Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Puheet / Timo Heinonen: Suomi ei elä sotataloudessa

Timo Heino­nen: Suomi ei elä sota­ta­lou­dessa

Julkaistu:

”Ener­gia­ti­lanne on toki vaikea, mutta rahaa jaetaan vaalien takia vält­tä­mä­töntä enem­män.”

”Budjet­ti­rii­hessä nähty holti­ton velan­otto ei ole kunniaksi halli­tuk­selle. Se on kestä­mä­töntä ylisu­ku­pol­vista poli­tiik­kaa.”

Näin totesi keskus­ta­lai­nen Suomen Yrit­tä­jien toimi­tus­joh­taja Mikael Penti­käi­nen keskus­ta­lai­sen valtio­va­rain­mi­nis­teri Annika Saari­kon talous­ar­vio­esi­tyk­sestä.

Penti­käi­sen mukaan halli­tus jatkaa perus­tee­tonta velkaan­tu­mista.

Huoles­tut­ta­vinta vasem­mis­to­lai­nen talous­po­li­tiikka on heille, jotka eniten hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan palve­luita tarvit­se­vat. Velkaan­tu­mi­nen vaaran­taa kyvyn pitää pahim­pi­na­kin hetkinä huolta kaikista. Siksi, vasem­mis­to­lii­ton Outi Ojala aika­naan totesi, että ”vahva valtion­ta­lous on köyhän paras ystävä”.

Ja siksi suunta on kään­net­tävä.

Arvoisa puhe­mies

Valtion velka ylit­tää vaali­kau­den lopussa huimat 150 miljar­dia euroa. Uutta velkaa Rinteen-Mari­nin halli­tus on otta­massa pahim­mil­laan jopa noin 50 miljar­dia euro.

Koko Suomen histo­rian ajalta näihin päiviin asti periy­ty­neestä velasta kolman­nes tulee teidän kaudel­tanne– vain neljän vuoden ajalta. Se on ennä­tys minkä takia ei kakku­kah­veja juoda.

Korko­me­not paisu­vat nyt 1,5 miljar­diin euroon.  Edel­lis­vuo­delta nousua on lähes miljardi. Tämä vastaa koko polii­si­toi­men budjet­tia.

Ilmai­sen rahan kupla on puhjen­nut.

Päämi­nis­teri Marin – teidän reto­riik­kanne on histo­ria­tonta. Selit­tely, että ”Suomi elää sota­ta­lou­dessa” ei pidä paik­kaansa. Päämi­nis­teri Marin, Ukraina elää sota­ta­lou­dessa.

Sota­ta­lou­dessa kaikesta ylimää­räi­sestä karsi­taan ja koko kansan­ta­lous valjas­te­taan sota­pon­nis­te­lui­hin.

Olen miet­ti­nyt, mitä reto­rii­kas­tanne ajat­te­li­si­vat esimer­kiksi Kyösti Kallio, Risto Ryti tai Väinö Tanner?

Sanon suoraan: Velkaan­tu­mi­sen selit­tely väit­tä­mällä, että me eläi­simme nyt sota­ta­lou­dessa, on louk­kaus niin Suomen menneitä kuin Ukrai­nan nykyi­siä uhrauk­sia kohtaan.

Arvoisa päämi­nis­teri,

Teidän halli­tuk­senne talou­den­hoito keskus­tan johdolla muis­tut­taa enem­män vaali­bud­jet­tia.

Vasem­mis­to­hal­li­tus teki keskus­tan tuella – valtio­va­rain­mi­nis­teri Saari­kon johdolla neljän­nen velka­bud­je­tin. Velka on ollut teidän tapa hoitaa asioita.

Pohjois­maista Suomi on selkeästi velkai­sin maa, ja tilan­net­tamme heiken­tää mittava kestä­vyys­vaje. Ja ei tämä velkaan­tu­mi­nen johdu yksi maail­man tapah­tu­mista vaan tämä oli, arvon halli­tus, teidän tietoi­nen valin­tanne.

Menoja lisät­tiin miljar­di­luok­kaa velaksi jo vuonna 2019, jolloin koro­nasta tai Venä­jän hyök­käy­so­dasta ei ollut tietoa­kaan. Te valit­sitte vekse­li­ve­don.

