Kansan­edus­taja Timo Heino­sen pitämä Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män ryhmä­puhe Edus­kun­nan keskus­tel­lessa valtio­neu­vos­ton selon­teosta Soti­las­osas­ton aset­ta­mi­sesta korke­aan valmiu­teen osana Rans­kan, Belgian ja Suomen muodos­ta­man EU:n tais­te­luo­sas­ton valmius­vuo­roa 1.1.–30.6.2024. (Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia)

Arvoisa puhe­mies,

rouva minis­teri,

Krii­sin­hal­linta on erot­ta­ma­ton osa Suomen ulko- ja turval­li­suus­po­li­tiik­kaa. Yhä epäva­kaam­massa maail­massa Suomen ja koko Euroo­pan yhtei­nen tehtävä on luoda vakautta ja ennus­tet­ta­vuutta.

Edis­tää rauhaa, demo­kra­tiaa ja oikeus­val­tio­pe­ri­aa­tetta ympä­ril­lämme.

Teemme turval­li­suusyh­teis­työtä niiden kanssa, jotka jaka­vat länti­set arvomme ja tavoit­teemme. Näiden arvo­jen edis­tä­mi­nen sekä lähia­lueil­lamme että kauem­pana on myös mitä suurim­massa määrin kansal­li­nen etumme. Turval­li­suusym­pä­ris­töämme puolus­te­taan riip­pu­matta valtiol­li­sista rajois­tamme.

Perään­kuu­lu­tamme mielel­lämme sitä, että EU on aktii­vi­nen toimija maail­man­po­li­tii­kassa. Meidän tulee ottaa myös vastuuta siitä, että olemme valmiita toimi­maan nopeasti, koor­di­noi­dusti ja tehok­kaasti, kun tarve niin vaatii.

Arvoisa puhe­mies.

Moni suoma­lai­nen on huoles­tu­nut siitä, mitä maail­massa juuri nyt tapah­tuu. Myös siitä mitä itära­jal­lemme nyt tapah­tuu. Siitä, olem­meko me suoma­lai­set turvassa. Ja siitä, miten me voimme omalta osal­tamme vaikut­taa krii­sien lien­ty­mi­seen lähellä ja kauem­pana. Turval­li­suus on tunne, joka kuuluu jokai­selle. Turval­li­suus on fakta, mutta se on myös tunne.

Teimme ratkai­se­van päätök­sen liit­tyes­sämme puolus­tus­liitto Naton jäse­niksi. Se oli päätös, jolla halut­tiin taata maamme itse­näi­syys ja koske­mat­to­muus tule­vai­suu­des­sa­kin. Vastaus siihen uhkaan, jonka arvaa­ma­ton itänaa­pu­rimme Venäjä aiheutti hyök­käyk­sel­lään – sodalla - Ukrai­naan. Työ ei kuiten­kaan ole vielä valmis. Nato-jäse­nyy­temme ei ole vähen­tä­nyt tarvetta turval­li­suu­den edis­tä­mi­selle EU:n kautta. Turval­li­suus ei ole yksi­lö­suo­ri­tus. Se on yhteis­työtä.

Arvoisa puhe­mies,

Suomi on tähän mennessä osal­lis­tu­nut EU:n tais­te­luo­sas­toi­hin seit­se­män kertaa, keski­mää­rin noin neljän vuoden välein. Kertaa­kaan tais­te­luo­sas­toja ei ole vielä käytetty krii­sin­hal­lin­ta­teh­tä­vissä. EU:ssa ei ole löydetty yhteistä näke­mystä taakan­jaosta tai tais­te­luo­sas­to­jen sopi­vuu­desta akuut­tei­hin krii­si­teh­tä­viin.

Kokoo­mus pitää tärkeänä, että EU:n tais­te­luo­sas­ton kykyä kehi­te­tään siten, että sillä voidaan vastata tarvit­taessa aitoon tarpee­seen. Olemme perään­kuu­lut­ta­neet vaikut­ta­vuutta ja tavoit­tei­den selkeää määrit­te­lyä krii­sin­hal­lin­taan osal­lis­tu­mi­sessa.

Tuemme selon­teon näke­myk­siä, joiden mukaan tais­te­luo­sas­ton käytet­tä­vyyttä tulee paran­taa ja toimin­taa jous­ta­voit­taa. Olemme nähneet liian­kin hyvin, miten nopeasti tilan­teet voivat muut­tua turval­li­suus­po­li­tii­kassa. Nopealle, jous­ta­valle ja muokat­ta­valle krii­sin­hal­lin­ta­ky­vylle on tarvetta. Varau­tu­mi­nen on viisautta tässä­kin.

Arvoisa puhe­mies,

Rans­kan johta­massa valmius­vuo­rossa on mukana myös Belgia. Suomi osal­lis­tuu valmius­vuo­roon Meri­voi­mien raivaa­jao­sas­tolla, jonka tehtä­vänä on miino­jen raivaa­mi­nen tais­te­luo­sas­ton tukena. Suomen valmius­osas­ton koko­nais­vah­vuus on noin 30 soti­lasta.

Osal­lis­tu­mi­nen EU:n tais­te­luo­sas­ton valmius­vuo­roon syven­tää puolus­tusyh­teis­työtä keskeis­ten liit­to­lais- ja kump­pa­ni­mai­demme kanssa. Harjoit­telu yhdessä antaa Suomelle mahdol­li­suu­den kehit­tää ja yllä­pi­tää niin krii­sin­hal­lin­nan kuin puolus­tus­voi­mien suori­tus­ky­kyä. Koke­musta voidaan hyödyn­tää Naton valmius­jouk­koi­hin osal­lis­tut­taessa.

Suomen osal­lis­tu­mi­nen aiheut­taa noin 7,5 miljoo­nan euron kustan­nuk­sen. Tällä rahalla harjoi­tel­laan koor­di­noi­maan EU:n yhtei­siä kyvyk­kyyk­siä ja toimia. Niillä voidaan lopulta vähen­tää kärsi­mystä, lien­nyt­tää konflik­teja tai estää niiden leviä­mi­nen ja pide­tään samalla suoma­lais­ten turval­li­suusym­pä­ristö vakaam­pana. Kokoo­muk­sen mielestä tuo raha on tällöin hyvin käytet­tyä.

Arvoisa puhe­mies,

Viime perjan­taina vietimme Nobe­lin rauhan­pal­kin­non saajan, presi­dentti Martti Ahti­saa­ren hauta­jai­sia. Maailma tunsi hänet väsy­mät­tö­mästä työs­tään rauhan eteen ja ratkai­su­jen löytä­mi­seksi. Presi­dentti Ahti­saari totesi viisaasti Nobel-juhla­pu­hees­saan vuonna 2008: ”Jos työs­ken­te­lemme yhdessä, voimme keksiä ratkai­suja. Meidän ei ole syytä hyväk­syä vallan­pi­tä­jien veruk­keita. Rauha on tahdon asia.”

Naton pääsih­teeri Jens Stol­ten­berg muis­teli ystä­väänsä Ahti­saarta ja hänen perin­töään viime viikolla näin: ” Tarvit­semme enem­män Martti Ahti­saari -henkeä rauhan­omais­ten ratkai­su­jen löytä­mi­seksi. Tämä viesti on pidet­tävä kirk­kaana myös hänen pois­me­nonsa jälkeen”.

Arvoisa puhe­mies,

Otta­kaamme askel sitä kohti, että olisimme hieman enem­män presi­dentti Ahti­saa­ren kaltai­sia. Kokoo­mus toivoo, että hänen työnsä rauhan eteen saa jatkoa.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa