Evästeasetukset

Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.

Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Think big?

Think big?

Julkaistu:

Olen taas matl­kalla kotiin euro­ryh­mästä ja ecofi­nistä. Kävimme keskus­te­luja eri maiden talous­ti­lan­teista. On mielen­kiin­toista nähdä, kuinka erilai­siin tilan­tei­siin euro­maat ovat joutu­neet ulkoa­päin tulleen finans­si­krii­sin seurauk­sena. Maat voidaan jakaa karkeasti ottaen neljään ryhmään. Maat, joiden taloutta on hoidettu hyvin, maksettu velkaa pois ja tehty ylijää­miä hyvinä aikoina (mm. Suomi ja Ruotsi). Maat, joissa ei ole maksettu velkaa pois ja joissa hyvi­nä­kään aikoina ei olla päästy ylijää­mäi­siin budjet­tei­hin, vaan tulot on pistetty mene­mään tai käytetty tehot­to­masti (esim. Kreikka ja Italia). Maat, joissa talous­kasvu oli liian kovaa, talous­po­li­tiikka sokais­tu­nutta ja joiden kupla on puhjen­nut (esim. Espanja ja muutama Itä-Euroo­pan maa). Maat, joissa on tehty kovasti töitä talou­den kuntoon saat­ta­mi­seksi viime vuosina, mutta joihin finas­si­jär­jes­tel­män kriisi iskee kovaa (esim. Saksa ja Hollanti).

Kaik­kia maita nyt koetel­laan, mutta hieman eri tavoin. Suomen kohdalla lähtö­kohta on monia muita maita parempi, mutta se ei kerro mitään siitä mihin päädymme, kunhan kriisi hellit­tää. Kahden, kolmen vuoden päästä näemme kuinka hyvin tai huonosti kukin on pärjän­nyt. Millai­sia vaurioita talou­teen on synty­nyt: Paljonko valtio on velkaan­tu­nut, miten on käynyt työt­tö­myy­delle, kuinka yrityk­set ovat selviy­ty­neet?

Kaik­kien ulkoa tule­vien haas­tei­den lisäksi Suomella on yksi sisäi­nen talou­den riski - hermo­jen pettä­mi­nen. Jos hermot pettä­vät, se tarkoit­taa kohtuu­tonta velkaan­tu­mista. Jo nyt voimme arvioida, että pelkäs­tään talous­krii­sistä johtu­van tulo­jen nopean vähen­ty­mi­sen vuoksi Suomi joutuu velkaan­tu­maan n. 30 miljar­dia kolmen seuraa­van vuoden aikana. Summa voi olla helposti paljon suurem­pi­kin, jos talous­kriisi syve­nee tai pitkit­tyy.

Siksi huuto­kil­pailu elvy­tyk­sestä ei ole vastuul­lista. Millään elvy­tyk­sellä ei ratkaista talous­krii­siä tai sen syitä. Krii­sin syy ei ole valtioi­den rahan puute mark­ki­noilla tai vain normaali suhdan­ne­lasku, vaan syyt ovat rahoi­tus­mark­ki­noi­den luot­ta­mus­pu­lassa ja sen muka­naan tuomissa ohei­son­gel­missa. Elvy­tyk­sellä voimme lieven­tää kipuja, mutta emme paran­taa sairautta. Liial­li­sella elvy­tyk­sellä sen sijaan voimme ylivel­kan­nut­taa itsemme ja pahen­taa omaa ahdin­koamme vuosi­kausiksi eteen­päin.

Saksan voima­kas­tah­toi­nen minis­teri Peer Stein­bruck ilmaisi taas turhau­tu­nei­suu­tensa talous­kes­kus­te­luun hyvin värik­käällä tavalla. Seuraava on vapaa suomen­nuk­seni ja tulkin­tani Peerin puheen­vuo­rosta: “Kun minä vastus­tin Saksan velkaan­tu­mista ja ylisuu­ria elvy­tys­pa­ket­teja, joilla ei ole merki­tystä ongel­man ratkai­sussa, minua kriti­soi­tiin ja minulle huudet­tiin, että “Think big!” (ajat­tele isosti, ajat­tele koko­nai­suutta, tarvi­taan mittava elvy­tys­pa­ketti), ja kun sitä nyt tehdään minulle huude­taan, että Saksa velkaan­tuu, kuka maksaa velat pois?”

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

13.5.2025

Jukka Kopra kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män puheen­joh­ta­jaksi

Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä on tänään ylimää­räi­sessä ryhmä­ko­kouk­ses­saan valin­nut edus­kun­ta­ryh­män puheen­joh­ta­jaksi kansan­edus­taja Jukka Kopran. Kopra on lappeen­ran­ta­lai­nen neljän­nen kauden kansan­edus­taja Kaak­kois-Suomen vaali­pii­ristä.

9.5.2025

Liik­ku­mat­to­muus maksaa miljar­deja – näin panos­tamme liikun­nal­li­seen elämään 

Suurin osa suoma­lai­sista ei liiku tervey­tensä kannalta riit­tä­västi ja liik­ku­mat­to­muus on nous­sut yhdeksi Suomen vaka­vim­mista tervey­son­gel­mista. Istumme liikaa, liikumme liian

9.4.2025

Kunta­vaa­lit ovat liikun­ta­vaa­lit

Kunnissa pääte­tään monista arki­lii­kun­taan, luon­nossa liik­ku­mi­seen ja urhei­luun liit­ty­vistä asioista. Esimer­kiksi kävely- ja pyöräi­ly­tiet, eri lajien urhei­lu­pai­kat, liikunta koulu­päi­vissä ja

Skip to content