Ruot­sin tapaan luovut­tava.

Kokoo­mus haluaa turvata kaik­kien rikos­ket­jun toimi­joi­den resurs­sit ja toimin­ta­ky­vyt. On huomioi­tava, että samalla kun polii­sien määrää lisä­tään, lisään­tyy työ myös muilla rikos­ket­jun toimi­joilla. Kokoo­mus pitää hyvänä sitä, että halli­tuk­sen talous­ar­vio­esi­tys sisäl­tää kokoo­muk­sen vaih­toeh­to­bud­je­tin 2020 esityk­sen lisäyk­sestä oikeus­val­tion toimi­joi­den resurs­sei­hin. Oikeus­val­tion toimi­joi­den resurs­sien osalta on kuiten­kin edel­leen tarpeita, joihin halli­tuk­sen esitys ei riit­tä­vällä tavalla vastaa.

Kokoo­mus myös kiit­tää halli­tusta siitä, että kokoo­muk­sen esit­tä­mät video­neu­vot­te­lu­lait­teet on huomioitu lopulta vuoden 2020 seit­se­män­nessä lisä­ta­lous­ar­viossa. Euroo­pan neuvos­ton kidu­tuk­sen vastai­nen komi­tea (CPT) on kiin­nit­tä­nyt myös huomiota Rikos­seu­raa­mus­lai­tok­sen liian pieneen henki­lös­tö­mää­rään syys­kuussa 2020 teke­mäl­lään tarkas­tus­käyn­nillä. Vankein­hoi­don resurs­seja on edel­leen vahvis­tet­tava, jotta vanki­loi­den turval­li­suus voidaan taata.

Kokoo­mus haluaa lisätä syyt­tä­jien määrää. Suomen syyt­tä­jän­lai­tok­sen resurs­sit ovat suhteessa ylei­seu­roop­pa­lai­seen tasoon huomat­ta­van alhai­set. Siinä, missä Suomessa on 7 syyt­tä­jää per 100 000 asukasta, on Euroo­pan keskiarvo 11 syyt­tä­jää per 100 000 asukasta. Kokoo­muk­sen mielestä syyt­tä­jien määrää on nostet­tava 440 syyt­tä­jällä, jolloin taso nousisi 8 syyt­tä­jään per 100 000 asukasta. Tähän esitämme 4,5 miljoo­nan euron pysy­vää lisä­mää­rä­ra­haa.

Kokoo­mus esit­tää:

  • Lisä­tään syyt­tä­jien määrää oikeus­tur­van toteu­tu­mi­sen varmis­ta­mi­seksi vahvis­ta­malla syyt­tä­jä­lai­tok­sen resurs­seja 4,5 miljoo­naa.
  • Vanki­loi­den turval­li­suu­den vahvis­ta­mi­seksi ja Hämeen­lin­nan uuden nais­van­ki­lan saami­seksi käyt­töön täydessä laajuu­dessa 1,8 miljoo­naa.

8. Kokoo­muk­sen vaih­toehto valtion budje­tiksi 2021 

Kokoo­muk­sen vaih­toeh­to­bud­je­tin suorat vaiku­tuk­set vähen­tä­vät velkaan­tu­mista miljar­dilla vuonna 2021

Vahva valtion­ta­lous on edel­ly­tys ihmi­sille tärkei­den hyvin­voin­ti­pal­ve­lui­den olemas­sao­lolle ja mahdol­lis­taa elvyt­tä­vän talous­po­li­tii­kan krii­sin aikana. Valtio­va­rain­mi­nis­te­riön mukaan nykyi­sen halli­tuk­sen aikana julki­nen velka suhteessa brut­to­kan­san­tuot­tee­seen kasvaa lähes 20 %-yksik­köä. 

Tule­vien suku­pol­vien hoidet­ta­vaksi otetaan 142 miljar­din päälle uutta lainaa lähes 60 miljar­dia. Määrä tarkoit­taa noin 25 000 euron lisäystä jokaista työs­sä­käy­vää suoma­laista kohti. Velkaan­tu­mi­nen on histo­rial­li­sen voima­kasta, eikä sitä selitä pelkkä suhdan­ne­ti­lanne.

Velkaan­tu­nei­suu­della oli korkea lähtö­taso ennen krii­siä, eikä halli­tus ole krii­siä ennen, eikä krii­sin jälkeen esit­tä­mään keinoja kiih­ty­västi kasva­van velkaan­tu­mi­sen tait­ta­mi­seksi. Vaikka krii­sin hoita­mi­seksi velkaa on lisät­tävä vält­tä­mät­tö­mien kulu­jen hoita­mi­seen, tällai­seen velkaan­tu­mi­seen Suomella ei ole toista kertaa varaa. 

Halli­tuk­sen esityk­sen mukaan valtio velkaan­tuu 10,8 miljar­dia ensi vuonna. Halli­tuk­sen julki­sen talou­den kestä­vyys­tie­kart­taan sopi­man tavoit­teen mukaan julki­set menot ovat tuloja suurem­mat vielä vuonna 2030. Tällai­sen tavoit­teen hyväk­sy­mi­nen tarkoit­taisi luovut­ta­mista velkaan­tu­mi­sen suhteen. Julki­nen talous olisi alijää­mäi­nen yhtä soit­toa 20 vuotta.

Jos haluamme aidosti säilyt­tää edes nykyi­sen laajui­set julki­set palve­lut, ja jotta voimme selvitä tule­vista krii­seistä, on julkista taloutta terveh­dy­tet­tävä päät­tä­väi­sesti. Paluu EU:n vakaus- ja kasvuso­pi­muk­sen määrit­te­le­män velkaan­tu­nei­suu­den tasolle 15 vuoden aikana, eli Euroo­pan komis­sion kehit­tä­män S1-indi­kaat­to­rin mukai­nen suosi­tus edel­lyt­täisi julki­sen talou­den terveh­dyt­tä­mistä pysy­västi noin 11 miljar­dilla eurolla. 

Kokoo­mus katsoo, että Suomessa on parla­men­taa­ri­sesti sitou­dut­tava hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan talou­den terveh­dy­tys­ta­voit­tee­seen. Terveh­dyt­tä­mistä ei voi, eikä sitä tule tehdä kerralla, vaan usean vuoden ajan talou­temme dyna­miik­kaa ja kasvua vauh­dit­ta­malla. Luovu­taan kaikista hank­keista, jotka lisää­vät pysy­viä julki­sia menoja. Anne­taan ihmi­sille ja mark­ki­noille tilaa toimia.

Kokoo­muk­sen vaih­toeh­to­bud­jetti vähen­tää julki­sia menoja, paran­taa työl­li­syyttä tuntu­vasti jo vuonna 2021. Uudis­tuk­set luovat uutta kasvua niin lyhyellä kuin pitkällä aika­vä­lillä. Ilman merkit­tä­viä käyt­täy­ty­mis­vai­ku­tuk­sia, kokoo­muk­sen esit­tä­mien ehdo­tus­ten suorat vaiku­tuk­set vähen­tä­vät velkaan­tu­mista miljar­dilla eurolla.

”Työl­li­syy­den para­ne­mi­nen ja vero­tuk­sen dynaa­mi­set vaiku­tuk­set huomioi­den julki­nen talous vahvis­tuu 1,6 miljar­dilla eurolla jo ensi vuonna.”

Työl­li­syy­den kasvu vahvis­taa julkista taloutta 450 miljoo­naa euroa

Tosia­siassa ihmi­set ja yrit­tä­jät reagoi­vat muut­tu­nei­siin kannus­ti­miin. Esimer­kiksi vero­tuk­sen kohdalla kannus­tin­vai­ku­tus voi olla merkit­tävä.

Työt­tö­män siir­tyessä työl­li­seksi, siir­tyy tämä julki­sesti rahoi­te­tun työt­tö­myys­tur­van saajasta sekä julkis­ten palve­lui­den käyt­tä­jästä veron­mak­sa­jaksi. Kaava­mai­nen ja karkea oletus on, että yksi työl­lis­ty­nyt vahvis­taa julkista taloutta keski­mää­rin 25 000 euroa. Samaa arviota käyte­tään valtio­va­rain­mi­nis­te­riön kestä­vyys­las­ken­nassa. Lasken­ta­me­ne­tel­mää käyte­tään myös halli­tus­oh­jel­massa sekä halli­tuk­sen kestä­vyys­tie­kar­tassa.

Edus­kun­nan tieto­pal­ve­lun mukaan kokoo­muk­sen vaih­toeh­to­bud­jetti vahvis­taa työl­li­syyttä ensi vuonna 18 000 henki­löllä. Pelk­kien tieto­pal­ve­lun arvioi­mien työl­li­syy­suu­dis­tus­ten vaiku­tuk­sesta julki­nen talous vahvis­tuu 450 miljoo­nalla eurolla.

Näiden lisäksi kokoo­mus on esit­tä­nyt lukui­sia työl­li­syyttä vahvis­ta­via uudis­tuk­sia, joita tieto­pal­velu ei ole arvioi­nut, mutta jotka vaikut­ta­vat jo ensi vuonna.

Kokoo­muk­sen työl­li­syy­suu­dis­tus­ten vaiku­tuk­set tuli­si­vat asteit­tain usean vuoden aikana, ja toisaalta esimer­kiksi ansio­si­don­nai­sen työt­tö­myys­tur­van laajen­ta­mi­nen heiken­tää työl­li­syyttä. Pitkällä aika­vä­lillä työl­li­syy­den nousu 110 000 henki­löllä suhteessa perus­u­raan vahvis­taa julkista taloutta noin 3 miljar­dia euroa.

Veron­ke­ven­nys­ten vaiku­tus vero­ker­ty­mään

Kokoo­mus esit­tää 800 miljoo­nan suoria, staat­ti­sesti lasket­tuja veron­ke­ven­nyk­siä. Staat­ti­sessa arviossa olete­taan, ettei ihmis­ten käyt­täy­ty­mi­nen muutu ollen­kaan. Tämä on epärea­lis­ti­nen oletus. Todel­li­suu­dessa vero­tus vaikut­taa moniin päätök­siin, kuten työtun­tei­hin, työhön osal­lis­tu­mi­seen, koulut­tau­tu­mi­seen, liik­ku­vuu­teen ja vero­suun­nit­te­luun. Talous­tie­tei­li­jöi­den parissa ei ole kiis­ta­na­laista, että osan veron­alen­nuk­sista rahoit­taa laajen­tu­nut vero­pohja. Empii­ri­set arviot vaih­te­le­vat voimak­kaasti. 117 suoma­lai­sen ekono­mis­tin vastaus­ten keski­mää­räi­nen arvio oli, että veron­alen­nuk­set rahoit­ta­vat itsensä noin puoliksi (Pirt­tilä ja Uusi­talo, 2006). Spolan­der ja Tarkka (2005) arvioi­vat, että koko­nais­ve­roas­teen alen­ta­mi­nen rahoit­taa itsensä 49 % osalta. Veron­alen­nuk­sien kohdis­ta­mi­nen kokoo­muk­sen esit­tä­mällä tavalla työn vero­tuk­seen ja korkei­den margi­naa­li­ve­ro­jen alen­ta­mi­seen, on itse­ra­hoit­ta­vuus oletet­ta­vasti suurempi pitkällä aika­vä­lillä.

