Kokoomus.fi
Talous­po­li­tiikan verkosto: Talouden kasvu vaatii muutoksia

Talous­po­li­tiikan verkosto: Talouden kasvu vaatii muutoksia

Julkaistu: 8.1.18 Ohjelmatyö

Talous on ollut ja tulee olemaan keskeisin teema politii­kassa. Digita­li­saatio ja globa­li­saatio muuttavat yritysten liike­toi­min­ta­malleja ja ovat tuoneet noin pääosin Aasiasta miljardi uutta ihmistä maailman työmark­ki­noille.

Kun työvoiman tarjonta kasvaa, työn markki­na­hin­nalla on taipumus laskea. Suomi, Eurooppa ja Pohjois-Amerikka ovat olleet ja ovat jatkossa tämän tilanteen edessä. Yhdys­val­loissa teolli­suus­työn­te­kijän reaaliansiot ovat nyt heikommat kuin vuonna 1970.

Edellä mainitun lisäksi Suomen tilan­teeseen vaikut­tavat metsä­teol­li­suuden ja Nokian supis­tu­minen, Venäjän talouden kehitys, tuotta­vuuden kehitykseen nähden liikaa nousseet palkka­kus­tan­nukset sekä muu sääntelyn ja poliit­tisten päätösten nostama kustan­nustaso.

Yllät­tävän moni edelleen ajattelee heikon suhdanteen olevan keskeinen syy julkisen sektorin alijäämään ja työttö­myyteen. Ja että nyt kysynnän elpyessä kaikki palaa ennalleen emmekä siksi tarvitse merkit­täviä muutoksia. Otamme edelleen useita miljardeja velkaa talouden korkea­suh­dan­teessa. Suurten ikäluokkien hoiva­menot tulevat kasvamaan ja eläke­jär­jes­telmän kustan­nuk­silla on pikemmin nousu- kuin lasku­pai­neita. Miten pärjäämme laskusuh­dan­teessa? Jatkuva velkaan­tu­minen syö meiltä sen liikku­ma­varan, jota tarvit­semme sitten, kun viisaan talous­po­li­tiikan valo tavoittaa eduskunnan enemmistön.

Yritykset pystyvät pilkkomaan arvoket­jujaan ja teettämään työtä siellä missä se kannattaa parhaiten. Jos joku on valmis tekemään suoma­laisten aikai­semmin tekemän työn halvem­malla, niin silloin sen työn markki­na­hinta on laskenut. Työn markki­na­hinnan ja sen seurauksena työn tuotta­vuuden laskun seurauksena elintason ja palkkojen Suomessa pitääkin laskea. Ainakin siihen asti kun olemme päätök­sillä ja toimeen tarttu­malla raken­taneet maahan uutta korkean lisäarvon työtä. Markki­na­talous tarjoaa aloit­teel­li­selle mahdol­li­suuksia.

Globa­li­saation mahdol­lis­tamana monet suoma­laiset yritykset kyllä kasvavat, mutta ne kasvavat Suomen ulkopuo­lella. Silloin hyöty globaa­lista talou­desta tulee Suomeen yritysten omista­misen kautta ja omistuksen säily­minen tarkoittaa kilpai­lu­ky­kyistä verotusta. Jos joku ajattelee, että suoma­lainen osakkee­no­mistaja pistetään juoksemaan 100 metrin kilpailua, niin että lähtö­te­lineet ovat 25 metriä muiden omistajien takana ja matkana onkin 125 metriä, se ajatus ei ole tästä maail­masta.

Vuonna 1868 Suomi oli köyhä kehitysmaa. Muutos tuli markki­na­ta­louden, taitavan yritysten omista­misen, yhteis­kunnan tehok­kaiden raken­teiden luomisen, yritte­liäi­syyden, protes­tant­tisen työetiikan, työn korkeamman lisäarvon ja edistyksen tahdon kautta. Mielestäni sama strategia vie eteenpäin tänään ja tulevai­suu­dessa.
Meidän on tehtävä saman­ai­kai­sesti monta asiaa oikein. Ohessa nostan esille muutamia esimerkkejä muutok­sista:

1. Toteu­tetaan neutraali omista­misen kokonais­ve­rotus eli yhteisö- ja pääoma­ve­ro­tuksen yhteis­vai­kutus samaksi yritys-, kiinteistö- ja korko­si­joi­tuk­sille. Toteu­tetaan huojennus yritysten osakkeiden omistajien pääoma­veroon tavoit­teena sama noin 30 % kokonais­ve­rotaso kuin korko- ja kiinteis­tö­si­joi­tuk­sissa. Muutos rahoi­tetaan laajen­ta­malla veropohjaa.

Tavoit­teena on saada pääomia siirtymään parhaiten tuottavaan omaisuus­lajiin eli yrityksiin kiinteistö- ja korko­si­joi­tuk­sista ja osittain myös kulutuk­sesta.

Pääoman mukana saamme lisää älyllistä kapasi­teettia eli ajattelua, luovuutta ja tahtoa löytämään ja toteut­tamaan uusia liike­toi­min­tai­deoita ja paran­tamaan vanhoja. Tämä kasvattaa yritysten kokoa, määrää ja luo lisää työpaikkoja.

2. Julkinen sektori keskittyy oleel­liseen ja nostaa tuotta­vuutta. Poistetaan tai keven­netään vähemmän tärkeitä julkisia palveluja, nostetaan tuotta­vuutta mm. proses­si­ke­hi­tyk­sellä, ennal­taeh­käi­syllä, laadun paran­ta­mi­sella ja lasketaan työvoi­ma­kus­tan­nuksia. Tavoit­teena laskea velan­ot­to­tar­vetta ja toisaalta mahdol­listaa yritys­riskin ottamiseen ja työhön kannustava verotaso.

3. Lisätään työtä lisää­mällä vientiä ja korvaa­malla tuontia. Viennin ja suoma­laisen työn kilpai­lu­kykyä ja kysynnän kasvua lisätään työvoi­ma­kus­tan­nuksia alenta­malla. Työn hinta ei voi poiketa sen maail­man­mark­ki­na­hin­nasta. Lähes kaikki työvoi­ma­kus­tan­nukset vaikut­tavat suoraan tai välil­li­sesti suoma­laisen viennin kustan­nuksiin. Mahdol­lisia keinoja ovat paikal­linen sopiminen, sääntelyn purku, palkkojen alennus ja työajan pidennys, ylityö­kor­vausten leikkaus jne.

4. Lasketaan yritysten ja yksilöiden toimin­ta­kus­tan­nuksia Suomessa. Ajatellaan toiminnot ihmisten ja yritysten kautta. Kustan­nuksia aiheuttava sääntelyä keven­netään. Infra­struk­tuuri-inves­toinnit, lainsää­dännön ja viran­omaisten vaati­mukset arvioidaan hyötyjen ja kustan­nusten kautta. Lasketaan ihmisten ajalle hinta. Esimer­kiksi yksityi­sau­toilu ja sen sujuvoit­ta­minen voi olla tapaus­koh­tai­sesti julkista liiken­nettä resurs­si­te­hok­kaampaa.

5. Lasketaan vuosittain asteittain ansio­tu­lojen ja eläkkeiden veroja. Tavoite on luoda ihmisille motiivi rakentaa osaamista korkean lisäarvon työhön.

Nämä muutokset luovat ajan kuluessa vahvempaa taloutta ja se puolestaan tuo itsenäi­syyttä, toimin­ta­mah­dol­li­suuksia ja perus­tur­val­li­suutta suoma­lai­sille ja Suomelle.

Jussi Koskinen
Talous­po­li­tiikan verkoston puheen­johtaja


Kokoomus.fi