Toivakka: Lisäarvo syntyy yhä useammin palve­luista – kokoomus.fi
MENU
Toivakka: Lisäarvo syntyy yhä useammin palve­luista

Toivakka: Lisäarvo syntyy yhä useammin palve­luista

Julkaistu: 05.03.2015 Uncategorized

Suomen talous on saatava liikkeelle. Liike ja rohkea uudis­tu­minen ovat välttä­mätön edellytys uuden työn ja vahvemman talous­kasvun synty­mi­selle. Muuten edessämme on hitaan näivet­ty­misen tie. Siihen meidän ei pidä, eikä meidän tarvitse suostua! Sanoi Eurooppa- ja ulkomaan­kaup­pa­mi­nisteri Lenita Toivakka ulkomi­nis­teriön ja Elinkei­noe­lämän keskus­liiton seminaa­rissa 5.3.2015.

Kiitos apulais­pää­sih­teeri Mari Kivinie­melle siitä, että tuot meille OECD:n näkemyksiä Suomen talouden tilasta. OECD on taho, jota meidän todella kannattaa kuunnella. Etenkin nyt, kun järjes­tössä on näin osaava ja pätevä apulais­pää­sih­teeri.

Kiitos myös Elinkei­noe­lämän Keskus­lii­tolle tämän tilai­suuden järjes­tä­mi­sestä yhdessä ulkomi­nis­teriön kanssa.

Arvoisat kuulijat,

Jotta Suomen talouden seisova vesi saadaan taas virtaamaan, meidän pitää murtaa patoja.

Kuten itse tiedämme, ja kuten OECD meille on toistu­vasti kertonut, Suomessa näitä patoja on etenkin palve­luiden alalla. Monet palve­lualat ovat meillä liian suljettua ja liian tiukasti säänneltyä, jotta niiden valtava poten­tiaali pääsisi esiin.

Suomessa ei ehkä ole täysin sisäis­tetty palve­lujen merki­tystä maamme talou­delle. Moni muistaa, kuinka Iiro Viinanen sanoi 90-luvulla, että emme vaurastu toistemme paitoja pesemällä. Maailma ja Suomi ovat kuitenkin muuttuneet oleel­li­sesti 90-luvusta.

Uusi suoma­lainen lisäarvo syntyy yhä useammin palve­luista. Raken­ne­muu­toksen merkittävä piirre onkin ollut Suomen talouden palve­lu­val­tais­tu­minen. Suomessa palvelut työllis­tävät jo noin 70 % työvoi­masta.

Samalla yritysten ansain­ta­lo­giikka on muuttunut monin tavoin. Entistä olennai­sempaa on se, missä määrin Suomi hyötyy globaalien arvoket­jujen tuotta­vim­mista osista. Oleel­lista on se, että vaikka suoma­lais­yri­tyksen tuotteessa lukee “Made in China”, se tuottaa enemmän lisäarvoa Suomeen kuin Kiinaan.

Raja teolli­suus­tuo­tannon ja palve­luiden välillä on hämär­tynyt. Perin­tei­sesti vahvoilla aloil­lamme, kuten tekno­logia- ja konepa­jay­ri­tyk­sissä palve­lujen osuus on usein puolet yrityksen liike­vaih­dosta. Näiden palve­lujen kotimainen arvonlisä on myös poikkeuk­sel­lisen korkea, mikä näkyy talous­kas­vussa ja työlli­syy­dessä.

Digita­li­saatio on nopeasti mahdol­lis­tanut maail­man­laa­juisen palve­lu­mark­kinat ja lisännyt niiden tuotta­vuutta. Monet palve­lun­tuot­tajat siirtyvät paikal­li­sesta toimin­nasta globaalin toimintaan.

Palve­lujen osuus viennistä kasvaa koko ajan. Suomen Pankki on laskenut, että palve­lujen viennin arvo oli vuonna 2013 vajaa kolmannes kaikista vienti­tu­loista. Jos katsotaan vienti­tuot­teissa olevaa suoma­laista arvon­lisää, niin tästä viennistä jopa puolet on palveluja.

Samalla työn tekemisen luonne muuttuu. Perin­teiset suorit­tavan tason teolli­suus­työ­paikat muuttuvat monipuo­li­sem­miksi ja paremmin palka­tuiksi palve­lu­työ­pai­koiksi ? usein samassa yrityk­sessä. Tämä asettaa haasteita koulu­tus­po­li­tii­kalle ja edellyttää entistä suurempia työpaik­ka­koh­taisia joustoja työnkuvien kehit­tä­mi­sessä.

Hyvät ystävät,

Trendi on selvä: palve­luiden merkitys Suomen talou­delle kasvaa.

Mutta ovatko talou­temme rakenteet pysyneet kehityksen vauhdissa? Eivät ole, ja siksi tarvit­semme uutta liikettä.

Seuraavan halli­tuksen on tartuttava kolmeen haasteeseen:

  1. Palve­lu­mark­ki­noiden avoimuutta ja kilpailua on lisättävä purka­malla kotimaista sääntelyä ja byrokratiaa.
  2. Kansain­vä­lisen palve­lu­kaupan vapaut­ta­mista on jatkettava.
  3. Suomeen on luotava toimin­taym­pä­ristö, joka tukee yritysten mahdol­li­suuksia tarjota korkean lisäarvon palve­luita.

***

Katsotaan näitä hieman tarkemmin.

Tällä vaali­kau­della toteu­tettu terveen kilpailun ohjelma on ollut askel oikeaan suuntaan. Kunnian­himoa ja rohkeutta on kuitenkin löydyttävä lisää. Kilpailun esteitä on purettava lisää.

Tapa, jolla rajoi­tamme palve­lusek­torin toimintaa, on haital­lista Suomen talou­delle. Meillä rajoi­tetaan jakelu­pal­ve­luita, lento­lii­ken­nettä, junalii­ken­nettä, taksi­pal­ve­luita, lääkkeiden myyntiä, alkoholin myyntiä, tilin­tar­kas­tusta, radio- ja tv-lähetyksiä, ja niin edelleen.

Osalle rajoi­tuk­sista on varmasti hyvät perusteet sinänsä. Mutta meidän on otettava kilpailun ja tuotta­vuuden tehos­ta­minen todesta ja siksi kaikesta on voitava keskus­tella. Ovatko kaikki rajoi­tukset todella tarpeen nykymaa­il­massa?

Jos meillä on tiukempia käytäntöjä kuin vaikkapa Ruotsilla, Tanskalla tai Hollan­nilla, maksamme siitä kansan­ta­lou­del­lista hintaa. Ja siihen meillä ei yksin­ker­tai­sesti ole varaa. Meidän löydettävä sellaiset fiksun sääntelyn ratkaisut, jotka kannus­tavat markki­noiden toimintaa, houkut­te­levat inves­tointeja ja tukevat ulkomaan­kaup­paamme.

Kilpailua on lisättävä myös julkisten palve­luiden tuotan­nossa. OECD on toistu­vasti kehot­tanut Suomea pitämään huolta siitä, että julkiset ja yksityiset palve­lun­tuot­tajat ovat markki­noilla tasaver­tai­sessa asemassa.

Reilu kilpailu edellyttää myös, että kilpailua rajoit­tavaa sääntelyä puretaan. Esimer­kiksi Suomen vähit­täis­kaup­pa­sektori on edelleen EU:n säännel­lyimpiä. Onko kauppojen aukio­loai­kojen rajoit­ta­minen kaikkine poikkeuk­sineen enää tätä päivää? Onko nykyinen suurien kauppojen raken­ta­mista kuristava sääntely kulut­tajien etujen mukaista?

Yksi turha säädös, jota olen itse vaatinut poistet­ta­vaksi, on ulkomaisen työvoiman hankintaan liittyvä saata­vuus­har­kinta. Jos vaikkapa kiina­lainen tai intia­lainen yritys haluaa aloittaa toiminnan Suomessa ja tuoda mukanaan osaajia, se voi tyssätä siihen, että Suomesta löytyy samalla nimik­keellä olevia työttömiä. Ei kuulosta järke­vältä. Suomi tarvitsee uusia osaajia ja ennen kaikkea uusia yrityksiä.

Keskustelu saata­vuus­har­kinnan poista­mi­sesta on mennyt hyvään suuntaan. Omien laskujeni mukaan puolue­joh­ta­jista Stubb, Soini, Sipilä, Räsänen ja Haglund ovat poista­misen kannalla. Rinne taitaa vielä empiä.

Muita vanhoja jäänteitä ovat asuin­paik­ka­vaa­timus yritysten halli­tusten jäsenille ja yritys­joh­dolle sekä rajoi­tukset ulkomaisten sivuliik­keiden perus­ta­mi­selle. Näidenkin osalta täytyy päivittää tilanne nykymaa­ilman tarpeisiin.

Toimivat palve­lu­mark­kinat ovat avaina­se­massa myös teolli­suu­temme kilpai­lu­kyvyn kannalta. Kuten OECD on selvi­tyk­sissään tuonut esiin, luomalla avoin ja kevyesti säännelty toimin­taym­pä­ristö palve­lun­tar­joa­jille, saamme lisää vienti­kil­pai­lu­kykyä myös tavara­vien­nil­lemme. On siis tärkeää, että kansain­vä­lisen kaupan sääntöjen kehit­tä­misen ja kaupan vapaut­ta­misen lisäksi teemme myös järkeviä valintoja siinä, miten säänte­lemme ja tuemme suoma­laista palve­lue­lin­keinoa.

