Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Ympäristö / Talous kasvuun, pääs­töt laskuun – Kestä­vällä uudel­leen­ra­ken­nuk­sella krii­sin yli

Talous kasvuun, pääs­töt laskuun – Kestä­vällä uudel­leen­ra­ken­nuk­sella krii­sin yli

Julkaistu:

Hyväk­sytty kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män kokouk­sessa 12.5.2020

Koko yhteis­kun­tamme tarvit­see uudel­leen­ra­ken­nusta.

Suomi on matkalla taan­tu­maan tai jopa lamaan. Yritys­ten maksu­val­miu­den turvaa­mi­sen jälkeen on katsot­tava tule­vien vuosi­kym­men­ten päähän. Nyt on tärkeä varmis­taa, että nousemme kuopasta kestä­vällä tavalla. Edel­li­sen finans­si­krii­sin jälkeen maail­malla tartut­tiin elvy­tys­pa­ket­tei­hin, joissa kestä­vän kehi­tyk­sen peri­aat­teet jäivät sivuun. Monet maat elvyt­ti­vät perin­teistä savu­piip­pu­teol­li­suutta, samalla kun maail­malla nousi uusia kivi­hii­li­voi­ma­loita. Sama ei voi tois­tua enää. Meidän on otet­tava opiksi edel­tä­vien krii­sien virheistä.

Pande­miat ja ilmas­ton­muu­tok­sen vaiku­tuk­set eivät tunne kansal­lis­val­tioi­den rajoja. Näimme terveys­krii­sin aikana, että ennal­taeh­käisy on parasta lääkettä. Sama peri­aate pätee ilmas­to­työssä. Tiedämme tutki­mus­tie­don valossa, että on paljon helpom­paa ja talou­del­li­sesti järke­väm­pää pyrkiä hillit­se­mään lämpö­ti­lan nousua ennalta, kuin sopeu­tua lopulta pakon edessä ilmas­ton­muu­tok­sen vääjää­mättä tuomiin muutok­siin.

Pande­miat ja ilmas­ton­muu­tok­sen vaiku­tuk­set eivät tunne kansal­lis­val­tioi­den rajoja.

Nousemme uudel­leen yhdessä ja vahvem­pina. Uudel­leen­ra­ken­ta­mi­nen on mahdol­li­suus tehdä asioita parem­min ja fiksum­min. Pääs­töjä voidaan vähen­tää kestä­västi niin, että talous kasvaa eikä taval­lis­ten suoma­lais­ten kotien elämä muutu hanka­lam­maksi. Pääs­tö­jen vähen­tä­mi­nen luo parhaim­mil­laan uusia työpaik­koja ja varmis­taa perin­tei­sen teol­li­suu­den kilpai­lu­ky­vyn. Monin­ker­tais­tamme työmme panok­sen myymällä insi­nöö­rio­saa­mi­semme puhtai­den ratkai­su­jen osalta Kiinan ja Intian kokoi­sille mark­ki­noille. Suoma­lai­nen vien­ti­teol­li­suus pärjää hyvin ympä­ris­tö­ver­tai­luissa ja tuot­taa ilmas­to­myön­tei­siä tuot­teita. Useat toimia­lat ovat tehneet jo tiekar­tat siir­ty­mi­sestä vähä­hii­li­seen tuotan­toon. Haluamme tukea kehi­tystä oike­aan suun­taan.

Päät­tä­jien tehtävä on toimia kaikilla alueilla turval­li­suu­den tunnetta vahvis­taen. Kokoo­muk­sen mielestä se tarkoit­taa myös sitä, että suoma­lai­set voivat luot­taa ilmas­to­po­li­tiik­kaan pitkä­jän­tei­syy­teen. Otta­malla käyt­töön fiksuja keinoja ja hyödyn­tä­mällä uutta tekno­lo­giaa, voimme taata hyvin­voin­nin ja vapaan elämän Suomessa tule­vai­suu­des­sa­kin.

Kyse on myös huol­to­var­muu­desta. Pystymme vähen­tä­mään saas­tut­ta­van ener­gian tuon­tia koti­mai­silla kestä­villä inves­toin­neilla. Käytimme esimer­kiksi vuonna 2012 yli 4 prosent­tia brut­to­kan­san­tuot­tees­tamme ulko­mailta tuotui­hin ener­gia­tuot­tei­siin. Kysei­sestä pääs­tö­rah­tauk­sesta aiheu­tui maal­lemme 8,5 miljar­din lasku. Tuomme tämän lisäksi jopa miljar­dien euro­jen edestä ulko­maista ener­gia­tek­no­lo­giaa, vaikka inno­vaa­tiomme, koulu­tuk­semme ja osaa­mi­semme ovat maail­man huip­pua.

