Talouden talvisota
Julkaistu:
Tilannetta voi osuvasti kuvata talouden talvisodaksi. Meitä uhkaa valtava meistä riippumaton vaara ulkopuolelta ja meidän on taisteltava sitä vastaan yhdessä rintamassa, kaikilla käytettävillä olevilla keinoilla. Tavoitteenamme on sellainen torjuntavoitto, jossa vauriot jäävät mahdollisimman pieneksi ja me suomalaiset voimme koettelemuksien jälkeen jatkaa elämäämme kohti parempaa aikaa täynnä toivoa tulevaisuudesta.
Ensi vuosi tulee siis olemaan erittäin vaikea. Laskelmiin liittyvistä valtavista epävarmuuksista johtuen valtiovarainministeriö ei uusimmassa suhdannekatsauksessaan ryhtynyt poikkeuksellisesti tekemään tarkkaa arviota ensi vuoden BKT:n kehityksestä. Kansantalousosaston arvio oli vain, että taloutemme tulee supistumaan.
Synkällä talouspessimismillä ansaitsee nyt helposti älykkään vaikutelman. Ilman vastuuta toimiville tahoille se on myös helppoa. Voi joko jälkeenpäin julistaa olleensa oikeassa tai sitten olla iloisesti yllättynyt. Nyt on helppo vaatia summamutikassa suurimpien kauhuskenaarioiden mukaisia toimia. On kuitenkin parempi toimia ajassa.
Elvytyslääkettä annosteltava oikea määrä
Talouden alamäki ja työttömyyden kasvu ovat oireita kansainvälisestä finanssimarkkinoiden sairaudesta. Sitä pitää lääkitä, jotta vauriot jäävät mahdollisimman pieneksi. Nyt on helppo vaatia kaikki varastossa olevat lääkkeet saman tien käyttöön varmuuden vuoksi. Jos nyt ennen taudinkuvan kehitystä otetaan lääkettä varmuuden vuoksi kolminkertainen määrä lääkärin määräämään verrattuna, voi se myös pahentaa tilannetta. Parempi on lääkitä nyt kunnolla tarpeen mukaan, pitää vaihtoehdot avoimena, kaikki eri lääkkeet käden ulottuvilla ja lääkitä lisää sitä mukaan kuin tieto tulevasta taudinkuvasta kehittyy.
Hallituksen hyvissä ajoin valmisteleman, Euroopan elvyttävimpiin kuuluvan budjetin mittavat toimenpiteet astuvat voimaan Suomessa kahden viikon kuluttua vuoden vaihteessa. Budjettimme elvyttävä vaikutus on samaa luokkaa, mitä EU:n huippukokous vaati muiltakin mailta viime viikolla. Oppositio on tapansa mukaan väittänyt, että hallitus on toimineen myöhässä. Tosiasia on, että olimme päinvas-toin erittäin ajoissa. Jo varhaisessa vaiheessa päätimme käyttää ensi vuoden budjetissa vaalikaudeksi varatun veronalennusvaran lähes kokonaan. Myös valtion menoja kasvatetaan budjetissa 4,5 prosenttia, kun kasvu on ollut viime vuosina noin puolet siitä. Liikennehankkeita käynnistetään enemmän kuin vuosiin. Yrityksille, vientiin ja rakentamiseen on tehty mittavia tukitoimia. Hallitus päättää uusis-ta toimista jo heti tammikuun lopulla, seurattuaan huolella tilanteen kehittymistä.
Hallituksen elvyttävät toimenpiteet koostuvat neljästä eri osasta: Varsinaisesta erittäin elvyttävästä budjetista, marraskuun täydentävästä budjettiehdotuksesta, hallituspuolueiden eduskunnassa tehdyistä kohdennuksista sekä jo tammikuussa päätettävästä lisäbudjetista. SDP on yrittänyt hämätä suomalaisia vertailemalla omia miljardipakettejaan yksittäiseen osaan hallituksen toimista, esimerkiksi vielä val-misteilla olevaan lisäbudjettiin. Sellainen on vain tahallisen sekaannuksen aiheuttamista kotirintamalla kun pitäisi olla yhdessä rintamassa torjumassa ulkopuolista uhkaa. Myös opposition hyvät ehdotukset ovat kullanarvoisia ja otetaan huomioon. Ensin on kuitenkin lopetettava vääristely ja kansalaisten turha hämmentäminen.
Työpaikkoja turvataan yritysrahoituksella
Vaikka elvytyksestä puhutaan paljon, on se kuitenkin vain lääkettä sairauden oireisiin. Kansainvälisen finanssikriisin sairaus on pysäyttänyt Suomessakin rahahanat monelta muuten terveeltä, vastuulliselta ja työllistävältä yritykseltä. Vaikka kotimaiset pankit ovat kasvattaneet sen seurauksena yritysrahoitus-taan kymmenillä prosenteilla, ei se ole vielä riittänyt paikkaamaan rahoituksen aukkoa. Hallitus tekee hartiavoimin työtä, jotta pankkiemme on mahdollisuus saada valtion takuulla lisärahaa markkinoilta ja mahdollisesti myös suorana valtion pääomatukena. Olemme jo saaneet EU-tasolta vaatimuksiemme mukaisia uudistuksia aikaan ja tuo työ jatkuu. Näin voimme paikata yritysten rahoitusvajetta, jonka kansainvälisten rahahanojen nopea tyrehtyminen on aiheuttanut. Terveitten ja vastuullisten yritysten toimintakunnosta huolehtiminen on parasta mahdollista työtä suomalaisten työpaikkojen ja hyvinvoin-nin turvaamiseksi.
Vääristelyä vähättelyväitteillä
Oppositio on yrittänyt väittää, että minä tai hallitus emme ole olleet tilanteen tasalla ja ymmärtäneet kriisin vakavuutta. Katsotaanpa miten olen eduskunnalle taloustilannetta arvioinut. Kerroin jo budjetin lähetepuheen alussa eduskunnalle syyskuussa: ?Maailmantalous vetää Suomeakin mukanaan alaspäin ja myös Suomessa tullaan näkemään ikäviä lukuja. Tavallisilla suomalaisilla on ollut perustellusti huoli tulevaisuudesta.?
Jo vuosi sitten, 17.12.2007, eduskuntakeskustelussa pääministerin ilmoituksesta vakausohjelmasta, kerroin: ?Luottamuspula on erittäin suuri. Itse olen aika pessimistinen koskien elinkeinoelämän luottamusta, joka näkyy todennäköisesti myös Euroopassa vähenevänä investointitasona ensi vuoden (2008) aikana, mutta enpäs osaa sen tarkempaa siitä sanoa. Ei kukaan näytä tällä hetkellä osaavan, mutta miinusmerkkiset vaikutukset reaalitalouteen tulevat olemaan tosiasia.? Tuossa vaiheessa vuosi sitten opposition vaati vielä eduskunnassa miljardiluokan pysyviä menoja tuulentuomien myyntivoit-toverotulojen varaan.
SDP on myös ?taantuman vähättely? väitteissään viitannut 3.10. julkaistuun MTV3:n nettikolumniini ?Talousrealismia pessimismin tai optimismin sijaan?. Tuossa kolumnissa kirjoitin heti alussa: ?Olen toistuvasti kertonut, että maailmantalous vetää Suomeakin mukanaan alaspäin. Olen myös toistuvasti sanonut, että Suomessakin tullaan näkemään rumia lukuja. En pidä näitä kovin optimistisina tai positiivisina lausuntoina.?
Torjuntataistelussa tarvitaan yhtenäistä kansakuntaa
Meillä on valtava urakka torjuessamme ulkopäin vyöryvää talouden talvisotaa. Nyt on väärä aika heitellä vääriä väitteitä ja tehdä pikkunäppärää oppositiopolitiikkaa. Soisin kaikkien torjuntatalkoisiin kannanotoillaan mukaan haluavien ottavan aluksi selvää tosiasioista ensi vuoden budjetin elvyttävyy-destä ennen kuin arvioivat sen riittävyyttä. Nyt tarvitaan yhteinen tilannekuva, oikein ajoitetut ja oikein mitoitetut toimenpiteet. Suomella on kaikki edellytykset selvitä vaikeasta tilanteestamme muita vähäisemmin vaurioin. Silloin meillä on mahdollisuus olla myös etujoukoissa uutta kasvua luomassa. Siihen tarvitaan yksituumaisuutta ja yhteistyötä, ei veneenkeikuttamista. Jokainen voi osallistua torjuntatalkoisiin. Jos työpaikka on turvattu ja elämässä ei ole suuria riskejä, tulevat käytettävissä olevat re-aalitulot kasvamaan ensi vuonna huippuvauhtia. Niillä on syytä ostaa suomalaisia tuotteita ja palveluita ja siten pitää kotimaisen talouden pyörät pyörimässä kansainvälisen myllerryksen ajan. Yksituumaisina ja yhteistyöllä me suomalaiset olemme ennenkin vaikeissa paikoissa pärjänneet. Vain niin me pärjäämme nytkin.