Kokoomus.fi
Toivakka pohtii puheessaan Venäjän ja Suomen talou­del­lista yhteis­työtä

Toivakka pohtii puheessaan Venäjän ja Suomen talou­del­lista yhteis­työtä

Julkaistu: 2.12.14 Uutiset

Eurooppa- ja ulkomaan­kaup­pa­mi­nisteri Lenita Toivakan puhe suomalais-venäläi­sillä energia­päi­villä 2.12.2014. Puhe muutos­va­rauksin.

Lienee sattumaa, että suomalais-venäläiset energia­päivät on päätetty järjestää vuoden koleimpana ja pimeimpänä aikana. Mutta ajankohta ei mielestäni voisi olla sopivampi. Juuri tähän aikaan vuodesta muistamme, miten mukavaa on tulla kylmästä ulkoil­masta lämmi­tettyyn kotiin. Osaamme myös arvostaa energia­te­hok­kaita ratkaisuja. Tiedämme varmasti kaikki, että kotien lämmit­tä­minen tulee kalliiksi, jos ikkunoiden raoista virtaa sisään kylmää ilmaa ? tai jos lämmin ilma virtaa ikkunoista ulos.

Arvoisa varami­nisteri Kravtshenko, arvoisat suurlä­het­tiläs Rumjantsev ja kaupal­linen edustaja Shljamin, hyvät naiset ja herrat, Suomen halli­tuksen puolesta haluan toivottaa teidät terve­tul­leiksi suomalais-venäläi­sille energia­päi­ville.

Tämä on siis mitä parhain aika puhua energia­te­hok­kuu­desta, uusiu­tu­vasta energiasta ja energiaa säästä­vistä ratkai­suista. Suoma­laiset yritykset ovat tunne­tusti kunnos­tau­tuneet näillä saroilla. Pohjoinen sijain­timme toimii tässä hyvänä kannus­timena.

Suomi on yksi puhtaan tekno­logian eli clean­techin ja biota­louden johtavia maita. Tästä kertoo esimer­kiksi se, että tänä vuonna Suomi sijoittui toiselle sijalle Global Cleantech Innovation Indexissä.

***

Venäjä on Suomelle tärkeä talou­del­linen kumppani. Luotan siihen, että niin on myös jatkossa.

Tällä hetkellä Venäjän ja Suomen talous­suh­teita kuitenkin varjostaa kaksi tekijää. Yksi on Venäjän hidas­tunut talous­kasvu ja toinen on Ukrainan kriisi.

Venäjän talous­ke­hitys on hidas­tunut vuoden 2013 loppu­puo­lelta lähtien. Venäjän talouden odotetaan kasvavan tänä vuonna vähän, jos lainkaan.

Tammi-elokuussa Suomen vienti Venäjälle ja tuonti Venäjältä laskivat kumpikin noin 13 prosenttia.

Ukrainan kriisi lisää luonnol­li­sesti epävar­muutta. Sanktiot vaikut­tavat kauppaan, puolin ja toisin. Tulee kuitenkin muistaa, että EU:n asettamien pakot­teiden tavoit­teena on Ukrainan kriisin poliit­tinen ratkaisu tavalla, joka kunnioittaa Ukrainan suvere­ni­teettia ja vahvistaa koko maanosamme vakautta ja turval­li­suutta. Mitä pikemmin Ukrainan kriisiin löydetään neuvot­te­lu­rat­kaisu, sitä parempi se on myös talou­delle.

Vaikka talous­suh­tei­demme yllä on nyt pilviä, on Venäjä edelleen Suomelle tärkeä vientimaa. Venäjällä toimii yli 600 suoma­laista yritystä ja noin 100 yritystä on tehnyt maahan suoria inves­tointeja. Kokonai­sin­ves­toinnit ovat nousseet noin 12 miljardiin euroon. Nämä ovat merkit­täviä lukuja.

