Ajoin hiljat­tain Sallasta Rova­nie­melle ja eteen tuli beige auto, jossa oli sivulla punai­set ristit. Auto oli oudon näköi­nen, selvästi armei­jan auto mutta ei Suomen armei­jan. Auto hidas­teli Lapin huono­kun­toi­sella tiellä. Se oli Yhdys­val­to­jen armei­jan huol­toa­jo­neuvo.  

Lapissa on tällä hetkellä Naton jouk­ko­jen Nort­hern Forest 24 -tais­te­lu­har­joi­tus. Harjoi­tus­jou­kon koko­nais­vah­vuus on lähes 7000 henki­löä, joista ulko­maa­lais­ten soti­lai­den osuus on useita tuhan­sia. Nato-joukot näky­vät ja kuulu­vat Lapissa. Rova­nie­mellä kadulla tulee vastaan yhdys­val­ta­lai­sia soti­laita, jotka yllä­pi­tä­vät matkai­luse­son­gin jälkeistä kansain­vä­listä tunnel­maa.

Onko EU:lla roolia Euroo­pan puolus­ta­mi­sessa, kun miltei kaikki EU:n jäsen­maat ovat jäse­niä myös Natossa? Ainoas­taan neljä EU:n jäsen­maata, Irlanti, Itävalta, Kypros ja Malta ei kuulu Nato-maihin. Nato on siis hyvin vahvasti läsnä Euroo­passa.

Tarvit­semme kuiten­kin edel­leen Euroo­pan unio­nia. Euroo­pan unioni takaa meidän turval­li­suut­tamme joka päivä. Nato puolus­taa silloin, kun turval­li­suu­temme on mennyt rikki.

“EU on turval­li­suusyh­teisö, Nato puolus­tusyh­teisö”

Suomi on ollut nyt hieman yli vuoden Naton jäsen­maa mutta Suomessa on ollut aikai­sem­min­kin kansain­vä­li­siä tais­te­lu­har­joi­tuk­sia. Olem­me­han me olleet vuosia yhteen­so­pi­via Naton kanssa ennen jäse­nyyt­tä­kin.

Nato-jäse­nyy­den myötä herää­kin kysy­mys EU:n roolista turval­li­suus- ja puolus­tus­po­li­tii­kassa. Onko EU:lla roolia Suomen puolus­tuk­sessa, kun olemme Naton jäse­niä ja Nato-joukot näky­vät niin laajasti meidän lappi­lais­ten arjessa?

Saamme Euroo­pan unio­nista tukea monin tavoin turval­li­suu­den yllä­pi­tä­mi­seen. Euroo­pan unio­nin raja­val­von­ta­vi­rasto Fron­tex turvaa meidän ulko­ra­jo­jamme. Fron­tex oli myös Sallassa viime talven raja­krii­sin­ai­kana.  Raja­tur­val­li­suutta voimme paran­taa konkreet­ti­sesti panos­ta­malla Fron­texin kalus­toon ja henki­lös­tön määrän kasvat­ta­mi­seen.

Lisäksi EU:lta voimme saada tukea liiken­nein­fran paran­ta­mi­seen, joka edis­tää soti­laal­lista liik­ku­vuutta ja takaa huol­to­var­muutta, jos Itämeri on uhat­tuna. Yksi vaih­toehto olisi­kin rauta­tie­yh­teyk­sien paran­ta­mi­nen Pohjois-Suomesta Atlan­tille esimer­kiksi Ruot­sin kautta Narvi­kiin.

EU:sta saamme siis tukea ulko­ra­jo­jen turvaa­mi­seen, soti­laal­li­seen logis­tiik­kaan, puolus­tus­teol­li­suu­den tuke­mi­seen ja tutki­muk­sen rahoi­tuk­seen. EU:lla on myös oma puolus­tus­teol­li­suus­stra­te­gia, jonka ajatuk­sena on vahvis­taa EU:n sisäistä puolus­tus­teol­li­suutta ja kannus­taa jäsen­maita puolus­tus­tar­vik­kei­den yhteis­han­kin­taan ja puolus­tus­tar­vik­kei­den tuotan­toon.

Onneksi Suomi on jäsen sekä EU:ssa että Natossa. Molem­mista on meille suoma­lai­sille hyötyä.

Lapin elin­kei­no­jen eli kolmen ämmän, malmien, metsien ja matkai­lun lisäksi meiltä taitaa löytyä nyt uusi, neljäs ämmä, joka on kaik­kein ajan­koh­tai­sin. Mili­tary.

Kirjoit­taja Annika Sipola on kokoo­muk­sen euro­vaa­lieh­do­kas ja yrit­täjä.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa