Tervei­set Liman ilmas­to­ko­kouk­sesta Perusta! Täällä on valmis­teltu kahden viikon ajan katta­vaa kansain­vä­listä ilmas­to­so­pi­musta.

Parhail­laan käsillä ovat kokouk­sen viime hetket, joiden aikana ratkais­taan pohja ensi vuoden neuvot­te­lui­den onnis­tu­mi­selle. Ensi joulu­kuussa Parii­sissa on tarkoi­tus solmia koko maail­man kattava ilmas­to­so­pi­mus. Jos Perussa epäon­nis­tu­taan, Parii­sin sopi­muk­sen aikaan­saa­mi­nen vaaran­tuu, sillä liian monia asioita ei voi jäädä auki ennen viimeistä kokousta.

Ilmas­ton­muu­tok­sen pysäyt­tä­mi­seksi maailma tarvit­see kunnian­hi­moi­sen ilmas­to­so­pi­muk­sen. Jos emme toimi, ilmas­ton lämpe­ne­mi­nen johtaa peruut­ta­mat­to­miin muutok­siin elinym­pä­ris­tös­sämme. Töitä sopi­muk­sen eteen tehdään­kin hartia­voi­min täällä Perussa.

Liman kokouk­sessa tavoit­teena on päästä sopuun Parii­sin sopi­muk­sen keskei­sim­mistä elemen­teistä, kansal­lis­ten panos­ten käsit­te­lystä vuonna 2015 ja panos­ten yhtey­dessä annet­ta­vien tieto­jen vaati­muk­sista.

Kansal­li­set panok­set tarkoit­ta­vat sitä, mitä kukin maa on valmis tuomaan yhtei­seen sopi­mus­pöy­tään. Limassa käydään neuvot­te­luja siitä, voivatko panok­set olla pääs­tö­vä­hen­nys­ta­voit­tei­den lisäksi ilmas­ton­muu­tok­seen sopeu­tu­mi­seen tähtää­viä toimia ja lupauk­sia rahoi­tuk­sesta.

Kokouk­sella on ollut hyvä pohja­vire, sillä useat maat ovat ilmoit­ta­neet sitou­muk­sis­taan vihre­ään ilmas­to­ra­has­toon, ja tavoi­teltu 10 miljar­dia USA:n dolla­ria on ylitetty. Suomi on ilmoit­ta­nut jo aikai­sem­min osal­lis­tu­mi­ses­taan rahas­toon 80 miljoo­nalla eurolla.

EU, Kiina ja Yhdys­val­lat kertoi­vat ennen kokousta pääs­tö­ta­voit­teis­taan, eli perin­tei­set asetel­mat ovat murtu­massa ja ymmär­rys pääs­tö­vä­hen­nys­ten tarpeesta kasvaa globaa­listi. On kuiten­kin hyvin tiedossa, että lisää kunnian­hi­moa tarvi­taan, jos kahden asteen tavoite aiotaan saavut­taa. Tätä myös Suomi on neuvot­te­luissa ajanut.

Suomen avajais­pu­heen­vuo­rossa nostin esille arkti­sen alueen merki­tyk­sen ilmas­ton­muu­tok­sen torjun­nassa. Ilmas­ton­muu­tok­sen vaiku­tuk­set arkti­sella alueella, kuten jääpeit­teen kutis­tu­mi­nen ja ikirou­dan sula­mi­nen, vaikut­ta­vat meren­pin­nan nousuun globaa­listi. Toin esille myös Liman kokouk­sen onnis­tu­mi­sen tärkey­den, Suomen 80 miljoo­nan euron sitou­muk­sen vihre­ään ilmas­to­ra­has­toon, suku­puol­ten tasa-arvon huomioon otta­mi­sen sekä clean­tec­hin mahdol­li­suu­det.

Viikko on ollut täynnä kokous­ta­mista ja mieleen­pai­nu­via kohtaa­mi­sia. Yksin näistä oli tapaa­mi­nen Al Goren kanssa. Yhdys­val­tain enti­nen varapre­si­dentti Gore on saanut Nobe­lin rauhan­pal­kin­non työs­tään ilmas­ton­muu­tos­tie­toi­suu­den kasvat­ta­mi­seksi.

Myös elin­kei­noe­lämä on mukana Limassa. World Climate Summit on tärkein vuosit­tai­nen elin­kei­noe­lä­män tapah­tuma ilmas­to­ko­kouk­sen yhtey­dessä. Maailma on herää­mässä ilmas­ton­muu­tok­sen aiheut­ta­miin haas­tei­siin.

Ilmas­ton­muu­tos on aikamme suurin uhka, mutta samalla se on valtava busi­ness­mah­dol­li­suus. Maailma tarvit­see uuden tavan luoda talous­kas­vua. Me tarvit­semme ympä­ris­tön kannalta kestä­vää kasvua ja työpaik­koja, ja tämä avaa ennen­nä­ke­mät­tö­män koko­luo­kan mark­ki­nat clean­tec­hille.

Clean­tec­hin maail­man­laa­jui­nen liike­vaihto on jo noin 2000 miljar­dia euroa. Ympä­ris­tö­tek­no­lo­gian maail­man­mark­ki­noi­den on arvioitu kasva­van tällä hetkellä yli 10 prosent­tia vuodessa. Pääs­töt­tö­män tekno­lo­gian ja ener­giaa sääs­tä­vien ratkai­su­jen kysyntä tulee kasva­maan sitä mukaa kun valtiot sopi­vat kunnian­hi­moi­sem­mista tavoit­teista.

Clean­tec­hissä suoma­lai­silla yrityk­sillä on etumat­kaa esimer­kiksi vesio­saa­mi­sessa, bioener­gia- ja biota­lous­tuot­teissa ja mate­ri­aali- ja ener­gia­te­hok­kuu­dessa. Meidän pitää jatkaa Suomen clean­tec­hin kärjen terä­vöit­tä­mistä. Ei kannata tehdä kaik­kea vähän, vaan keskit­tyä ydin­a­luei­siin.

Suoma­lai­sella clean­tech-osaa­mi­sella on kysyn­tää. Pohjo­lassa tarvi­taan kunnon ilmas­to­he­rä­tys, jotta yrityk­set pystyi­si­vät hyödyn­tä­mään täysi­mää­räi­sesti puhtaan tekno­lo­gian kasva­vat vien­ti­mark­ki­nat. Meidän täytyy kertoa osaa­mi­ses­tamme ja pitää ääntä. Kun yrityk­set ja julki­syh­tei­söt maail­malla ajat­te­le­vat clean­tec­hiä, haluan heidän ajat­te­le­van Suomea.

Maailma on herää­mässä. Tartu­taan tilai­suu­teen ja tehdään Suomesta aidosti maail­man clean­tech-kärki­maa. Samalla voimme vaikut­taa siihen, että maapallo säilyy elin­kel­poi­sena tule­ville suku­pol­ville.

 

Kirjoi­tus on julkaistu Hämeen Sano­missa 12.12.2014 

Lisää sisältöä samassa kategoriassa