Suomesta maailman paras maa lapsille ja perheille – kokoomus.fi
MENU
Suomesta maailman paras maa lapsille ja perheille

Suomesta maailman paras maa lapsille ja perheille

Julkaistu: 20.11.2018 Julkaisut Sivistys Työ

Maailman paras maa lapsille ja perheille

Suomi on hyvä maa lapsille ja perheille. Vasta­syn­ty­neiden eliniä­nodote on maailman kärkeä. Äitien ja lasten hyvin­vointi on maailman toiseksi parasta. Suomi on maailman toiseksi paras maa olla tyttö. Lapsuus on täällä maailman kolman­neksi turvatuin. Koulu­tus­jär­jes­tel­mämme on maail­man­kuulu ja tuottaa erinomaisia oppimis­tu­loksia tasa-arvoi­sesti lapsen perhe­taus­tasta riippu­matta. Aivan vastikään Suomi listattiin myös maailman onnel­li­sim­maksi maaksi.

Suomeen on syntynyt kuluneella halli­tus­kau­della yli 110 000 uutta työpaikkaa, mikä on tuonut työtä ja tulevai­suu­de­nuskoa kymmeniin tuhansiin lapsi­per­heisiin. Työlli­syyden vahvis­tu­minen ja varhais­kas­va­tus­mak­sujen alenta­minen ovat vähen­täneet lapsi­per­he­köy­hyyttä. Julkinen talous on saatu kestä­välle pohjalle, mikä vahvistaa yhteis­kunnan kykyä tukea lapsi­per­heitä laaduk­kailla palve­luilla myös tulevai­suu­dessa.

Pärjäämme hyvin kansain­vä­li­sissä vertai­luissa ja valtao­salla suoma­lai­sista lapsi­per­heistä menee hyvin. Kaikesta tästä huoli­matta Suomi ei vielä ole paras mahdol­linen maa lapsille ja perheille. Syntyvyys on histo­rial­lisen matalaa, vuonna 2018 syntyy enää alle 50 000 lasta, mikä on noin 10 000 lasta vähemmän kuin kymmenen vuotta sitten. Vanhempien uupuminen, nuorten syrjäy­ty­minen, lapsi­per­he­köyhyys ja periytyvä huono-osaisuuden kasau­tu­minen ovat suuria huole­nai­heita. 18 000 lasta asuu sijoi­tet­tuina kodin ulkopuo­lelle.

Haluamme, että jokai­sella lapsella ja nuorella on taustasta riippu­matta yhtäläiset mahdol­li­suudet kasvaa, koulut­tautua ja toteuttaa unelmiaan. Haluamme rakentaa parhaat mahdol­liset edelly­tykset vanhem­muu­delle, jotta vanhemmat voivat kasvattaa lapsistaan ja nuoristaan aktii­visia ja osallis­tuvia yhteis­kunnan jäseniä.

Lapsi- ja perhe­po­li­tiikan uudis­ta­misen tavoit­teena on se, että lapset ja perheet voivat hyvin ja mahdol­li­simman monen suoma­laisen oma lapsi­toive voisi toteutua. Hyväksyvä, moderni ja positii­vinen perhepuhe on avain siihen, että ihmiset uskal­tavat ja haluavat toivoa ja saada lapsia myös tulevai­suu­dessa. Perheel­lis­ty­misen esteisiin on tartuttava – talou­del­lisiin, lainsää­dän­nöl­lisiin ja työelä­mästä johtuviin. Yhteis­kun­tamme tarvitsee kestävää ja kannat­te­levaa lapsi- ja perhe­myön­tei­syyttä. Uskomme, että raken­ta­malla Suomesta lapsi­myön­teisen ja perheys­tä­väl­lisen yhteis­kunnan voimme vaikuttaa synty­vyyteen positii­vi­sesti ilman painos­tavaa ilmapiiriä.

Kokoomus haluaa, että lasten ja perheiden hyvin­vointi nostetaan seuraa­vassa halli­tus­oh­jel­massa yhdeksi kärki­tee­moista. Tämän arvova­linnan tekeminen on välttä­mä­töntä, mikäli haluamme turvata tasa-arvoiset onnis­tu­misen ja elämässä pärjää­misen mahdol­li­suudet kaikille suoma­lai­sille. Paras maa lapsille ja perheille raken­netaan kolmen perus­pe­ri­aatteen avulla:

Raken­netaan lapsi- ja perhe­myön­teistä yhteis­kuntaa, jossa perheillä on tilaa elää omanlaistaan elämää.

Kiinni­tetään katseemme lasten varhaisiin vuosiin ja puututaan ongelmiin ennal­taeh­käi­se­västi ja ajoissa.

Vahvis­tetaan tasa-arvoa perheissä, koulu­tuk­sessa ja työelä­mässä.

 

Kokoo­muksen toimen­piteet kohti lapsi- ja perheys­tä­väl­listä yhteis­kuntaa

I. Vahvis­tetaan varhais­kas­va­tusta ja tehdään esiope­tuk­sesta kaksi­vuo­tista

Päivä­ko­deissa leikitään ja opitaan perus­taitoja. Laadukas varhais­kas­vatus on koulu­tus­jär­jes­tel­mämme ensim­mäinen askel. Siihen osallis­tu­minen on lapsen oikeus. Kokoo­muksen tavoit­teena on, että jokainen lapsi pääsee osallis­tumaan laaduk­kaaseen, pedago­giseen varhais­kas­va­tukseen.

Myöhemmän oppimisen perusta luodaan päiväkoti-iässä. Laadukas varhais­kas­vatus tasoittaa erilai­sista taustoista tulevien lasten lähtö­kohtien eroja ja siten edistää tasa-arvoa. Suomessa varhais­kas­va­tukseen osallis­tu­minen on vähäi­sempää kuin pohjois­maissa ja muissa OECD-maissa. Aivan liian moni lapsi jää kokonaan ulkopuo­lelle. Erityinen ongelma on, että vähiten osallis­tuvat ne lapset, jotka hyötyi­sivät varhais­kas­va­tuk­sesta kaikkein eniten.

Kokoo­muksen pitkän aikavälin tavoit­teena on kaikille lapsille maksuton varhais­kas­vatus, johon osallistuu koko ikäluokka. Siksi olemme alentaneet maksuja kuluneella halli­tus­kau­della sekä käynnis­täneet maksut­toman varhais­kas­va­tuksen kokeilut 5-vuotiaille. Laadun paran­ta­mi­seksi haluamme panostaa henki­lö­kunnan osaamiseen ja koulu­tus­tason nostoon.

Lapsen varhaisiin vuosiin panos­ta­minen on tärkeää sosiaa­listen taitojen ja oppimisen edelly­tysten kannalta. Varhais­kas­va­tuk­sella ja esiope­tuk­sella on tärkeä rooli myös syrjäy­ty­misen ehkäi­syssä. Esiope­tuksen laajen­ta­mi­sella voidaan parantaa erityi­sesti niiden lasten tilan­netta, joiden edelly­tykset elämässä ja koulu­tiellä pärjää­mi­selle ovat heikommat. Päivä­kodin, eskarin ja koulun ensim­mäisten luokkien on muodos­tettava saumaton jatkumo, jossa lapsi pääsee etenemään omaa, yksilöl­listä tahtiaan. Tämä voidaan toteuttaa esimer­kiksi koulun aloitusta jousta­voit­ta­malla.

Vahvemman koulutien varmis­ta­mi­seksi kokoomus esittää:

Osallis­tu­mista varhais­kas­va­tukseen lisätään. Erityi­sesti on tuettava heikom­mista lähtö­koh­dista tulevien lasten osallis­tu­mista varhais­kas­va­tukseen.

Alennetaan varhais­kas­va­tus­maksuja asteittain. Pitkän aikavälin tavoit­teena on maksuton osa-aikainen varhais­kas­vatus (20 h / viikko).

Päivä­ko­ti­paik­kojen pitää löytyä kotien läheltä tai työmatkan varrelta. Kunnal­listen ja yksityisten päivä­kotien verkosto on suunni­teltava toisiaan täyden­tä­väksi. Palve­luse­te­leillä mahdol­lis­tetaan palve­lujen joustava käyttö.