***

Suomella on korkea koulu­tuksen, osaamisen ja innovaa­tioiden taso. Se avaa meille erinomaisen mahdol­li­suudet hyötyä palve­lu­kaupan maail­man­laa­jui­sesta kasvusta sekä digita­li­saation ja teollisen inter­netin tarjoa­mista mahdol­li­suuk­sista.

Siksi kansain­vä­lisen kaupan vapaut­ta­minen ja kansain­vä­lisen sääntelyn keven­tä­minen on Suomen etu. Tätä työtä tehdään Maailman kauppa­jär­jestö WTO:n ja alueel­listen vapaa­kaup­pa­neu­vot­te­lujen puitteissa. Tärkeimmät meneillään olevat neuvot­telut käydään EU:n ja Yhdys­valtain kumppa­nuu­desta sekä Palve­lu­kaup­pa­so­pi­muk­sesta (TiSA -Trade in Services Agreement).

Näissä neuvot­te­luissa voidaan sopia palve­lusek­torien vapaut­ta­mi­sesta sekä mm. vapaasta tiedon­siir­rosta. Vapaa tiedon­siirto tukee teollisen inter­netin ja roboti­saation kehitystä ja hyödyn­tä­mis­mah­dol­li­suuksia. Nämä ilmiöt ovat tämän hetken suurimpia murroksia niin Suomessa kuin maail­man­laa­jui­ses­tikin.

Koneiden välinen viestintä helpottaa kaukana olevien asiak­kaiden palvelua ja on suuri mahdol­lisuus Suomen kaltai­selle tekno­lo­gi­sesti kehit­ty­neelle, mutta maantie­teel­li­sesti syrjäi­selle maalle. Yhdessä roboti­saation kanssa se uudistaa kansain­vä­lisen kaupan globaaleja arvoketjuja.

Teollinen internet ja roboti­saatio tarjoavat uusia mahdol­li­suuksia myös sellaisten inves­tointien houkut­teluun, jotka ovat tähän mennessä törmänneet liian korkeisiin työvoi­ma­kus­tan­nuksiin.

Tämän takia Suomen pitää kauppa­po­li­tii­kassaan ja Eurooppa-politii­kassaan tukea digita­li­saa­tio­ke­hi­tystä. Meille on tärkeää, että sekä palveluja että tavara­kauppaa koske­vissa neuvot­te­luissa kaupan vapaut­ta­miseen pyritään nimenomaan sellai­sissa korkean tekno­logian tuotteissa, jotka edistävät tätä tavoi­tetta. Samaan tavoit­teeseen on pyrittävä inter­netin hallintoa koske­vassa kansain­vä­li­sessä yhteis­työssä: inter­netin vapaus, vapaa tiedon­siirto ja verkko­neut­ra­li­teetti ovat tärkeitä tavoit­teita sekä vapaan tiedon­vä­li­tyksen että inter­netin tarjoamien talou­del­listen mahdol­li­suuksien hyödyn­tä­mi­sessä.

Kaikki tämä tähtää siihen, että Suomessa on kannustava toimin­taym­pä­ristö nykyai­kaisen palve­lusek­torin voimak­kaalle kasvulle. Se toki edellyttää paljon muutakin, kuten yrityksiä tukevia verorat­kaisua, rahoi­tus­malleja, osaamisen kehit­tä­mistä ja niin edelleen, mutta jätän ne toiseen puheen­vuoroon.

***

Hyvät ystävät,

Laitetaan yhdessä Suomi liikkeelle. Palvelut ovat siihen todella iso mahdol­lisuus. Tartutaan mahdol­li­suuteen ja avataan padot, jotka estävät vettä virtaa­masta.

Oikeilla ratkai­suilla ? kilpailun lisää­mi­sellä, sääntely keven­tä­mi­sellä, digita­li­saation edistä­mi­sellä ? Suomella on edelly­tykset nousta jopa kansain­vä­li­seksi tiennäyt­tä­jäksi palve­lue­lin­kei­nojen kehit­tä­mi­sessä.

Uskon, että tätä yleisöä ei tarvitse enempää vakuuttaa. Luotan siihen, että te olette tässä työssä täysillä mukana.

Jatketaan keskus­telua asian­tun­ti­ja­pa­neelin kanssa.

Kiitos.


Kokoomus.fi