Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Sirpa Pieti­käi­nen: Moderni orjuus on todel­li­suutta myös Euroo­passa

Sirpa Pieti­käi­nen: Moderni orjuus on todel­li­suutta myös Euroo­passa

Julkaistu:

Toisin kuin histo­rian­kir­joista voisi usein päätellä, orjuus ei loppu­nut 1800-luvulla, kun orja­kauppa vaiheit­tain kiel­let­tiin. Maail­massa on edel­leen orjuutta, joka on vain saanut uusia muotoja. Nyky­päi­vän orjuus voi olla esimer­kiksi pakko­työtä, ihmis­ten hyväk­si­käyt­töä pros­ti­tuu­tiossa tai kaupal­li­sen seksin alalla, seksior­juutta, pakkoa­vio­liit­toja, lapsi­kaup­paa, elin­kaup­paa tai hyväk­si­käyt­töä rikol­li­sessa toimin­nassa.

Tänään viete­tään kansain­vä­listä ihmis­kau­pan päivää. Ihmis­kauppa ei ole mikään kaukai­nen asia, vaan se kosket­taa voimak­kaasti myös Euroo­pan unio­nia ja Suomea. Ihmis­kauppa vaikut­taa melkein jokai­seen maahan joko ihmis­kau­pan lähtö-, läpi­kulku- tai kohde­maana.

EU:ssa tunnis­te­taan vuosit­tain tuhan­sia ihmis­kau­pan uhreja. Vuonna 2021 yli 3000 ihmis­kaup­paan syyl­lis­ty­nyttä rikol­lista pidä­tet­tiin. Tämä on kuiten­kin vain jäävuo­ren huippu. Todel­li­sen uhri­mää­rän on arvioitu olevan vähin­tään viisin-, ja jopa kymmen­ker­tai­nen tunnis­tet­tui­hin tapauk­siin verrat­tuna. Myös maail­man­laa­jui­sesti valtiot havait­se­vat ja tilas­toi­vat enem­män uhreja ja tuomit­se­vat ihmis­kaup­piaita enem­män kuin koskaan ennen.

“Liian moni ihmis­kau­pan uhri on yhä näky­mä­tön”

Ihmis­kau­pan kasvot tule­vat näky­viksi Euroo­passa esimer­kiksi euroop­pa­lai­sissa bordel­leissa, ilmai­seksi teetä­tet­tä­vässä koti­ta­lous­työssä, puoli-ilmai­sessa maata­lous­työssä tai vaik­kapa Suomessa toimi­vissa nepa­li­lai­sissa ravin­to­loissa, jotka ovat teet­tä­neet ilmaista työtä.

Kyse ei myös­kään ole ainoas­taan kolman­sien maiden kansa­lai­sista, vaan myös EU-kansa­lai­nen voi joutua ihmis­kau­pan uhriksi. Euro­po­lin mukaan EU-viran­omai­set ovat havain­neet EU:n sisäis­ten ihmis­kau­pan uhrien määrän jatku­vasti kasva­van. Viran­omai­silla on kuiten­kin myös usein hanka­luuk­sia ylipää­tään tunnis­taa tilan­teita ihmis­kau­paksi.

Muun muassa näistä syistä unio­nissa aloi­tet­tiin tänä keväänä ihmis­kau­pan ehkäi­se­mistä ja torju­mista sekä ihmis­kau­pan uhrien suoje­le­mista koske­van direk­tii­vin uudis­ta­mi­nen. Liian moni ihmis­kau­pan uhri on yhä näky­mä­tön, ja riski päätyä orjuu­teen rinnas­tet­ta­vaan tilan­tee­seen on liian monessa EU-jäsen­maassa kasva­nut. Viimei­sin surul­li­nen esimerkki on Venä­jän hyök­käys­sota Ukrai­nassa, jota paen­neet sivii­lit, erityi­sesti naiset ja lapset, ovat todis­te­tusti joutu­neet ihmis­kaup­piai­den kynsiin ja hyväk­si­käy­tön uhriksi EU:hun saavut­tu­aan.

“Euroop­pa­lai­siin arvoi­hin kuuluu heikom­masta välit­tä­mi­nen ja vastuun­kan­ta­mi­nen”

EU-lain­sää­dän­nössä onkin vielä teke­mistä: tänä päivänä ihmis­kau­pan uhri ei esimer­kiksi usein­kaan saa pysy­vää oles­ke­lu­lu­paa Euroo­pan alueella, vaan hänet palau­te­taan koti­maa­hansa selvit­tä­mättä kunnolla ihmi­sen tilan­netta. Erilai­sen kunnia­kä­si­tyk­sen vuoksi uhrin alttius ihmis­kaup­paan voi kasvaa palau­tuk­sen jälkeen, ja monet Euroo­pasta palau­te­tut uhrit pääty­vät usein entistä kurjem­piin oloi­hin. Erityi­sen haavoit­tu­vassa asemassa ovat naiset ja lapset.