Histo­rial­li­nen hetki on mahdol­li­suus histo­rial­li­sille inves­toin­neille.

Vuosit­tai­sen miljar­di­ky­syn­nän suunta on muutet­ta­vissa. Pystyi­simme suun­taa­maan miljar­dien ener­gia­ky­syn­nän täysi­mää­räi­sesti Suomeen vuoteen 2050 mennessä. Kunnian­hi­moi­sim­pien arvioi­den mukaan Suomella olisi mahdol­lista luoda yhteensä 50 000 uutta työpaik­kaa vuoteen 2030 mennessä. Esitämme toimen­pi­deoh­jel­mas­samme keinoja, joilla vahvis­tet­tai­siin inves­toin­teja ja työl­li­syyttä. Suoma­lais­ten yritys­ten kilpai­lu­kyky saisi kaipaa­mansa piris­tys­ruis­keen kasva­villa ener­gia­te­hok­kuu­den ja avau­tu­villa uuden ener­gian mark­ki­noilla. Yrityk­sil­lemme tarjou­tuisi merkit­tä­viä mahdol­li­suuk­sia globaa­listi kasva­valla sekto­rilla, kun koti­mark­ki­nat saatai­siin tuke­maan mark­ki­noille pääsyä.

Histo­rial­li­nen hetki on mahdol­li­suus histo­rial­li­sille inves­toin­neille. Talou­den elpy­mi­nen tai hiili­neut­raali Suomi vuoteen 2035 eivät tapahdu selvi­tyk­sillä tai työryh­millä, vaan teoilla. Nyt on aika kytkeä talou­den kasvu irti pääs­tö­jen kasvusta. Me olemme valmiita kään­tä­mään seuraa­van sivun histo­riassa.

1. Puhtaan ener­gian paketti

Kokoo­mus haluaa korvata öljyn, hiilen ja ener­gia­tur­peen puhtailla ja edul­li­silla ratkai­suilla. Sähkö­tuo­tan­tomme pääs­töt­tö­myys nousee Olki­luoto 3:n myötä 85 prosent­tiin. Meidän on aika kohdis­taa katseemme lämmi­tyk­sen pääs­tö­jen laske­mi­seen. Lämmön tuotan­nossa on valit­ta­vana useita fossii­li­va­paita tuotan­to­ta­poja, kun erilai­set maaläm­pö­rat­kai­sut ja hukka­läm­pö­jen kerää­mi­nen teke­vät läpi­mur­toa. Sen lisäksi puhtaa­seen ener­gi­aan nojau­tu­vat ratkai­sut ovat kilpai­lu­ky­kyi­siä. Esimer­kiksi tuuli­voima on jo mark­ki­naeh­toi­sesti halvin tapa tuot­taa sähköä ilman tuki­pa­ket­teja. Tuuli­voi­man pullon­kaula onkin enää kaavoi­tus ja luvi­tus, jota on jous­ta­voi­tet­tava.

Uudet ener­gia­tu­ki­pää­tök­set tai inves­toin­ti­tuet tulee kohden­taa ainoas­taan pääs­töjä vähen­tä­ville ratkai­suille, kuten tekno­lo­gioille, jotka perus­tu­vat muuhun kuin polt­ta­mi­seen. Pohjois­maissa on poik­keuk­sel­li­sen suuret mahdol­li­suu­det metsä­teol­li­suu­den sivu­vir­to­jen hyödyn­tä­mi­seen. Samalla on tiedos­tet­tava, ettei bioener­gialla voida tuot­taa kestä­västi kaik­kea öljyllä, kaasulla, hiilellä ja turpeella nyt tuotet­ta­vaa ener­giaa. 2030-luvulla fossii­lista ener­giaa ja turpeen ener­gia­käyt­töä on korvat­tava pääosin vähen­tä­mällä polt­ta­malla tuote­tun ener­gian osuutta koko­nai­suu­des­saan.