Rahan jaka­mi­nen on valtao­san polii­tik­ko­jen­kin ydin­osaa­mista. Itse asiassa se on aika help­poa­kin. Mutta ei teitä minis­te­rin Marin ja Saarikko jälki­pol­vet tulet tästä osaa­mi­sesta kiit­te­le­mään. Lapset ja lapsen­lap­set tämän teidän poli­tiik­kanne maksa­vat.

Krii­si­me­noja me olemme tuke­neet; rokot­teet on hankit­tava, puolus­tusta vahvis­tet­tava ja heikoim­massa asemassa olevia tuet­tava ener­gia­krii­sissä. Ei velka­kri­tii­kissä olekaan kyse siitä, että olisim­meko jättä­neet krii­si­me­not teke­mättä. Budjetti kuiten­kin sisäl­tää 80 miljar­dia euroa menoja lähes viidel­lä­sa­dalla momen­tilla.

Kyllä siellä on prio­ri­soi­ta­vaa.

Kyse on siis siitä, pysty­täänkö teke­mään vält­tä­mät­tö­miä valin­toja, jotta myös tule­vai­suu­den krii­seistä selvi­tään.

Halli­tuk­selta puut­tuu kuiten­kin suun­ni­telma epäta­sa­pai­non korjaa­mi­seksi.

Tuntui ja näytti, että teiltä puut­tui tähän tahto.

Teidän halli­tus­tanne yhdis­tää aika­naan Matti Nykä­sen kanssa mäkeä hypän­neen englan­ti­lai­sen Eddie Edward­sin kanssa surkeat tulok­set. Mutta teitä erot­taa se, että Eddie Edwards kuiten­kin yritti ja teki joka kerta parhaansa.

Te menitte siitä mistä aita oli mata­lin. Jätitte vaikeat tehtä­vät tule­ville halli­tuk­sille.


Arvoisa puhe­mies,

Hyvin­voin­ti­pal­ve­lui­den saat­ta­mi­nen kestä­välle tolalle vaatii mitta­via uudis­tuk­sia usealla vaali­kau­della, työl­li­syy­den kasvua – ja kyllä, myös­kin meno­jen aset­ta­mista tärkeys­jär­jes­tyk­seen.

Onkin oikein hyvä, että vasem­mis­tosta on vihdoin herätty tilan­tee­seen ja pyyde­tään Kokoo­muk­selta apua. Keinoja kyllä on.

Suomi tarvit­see talous­kas­vun lisäksi sääs­tä­väi­syyttä. Hyvä raami on talous­po­li­tii­kan arvioin­ti­neu­vos­ton suosi­tus yhtei­sestä sitou­tu­mi­sesta vuosit­tai­seen sopeu­tus­ta­voit­tee­seen. Me olemme kokoo­muk­sessa valmiita tähän. Toivot­ta­vasti myös muut puolu­eet ovat valmiita hyvin­voin­ti­pal­ve­lui­den pelas­ta­mi­seen.

Sääs­töjä löytyisi haital­li­sista yritys­tuista. Lähes 50 miljar­din kilpai­lu­tuk­sien järjes­tä­mi­sestä siten, että mukaan otetaan myös pienem­mät ja paikal­li­set­kin yrityk­set.

Uudis­tuk­sen tarpeessa olisi­vat asumis­tuki, joka on paisu­nut miljar­dilla vuosi­kym­me­nessä. Myös ansio­si­don­nai­nen, jonka porras­ta­mista myös suoma­lais­ten enem­mistö kannat­taa.

Ensi vaali­kau­della tulee käyn­nis­tää koko julkista sekto­ria koskeva tuot­ta­vuus­oh­jelma. Budjet­ti­kirja pitää perata läpi rivi riviltä. Katsoa mikä on kaik­kein tärkeintä ja panos­taa siihen. Ja sääs­tää siitä mitä ilman vaikeassa paikassa selviämme.

Tässä vain muutama esimerkki lukui­sista keinoista.

Olemme aloit­ta­neet johdol­lani kokoo­muk­sen vaih­toeh­to­bud­je­tin laadin­nan ja tulemme siinä esit­te­le­mään refor­mit, joilla meno­jen kasvua voidaan tait­taa samalla, kun ihmi­siä ja yrityk­siä tuetaan vaikeassa tilan­teessa. Me emme väistä vastuuta lait­taa Suomea kuntoon.