On siis perus­tel­tua olet­taa, että veron­alen­nuk­set rahoit­ta­vat osin itse­ään. Sääs­tä­mi­saste on Suomessa krii­sin aikana nous­sut merkit­tä­västi ja talou­dessa on edel­leen merkit­tä­viä häiriöitä koro­na­krii­sin vuoksi. Valtio­va­rain­mi­nis­te­riön ennuste ensi vuodelle lähtee oletuk­sesta, että talous­kriisi ensi vuonna päät­tyy ja talou­den elpy­mi­nen käyn­nis­tyy. Siksi kokoo­mus esit­tää erit­täin varo­vai­sen noin 20 % dynaa­mi­sen vaiku­tuk­sen vuodelle 2021. 800 miljoo­nan euron lasken­nal­li­sista veron­ke­ven­nyk­sistä palau­tuu julkis­ta­lou­delle vähin­tään 160 miljoo­naa euroa.

Pitkällä aika­vä­lillä työn vero­tuk­sen keven­tä­mi­sellä ja erityi­sesti korkei­den raja­ve­roas­tei­den laske­mi­sella on suurem­pia vaiku­tuk­sia. Parhaim­mil­laan korkei­den veron­alen­nus­ten on laskettu jopa ylikom­pen­soi­tu­van niin, että lasken­nal­li­sen veroas­teen laskun seurauk­sena vero­ker­tymä on kasva­nut. Suomi voisi hyötyä merkit­tä­västi talou­den dyna­mii­kan paran­tu­mi­sesta, jos saisimme lasket­tua kansain­vä­li­sessä vertai­lussa erit­täin korkeita työn vero- ja raja­ve­roas­tei­tamme.

Myös Suomen Pankki toteaa Vesa Vihriä­län Talous­po­li­tii­kan stra­te­gia koro­na­krii­sissä -raport­tia varten tehdyssä analyy­sissa, että pitkällä aika­vä­lillä veron­ke­ven­nys elvy­tys­toi­mena on pitkällä aika­vä­lillä menoel­vy­tystä tehok­kaam­paa. Molem­pia keinoja tulisi käyt­tää rinnak­kain.

Koko­nai­suu­tena kokoo­muk­sen vaih­toehto vahvis­taa julkista taloutta voimak­kaasti. Budjet­ti­ta­lou­den suora mata­lampi meno­taso, työl­li­syy­den vahvis­tu­mi­nen pide­määllä aika­vä­lillä 120 000 henki­löllä ja veron­ke­ven­nys­ten lopul­li­set vaiku­tuk­set vahvis­ta­vat julkista taloutta esite­tyillä oletuk­silla yli neljä miljar­dia euroa. Suomi tarvit­see rohkeita uudis­tuk­sia, joilla hyvin­voin­ti­pal­ve­lumme turva­taan myös tule­vai­suu­dessa ja joilla Suomi pääsee krii­sin jälkeen jälleen hyvin­voin­nin ja kasvun uralle kiinni.

Kokoo­muk­sen uudis­tuk­set vahvis­ta­vat julkista taloutta pitkällä aika­vä­lillä yli 4 miljar­dia euroa.

Muutok­set määrä­ra­hoi­hin ja tuloar­vioi­hin

2. Työtä 120 000 ihmi­selle

Työl­li­syy­suu­dis­tus­ten vaiku­tuk­set määrä­ra­hoi­hin

  • Eläke­put­ken pois­ta­mi­nen VM:n työl­li­syys­pa­ke­tin suosi­tus­ten mukai­sesti. -169 milj.
  • Ylei­sen asumis­tuen indek­sin jäädyt­tä­mi­nen -9 milj.
  • Toimeen­tu­lo­tuen omavas­tuun (7 %) palaut­ta­mi­nen -118 milj.
  • Ansio­si­don­nai­sen työt­tö­myys­tur­van porras­ta­mi­nen -91 milj.
  • Työt­tö­myys­tur­van kannus­tin­louk­ku­jen purka­mi­nen -35 milj.
  • Opin­to­tuen tulo­ra­jo­jen korot­ta­mi­nen 50 %:lla (tuki­me­no­jen kasvu) +24,5 milj.
  • Kansain­vä­li­sen rekry­toin­nin ohjelma +10 milj. 
  • Oppi­so­pi­mus­kou­lu­tuk­sen tuen paran­ta­mi­nen +3 milj.

