Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Verkostoblogit / Talous­po­li­tii­kan verkosto: Talou­den kasvu vaatii muutok­sia

Talous­po­li­tii­kan verkosto: Talou­den kasvu vaatii muutok­sia

Julkaistu:

Talous on ollut ja tulee olemaan keskei­sin teema poli­tii­kassa. Digi­ta­li­saa­tio ja globa­li­saa­tio muut­ta­vat yritys­ten liike­toi­min­ta­mal­leja ja ovat tuoneet noin pääosin Aasiasta miljardi uutta ihmistä maail­man työmark­ki­noille.

Kun työvoi­man tarjonta kasvaa, työn mark­ki­na­hin­nalla on taipu­mus laskea. Suomi, Eurooppa ja Pohjois-Amerikka ovat olleet ja ovat jatkossa tämän tilan­teen edessä. Yhdys­val­loissa teol­li­suus­työn­te­ki­jän reaa­lian­siot ovat nyt heikom­mat kuin vuonna 1970.

Edellä maini­tun lisäksi Suomen tilan­tee­seen vaikut­ta­vat metsä­teol­li­suu­den ja Nokian supis­tu­mi­nen, Venä­jän talou­den kehi­tys, tuot­ta­vuu­den kehi­tyk­seen nähden liikaa nous­seet palk­ka­kus­tan­nuk­set sekä muu sään­te­lyn ja poliit­tis­ten päätös­ten nostama kustan­nus­taso.

Yllät­tä­vän moni edel­leen ajat­te­lee heikon suhdan­teen olevan keskei­nen syy julki­sen sekto­rin alijää­mään ja työt­tö­myy­teen. Ja että nyt kysyn­nän elpyessä kaikki palaa ennal­leen emmekä siksi tarvitse merkit­tä­viä muutok­sia. Otamme edel­leen useita miljar­deja velkaa talou­den korkea­suh­dan­teessa. Suur­ten ikäluok­kien hoiva­me­not tule­vat kasva­maan ja eläke­jär­jes­tel­män kustan­nuk­silla on pikem­min nousu- kuin lasku­pai­neita. Miten pärjäämme laskusuh­dan­teessa? Jatkuva velkaan­tu­mi­nen syö meiltä sen liik­ku­ma­va­ran, jota tarvit­semme sitten, kun viisaan talous­po­li­tii­kan valo tavoit­taa edus­kun­nan enem­mis­tön.

Yrityk­set pysty­vät pilk­ko­maan arvo­ket­ju­jaan ja teet­tä­mään työtä siellä missä se kannat­taa parhai­ten. Jos joku on valmis teke­mään suoma­lais­ten aikai­sem­min teke­män työn halvem­malla, niin silloin sen työn mark­ki­na­hinta on laske­nut. Työn mark­ki­na­hin­nan ja sen seurauk­sena työn tuot­ta­vuu­den laskun seurauk­sena elin­ta­son ja palk­ko­jen Suomessa pitää­kin laskea. Aina­kin siihen asti kun olemme päätök­sillä ja toimeen tart­tu­malla raken­ta­neet maahan uutta korkean lisä­ar­von työtä. Mark­ki­na­ta­lous tarjoaa aloit­teel­li­selle mahdol­li­suuk­sia.

Globa­li­saa­tion mahdol­lis­ta­mana monet suoma­lai­set yrityk­set kyllä kasva­vat, mutta ne kasva­vat Suomen ulko­puo­lella. Silloin hyöty globaa­lista talou­desta tulee Suomeen yritys­ten omis­ta­mi­sen kautta ja omis­tuk­sen säily­mi­nen tarkoit­taa kilpai­lu­ky­kyistä vero­tusta. Jos joku ajat­te­lee, että suoma­lai­nen osak­kee­no­mis­taja piste­tään juok­se­maan 100 metrin kilpai­lua, niin että lähtö­te­li­neet ovat 25 metriä muiden omis­ta­jien takana ja matkana onkin 125 metriä, se ajatus ei ole tästä maail­masta.

Vuonna 1868 Suomi oli köyhä kehi­tys­maa. Muutos tuli mark­ki­na­ta­lou­den, taita­van yritys­ten omis­ta­mi­sen, yhteis­kun­nan tehok­kai­den raken­tei­den luomi­sen, yrit­te­liäi­syy­den, protes­tant­ti­sen työetii­kan, työn korkeam­man lisä­ar­von ja edis­tyk­sen tahdon kautta. Mieles­täni sama stra­te­gia vie eteen­päin tänään ja tule­vai­suu­dessa.
Meidän on tehtävä saman­ai­kai­sesti monta asiaa oikein. Ohessa nostan esille muuta­mia esimerk­kejä muutok­sista:

1. Toteu­te­taan neut­raali omis­ta­mi­sen koko­nais­ve­ro­tus eli yhteisö- ja pääoma­ve­ro­tuk­sen yhteis­vai­ku­tus samaksi yritys-, kiin­teistö- ja korko­si­joi­tuk­sille. Toteu­te­taan huojen­nus yritys­ten osak­kei­den omis­ta­jien pääoma­ve­roon tavoit­teena sama noin 30 % koko­nais­ve­ro­taso kuin korko- ja kiin­teis­tö­si­joi­tuk­sissa. Muutos rahoi­te­taan laajen­ta­malla vero­poh­jaa.