Arvoisa puhe­mies,

Jokai­sen, hyvin­voin­ti­pal­ve­luita kannat­ta­van polii­ti­kon täytyy tule­vassa keskus­te­lussa esit­tää keinonsa julki­sen talou­den sopeut­ta­mi­seksi.

Kokoo­mus on tois­ta­nut oman ehdo­tuk­sensa jo kolme vuotta. Se perus­tuu kasvun kaavaan: työmark­ki­nat on päivit­tävä, kannus­tin­lou­kut puret­tava, byro­kra­tia raivat­tava inves­toin­tien edestä ja vero­jär­jes­telmä raken­net­tava kannus­ta­vaksi.

Sillä loppu­jen lopuksi vain kestävä kasvu ja työ turvaa­vat hyvin­voin­nin, vero­tu­lot ja tärkeät palve­lut.

Kokoo­muk­sen vaih­toeh­dossa näyte­tään, että velkaan­tu­mista voidaan vähen­tää samalla, kun tutki­muk­seen, inno­voin­tiin ja koulu­tuk­seen satsa­taan ja toteu­te­taan mitta­vat työn vero­tuk­sen keven­tä­mi­set kaikille tulo­luo­kille ja eläke­läi­sille. Tältä pohjalta raken­namme vaih­toeh­tomme myös tänä syksynä.

Sen sijaan halli­tuk­sesta ei ole onnis­tuttu esit­tä­mään mitään uskot­ta­vaa keinoa velkaan­tu­mi­sen päät­tä­mi­seksi. Toivoi­sin, että tule­vassa keskus­te­lussa kuuli­simme kerran­kin myös vasem­mis­ton – siis myös keskus­tan - keinoja meno­jen sopeut­ta­mi­seksi.

Koska me kaikki tiedämme, että velaksi ei voi loput­to­masti elää. Te olette sen velkaa, hyvä halli­tus olette ohjel­mas­sanne luvan­neet lopet­taa tule­vien suku­pol­vien kustan­nuk­sella elämi­sen. Vaali­bud­jet­tinne myötä tuo lupaus on lopul­li­sesti rikottu.

Minis­teri Saarikko, te olisitte pysty­neet parem­paan.

Kokoo­muk­sen ryhmä­puhe talous­ar­vion lähe­te­kes­kus­te­lussa, kansan­edus­taja Timo Heino­nen

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

1.12.2022

Pihla Keto-Huovi­nen: Vahva oikeus­val­tio on yhteis­kun­nan perusta

Kokoo­muk­selle vahva oikeus­val­tio on yhteis­kun­nan perusta. Oikeus­val­tio mahdol­lis­taa kansan­val­lan, perus­oi­keuk­sien toteu­tu­mi­sen ja koko muun yhteis­kun­nan toimin­nan. Se varmis­taa, että julki­sen vallan käyttö perus­tuu lakiin ja että oikeus­tur­vaa saa, kun sitä tarvit­see. Suomen oikeus­val­tio on maail­man vahvim­pia, ja siitä meidän on syytä olla ylpeitä.

30.11.2022

Petteri Orpo: Haluamme pelas­taa hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan palve­lut

Tulla lujaksi – pysyä pehmeänä. Kokoo­mus­lai­nen talous­po­li­tiikka raken­taa vastuul­li­sesti kestä­vää ja vahvaa Suomea. Vain siten voimme huoleh­tia suoma­lais­ten turval­li­suu­desta, hyvin­voin­nista ja tule­vai­suu­desta. Vain vahva Suomi voi pitää heikoim­mista huolta.

29.11.2022

Kokoo­muk­sen vaih­toeh­to­bud­jetti 2023: Kestä­vän tule­vai­suu­den valin­toja

Tulla lujaksi – pysyä pehmeänä. Kokoo­mus­lai­nen talous­po­li­tiikka pohjaa vastuul­li­suu­teen ja raken­taa kestä­vää ja vahvaa Suomea. On vastuul­lista, että huoleh­dimme julki­sen talou­den kunnosta. Vain siten voimme turvata valoi­san tule­vai­suu­den ja hyvin­voin­ti­pal­ve­lut suoma­lai­sille myös tule­vai­suu­dessa. Vain siten voimme pitää heikoim­mista huolta.

Skip to content