Esimer­kiksi sähkön ylitar­jon­ta­tun­nit ovat lisään­ty­mässä. Näinä tunteina halvalla pääs­töt­tö­mällä sähköllä voidaan tuot­taa savu­kaa­suista synteet­ti­siä polt­toai­neita autoi­hin ja kier­rät­tää ilma­ke­hässä olevaa hiili­diok­si­dia yhä uudel­leen. St1-yhtiön johtama konsor­tio harkit­see parhail­laan inves­toin­ti­pää­töstä tällai­sen pilot­ti­lai­tok­sen raken­ta­mi­sesta Kemi­ran Jout­se­non tehtaan ympä­rille. Tässä­kin tapauk­sessa paljon riip­puu sään­te­lystä, koska hanke odot­taa ennen kaik­kea päätök­siä ei-biolo­gista alku­pe­rää olevien uusiu­tu­vien polt­toai­nei­den kohte­lusta vero­tuk­sessa ja uusiu­tu­vien polt­toai­nei­den sekoi­te­vel­voit­teessa.

Vähä­pääs­töi­sen sähkön tarve kasvaa Suomessa rajusti seuraa­vien vuosi­kym­men­ten aikana, mikäli teol­li­suu­den suun­ni­tel­mat mitta­vista pääs­tö­vä­hen­nyk­sistä toteu­tu­vat. Teol­li­suu­den sähkön­ku­lu­tus voi kasvaa nyky­ta­sosta jopa 50 prosent­tia vuoteen 2035 mennessä, kun fossii­li­sia polt­toai­neita korva­taan pitkälti sähköllä. Toisin sanoen Suomeen tarvi­taan tuhat uutta tuuli­voi­ma­laa ja rinnalle ydin­voi­maa. Meidän kannat­taa hyödyn­tää kulu­tus­jous­toau­to­ma­tii­kan lisäksi myös pääs­töt­tö­män säätö­voi­man mahdol­li­suu­det esimer­kiksi vesi­voi­man ja pump­pu­voi­ma­lai­tos­ten avulla.

Ener­gia­tuen ehtona on oltava ener­gia­te­hok­kuus ja koti­mai­sen uusiu­tu­van ener­gian hyödyn­tä­mi­nen. Samalla ympä­ris­tölle haital­li­sia tukia tulisi leikata heti­mi­ten vähin­tään puolella miljar­dilla.

  • Saate­taan ener­giayh­tiöt irti turpeesta inves­toin­tia­vus­tuk­sin.
  • Kohdis­te­taan 165 miljoo­naa euroa turvea­luei­den vähä­pääs­töi­siä ratkai­suja ja työl­li­syyttä edis­tä­viin toimiin EU:n oikeu­den­mu­kai­sen siir­ty­män rahas­tosta. Aute­taan turve­tuot­ta­jia oikeu­den­mu­kai­suu­den nimissä ja tuetaan turve­tuo­tan­nosta pois­tu­vien aluei­den metsi­tystä.
  • Selkey­te­tään tuuli­voi­man sekä sen nopean laajen­tu­mi­sen edel­lyt­tä­mien sähkön kanta­verk­koin­ves­toin­tien raken­ta­mis­mah­dol­li­suuk­sia maakun­ta­kaa­voissa erityi­sesti Itä- ja Pohjois-Suomessa. Pääte­tään selkeästä ratkai­susta, jolla tuuli­voi­man tutkaes­teet pois­te­taan teke­mällä tarvit­ta­vat lisäin­ves­toin­nit puolus­tus­voi­mien tutkiin silloin, kun tutkien kustan­nuk­set ovat murto-osa tuuli­voi­ma­hank­kei­den vero­tu­loista ja muista hyödyistä.
  • Otetaan käyt­töön kestä­vien ratkai­su­jen hankin­ta­tuki ja tekno­lo­gian kilpai­lu­tuk­set. Noste­taan kier­to­ta­lou­den inves­tointi- ja inno­vaa­tio­tu­kea.
  • Tuetaan raskaan teol­li­suu­den sähköis­ty­mistä. Laske­taan sähkö­ve­ro­luokka II EU:n mini­miin ja siir­re­tään kauko­läm­pö­verk­koon lämpöä tuot­ta­vat lämpö­pum­put ja kone­sa­lit sähkö­ve­ro­luok­kaan II. Edis­te­tään vetyä hyödyn­tä­vien tekno­lo­gioi­den laajem­paa käyt­töön­ot­toa.
  • Tuetaan maata­lou­den ener­giao­ma­va­rai­suutta biokaa­suin­ves­toin­nein.
  • Sisäl­ly­te­tään synteet­ti­set polt­toai­neet osaksi sekoi­te­vel­voi­tetta.
  • Suhtau­du­taan myön­tei­sesti uusien ydin­voi­ma­loi­den raken­nus­lu­piin sekä käytössä olevien ydin­voi­ma­loi­den jatko­lu­piin edel­lyt­täen, että Sätei­ly­tur­va­kes­kus puol­taa niitä.
  • Uudis­te­taan ydin­e­ner­gia­laki siten, että laki jous­ta­voit­taa pieny­din­voi­ma­loi­den suun­nit­te­lua ja raken­ta­mi­sen ja lupa­jär­jes­tel­miä. Pieny­din­voi­malla voi olla merkit­tävä rooli kauko­läm­mön tuotan­non pääs­tö­jen vähen­tä­mi­sessä.
  • Varmis­te­taan kauko­läm­mön lain­sää­dän­nöllä, että kauko­läm­pö­ver­kosta riip­pu­mat­to­mat tuot­ta­jat voivat tuot­taa pääs­tö­töntä lämpöä verk­koon reiluin ehdoin. Pois­te­taan myös esteet esimer­kiksi usean asunto-osakeyh­tiön yhtei­siltä geoläm­pö­rat­kai­suilta.
  • Laajen­ne­taan sähkön­käyt­tä­jien oikeutta raken­taa kiin­teis­tön rajat ylit­tävä sähkö­linja. Muutos paran­taisi pien­tuo­tan­toa uusiu­tu­vien ener­gian­läh­tei­den kohdilla ja vahvis­taisi asiak­kai­den mahdol­li­suuk­sia yhteis­tuo­tan­toon.