***

Hyvä yleisö, Suomen ja Venäjän talou­del­linen yhteistyö jatkuu monin eri tavoin:

  • Suomen ja Venäjän halli­tus­ten­vä­lisen talous­ko­mission varapu­heen­joh­tajat tapasivat marraskuun 30. päivänä Mosko­vassa, ja seuraavaa varapu­heen­joh­ta­ja­ta­paa­mista valmis­tellaan ensi maalis­kuulle. Talous­ko­mission alaisten työryhmien kokouk­sissa pureu­dutaan sekto­reiden ja alueiden käytännön yhteis­työhön. Viimeksi heinäkuun lopussa keskus­teltiin raken­ta­misen alan työryhmän perus­ta­mi­sesta: yhteistyön painopis­teinä tulee olemaan muun muassa energia­te­hokkuus.
  • Moni teistäkin on varmaan kuullut Team Finlan­dista. Team Finland tarkoittaa minis­te­riöiden ja julkis­ra­hoit­teisten toimi­joiden tekemää työtä suoma­laisten yritysten kansain­vä­lis­ty­mi­seksi sekä ulkomaa­laisten inves­tointien lisää­mi­seksi. Myös Venäjälle on järjes­tetty tänä vuonna useita Team Finlandin vienni­ne­dis­tä­mis­matkoja. Esimer­kiksi noin viikko sitten Suomalais-venäläinen kauppa­kamari järjesti Moskovan suurlä­het­ti­läämme johdolla vienni­ne­dis­tä­mis­matkan Uljanovskiin. Mukana oli myös suoma­lainen yritys­de­le­gaatio.
  • Myös kansa­laisten kiinnostus naapu­ri­maahan jatkuu. Vaikka Suomeen matkus­tavien venäläisten määrä on tänä vuonna vähen­tynyt, niin suoma­lai­sille Venäjä saattaa olla erityi­sesti hinta­ta­sosta johtuen houkut­televa matkus­tus­kohde. Toivomme, totta kai, paljon venäläisiä matkai­li­joita Suomeen myös tulevana vuoden­vaih­teena.
  • Suomi on jo pitkään panos­tanut joustavaan viisu­min­antoon Venäjällä ja kehit­tänyt asiakas­pal­velua. Viisu­mi­pal­ve­lu­kes­kuksia on avattu eri puolille Venäjää, uusimpana Viipu­rissa syyskuussa. Viime vuoden aikana Suomi myönsi venäläi­sille lähes 1,5 miljoonaa viisumia.
  • Myös kansa­lai­syh­teis­kunnan yhteistyö on tärkeää, samoin kuin tieto­ka­pa­si­teetin, know-how’n, kehit­tä­minen maidemme yhteistyön avulla. Korkea­kou­lujen opiske­lu­vaihdot sekä Suomen Akatemian ja venäläisten toimi­joiden välinen tutki­musyh­teistyö ovat esimerkkejä tästä, samalla kun ne lisäävät kulttuurien välistä ymmär­rystä.

Myös maidemme poliit­tiset suhteet ovat tiiviit. Tasavallan presi­dentti tapasi Presi­dentti Putinin Venäjällä elokuussa ja on puhut puheli­messa useita kertoja. Päämi­nisteri Stubb on kahdesti puhunut Medve­devin kanssa puheli­messa. Ulkomi­nisteri Tuomioja on tavannut Lavrovin kesäkuussa Turussa, syyskuussa New Yorkissa ja lokakuussa Mosko­vassa. Virka­mie­syh­teydet ovat tiiviitä: mainitsin jo, että lokakuussa tapasivat talous­ko­mission varapu­heen­joh­tajat. Vain muutama viikko sitten ulkomi­nis­teriön valtio­sih­teeri tapasi vastin­pa­rinsa Mosko­vassa. Myös kansa­lai­syh­teis­kunnan suhteet ovat aktii­viset: esimerk­keinä voi mainita syyskuussa järjes­tetyn suomalais-venäläisen kulttuu­ri­foo­rumin ja Suomi-Venäjä-seuran 70-vuotis­juhlan.

***

Arvoisat kuulijat, Suomel­lakin on omat talou­del­liset haasteensa. Heikosta yleis­ti­lan­teesta huoli­matta on myös positii­visia signaaleja:

  • Suoma­laiset yritykset ovat kansain­vä­li­sesti kilpai­lu­ky­kyisiä. Maailman talous­foo­rumin Globaalin kilpai­lu­kyvyn rapor­tissa 2014?2015 Suomi sijoittuu neljän­neksi. Talouden avautu­minen on kasvat­tanut ulkomaan­kaupan, kansain­vä­listen inves­tointien ja muun kansal­liset rajat ylittävän toiminnan merki­tystä. Lisäksi kansain­vä­linen kilpailu koskee myös yhä useampia toimialoja. Monet palve­lutkin ovat siirtyneet talouden sulje­tusta sekto­rista avoimeen. Palve­lu­tuo­tan­nosta yksi esimerkki on terveys­sek­torin palvelut, joiden suosio kasvaa venäläisten asiak­kaiden parissa.
  • Suomessa on meneillään start-up-buumi. Pari viikkoa sitten Helsin­gissä järjes­tettiin Slush, maailman suurin start-up-tapahtuma, jossa oli myös noin 400 venäläistä osallis­tujaa. Osallistuin itse Slushiin ja tapahtuma teki minuun suuren vaiku­tuksen.
  • Myös perin­tei­sillä aloilla, kuten metsä­teol­li­suu­dessa, on rohkai­sevia näkymiä. Pakkaus­teol­li­suu­dessa nousussa on uusiu­tu­vista raaka-aineista valmis­tet­tujen, kierrä­tet­tävien kuitu­pak­kauksien käyttö.
  • Suomella on paljon tarjot­tavaa tekno­lo­gia­ke­hi­tyk­sessä. Innovaa­tioita tehdään mm. terveys­tek­no­logian ja clean­techin aloilla, ja huomenna saattekin kuulla enemmän puhtaan tekniikan ja energia­te­hok­kuuden innovaa­tioista.
  • Toki Suomen tunnettu koulu­tus­jär­jes­telmä luo kyvykästä työvoimaa, ja osaavat ihmiset ovat talou­del­lisen kehityk­semme perusta myös jatkossa.

***

Arvoisat kuulijat, energia-alan yhteistyö on nouseva mahdol­lisuus Suomen ja Venäjän talous­suh­teissa. Energia­tuo­tannon puolella meillä on erilaisia yhteis­työ­muotoja, mukaan lukien pitkä­ai­kainen yhteistyö ydine­nergian alalla.

Myös Suomen ja Venäjän moder­ni­saa­tio­kump­pa­nuuden puitteissa on pyritty kehit­tämään energia­te­ho­kasta tekno­logiaa Venäjällä. Esimer­kiksi Fortumin inves­toin­tioh­jel­massa sähkön tuotan­to­ka­pa­si­teettia lisätään Venäjällä. Suomen Valtion teknil­linen tutki­mus­keskus puolestaan on yhdessä Zelenograd Innovation and Technology Centerin kanssa selvit­tänyt, miten Mosko­vassa sijait­sevan asuina­lueen raken­nus­kanta voitaisiin korjata energia­te­hok­kaasti ja kestävän kehityksen mukai­sesti.

Uskon että Suomen, suoma­laisten tuotteiden, yritysten ja työnan­tajien maine Venäjällä on edelleen hyvä. Ja että suoma­laisten tuotteiden turval­li­suutta arvos­tetaan, samoin kuin suoma­laisten työnan­tajien luotet­ta­vuutta ja rehel­listä palkan­maksua.

Arvoisat kuulijat, toivon, että suomalais-venäläiset energia­päivät osaltaan avaavat paljon yhteis­työ­mah­dol­li­suuksia yritys­temme välille.

Toivon myös, että teillä on keskus­te­lujen lomassa myös hetki käydä ihaile­massa joulu­va­loihin sonnus­tau­tu­nutta Helsinkiä. Joulun tunnelmaa aistiessa voi pohtia myös energia­te­hok­kuutta: tiesittekö, että nykyi­sillä led-lampuilla energiaa säästyy entiseen valais­tukseen verrattuna yli 80 prosenttia?

Arvoisat kuulijat, toivotan teille hyviä keskus­teluja ja lämmintä joulun ja uuden vuoden odotusta.


Kokoomus.fi