Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / EU / Ryhmä­puhe: Kokoo­mus on valmis puolus­ta­maan suoma­lai­sia maita, vesiä ja omis­ta­juutta

Ryhmä­puhe: Kokoo­mus on valmis puolus­ta­maan suoma­lai­sia maita, vesiä ja omis­ta­juutta

Julkaistu:

Kokoo­muk­sen ryhmä­puhe, puhuja ed. Sankelo (5 min) /​ Väli­ky­sy­mys halli­tuk­sen EU-vaikut­ta­mi­sen laimin­lyön­neistä ennal­lis­ta­mis­a­se­tuk­sessa 9.11.2022

Vuosi 1952 on jäänyt monin tavoin suoma­lais­ten mieliin. Helsin­gissä pidet­tiin olym­pia­lai­set, Armi Kuusela valit­tiin Miss Univer­su­miksi ja raskaat sota­kor­vauk­set saatiin makset­tua. Suomi katsoi eteen­päin.

Suoma­lai­sella maaseu­dulla raivat­tiin peltoa asutus­ti­loille ja metsiä hoidet­tiin kasvu­kun­toon. Koti­ti­lal­lani Frän­ti­lässä Ilo-hevo­nen veti Fiskars 10 -auroja. Koneel­lis­tu­mi­sen vuodet olivat edessä ja suoma­lai­sen hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan raken­ta­mi­nen laitet­tiin vauh­tiin.

Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä arvos­taa vuoden 1952 merk­ki­ta­pah­tu­mia, raivaa­ja­su­ku­pol­ven työtä ja Ilo-hevo­sen työpa­nosta suoma­lai­sen ruuan­tuo­tan­non ja metsä­ta­lou­den kehit­tä­mi­sessä. Emme kuiten­kaan näe järke­vänä, että nyky­ai­kaista suoma­laista maa- ja metsä­ta­loutta voitai­siin Euroo­pan Unio­nin ennal­lis­ta­mis­a­se­tuk­sen hengen mukai­sesti palaut­taa vertai­lu­vuo­den 1952 tasolle. 

Meidän on haet­tava uusia tapoja viljellä ja varjella maita, metsiä ja vesiämme. Suoma­lai­nen maan­vil­je­lijä ja metsä­no­mis­taja näkee hyödyt, mitä terve luonto antaa. He ovat myös lisän­neet luon­non­hoi­to­toi­mia ja luon­non­suo­je­lua.

Meillä on käytössä esimer­kiksi maano­mis­ta­jien vapaa­eh­toi­suu­teen perus­tu­vat METSO- ja Helmi-ohjel­mat sekä kestä­vän metsä­ta­lou­den rahoit­ta­mis­lain luon­non­hoi­to­toi­met, joihin metsä­no­mis­ta­jat voivat hakea tukea. Suoma­lai­seen kestä­vään metsä­ta­lou­teen kuuluu aina osana myös luon­non­hoito.

Minis­te­rit Kurvi­nen ja Saarikko ja koko halli­tus eivät kuiten­kaan ole luot­ta­neet suoma­lai­siin metsä­no­mis­ta­jiin hyväk­syes­sään EU-minis­te­ri­va­lio­kun­nassa linjan, että Suomi kannat­taa EU:n ennal­lis­ta­mis­a­se­tusta. Pöyris­tyt­tä­vää.

Arvoisa puhe­mies,

Ennal­lis­ta­mis­a­se­tus puut­tuu Suomen metsä­po­li­tiik­kaan kohtuut­to­masti. Ei ole oikeu­den­mu­kaista, että Suomi kantaa huomat­ta­vasti suurem­man vastuun ennal­lis­ta­mis­a­se­tuk­sen toimeen­pa­non velvol­li­suuk­sista ja kustan­nuk­sista kuin muut EU:n jäsen­maat. Kyse ei ole, että vastus­tamme luon­non tilan paran­ta­mista vaan siitä, miten se aiotaan tehdä. Ennal­lis­ta­mis­esi­tys on täynnä kysy­mys­merk­kejä. Tuohon epävar­muu­teen ei pidä syök­syä pää edellä.

Me kokoo­muk­sessa emme ymmärrä, miten halli­tus on voinut ottaa myön­tei­sen kannan näin epäoi­keu­den­mu­kai­selle esityk­selle. Joku on nukku­nut pommiin ja pommi tämä esitys on suoma­lai­sille myös kustan­nuk­sil­taan. Me maksamme komis­sion arvion mukaan tästä vuodessa 170 euroa per henkilö. Saksa­lai­nen maksaa alle kaksi euroa. Halli­tus, onko tämä teistä oikeu­den­mu­kaista?

