Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Politiikka / Toivakka: Lisä­arvo syntyy yhä useam­min palve­luista

Toivakka: Lisä­arvo syntyy yhä useam­min palve­luista

Julkaistu:

Suomen talous on saatava liik­keelle. Liike ja rohkea uudis­tu­mi­nen ovat vält­tä­mä­tön edel­ly­tys uuden työn ja vahvem­man talous­kas­vun synty­mi­selle. Muuten edes­sämme on hitaan näivet­ty­mi­sen tie. Siihen meidän ei pidä, eikä meidän tarvitse suos­tua! Sanoi Eurooppa- ja ulko­maan­kaup­pa­mi­nis­teri Lenita Toivakka ulko­mi­nis­te­riön ja Elin­kei­noe­lä­män keskus­lii­ton semi­naa­rissa 5.3.2015.

Kiitos apulais­pää­sih­teeri Mari Kivi­nie­melle siitä, että tuot meille OECD:n näke­myk­siä Suomen talou­den tilasta. OECD on taho, jota meidän todella kannat­taa kuun­nella. Eten­kin nyt, kun järjes­tössä on näin osaava ja pätevä apulais­pää­sih­teeri.

Kiitos myös Elin­kei­noe­lä­män Keskus­lii­tolle tämän tilai­suu­den järjes­tä­mi­sestä yhdessä ulko­mi­nis­te­riön kanssa.

Arvoi­sat kuuli­jat,

Jotta Suomen talou­den seisova vesi saadaan taas virtaa­maan, meidän pitää murtaa patoja.

Kuten itse tiedämme, ja kuten OECD meille on tois­tu­vasti kerto­nut, Suomessa näitä patoja on eten­kin palve­lui­den alalla. Monet palve­lua­lat ovat meillä liian suljet­tua ja liian tiukasti sään­nel­tyä, jotta niiden valtava poten­ti­aali pääsisi esiin.

Suomessa ei ehkä ole täysin sisäis­tetty palve­lu­jen merki­tystä maamme talou­delle. Moni muis­taa, kuinka Iiro Viina­nen sanoi 90-luvulla, että emme vaurastu tois­temme paitoja pese­mällä. Maailma ja Suomi ovat kuiten­kin muut­tu­neet oleel­li­sesti 90-luvusta.

Uusi suoma­lai­nen lisä­arvo syntyy yhä useam­min palve­luista. Raken­ne­muu­tok­sen merkit­tävä piirre onkin ollut Suomen talou­den palve­lu­val­tais­tu­mi­nen. Suomessa palve­lut työl­lis­tä­vät jo noin 70 % työvoi­masta.

Samalla yritys­ten ansain­ta­lo­giikka on muut­tu­nut monin tavoin. Entistä olen­nai­sem­paa on se, missä määrin Suomi hyötyy globaa­lien arvo­ket­ju­jen tuot­ta­vim­mista osista. Oleel­lista on se, että vaikka suoma­lais­yri­tyk­sen tuot­teessa lukee “Made in China”, se tuot­taa enem­män lisä­ar­voa Suomeen kuin Kiinaan.

Raja teol­li­suus­tuo­tan­non ja palve­lui­den välillä on hämär­ty­nyt. Perin­tei­sesti vahvoilla aloil­lamme, kuten tekno­lo­gia- ja kone­pa­jay­ri­tyk­sissä palve­lu­jen osuus on usein puolet yrityk­sen liike­vaih­dosta. Näiden palve­lu­jen koti­mai­nen arvon­lisä on myös poik­keuk­sel­li­sen korkea, mikä näkyy talous­kas­vussa ja työl­li­syy­dessä.

Digi­ta­li­saa­tio on nopeasti mahdol­lis­ta­nut maail­man­laa­jui­sen palve­lu­mark­ki­nat ja lisän­nyt niiden tuot­ta­vuutta. Monet palve­lun­tuot­ta­jat siir­ty­vät paikal­li­sesta toimin­nasta globaa­lin toimin­taan.

Palve­lu­jen osuus vien­nistä kasvaa koko ajan. Suomen Pankki on laske­nut, että palve­lu­jen vien­nin arvo oli vuonna 2013 vajaa kolman­nes kaikista vien­ti­tu­loista. Jos katso­taan vien­ti­tuot­teissa olevaa suoma­laista arvon­li­sää, niin tästä vien­nistä jopa puolet on palve­luja.