Vero­tuk­sen muutok­set

  • Opin­to­tuen tulo­ra­jo­jen korot­ta­mi­nen 50 %:lla (vero­ker­ty­män kasvu) +30,5 milj.
  • Varhais­kas­va­tus­mak­su­jen alen­ta­mi­nen -30 milj.

3. Palkasta ja eläk­keestä enem­män käteen - laske­taan veroja

Muutok­set talous­ar­vion ulko­puo­lella

  • Ansio­si­don­nai­sen eläke­ker­ty­män lopet­ta­mi­sen vaiku­tus julki­seen talou­teen +850 milj.

Vero­tuk­sen muutok­set

  • Terveys­pe­rus­tei­sen hait­ta­ve­ron käyt­töö­not­ta­mi­nen +110 milj.
  • Tupak­ka­ve­ron kiris­tä­mi­nen +100 milj.
  • Virvoi­tus­juo­ma­ve­ron laajen­ta­mi­nen +50 milj.
  • Työmark­ki­na­jär­jes­tö­jen sijoi­tus­tuot­to­jen verot­ta­mi­nen +40 milj.
  • Super­ko­ti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen vaiku­tus tulo­ve­roar­vion alen­tu­mi­seen -32 milj.
  • Asun­to­lai­no­jen korko­vä­hen­nyk­sen lopet­ta­mi­nen koko­naan +25 milj.
  • Ansio­tu­lo­ve­ro­tuk­sen keven­tä­mi­nen kaikissa tulo­luo­kissa -800 milj.
  • Koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen kaksin­ker­tais­ta­mi­nen -353 milj. 
  • Kokeilu koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen laajen­ta­mi­sesta -50 milj.

4. Sivis­tyk­sen Suomi - panos­tuk­sia tutki­muk­seen ja osaa­mi­seen

Määrä­ra­ha­muu­tok­set

  • 1000 amma­til­li­sen koulu­tuk­sen opet­ta­jaa (pysy­väksi menoksi) +80 milj.
  • Perus­o­pe­tuk­sen rahoi­tuk­sen kasvat­ta­mi­nen +60 milj.
  • Busi­ness Finlan­din TKI-rahoi­tuk­sen taso­ko­ro­tus +60 milj.
  • Varhais­kas­va­tuk­sen rahoi­tuk­sen kasvat­ta­mi­nen +50 milj.
  • Nuor­ten tutki­joi­den työurien rahoi­tuk­sen kasvat­ta­mi­nen +25 milj.
  • Perus­tai­to­jen ja tieto­jen vahvis­ta­mi­nen perus­o­pe­tuk­sessa +20,7 milj.
  • Oppi­ma­te­ri­aa­li­li­sän jatka­mi­nen +1,9 milj.
  • Oppi­vel­vol­li­suusiän piden­tä­mi­nen -22 milj.

5. Talous kasvuun – pääs­töt laskuun

Määrä­ra­ha­muu­tok­set

  • Suomen Malmi­ja­los­tus Oy:n pääomit­ta­mi­nen (omai­suu­den käyttö) -300 milj.
  • Helsinki-Riihi­mäki kapa­si­tee­tin lisää­mi­nen (omai­suu­den käyttö) -273 milj.
  • Espoon kaupun­ki­ra­dan rahoit­ta­mi­nen (omai­suu­den käyttö) -137,5 milj.
  • Avus­tuk­set liikenne- ja vies­tin­tä­verk­koi­hin (omai­suu­den käyttö) -67,5 milj.
  • Kivi­hiiltä korvaa­vien tehot­to­man ener­gia­tuen leik­kaa­mi­nen -60 milj. 
  • Viih­de­me­ren­ku­lun miehis­tö­tuen leik­kaus -40 milj. 
  • Meri­mie­se­lä­ke­kas­san valtio­no­suu­den leik­kaa­mi­nen -10 milj.
  • Valtio­neu­vos­ton ylimi­toi­te­tun avus­ta­ja­kun­nan määrä­ra­han leik­kaa­mi­nen -2,5 milj.
  • Ylei­sen asumis­tuen uudis­ta­mi­nen -150 milj.

Tuloar­vion muutok­set

  • Väylä­mak­su­jen pois­ta­mi­nen -48,1 milj.

Vero­tuk­sen muutok­set

  • Annis­ke­lun arvon­li­sä­ve­ron laske­mi­nen 14 %:iin -122 milj.
  • Auto­ve­ron asteit­tai­nen pois­ta­mi­nen -200 milj.
  • Auto­ve­ron kerty­män kasvu, ajoneu­vo­ve­ron staat­ti­nen nosta­mi­nen 50 %:lla ja dynaa­mi­set vaiku­tuk­set yhtei­sö­ve­ron ja arvon­li­sä­ve­ron tuot­toon +200 milj.
  • Kaivos­ve­ron käyt­töön­otto +21 milj.
  • Lämmi­tys- ja työko­ne­polt­toai­nei­den veron korot­ta­mi­nen +35 milj.
  • Maata­lou­den ener­gia­pa­lau­tuk­sen pois­ta­mi­nen fossii­lis­ten polt­toai­nei­den osalta +21 milj.

6. Pide­tään toisis­tamme huolta – tukea ja turvaa sitä tarvit­se­valle

Määrä­ra­ha­muu­tok­set

  • Super­ko­ti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen vaiku­tus hoiva­me­no­jen alen­tu­mi­seen -330 milj.
  • Ansio­si­don­nai­sen työt­tö­myys­tur­van laajen­ta­mi­nen kaikille +182 milj.
  • Koti- ja omais­hoi­don sekä muis­ti­sai­rai­den palve­lui­den koko­nai­suu­teen +73 milj.
  • Tera­pia­ta­kuun toteut­ta­mi­nen +35 milj.
  • Tervey­sa­lan kasvustra­te­gian toteut­ta­mi­nen. +1,7 milj.
  • Kuntou­tus­ta­kuun toteut­ta­mi­nen +15 milj.
  • Kaik­kien alai­käis­ten tervey­den­hoi­don muut­ta­mi­nen maksut­to­maksi +5 milj.
  • Oikeus­asia­mie­hen resurs­sien vahvis­ta­mi­nen +0,3 milj.
  • VTR-tutki­mus­ra­hoi­tuk­sen, hoito­työn tutki­muk­sen rahoit­ta­mi­nen +10,3 milj. 
  • Laatu­re­kis­te­rei­den vaki­nais­ta­mi­nen +3 milj.

7. Kansain­vä­li­nen, turval­li­nen ja vahva oikeus­val­tio

Määrä­ra­ha­muu­tok­set

  • Kehi­ty­sa­vun määrä­ra­ho­jen leik­kaa­mi­nen (siirto sijoi­tus­muo­toi­seen) -50 milj.
  • Polii­sien määrän kasvat­ta­mi­nen 8000:een +40 milj.
  • Oikeus­jär­jes­tel­män koko­nai­suu­den lisä­ra­hoit­ta­mi­nen +4,5 milj.
  • Vanki­loi­den turval­li­suu­den vahvis­ta­mi­seksi ja Hämeen­lin­nan uuden nais­van­ki­lan saami­seksi käyt­töön täydessä laajuu­dessa 1,8 milj.

Valtion omai­suu­den käyttö

Käytet­tävä valtion omai­suus

  • Valtion asun­to­ra­hasto 1000 milj.
  • Valtion muu omai­suus 3300 milj.
  • Yhteensä 4300 milj.