2. Kestä­vän liiken­teen tuki­pa­ketti

Nyt on otol­li­nen hetki aikais­taa raidein­ves­toin­teja palve­le­maan kasvua. Kokoo­mus pääomit­taisi raide­hank­kei­den suun­nit­te­lua ja toteu­tusta varten perus­tet­tuja hankeyh­tiöitä miljardi-inves­toin­nein. Nopeat raideyh­tey­det muut­ta­vat ihmis­ten liik­ku­mis­tot­tu­muk­sia, vähen­tä­vät pääs­töjä ja mahdol­lis­ta­vat ihmis­ten asumi­sen eri puolilla Suomea. Inves­toin­nit nopei­siin junayh­teyk­siin olisi­vat todel­li­sia ”tule­vai­suusin­ves­toin­teja”.

Suomi on sitou­tu­nut puolit­ta­maan liiken­teen pääs­töt vuoteen 2030 mennessä. Tavoit­teen saavut­ta­mi­nen edel­lyt­tää auto­kan­tamme nopeam­paa uusiu­tu­mista eli saas­tut­ta­vien auto­jen korvaa­mista vähä­pääs­töi­sem­millä vaih­toeh­doilla. Nykyi­nen korkea auto­vero on aiheut­ta­nut auto­kau­pan vääris­ty­mi­sen. Uusien auto­jen sijasta kauppa keskit­tyy vanhem­piin, suuri­pääs­töi­siin tuon­ti­au­toi­hin. Tämän vuoksi kokoo­mus esit­tää autoi­lun vero­tuk­seen raken­teel­lista muutosta, jossa uusien auto­jen hankin­nan vero­tuk­sesta siir­ry­tään asteit­tain autoi­lun käytön ja pääs­tö­jen vero­tuk­seen.

Nyt on otol­li­nen hetki aikais­taa raidein­ves­toin­teja palve­le­maan kasvua.

Liiken­teen sähköis­ty­mi­nen luo kasvu­mah­dol­li­suuk­sia Suomelle myös sen edel­lyt­tä­mien akku­teol­li­suu­teen kohdis­tu­vien inves­toin­tien kautta. Suomella on kaikki edel­ly­tyk­set nousta akku­teol­li­suu­den suur­val­laksi, kun teemme tule­vai­suu­teen katso­via ratkai­suja.