Samalla työn teke­mi­sen luonne muut­tuu. Perin­tei­set suorit­ta­van tason teol­li­suus­työ­pai­kat muut­tu­vat moni­puo­li­sem­miksi ja parem­min palka­tuiksi palve­lu­työ­pai­koiksi ? usein samassa yrityk­sessä. Tämä aset­taa haas­teita koulu­tus­po­li­tii­kalle ja edel­lyt­tää entistä suurem­pia työpaik­ka­koh­tai­sia jous­toja työn­ku­vien kehit­tä­mi­sessä.

Hyvät ystä­vät,

Trendi on selvä: palve­lui­den merki­tys Suomen talou­delle kasvaa.

Mutta ovatko talou­temme raken­teet pysy­neet kehi­tyk­sen vauh­dissa? Eivät ole, ja siksi tarvit­semme uutta liikettä.

Seuraa­van halli­tuk­sen on tartut­tava kolmeen haas­tee­seen:

  1. Palve­lu­mark­ki­noi­den avoi­muutta ja kilpai­lua on lisät­tävä purka­malla koti­maista sään­te­lyä ja byro­kra­tiaa.
  2. Kansain­vä­li­sen palve­lu­kau­pan vapaut­ta­mista on jatket­tava.
  3. Suomeen on luotava toimin­taym­pä­ristö, joka tukee yritys­ten mahdol­li­suuk­sia tarjota korkean lisä­ar­von palve­luita.

***

Katso­taan näitä hieman tarkem­min.

Tällä vaali­kau­della toteu­tettu terveen kilpai­lun ohjelma on ollut askel oike­aan suun­taan. Kunnian­hi­moa ja rohkeutta on kuiten­kin löydyt­tävä lisää. Kilpai­lun esteitä on puret­tava lisää.

Tapa, jolla rajoi­tamme palve­lusek­to­rin toimin­taa, on haital­lista Suomen talou­delle. Meillä rajoi­te­taan jake­lu­pal­ve­luita, lento­lii­ken­nettä, juna­lii­ken­nettä, taksi­pal­ve­luita, lääk­kei­den myyn­tiä, alko­ho­lin myyn­tiä, tilin­tar­kas­tusta, radio- ja tv-lähe­tyk­siä, ja niin edel­leen.

Osalle rajoi­tuk­sista on varmasti hyvät perus­teet sinänsä. Mutta meidän on otet­tava kilpai­lun ja tuot­ta­vuu­den tehos­ta­mi­nen todesta ja siksi kaikesta on voitava keskus­tella. Ovatko kaikki rajoi­tuk­set todella tarpeen nyky­maa­il­massa?

Jos meillä on tiukem­pia käytän­töjä kuin vaik­kapa Ruot­silla, Tans­kalla tai Hollan­nilla, maksamme siitä kansan­ta­lou­del­lista hintaa. Ja siihen meillä ei yksin­ker­tai­sesti ole varaa. Meidän löydet­tävä sellai­set fiksun sään­te­lyn ratkai­sut, jotka kannus­ta­vat mark­ki­noi­den toimin­taa, houkut­te­le­vat inves­toin­teja ja tuke­vat ulko­maan­kaup­paamme.

Kilpai­lua on lisät­tävä myös julkis­ten palve­lui­den tuotan­nossa. OECD on tois­tu­vasti kehot­ta­nut Suomea pitä­mään huolta siitä, että julki­set ja yksi­tyi­set palve­lun­tuot­ta­jat ovat mark­ki­noilla tasa­ver­tai­sessa asemassa.

Reilu kilpailu edel­lyt­tää myös, että kilpai­lua rajoit­ta­vaa sään­te­lyä pure­taan. Esimer­kiksi Suomen vähit­täis­kaup­pa­sek­tori on edel­leen EU:n sään­nel­lyim­piä. Onko kaup­po­jen aukio­loai­ko­jen rajoit­ta­mi­nen kaik­kine poik­keuk­si­neen enää tätä päivää? Onko nykyi­nen suurien kaup­po­jen raken­ta­mista kuris­tava sään­tely kulut­ta­jien etujen mukaista?

Yksi turha säädös, jota olen itse vaati­nut pois­tet­ta­vaksi, on ulko­mai­sen työvoi­man hankin­taan liit­tyvä saata­vuus­har­kinta. Jos vaik­kapa kiina­lai­nen tai intia­lai­nen yritys haluaa aloit­taa toimin­nan Suomessa ja tuoda muka­naan osaa­jia, se voi tyssätä siihen, että Suomesta löytyy samalla nimik­keellä olevia työt­tö­miä. Ei kuulosta järke­vältä. Suomi tarvit­see uusia osaa­jia ja ennen kaik­kea uusia yrityk­siä.

Keskus­telu saata­vuus­har­kin­nan pois­ta­mi­sesta on mennyt hyvään suun­taan. Omien lasku­jeni mukaan puolue­joh­ta­jista Stubb, Soini, Sipilä, Räsä­nen ja Haglund ovat pois­ta­mi­sen kannalla. Rinne taitaa vielä empiä.

Muita vanhoja jään­teitä ovat asuin­paik­ka­vaa­ti­mus yritys­ten halli­tus­ten jäse­nille ja yritys­joh­dolle sekä rajoi­tuk­set ulko­mais­ten sivu­liik­kei­den perus­ta­mi­selle. Näiden­kin osalta täytyy päivit­tää tilanne nyky­maa­il­man tarpei­siin.

Toimi­vat palve­lu­mark­ki­nat ovat avai­na­se­massa myös teol­li­suu­temme kilpai­lu­ky­vyn kannalta. Kuten OECD on selvi­tyk­sis­sään tuonut esiin, luomalla avoin ja kevyesti sään­nelty toimin­taym­pä­ristö palve­lun­tar­joa­jille, saamme lisää vien­ti­kil­pai­lu­ky­kyä myös tava­ra­vien­nil­lemme. On siis tärkeää, että kansain­vä­li­sen kaupan sään­tö­jen kehit­tä­mi­sen ja kaupan vapaut­ta­mi­sen lisäksi teemme myös järke­viä valin­toja siinä, miten sään­te­lemme ja tuemme suoma­laista palve­lue­lin­kei­noa.

***

Suomella on korkea koulu­tuk­sen, osaa­mi­sen ja inno­vaa­tioi­den taso. Se avaa meille erin­omai­sen mahdol­li­suu­det hyötyä palve­lu­kau­pan maail­man­laa­jui­sesta kasvusta sekä digi­ta­li­saa­tion ja teol­li­sen inter­ne­tin tarjoa­mista mahdol­li­suuk­sista.

Siksi kansain­vä­li­sen kaupan vapaut­ta­mi­nen ja kansain­vä­li­sen sään­te­lyn keven­tä­mi­nen on Suomen etu. Tätä työtä tehdään Maail­man kaup­pa­jär­jestö WTO:n ja alueel­lis­ten vapaa­kaup­pa­neu­vot­te­lu­jen puit­teissa. Tärkeim­mät meneil­lään olevat neuvot­te­lut käydään EU:n ja Yhdys­val­tain kump­pa­nuu­desta sekä Palve­lu­kaup­pa­so­pi­muk­sesta (TiSA -Trade in Services Agree­ment).

Näissä neuvot­te­luissa voidaan sopia palve­lusek­to­rien vapaut­ta­mi­sesta sekä mm. vapaasta tiedon­siir­rosta. Vapaa tiedon­siirto tukee teol­li­sen inter­ne­tin ja robo­ti­saa­tion kehi­tystä ja hyödyn­tä­mis­mah­dol­li­suuk­sia. Nämä ilmiöt ovat tämän hetken suurim­pia murrok­sia niin Suomessa kuin maail­man­laa­jui­ses­ti­kin.

Konei­den väli­nen vies­tintä helpot­taa kaukana olevien asiak­kai­den palve­lua ja on suuri mahdol­li­suus Suomen kaltai­selle tekno­lo­gi­sesti kehit­ty­neelle, mutta maan­tie­teel­li­sesti syrjäi­selle maalle. Yhdessä robo­ti­saa­tion kanssa se uudis­taa kansain­vä­li­sen kaupan globaa­leja arvo­ket­juja.

Teol­li­nen inter­net ja robo­ti­saa­tio tarjoa­vat uusia mahdol­li­suuk­sia myös sellais­ten inves­toin­tien houkut­te­luun, jotka ovat tähän mennessä törmän­neet liian korkei­siin työvoi­ma­kus­tan­nuk­siin.