Nyt puhu­taan 600 000 suoma­lai­sen metsä­no­mis­ta­jan omai­suu­desta. Olisi kaap­paus romut­taa omis­ta­jan päätän­tä­valta ja rajoit­taa omis­tusoi­keutta – siitä­hän tässä on kyse. Halli­tuk­sen pitäisi kiit­tää metsä­no­mis­ta­jia siitä, että he ovat panos­tuk­sil­laan mahdol­lis­ta­neet metsien kasvun ja käytön lisäyk­sen.

Mitä tekee halli­tus? Kiitok­sen asemasta tarjolla on kuri­tusta.

Uskot­teko, että kreik­ka­lai­set suos­tui­si­vat, jos komis­sio esit­täisi kohtuut­to­mia rajoi­tuk­sia olii­vi­vil­jel­mille? Suos­tui­si­vatko italia­lai­set maksa­maan, jos komis­sio esit­täisi lisä­kus­tan­nuk­sia viinin­vil­je­lyyn? Suos­tui­si­vatko rans­ka­lai­set, jos komis­sio esit­täisi maata­lous­mai­den ennal­lis­ta­mista ajalle, jolloin maa vasta aloitti maata­lous­tuo­tan­non. 

Voin kertoa: eivät varmasti suos­tuisi!

Arvoisa puhe­mies,

Halli­tuk­sen kanta on ollut leväl­lään puoli vuotta asiassa, joka on tärkeämpi meille kuin yhdel­le­kään toiselle jäsen­maalle. Ei halli­tus voi käydä komis­sion suun­taan keskus­te­luja niin, että linja riip­puu siitä, kuka puhuu. Minis­teri Ohisalo puhuu toista ja minis­teri Kurvi­nen toista. 

Linjat­to­muus on aiheut­ta­nut myös sen, ettei kaik­kia väli­neitä vaikut­ta­mi­seksi ole käytetty. Esimer­kiksi tois­si­jai­suus­huo­mau­tuk­sen teke­mi­nen olisi tuonut esille, että komis­sio menee liian pitkälle. Ruot­sin kanta tämä oli. Mutta ei Suomen, halli­tus on jättä­nyt asian hoita­matta.

Kokoo­muk­sen linja on selvä. Me emme hyväksy ennal­lis­ta­mis­a­se­tusta. Suomen metsät ja niiden kestävä käyttö ovat ratkaisu ilmas­ton­muu­tok­sen torjun­nassa. Voimme omilla keinoil­lamme paran­taa luon­non tilaa, mutta emme voi museoida metsiämme.

Mistä kumpuaa halli­tuk­sen usko ulkoi­sen ylival­lan viisau­teen?

Arvoi­sat kolle­gat täällä salissa!

Luke­kaa väli­ky­sy­myk­semme tark­kaan. Luke­kaa halli­tuk­selle esite­tyt kysy­myk­set ja vastat­kaa käsi sydä­mellä, kanna­tat­teko väli­ky­sy­myk­semme linjaa vastus­taa EU:n ennal­lis­ta­mis­a­se­tusta ja pitää metsä­po­li­tiikka kansal­li­sena - vai halli­tuk­sen linjaa kannat­taa ennal­lis­ta­mis­a­se­tusta ja luovut­taa päätös­valta Brys­se­liin? Raaka työ on jäänyt halli­tuk­selta teke­mättä.

Suoma­lai­set halua­vat, että linja­muu­tos ennal­lis­ta­mis­a­se­tuk­seen tehdään tässä ja nyt. Kokoo­mus on valmis puolus­ta­maan suoma­lai­sia maita, vesiä ja omis­ta­juutta. Onko halli­tus?

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

13.3.2024

Petteri Orpo: “Se, miten toimimme tänään määrit­tää suku­pol­vemme perin­nön”

Päämi­nis­teri Petteri Orpon puhui Euroo­pan parla­men­tin täysis­tun­noissa Stras­bour­gissa 13.3.2024. Puhe muutos­va­rauk­sin. Alku­pe­räi­nen puhe pidetty englan­niksi. Arvoisa puhe­mies, hyvä Roberta, arvoi­sat Euroo­pan

4.9.2023

Janne Jukkola ja Teemu Kinnari: “Osta­malla suoma­laista ruokaa tuet huol­to­var­muutta”

Janne Jukkola Olen koko ikäni ollut teke­mi­sissä koti­mai­sen ruoan­tuo­tan­non parissa. Maito­ti­lalla kasva­neena ja meijeri-yrit­­tä­­jänä Jukko­lan Juus­to­lassa olen oppi­nut arvos­ta­maan työn­te­koa,

30.7.2023

Sirpa Pieti­käi­nen: Moderni orjuus on todel­li­suutta myös Euroo­passa

Toisin kuin histo­rian­kir­joista voisi usein päätellä, orjuus ei loppu­nut 1800-luvulla, kun orja­kauppa vaiheit­tain kiel­let­tiin. Maail­massa on edel­leen orjuutta, joka on

Skip to content