Euroop­pa­lai­siin arvoi­hin kuuluu heikom­masta välit­tä­mi­nen ja vastuun­kan­ta­mi­nen. Meidän tuli­si­kin kehit­tää ylei­seu­roop­pa­laista toimen­pa­noa vahvis­ta­via meka­nis­meja, joilla suoja­taan hädä­na­lai­sessa tilassa olevia ihmi­siä, ja lisätä Euroo­pan sisäistä viran­omai­syh­teis­työtä niin, että haavoit­tu­vassa tilan­teessa olevalle uhrille taataan turva­paikka unio­nin alueella.

Ihmis­kau­pan torjun­nassa, kuten kaikilla poli­tii­kan alueilla ylipää­tään, meitä sito­vat paitsi kansain­vä­li­set normit ja sopi­muk­set myös eetti­set normit ja ylei­sin­hi­mil­li­syys. Vaikka ihmi­nen ei ole jonkun tietyn maan kansa­lai­nen, hän on silti ihmi­nen, jolle kuulu­vat ihmi­soi­keu­det.

“Ihmis­kauppa on tällä hetkellä tuot­te­lias bisnes”

Paran­taak­semme ihmis­kau­pan uhreiksi joutu­nei­den tilan­netta meidän on sitou­dut­tava ihmi­soi­keuk­sien täysi­mit­tai­seen kunnioit­ta­mi­seen ja toteut­ta­mi­seen: takaamme aivan jokai­selle ihmi­selle ihmi­sar­voi­sen elämän. Se ei tarkoita ainoas­taan syrji­mät­tö­myy­den peri­aat­teen passii­vista kunnioit­ta­mista, vaan vaatii myös aktii­vista toimin­taa niiden estei­den ja käytän­tö­jen pois­ta­mi­seksi, jotka tosia­sial­li­sesti riis­tä­vät joil­ta­kin ihmi­siltä ihmi­soi­keu­det ja ihmi­sar­voi­sen elämän. Kaikilla puolueilla ja poli­tii­kassa ylipää­tään tulee olla tämä yleis­maa­il­mal­li­nen velvoite. Tätä peri­aa­tetta toivon hartaasti myös Suomen halli­tuk­sen ja jokai­sen minis­te­rin noudat­ta­van.

Olemme kaikki vähem­mis­töjä suhteessa muihin. Jos emme pidä huolta ihmi­soi­keuk­sien noudat­ta­mi­sen perus­pe­ri­aat­teista ja oikeus­val­tiosta, meille itsel­lem­me­kin voi jossain vaiheessa käydä huonosti.

Ihmis­kauppa on tällä hetkellä tuot­te­lias bisnes. Ihmis­kaup­piai­den arvioi­daan tako­van vuosit­tain maail­man­laa­jui­sesti noin 29 miljar­din euron voitot. Tämän on loput­tava parem­malla lain­sää­dän­nöllä, yhtei­sellä toimin­nalla ja vahvis­te­tulla ihmi­soi­keuk­sien kunnioit­ta­mi­sella EU:ssa.

Kirjoit­taja on kokoo­muk­sen euro­par­la­men­taa­rikko.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

28.9.2024

Kokoo­mus nimitti Timo Elon uudeksi puolue­sih­tee­riksi

Kokoo­muk­sen puolue­val­tuusto on nimit­tä­nyt Timo Elon uudeksi puolue­sih­tee­riksi. Hän on toimi­nut puolu­een hallin­to­pääl­lik­könä vuodesta 2012. Puolue­hal­li­tus hyväk­syi aiem­min lauan­taina myös useita henki­lö­vah­vis­tuk­sia

24.9.2024

Suomella on edes­sään hyvä tule­vai­suus, kun jatkamme talou­temme uudis­ta­mista

Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män puheen­joh­taja Matias Mart­ti­sen pitämä ryhmä­pu­heen­vuoro edus­kun­nan budjet­ti­kes­kus­te­lussa 24.9. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Suoma­lai­nen hyvin­voin­tiyh­teis­kunta seisoo veden­ja­ka­jalla. Sen talou­del­li­nen pohja

23.8.2024

Kokoo­muk­sen kunta- ja alue­po­liit­ti­nen kannan­otto

Puolue­ko­kouk­sessa 14.-16.6.2024 hyväk­sytty kannan­otto Kunnissa ja kaupun­geissa syntyy tule­vai­suus Kunnat ja kaupun­git ovat siir­ty­neet uuteen aikaan. Katse on nyt kohdis­tettu

Skip to content