Tämän takia Suomen pitää kaup­pa­po­li­tii­kas­saan ja Eurooppa-poli­tii­kas­saan tukea digi­ta­li­saa­tio­ke­hi­tystä. Meille on tärkeää, että sekä palve­luja että tava­ra­kaup­paa koske­vissa neuvot­te­luissa kaupan vapaut­ta­mi­seen pyri­tään nime­no­maan sellai­sissa korkean tekno­lo­gian tuot­teissa, jotka edis­tä­vät tätä tavoi­tetta. Samaan tavoit­tee­seen on pyrit­tävä inter­ne­tin hallin­toa koske­vassa kansain­vä­li­sessä yhteis­työssä: inter­ne­tin vapaus, vapaa tiedon­siirto ja verk­ko­neut­ra­li­teetti ovat tärkeitä tavoit­teita sekä vapaan tiedon­vä­li­tyk­sen että inter­ne­tin tarjoa­mien talou­del­lis­ten mahdol­li­suuk­sien hyödyn­tä­mi­sessä.

Kaikki tämä tähtää siihen, että Suomessa on kannus­tava toimin­taym­pä­ristö nyky­ai­kai­sen palve­lusek­to­rin voimak­kaalle kasvulle. Se toki edel­lyt­tää paljon muuta­kin, kuten yrityk­siä tuke­via vero­rat­kai­sua, rahoi­tus­mal­leja, osaa­mi­sen kehit­tä­mistä ja niin edel­leen, mutta jätän ne toiseen puheen­vuo­roon.

***

Hyvät ystä­vät,

Laite­taan yhdessä Suomi liik­keelle. Palve­lut ovat siihen todella iso mahdol­li­suus. Tartu­taan mahdol­li­suu­teen ja avataan padot, jotka estä­vät vettä virtaa­masta.

Oikeilla ratkai­suilla ? kilpai­lun lisää­mi­sellä, sään­tely keven­tä­mi­sellä, digi­ta­li­saa­tion edis­tä­mi­sellä ? Suomella on edel­ly­tyk­set nousta jopa kansain­vä­li­seksi tien­näyt­tä­jäksi palve­lue­lin­kei­no­jen kehit­tä­mi­sessä.

Uskon, että tätä ylei­söä ei tarvitse enem­pää vakuut­taa. Luotan siihen, että te olette tässä työssä täysillä mukana.

Jatke­taan keskus­te­lua asian­tun­ti­ja­pa­nee­lin kanssa.

Kiitos.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

29.1.2023

Petteri Orpo: Nyt on oikea aika kään­tää Suomi oike­aan suun­taan

Petteri Orpon puhe ristei­ly­väelle sunnun­taina 29.1.2023. Aika. Aris­to­te­leen mukaan aika on muutosta ja liikettä. Toisille aika on nyky­het­kien sarja.  Minulle

24.1.2023

Sinuhe Wallin­heimo: Viisas päät­täjä varau­tuu pahim­paan, mutta suhtau­tuu tule­vai­suu­teen toiveik­kaasti

Mieles­täni meidän kansan­edus­ta­jien tärkein tehtävä on parhaan mahdol­li­sen tule­vai­suu­den turvaa­mi­nen lapsil­lemme ja heidän lapsil­leen. Kyse on suku­pol­vien väli­sestä oikeu­den­mu­kai­suu­desta.

Oli kyse luon­to­ka­dosta, julki­sesta talou­desta tai Suomen turval­li­suu­desta, meillä pitäisi olla pääl­lim­mäi­senä mielessä, miten tehdyt – ja teke­mättä jäte­tyt – päätök­set vaikut­ta­vat jälki­pol­viin. Meidän kansan­edus­ta­jien on kyet­tävä vält­tä­mät­tö­miin päätök­siin silloin­kin, kun ne eivät vaikuta suosi­tuilta tai helpoilta.

24.1.2023

Oppo­si­tio jättää väli­ky­sy­myk­sen julki­sen talou­den velkaan­tu­mi­sesta

Kokoo­muk­sen, Kris­til­lis­de­mo­kraat­tien ja Liike Nytin edus­kun­ta­ryh­mät jättä­vät yhtei­sen väli­ky­sy­myk­sen julki­sen talou­den velkaan­tu­mi­sesta. Oppo­si­tio­ryh­mien mukaan halli­tus on epäon­nis­tu­nut aset­ta­miensa talous­po­li­tii­kan tavoit­tei­den saavut­ta­mi­sessa.

Skip to content