Tavoit­teena on saada pääomia siir­ty­mään parhai­ten tuot­ta­vaan omai­suus­la­jiin eli yrityk­siin kiin­teistö- ja korko­si­joi­tuk­sista ja osit­tain myös kulu­tuk­sesta.

Pääoman mukana saamme lisää älyl­listä kapa­si­teet­tia eli ajat­te­lua, luovuutta ja tahtoa löytä­mään ja toteut­ta­maan uusia liike­toi­min­tai­deoita ja paran­ta­maan vanhoja. Tämä kasvat­taa yritys­ten kokoa, määrää ja luo lisää työpaik­koja.

2. Julki­nen sektori keskit­tyy oleel­li­seen ja nostaa tuot­ta­vuutta. Pois­te­taan tai keven­ne­tään vähem­män tärkeitä julki­sia palve­luja, noste­taan tuot­ta­vuutta mm. proses­si­ke­hi­tyk­sellä, ennal­taeh­käi­syllä, laadun paran­ta­mi­sella ja laske­taan työvoi­ma­kus­tan­nuk­sia. Tavoit­teena laskea velan­ot­to­tar­vetta ja toisaalta mahdol­lis­taa yritys­ris­kin otta­mi­seen ja työhön kannus­tava vero­taso.

3. Lisä­tään työtä lisää­mällä vien­tiä ja korvaa­malla tuon­tia. Vien­nin ja suoma­lai­sen työn kilpai­lu­ky­kyä ja kysyn­nän kasvua lisä­tään työvoi­ma­kus­tan­nuk­sia alen­ta­malla. Työn hinta ei voi poiketa sen maail­man­mark­ki­na­hin­nasta. Lähes kaikki työvoi­ma­kus­tan­nuk­set vaikut­ta­vat suoraan tai välil­li­sesti suoma­lai­sen vien­nin kustan­nuk­siin. Mahdol­li­sia keinoja ovat paikal­li­nen sopi­mi­nen, sään­te­lyn purku, palk­ko­jen alen­nus ja työajan piden­nys, ylityö­kor­vaus­ten leik­kaus jne.

4. Laske­taan yritys­ten ja yksi­löi­den toimin­ta­kus­tan­nuk­sia Suomessa. Ajatel­laan toimin­not ihmis­ten ja yritys­ten kautta. Kustan­nuk­sia aiheut­tava sään­te­lyä keven­ne­tään. Infra­struk­tuuri-inves­toin­nit, lain­sää­dän­nön ja viran­omais­ten vaati­muk­set arvioi­daan hyöty­jen ja kustan­nus­ten kautta. Laske­taan ihmis­ten ajalle hinta. Esimer­kiksi yksi­tyi­sau­toilu ja sen suju­voit­ta­mi­nen voi olla tapaus­koh­tai­sesti julkista liiken­nettä resurs­si­te­hok­kaam­paa.

5. Laske­taan vuosit­tain asteit­tain ansio­tu­lo­jen ja eläk­kei­den veroja. Tavoite on luoda ihmi­sille motiivi raken­taa osaa­mista korkean lisä­ar­von työhön.

Nämä muutok­set luovat ajan kuluessa vahvem­paa taloutta ja se puoles­taan tuo itse­näi­syyttä, toimin­ta­mah­dol­li­suuk­sia ja perus­tur­val­li­suutta suoma­lai­sille ja Suomelle.

Jussi Koski­nen
Talous­po­li­tii­kan verkos­ton puheen­joh­taja

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

14.6.2023

Koko­muus­mep­pien kolme täkyä parla­men­tin loppu­kau­teen

Euroo­pan parla­men­tin istun­to­kausi on kään­ty­mässä pian loppusuo­ralle. Viisi­vuo­ti­sen kauden aikana on ehti­nyt tapah­tua paljon, ja usein rutii­nin­omai­selta sekä puudut­ta­valta näyt­tävä lain­sää­dän­tö­työ on ollut hyvin poik­keuk­sel­lista tällä kaudella. Prio­ri­teet­teja on laitettu uusiksi esimer­kiksi koro­na­pan­de­mian, Venä­jän aloit­ta­man hyök­käys­so­dan sekä siitä seuran­neen ener­gia­krii­sin seurauk­sena. Viimeistä vuotta Euroo­pan parla­men­tissa leimaa­vat näiden ohella ja näistä johtuen erityi­sesti Ukrai­nan tilanne sekä talous- ja oikeus­val­tio­ky­sy­myk­set.

11.11.2022

Liikun­nan ja kuntou­tuk­sen edis­tä­mi­nen pain­opis­teeksi

Kokoo­muk­sen senio­ri­foo­ru­min blogi­kir­joi­tus /​​ Sari Sarko­maa Liik­ku­mat­to­muus romah­dut­taa nopeasti ihmi­sen toimin­ta­ky­vyn ja elämän­laa­dun. Ikäih­mis­ten liik­ku­mis­ky­vyn ongel­mista kaksi kolmas­osaa johtuu liikun­nan

28.9.2022

Unka­rin raha­ha­nat katkolla

Eurooppa-verkos­­ton “Miet­teitä Brys­se­lin ytimestä” -blogi­sar­jan teksti Euroo­pan unio­nin uskot­ta­vuus on koetuk­sella, kun Unkari edel­leen haas­taa toimin­nal­laan unio­nin demo­kra­tian perus­ar­voja. Stras­bour­gin

Skip to content