  • Edis­te­tään nopeita junayh­teyk­siä pohjoi­seen, länteen ja itään. Tehdään inves­toin­ti­pää­tök­set heti niiden raideyh­teyk­sien osalta, joissa suun­nit­te­lu­vaihe sen mahdol­lis­taa. Hyödyn­ne­tään maksi­maa­li­sesti EU-rahoi­tus.
  • Siir­re­tään uusien auto­jen vero­tus koko­naan auton hankin­nan vero­tuk­sesta autoi­lun käytön ja pääs­tö­jen vero­tuk­seen. Auto­vero pois­te­taan portait­tain 4-5 vuoden kuluessa. Muutos kompen­soi­daan korot­ta­malla ajoneu­vo­ve­roa portait­tain siten, että siinä huomioi­daan auto­kau­pan dynaa­mi­set vaiku­tuk­set sekä arvon­li­sä­ve­ron jäämi­nen Suomeen tuon­ti­au­to­jen määrän merkit­tä­västi vähen­tyessä.
  • Käyt­tö­voi­ma­vero pois­te­taan kaasu- ja sähkö­au­toilta.
  • Työsuh­deau­to­jen vero­tusarvo porras­te­taan pääs­tö­jen mukaan.
  • Uusi­taan auto­jen romu­tus­palk­kio­kam­panja.
  • Koro­te­taan kaupun­kien jouk­ko­lii­ken­ne­tu­kea ja noste­taan valtion tukio­suutta hank­kei­den rahoi­tuk­sissa. Kohden­ne­taan tukea perin­tei­sen jouk­ko­lii­ken­teen lisäksi myös ympä­ri­vuo­tis­ten kaupun­ki­pyö­rä­jär­jes­tel­mien käyt­töön­ot­toon sekä yllä­pi­toon.
  • Vauh­di­te­taan Helsinki-Vantaan kehi­tystä Green Hubiksi.
  • Tuetaan biokaasu- ja sähkö­la­tausin­fran raken­ta­mista.
  • Koro­te­taan sähkö­au­to­jen hankin­ta­tu­kea vuoden 2022 loppuun asti.
  • Tuetaan kulje­tus­yrit­tä­jiä uusi­maan ajoka­lus­to­aan puhtaam­pia vaih­toeh­toja suosi­viksi. Esimer­kiksi biokaa­sun käytöllä on iso poten­ti­aali raskaan liiken­teen pääs­tö­jen vähen­tä­mi­sessä.
  • Laajen­ne­taan työsuh­de­mat­ka­li­pun ja työmat­ka­vä­hen­nyk­sen sekä autoe­dun käyt­töä moni­puo­li­sem­pien ja ympä­ris­töys­tä­väl­li­sem­pien liik­ku­mis­vaih­toeh­to­jen lisää­mi­seksi.
  • Vähen­ne­tään liiken­ne­pääs­töjä lisää­mällä etätyön mahdol­li­suuk­sia. Edis­te­tään nopeita tieto- ja raideyh­teyk­siä. Varmis­te­taan, että raide­lii­kenne hyödyn­tää etäko­kous­ten ja muun etätyön toden­nä­köi­sen läpi­mur­ron Korona-krii­sin jälkeen. Tuetaan etätyös­ken­te­lyyn kunnolla räätä­löi­ty­jen vaunu­jen pilo­toin­tia juna­lii­ken­teessä. Edis­te­tään etätyö­mah­dol­li­suuk­sia selvit­tä­mällä työhuo­ne­vä­hen­nyk­sen uudis­ta­mista.

3. Käde­no­jen­nus koti­ta­louk­sien ener­gia­re­mont­tei­hin ja vauh­tia vähä­hii­li­seen raken­ta­mi­seen

Ener­gia­re­mont­tien aika on nyt. Kokoo­muk­sen tavoit­teena on, että öljyllä eril­lis­läm­mi­te­tyt talot ja kiin­teis­töt siir­ty­vät pääs­töt­tö­mäm­piin ratkai­sui­hin 2020-luvun aikana. Ratkai­su­jen yleis­ty­mi­nen tarvit­see pikaista käde­no­jen­nusta. Pien­ta­lo­jen ener­gia­re­mon­tit ovat järkevä tapa tukea arjen ilmas­to­ys­tä­väl­li­sem­pää elämää. Esimer­kiksi maaläm­pö­pumppu pienen­tää lämmi­tys­ku­luja ja maksaa itsensä nopeasti takai­sin jo muuta­massa vuodessa.

Kokoo­mus ehdot­taa laina­ta­kauk­sia ja koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen laajem­paa käyt­töä, jotta muutos olisi jokai­sen ulot­tu­villa. Uudis­tuk­silla varmis­te­taan, että inves­toin­tien takai­sin­mak­sua­jat lyhe­ne­vät merkit­tä­västi. Näin pidämme kaikki mukana.

Ener­gia­re­mont­tien aika on nyt.

Puun pien­poltto tuli­si­joissa ja puukiu­kaissa aiheut­taa Suomessa noin kolman­nek­sen ilmas­tolle ja ihmis­ten tervey­delle haital­li­sista pien­hiuk­kas­pääs­töistä. Suomessa on kehi­tetty inno­vaa­tioita, joilla pien­hiuk­kas­pääs­töjä voidaan vähen­tää ja ilman­laa­tua paran­taa merkit­tä­västi.

  • Koti­ta­lous­vä­hen­nys on kaksin­ker­tais­tet­tava ja laajen­net­tava määrä­ai­kai­sesti myös laitein­ves­toin­tei­hin.
  • Luodaan lainaoh­jelma, jolla taataan talo­yh­tiöi­den ja koti­ta­louk­sien mahdol­li­suus saada laina ener­giain­ves­toin­tei­hin.
  • Tuetaan vähä­hii­listä uudis­ra­ken­ta­mista ja otetaan käyt­töön tuki­muoto asuin­ker­ros­ten vähä­hii­li­sille korjauk­sille. Varmis­te­taan, että raken­nus­jät­teet pääty­vät kier­rä­tyk­seen. Samalla raken­nus­mää­räyk­siä muute­taan niin, että hukka­läm­mön varas­toin­nit otetaan huomioon korjaus­ra­ken­ta­mi­sen yhtey­dessä.
  • Noste­taan ARA:n myön­tä­miä ener­gia-avus­tuk­sia pieni­tu­loi­sille.
  • Raken­nusa­lan työl­li­syyttä tuetaan nosta­malla ARA:n korko­tu­ki­val­tuuk­sia mata­la­suh­dan­teessa.
  • Lisä­tään tietoi­suutta tavoista vähen­tää pien­hiuk­kas­pääs­töjä ja selvi­te­tään mahdol­li­suuk­sia edis­tää puun puhtaam­man ja tehok­kaam­man pala­mi­sen ratkai­su­jen käyt­töön­ot­toa.

4. Tutki­mus ja inno­vaa­tio­toi­min­nan uusi vuosi­kym­men

Edel­lä­kä­vi­jä­rat­kai­su­jen kehit­tä­mi­sen ja käyt­töön­o­ton kautta Suomen myön­tei­nen käden­jälki voi olla monin­ker­tai­nen hiili­ja­lan­jäl­keemme verrat­tuna. Sitou­dumme karsi­maan ympä­ris­tölle haital­li­sia tukia, samalla kun vahvis­tamme puhtaan tekno­lo­gian edis­tys­kul­kua. Uudet ener­gia­tu­ki­pää­tök­set tai inves­toin­ti­tuet on kohdis­tet­tava ainoas­taan pääs­töjä vähen­tä­ville ratkai­suille.

Suomessa on luotu paljon ainut­laa­tui­sia inno­vaa­tioita esimer­kiksi muovin keräyk­seen, erot­te­luun, proses­soin­tiin tai uudel­leen­käyt­töön sekä raken­ta­mi­seen, teks­tii­lei­hin, ener­gia­te­hok­kuu­teen liit­tyen. Inno­vaa­tioi­den kaupal­lis­ta­mi­sessa on vielä otet­ta­vissa aske­leita. EU-rahoi­tuk­sen hake­mi­nen vaatii­kin useim­mi­ten, että hanke on sekä tekni­sesti että talou­del­li­sesti testattu ja että siihen on jo sitou­tu­neena yksi­tyistä sijoi­tus­pää­omaa. Monet muut Euroo­pan maat ovat luoneet EU-rahoi­tuk­sen turvaa­mi­seksi saami­seksi omia hanke­ke­hit­tä­möitä.

Esimer­kiksi maini­tuilla synteet­ti­sillä polt­toai­neilla on mahdol­lista uudis­taa niin maail­man ener­gia-ala kuin liikenne. Lappeen­ran­nassa kyet­tiin todis­ta­maan ensim­mäi­senä maail­massa, että prosessi on tekni­sesti mahdol­li­nen. LUT:N ja VTT:n tutki­ja­ryh­mät kyke­ni­vät teke­mään pilot­ti­lait­teis­toil­laan synteet­tistä bensii­niä ilmasta.

  • Noste­taan tutki­mus-, kehi­tys- ja inno­vaa­tio­ra­hoi­tuk­sen osuus neljään prosent­tiin brut­to­kan­san­tuot­teesta vuoteen 2025 mennessä.
  • Tuetaan synteet­tis­ten polt­toai­nei­den sekä pieny­di­ne­ner­gian tutki­musta ja tuote­ke­hi­tystä osana TKI-inves­toin­teja.
  • Suun­na­taan tukea yritys- ja inno­vaa­tio­po­li­tii­kassa clean­tech-yritys­ten synnyt­tä­mi­seen ja tuke­mi­seen koti­mai­sen hanke­ke­hit­tä­mön kautta.

5. Kestä­vän kasvun vero­uu­dis­tus

Tarvit­semme raken­teel­li­sia uudis­tuk­sia sekä kannus­ti­mia arjen kestä­viin valin­toi­hin. Meidän on tehtävä viimeis­tään nyt vero­tuk­sen koko­nai­suu­dis­tus, jossa vero­tuk­sen pain­opiste siir­re­tään työn ja yrit­tä­mi­sen vero­tuk­sesta hait­to­jen vero­tuk­seen. Euroo­pan komis­sio, Maail­man­pankki ja OECD ovat suosi­tel­leet, että valtiot toteut­tai­si­vat koko­nais­val­tai­sia kestä­vän kehi­tyk­sen vero­uu­dis­tuk­sia pääs­tö­jen vähen­tä­mi­seksi.

Kokoo­mus esitti jo vaih­toeh­to­bud­je­tis­saan vero­uu­dis­tusta, jonka koko­luokka olisi ollut vuosi­ta­solla miljar­din euron suurui­nen.

Kokoo­mus esitti jo vaih­toeh­to­bud­je­tis­saan vero­uu­dis­tusta, jonka koko­luokka olisi ollut vuosi­ta­solla miljar­din euron suurui­nen. Ilmas­to­krii­sin on oltava talous- ja vero­po­li­tii­kan keskiössä. Siksi ehdo­tamme, että halli­tus lähtisi toteut­ta­maan vero­uu­dis­tusta, jonka suuruus olisi vähin­tään­kin miljardi euroa. Esimer­kiksi Sitra on esit­tä­nyt kestä­vän kehi­tyk­sen vero­uu­dis­tuk­sen koko­luo­kaksi jopa seit­se­mää miljar­dia euroa. Muutok­sessa on pidet­tävä kiinni sosi­aa­li­sesta oikeu­den­mu­kai­suu­desta. Koko­nai­suus on toteut­tava niin, että ilmas­to­toi­mien lasku ei jakaannu epärei­lusti.

  • Valmis­tel­laan vero­tuk­sen koko­nai­suu­dis­tus vuoteen 2022 mennessä.

6. Takai­sin kansain­vä­li­siin ilmas­to­pöy­tiin

Koro­na­kriisi on ajanut globaa­lin ilmas­to­diplo­ma­tian tauolle, kun kansal­lis­val­tiot ovat käper­ty­neet vahvem­min sisään­päin. Glasgow’n ilmas­to­ko­kous päätet­tiin siir­tää jo tältä vuodelta seuraa­valle vuodelle ja myös Kunmin­gin biodi­ver­si­teet­ti­ko­kous on siir­ty­nyt myöhem­pään ajan­koh­taan.

Samaan aikaan Suomi ja EU ovat käyn­nis­tä­neet ennen­nä­ke­mät­tö­miä elvy­tys­oh­jel­mia yritys­ten maksu­val­miu­den yllä­pi­tä­mi­seksi. Euroo­pan vihreän kehi­tyk­sen ohjel­man, Green Dealin, ensim­mäi­siä aloit­teita on Euroo­pan vihreän kehi­tyk­sen inves­toin­tioh­jelma ja sen yhtey­dessä perus­tet­tava oikeu­den­mu­kai­sen siir­ty­män meka­nismi ja rahasto. Euroo­pan vihreän kehi­tyk­sen inves­toin­tioh­jel­man tarkoi­tuk­sena on mobi­li­soida vähin­tään 1 000 miljar­dia euroa pääs­tö­jen vähen­tä­mi­seen. Oikeu­den­mu­kai­sen siir­ty­män meka­nis­milla suun­na­taan puoles­taan 100 miljar­din euron arvosta rahoi­tusta alueille, joihin siir­tymä vaikut­taa eniten.

Suomi voi olla ilmas­to­toi­missa edel­lä­kä­vijä ja se on meille myös valtava kaupal­li­nen mahdol­li­suus. Emme kuiten­kaan ratkaise ilmas­ton­muu­tosta omilla toimil­lamme, vaan myös muita maita on edel­ly­tet­tävä teke­mään osansa. Kokoo­mus ajaa pääs­tö­tal­koi­den nopeut­ta­mista Euroo­pan unio­nissa ja kansain­vä­li­sissä ilmas­to­neu­vot­te­luissa.

Suomi voi olla ilmas­to­toi­missa edel­lä­kä­vijä ja se on meille myös valtava kaupal­li­nen mahdol­li­suus.

Tavoit­tee­namme on saat­taa pääs­tö­hin­noit­telu tasolle, jolla se on pääasial­li­nen ohjaus­keino puhtaa­seen ener­gi­aan siir­ty­mi­sessä eril­lis­ten tukien sijaan. Kokoo­muk­sen visio on mahdol­li­sim­man yhte­näi­nen pääs­tö­hin­noit­telu valtioi­den ja hyödyk­kei­den rajo­jen yli. Sitä kohden kulje­taan laajen­ta­malla EU:n pääs­tö­kaup­paa (esim. kiin­teis­tö­jen lämmi­tys ja liikenne) ja pyrki­mällä EU:n ja muiden alueel­lis­ten pääs­tö­kaup­pa­mark­ki­noi­den väli­sen kaupan­käyn­nin mahdol­lis­ta­mi­seen.
Siksi Kokoo­mus kannat­taa EU:n ulko­ra­joille hiili­tul­lien tapai­sia tasaus­me­ka­nis­meja, jotka estä­vät epärei­lun hyödyn sellai­silta tuon­ti­ta­va­roilta, joiden tuotan­non pääs­töistä ei ole maksettu. Hiili­tul­lin kautta voitai­siin myös sitout­taa EU:n ulko­puo­li­sia kaup­pa­kump­pa­neita yhtei­siin globaa­lei­hin ilmas­to­lin­jauk­siin.

  • EU:n vuoden 2030 pääs­tö­jen vähen­tä­mis­ta­voite on nostet­tava 55 prosent­tiin (nyk. 40 % vuoden 1990 tasosta) ja lisä­vä­hen­nys on ohjat­tava pääosin pääs­tö­kaup­pa­sek­to­rille.
  • Otetaan käyt­töön hiili­tul­lit WTO-sään­tö­jen mukai­sesti ja GATTn ympä­ris­tö­poik­keusta sovel­taen.
  • Hyödyn­ne­tään täysi­mää­räi­sesti Euroo­pan vihreän kehi­tyk­sen ohjel­man rahoi­tusin­stru­ment­teja.
  • Huomioi­daan tekno­lo­gia­neut­ra­li­teetti EU:n kestä­vässä rahoi­tuk­sessa.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

9.11.2022

Ryhmä­puhe: Kokoo­mus on valmis puolus­ta­maan suoma­lai­sia maita, vesiä ja omis­ta­juutta

Vuosi 1952 on jäänyt monin tavoin suoma­lais­ten mieliin. Helsin­gissä pidet­tiin olym­pia­lai­set, Armi Kuusela valit­tiin Miss Univer­su­miksi ja raskaat sota­kor­vauk­set saatiin makset­tua. Suomi katsoi eteen­päin.

9.11.2022

Väli­ky­sy­mys­puhe: Päätös­valta Suomen metsistä kuuluu meille suoma­lai­sille

Päätös­valta Suomen metsistä kuuluu meille suoma­lai­sille. Me emme ole valmiita luovut­ta­maan metsä­po­li­tiik­kaa EU:n toimi­val­taan. EU:n yhtei­sen ympä­ris­tö­po­li­tii­kan keinot on valit­tava tavalla, jolla koti­mais­ten metsien vastuul­lista ja kestä­vää käyt­töä ei vaaran­neta.

19.10.2022

Janne Heik­ki­nen: Tehtä­vä­nämme on turvata tule­ville suku­pol­ville puhdas luonto

Arvoisa puhe­mies, moni tässä salissa olija muis­taa, kun ilmasto- ja metsä­kes­kus­te­luumme hiipi huol­ta­kin aiheut­ta­nut maan­käyt­töä koskeva kirjai­nyh­dis­telmä LULUCF. Ja tänään olemme keskus­te­le­massa siitä, mitä uusi maan­käyt­tö­sek­to­rin kirjai­nyh­dis­telmä MISU, eli maan­käyt­tö­sek­to­rin ilmas­to­suun­ni­telma, pitää sisäl­lään.

Skip to content