?Hyvitysmaksujärjestelmän perusta on yksityisestä kopioinnista aiheutuvan haitan korvaaminen teosten tekijöille. Nyt järjestelmä on siten hullunkurinen, että keräystuotto kasvaa laitekannan uusiutuessa, ei kopioinnin ja haitan lisääntyessä?, Toivakka toteaa.
Toivakan mukaan hyvitysmaksutulojen pitäisi kohdata paremmin itse tekijät ja taiteilijat. Lisäksi on tärkeää, että Suomeen luotava uusi hyvitysmaksujärjestelmä kannustaa talouskasvuun, luovuuteen ja kansainväliseen yrittäjyyteen.
?Toimivien digitaalisten sisämarkkinoiden ennakoidaan tuottavan saman talouskasvun Euroopassa kuin mitä sisämarkkinoita luotaessa saavutettiin. Hyvitysmaksujärjestelmän onkin tuettava sisämarkkinoiden syntymistä eikä estettävä sitä?, Toivakka vaatii.
Tällä hetkellä jokaisella maalla Euroopassa on oma hyvitysmaksujärjestelmä. Iso-Britannia ei kerää hyvitysmaksua ja Espanja on juuri luopunut siitä. Esimerkiksi eurooppalaisille markkinoille yrittävän, musiikkia tuotteissaan käyttävän yrityksen tulee ensin neuvotella yhteensä noin sadan tahon eli jokaisen maan tekijänoikeusjärjestöjen kanssa oikeuksista ennen kuin voi ryhtyä kaupankäyntiin. Eurooppalaisten, toimivien digitaalisten sisämarkkinoiden puuttumisen on arvioitu maksavan 500 miljardia euroa eli 4 prosentin BKT:n kasvua vastaavan verran seuraavan kymmenen vuoden aikana.
?Nykyjärjestelmä ei ole eurooppalaisittain optimaalinen, vaan haittaa talouskasvua, joka ei ole hyödyksi tekijöille eikä kansantalouksille. Tarvitsemme Eurooppaan talouskasvua byrokratian sijaan?, Toivakka sanoo.
Hyvitysmaksujärjestelmän kehittämistä selvittänyt Markus Leikola luovutti tänään esityksensä kulttuuriministerille.
Lisätietoja:
Lenita Toivakka
p. 050 5122928
