Kokoo­muk­sen ryhmä­puhe, puhuja ed. Sankelo (5 min) /​ Väli­ky­sy­mys halli­tuk­sen EU-vaikut­ta­mi­sen laimin­lyön­neistä ennal­lis­ta­mis­a­se­tuk­sessa 9.11.2022

Vuosi 1952 on jäänyt monin tavoin suoma­lais­ten mieliin. Helsin­gissä pidet­tiin olym­pia­lai­set, Armi Kuusela valit­tiin Miss Univer­su­miksi ja raskaat sota­kor­vauk­set saatiin makset­tua. Suomi katsoi eteen­päin.

Suoma­lai­sella maaseu­dulla raivat­tiin peltoa asutus­ti­loille ja metsiä hoidet­tiin kasvu­kun­toon. Koti­ti­lal­lani Frän­ti­lässä Ilo-hevo­nen veti Fiskars 10 -auroja. Koneel­lis­tu­mi­sen vuodet olivat edessä ja suoma­lai­sen hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan raken­ta­mi­nen laitet­tiin vauh­tiin.

Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä arvos­taa vuoden 1952 merk­ki­ta­pah­tu­mia, raivaa­ja­su­ku­pol­ven työtä ja Ilo-hevo­sen työpa­nosta suoma­lai­sen ruuan­tuo­tan­non ja metsä­ta­lou­den kehit­tä­mi­sessä. Emme kuiten­kaan näe järke­vänä, että nyky­ai­kaista suoma­laista maa- ja metsä­ta­loutta voitai­siin Euroo­pan Unio­nin ennal­lis­ta­mis­a­se­tuk­sen hengen mukai­sesti palaut­taa vertai­lu­vuo­den 1952 tasolle. 

Meidän on haet­tava uusia tapoja viljellä ja varjella maita, metsiä ja vesiämme. Suoma­lai­nen maan­vil­je­lijä ja metsä­no­mis­taja näkee hyödyt, mitä terve luonto antaa. He ovat myös lisän­neet luon­non­hoi­to­toi­mia ja luon­non­suo­je­lua.

Meillä on käytössä esimer­kiksi maano­mis­ta­jien vapaa­eh­toi­suu­teen perus­tu­vat METSO- ja Helmi-ohjel­mat sekä kestä­vän metsä­ta­lou­den rahoit­ta­mis­lain luon­non­hoi­to­toi­met, joihin metsä­no­mis­ta­jat voivat hakea tukea. Suoma­lai­seen kestä­vään metsä­ta­lou­teen kuuluu aina osana myös luon­non­hoito.

Minis­te­rit Kurvi­nen ja Saarikko ja koko halli­tus eivät kuiten­kaan ole luot­ta­neet suoma­lai­siin metsä­no­mis­ta­jiin hyväk­syes­sään EU-minis­te­ri­va­lio­kun­nassa linjan, että Suomi kannat­taa EU:n ennal­lis­ta­mis­a­se­tusta. Pöyris­tyt­tä­vää.

Arvoisa puhe­mies,

Ennal­lis­ta­mis­a­se­tus puut­tuu Suomen metsä­po­li­tiik­kaan kohtuut­to­masti. Ei ole oikeu­den­mu­kaista, että Suomi kantaa huomat­ta­vasti suurem­man vastuun ennal­lis­ta­mis­a­se­tuk­sen toimeen­pa­non velvol­li­suuk­sista ja kustan­nuk­sista kuin muut EU:n jäsen­maat. Kyse ei ole, että vastus­tamme luon­non tilan paran­ta­mista vaan siitä, miten se aiotaan tehdä. Ennal­lis­ta­mis­esi­tys on täynnä kysy­mys­merk­kejä. Tuohon epävar­muu­teen ei pidä syök­syä pää edellä.

Me kokoo­muk­sessa emme ymmärrä, miten halli­tus on voinut ottaa myön­tei­sen kannan näin epäoi­keu­den­mu­kai­selle esityk­selle. Joku on nukku­nut pommiin ja pommi tämä esitys on suoma­lai­sille myös kustan­nuk­sil­taan. Me maksamme komis­sion arvion mukaan tästä vuodessa 170 euroa per henkilö. Saksa­lai­nen maksaa alle kaksi euroa. Halli­tus, onko tämä teistä oikeu­den­mu­kaista?

Nyt puhu­taan 600 000 suoma­lai­sen metsä­no­mis­ta­jan omai­suu­desta. Olisi kaap­paus romut­taa omis­ta­jan päätän­tä­valta ja rajoit­taa omis­tusoi­keutta – siitä­hän tässä on kyse. Halli­tuk­sen pitäisi kiit­tää metsä­no­mis­ta­jia siitä, että he ovat panos­tuk­sil­laan mahdol­lis­ta­neet metsien kasvun ja käytön lisäyk­sen.

Mitä tekee halli­tus? Kiitok­sen asemasta tarjolla on kuri­tusta.

Uskot­teko, että kreik­ka­lai­set suos­tui­si­vat, jos komis­sio esit­täisi kohtuut­to­mia rajoi­tuk­sia olii­vi­vil­jel­mille? Suos­tui­si­vatko italia­lai­set maksa­maan, jos komis­sio esit­täisi lisä­kus­tan­nuk­sia viinin­vil­je­lyyn? Suos­tui­si­vatko rans­ka­lai­set, jos komis­sio esit­täisi maata­lous­mai­den ennal­lis­ta­mista ajalle, jolloin maa vasta aloitti maata­lous­tuo­tan­non. 

Voin kertoa: eivät varmasti suos­tuisi!

Arvoisa puhe­mies,

Halli­tuk­sen kanta on ollut leväl­lään puoli vuotta asiassa, joka on tärkeämpi meille kuin yhdel­le­kään toiselle jäsen­maalle. Ei halli­tus voi käydä komis­sion suun­taan keskus­te­luja niin, että linja riip­puu siitä, kuka puhuu. Minis­teri Ohisalo puhuu toista ja minis­teri Kurvi­nen toista. 

Linjat­to­muus on aiheut­ta­nut myös sen, ettei kaik­kia väli­neitä vaikut­ta­mi­seksi ole käytetty. Esimer­kiksi tois­si­jai­suus­huo­mau­tuk­sen teke­mi­nen olisi tuonut esille, että komis­sio menee liian pitkälle. Ruot­sin kanta tämä oli. Mutta ei Suomen, halli­tus on jättä­nyt asian hoita­matta.

Kokoo­muk­sen linja on selvä. Me emme hyväksy ennal­lis­ta­mis­a­se­tusta. Suomen metsät ja niiden kestävä käyttö ovat ratkaisu ilmas­ton­muu­tok­sen torjun­nassa. Voimme omilla keinoil­lamme paran­taa luon­non tilaa, mutta emme voi museoida metsiämme.

Mistä kumpuaa halli­tuk­sen usko ulkoi­sen ylival­lan viisau­teen?

Arvoi­sat kolle­gat täällä salissa!

Luke­kaa väli­ky­sy­myk­semme tark­kaan. Luke­kaa halli­tuk­selle esite­tyt kysy­myk­set ja vastat­kaa käsi sydä­mellä, kanna­tat­teko väli­ky­sy­myk­semme linjaa vastus­taa EU:n ennal­lis­ta­mis­a­se­tusta ja pitää metsä­po­li­tiikka kansal­li­sena - vai halli­tuk­sen linjaa kannat­taa ennal­lis­ta­mis­a­se­tusta ja luovut­taa päätös­valta Brys­se­liin? Raaka työ on jäänyt halli­tuk­selta teke­mättä.

Suoma­lai­set halua­vat, että linja­muu­tos ennal­lis­ta­mis­a­se­tuk­seen tehdään tässä ja nyt. Kokoo­mus on valmis puolus­ta­maan suoma­lai­sia maita, vesiä ja omis­ta­juutta. Onko halli­tus?

Lisää sisältöä samassa kategoriassa