Kokoomus.fi
Grahn-Laasonen: Suomi tarvitsee ilmas­to­he­rä­tyksen

Grahn-Laasonen: Suomi tarvitsee ilmas­to­he­rä­tyksen

Julkaistu: 12.12.14 Uutiset

Terveiset Liman ilmas­to­ko­kouk­sesta Perusta! Täällä on valmis­teltu kahden viikon ajan kattavaa kansain­vä­listä ilmas­to­so­pi­musta.

Parhaillaan käsillä ovat kokouksen viime hetket, joiden aikana ratkaistaan pohja ensi vuoden neuvot­te­luiden onnis­tu­mi­selle. Ensi joulu­kuussa Parii­sissa on tarkoitus solmia koko maailman kattava ilmas­to­so­pimus. Jos Perussa epäon­nis­tutaan, Pariisin sopimuksen aikaan­saa­minen vaarantuu, sillä liian monia asioita ei voi jäädä auki ennen viimeistä kokousta.

Ilmas­ton­muu­toksen pysäyt­tä­mi­seksi maailma tarvitsee kunnian­hi­moisen ilmas­to­so­pi­muksen. Jos emme toimi, ilmaston lämpe­ne­minen johtaa peruut­ta­mat­tomiin muutoksiin elinym­pä­ris­tös­sämme. Töitä sopimuksen eteen tehdäänkin hartia­voimin täällä Perussa.

Liman kokouk­sessa tavoit­teena on päästä sopuun Pariisin sopimuksen keskei­sim­mistä elemen­teistä, kansal­listen panosten käsit­te­lystä vuonna 2015 ja panosten yhtey­dessä annet­tavien tietojen vaati­muk­sista.

Kansal­liset panokset tarkoit­tavat sitä, mitä kukin maa on valmis tuomaan yhteiseen sopimus­pöytään. Limassa käydään neuvot­teluja siitä, voivatko panokset olla päästö­vä­hen­nys­ta­voit­teiden lisäksi ilmas­ton­muu­tokseen sopeu­tu­miseen tähtääviä toimia ja lupauksia rahoi­tuk­sesta.

Kokouk­sella on ollut hyvä pohjavire, sillä useat maat ovat ilmoit­taneet sitou­muk­sistaan vihreään ilmas­to­ra­hastoon, ja tavoi­teltu 10 miljardia USA:n dollaria on ylitetty. Suomi on ilmoit­tanut jo aikai­semmin osallis­tu­mi­sestaan rahastoon 80 miljoo­nalla eurolla.

EU, Kiina ja Yhdys­vallat kertoivat ennen kokousta päästö­ta­voit­teistaan, eli perin­teiset asetelmat ovat murtu­massa ja ymmärrys päästö­vä­hen­nysten tarpeesta kasvaa globaa­listi. On kuitenkin hyvin tiedossa, että lisää kunnian­himoa tarvitaan, jos kahden asteen tavoite aiotaan saavuttaa. Tätä myös Suomi on neuvot­te­luissa ajanut.

Suomen avajais­pu­heen­vuo­rossa nostin esille arktisen alueen merki­tyksen ilmas­ton­muu­toksen torjun­nassa. Ilmas­ton­muu­toksen vaiku­tukset arkti­sella alueella, kuten jääpeitteen kutis­tu­minen ja ikiroudan sulaminen, vaikut­tavat meren­pinnan nousuun globaa­listi. Toin esille myös Liman kokouksen onnis­tu­misen tärkeyden, Suomen 80 miljoonan euron sitou­muksen vihreään ilmas­to­ra­hastoon, sukupuolten tasa-arvon huomioon ottamisen sekä clean­techin mahdol­li­suudet.

Viikko on ollut täynnä kokous­ta­mista ja mieleen­pai­nuvia kohtaa­misia. Yksin näistä oli tapaa­minen Al Goren kanssa. Yhdys­valtain entinen varapre­si­dentti Gore on saanut Nobelin rauhan­pal­kinnon työstään ilmas­ton­muu­tos­tie­toi­suuden kasvat­ta­mi­seksi.

Myös elinkei­noelämä on mukana Limassa. World Climate Summit on tärkein vuosit­tainen elinkei­noe­lämän tapahtuma ilmas­to­ko­kouksen yhtey­dessä. Maailma on herää­mässä ilmas­ton­muu­toksen aiheut­tamiin haasteisiin.

Ilmas­ton­muutos on aikamme suurin uhka, mutta samalla se on valtava business­mah­dol­lisuus. Maailma tarvitsee uuden tavan luoda talous­kasvua. Me tarvit­semme ympäristön kannalta kestävää kasvua ja työpaikkoja, ja tämä avaa ennen­nä­ke­mät­tömän kokoluokan markkinat clean­tec­hille.

Clean­techin maail­man­laa­juinen liike­vaihto on jo noin 2000 miljardia euroa. Ympäris­tö­tek­no­logian maail­man­mark­ki­noiden on arvioitu kasvavan tällä hetkellä yli 10 prosenttia vuodessa. Päästöt­tömän tekno­logian ja energiaa säästävien ratkai­sujen kysyntä tulee kasvamaan sitä mukaa kun valtiot sopivat kunnian­hi­moi­sem­mista tavoit­teista.

Clean­tec­hissä suoma­lai­silla yrityk­sillä on etumatkaa esimer­kiksi vesio­saa­mi­sessa, bioenergia- ja biota­lous­tuot­teissa ja materiaali- ja energia­te­hok­kuu­dessa. Meidän pitää jatkaa Suomen clean­techin kärjen terävöit­tä­mistä. Ei kannata tehdä kaikkea vähän, vaan keskittyä ydina­lueisiin.

Suoma­lai­sella cleantech-osaami­sella on kysyntää. Pohjo­lassa tarvitaan kunnon ilmas­to­he­rätys, jotta yritykset pystyi­sivät hyödyn­tämään täysi­mää­räi­sesti puhtaan tekno­logian kasvavat vienti­mark­kinat. Meidän täytyy kertoa osaami­ses­tamme ja pitää ääntä. Kun yritykset ja julki­syh­teisöt maail­malla ajatte­levat clean­techiä, haluan heidän ajatte­levan Suomea.

Maailma on herää­mässä. Tartutaan tilai­suuteen ja tehdään Suomesta aidosti maailman cleantech-kärkimaa. Samalla voimme vaikuttaa siihen, että maapallo säilyy elinkel­poisena tuleville sukupol­ville.

 

Kirjoitus on julkaistu Hämeen Sanomissa 12.12.2014 


Kokoomus.fi