Halli­tuk­sen kerta­luon­tei­set menot

  • Halli­tus myy valtion omai­suutta halli­tus­oh­jel­man liit­teen mukai­siin kerta­luon­tei­siin “tule­vai­suusin­ves­toin­tei­hin”. Kokoo­mus katsoo, että osa omai­suus­tu­loilla rahoi­tet­ta­vista väliai­kai­sista rahoista tulisi muut­taa pysy­viksi panos­tuk­siksi. Kokoo­mus muut­taisi pysy­viksi koulu­tuk­sen määrä­ra­hoiksi seuraa­vat halli­tuk­sen väliai­kai­set määrä­ra­hat (Vähen­tää omai­suu­den myyn­tejä nettona 90 milj.):
  • Varhais­kas­va­tuk­sen laatu- ja tasa-arvo-ohjelma 50 milj.
  • Perus­o­pe­tuk­sen laatu- ja tasa-arvo-ohjelma 60 milj.
  • Amma­til­li­sen koulu­tuk­sen 1000 opet­ta­jaa 80 milj.
  • Yhteensä 190 milj.

Valtion omai­suu­den käyt­tö­koh­teet

Pääomit­ta­mi­nen

  • Nopei­den raideyh­teyk­sien hankeyh­tiöi­den taseen vahvis­ta­mi­nen 2000 milj.
  • Korkea­kou­lu­jen taseen vahvis­ta­mi­nen 1000 milj.
  • Suomen Malmin­ja­los­tus Oy:n taseen vahvis­ta­mi­nen 300 milj.
  • Yhteensä 3300 milj.

Kokoo­muk­sen kerta­luon­tei­set panos­tuk­set

  • Koko Suomi kuntoon -pake­tin toteut­ta­mi­nen 522 milj.
  • Helsinki-Riihi­mäki-välin kapa­si­tee­tin lisää­mi­nen 273 milj.
  • Espoon kaupun­ki­ra­dan toteut­ta­mi­nen 137,5 milj.
  • Liiken­ne­ver­kon avus­tuk­set 67,5 milj.
  • Yrit­tä­jien työmark­ki­na­tuen jatka­mi­nen 42 milj.
  • Yritys­ten uusi alku -pake­tin toteut­ta­mi­nen 8 milj.
  • Sijoi­tus­muo­toi­sen kehi­ty­syh­teis­työn rahoit­ta­mi­nen 50 milj.
  • Yhteensä 1100 milj.

Kokoo­muk­sen vaih­toeh­don suorat vaiku­tuk­set vähen­tä­vät netto­ve­lan­ot­toa -1005 MEUR

Työl­li­syy­den vahvis­tu­mi­nen ja vero­tuk­sen dynaa­mi­nen vaiku­tus huomioi­den vuonna 2021 1615 MEUR

Pitkän aika­vä­lin vaiku­tus vahvis­taa julkista taloutta +4165 MEUR

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

28.9.2022

Paula Risikko: Ikäys­tä­väl­li­sen Suomen raken­ta­mi­seksi tarvi­taan meitä kaik­kia

Arvoisa puhe­mies, Asenne ikään­ty­neitä kansa­lai­sia kohtaan on muut­tu­nut. Vähek­sy­mi­nen ja syrjään työn­tä­mi­nen on yhä tavan­omai­sem­paa.  Arvos­tuk­sen puute näkyy myös palve­lu­jen

28.9.2022

Sari Sarko­maa: Kunnian­pa­lau­tus vanhus­ten­huol­lolle

Arvoisa puhe­mies, Ihmis­ten huoli vanhuu­den päivien hoivasta ja yksin jäämi­sestä on halli­tuk­sen vihdoin kuul­tava. Nuorena hoita­jana tein yövuo­roja vanhus­ten hoivao­sas­tolla.

7.9.2022

Itku pitkästä ilosta - missä ovat Sdp:n esityk­set meno­jen vähen­tä­mi­seksi?

Velalle valettu hyvin­voin­tiyh­teis­kunta ei voi säilyä kestä­västi hyvin­voin­tiyh­teis­kun­tana. Siksi vahva valtion­ta­lous on pitkässä juok­sussa suoma­lai­sen paras turva. Heikom­massa asemassa olevat

Skip to content