Päivä­kotien aukio­loai­kojen joustoja on lisättävä, jotta muuttuva työ ja lapsi­perheen arki voisivat sopia yhteen entistä paremmin.

Varhais­kas­va­tuksen laadun paras tae on ammat­ti­tai­toinen, osaava ja sitou­tunut henki­lö­kunta, jonka työtä arvos­tetaan. Varmis­tetaan koko henki­lös­tölle mahdol­li­suudet täyden­nys­kou­lu­tukseen.

Jokai­sessa ryhmässä tulee olla pedago­gisen koulu­tuksen saanut opettaja. Kaksin­ker­tais­tetaan uuden varhais­kas­va­tuslain mukai­sesti korkea­kou­lu­tet­tujen osuus päivä­kotien henki­lös­töstä vuoteen 2030 mennessä. Lisätään varhais­kas­va­tuksen opettajien koulu­tus­määriä yliopis­toissa.

Varhais­kas­va­tuksen on oltava sisäl­löl­li­sesti rikasta ja monipuo­lista. Liikun­ta­tuokiot ja yhteiset pelit, luonto­retket, satuhetket kirjas­tossa, yhteiset juhlat, kohtaa­miset taiteen ja kulttuurin kanssa, kieli­kyl­py­mah­dol­li­suudet sekä tutus­tu­minen muihin kulttuu­reihin rikas­tavat lasten kokemus­maa­ilmaa. Kaikki lapset eivät pääse kotoa esimer­kiksi uimahalliin, metsä­ret­kelle tai teatteriin - päivä­kodin retket ovat tärkeitä, jotta jokainen lapsi saa omaa elämä­nym­pyrää kasvat­tavia oppimisen kokemuksia. Myös lasten oman äänen pitää kuulua päivä­ko­tiarkea suunni­tel­taessa.

Tehdään esiope­tuk­sesta kaksi­vuo­tista. Kaksi­vuo­tinen, maksuton esiopetus tulee kirjata seuraavan halli­tuksen ohjelmaan.

Tehdään koulun aloituk­sesta jousta­vampaa. Raken­netaan päivä­ko­dista, eskarista ja koulun ensim­mäi­sistä luokista saumaton jatkumo, jossa lapsi pääsee etenemään omaa, yksilöl­listä tahtiaan. Kaksi ensim­mäistä koulu­vuotta voitaisiin toteuttaa joustavana nivel­vai­heena sitomatta oppilaita vuosi­luokkiin. Kolman­nelle luokalle siirryt­täessä jokai­sella on oltava riittävät perus­tiedot ja -taidot, kuten hyvä lukutaito.

Tuetaan haasteel­li­silla alueilla toimivia päivä­koteja ja kouluja tasa-arvon ylläpi­tä­mi­seksi. Erityi­sellä tasa-arvora­hoi­tuk­sella voidaan esimer­kiksi palkata lisää koulu­tettua henki­lö­kuntaa ja pienentää ryhmä­kokoja.

 

 


 

II. Perhe­va­paa­uu­dis­tuk­sella tasa-arvoa ja parempaa arkea

Suomi tarvitsee kunnian­hi­moisen, lapsi- ja perhe­myön­teisen perhe­va­paa­uu­dis­tuksen, joka tuo vapautta ja jousta­vuutta perheiden arkeen, lisää tasa-arvoa perheissä ja työmark­ki­noilla sekä edistää erityi­sesti naisten työlli­syyttä. Vanhem­muuden vastuun tasai­sempi jakau­tu­minen turvaa lapselle paremmin jaksavat vanhemmat.

Jokaisen perheen tilanne on erilainen. Perhe­va­paiden tulee mahdol­listaa lasten hoita­minen kotona silloin, kun lapsi on pieni ja tarjota perheille erilaisia vaihtoehtoja uudessa elämän­ti­lan­teessa. Perhe­va­paiden tulee tukea sitä, että lapsen vanhem­mille kehittyy vahva suhde lapseen ja hoiva­vastuu jakautuu tasai­sesti. Hyvä perhe­va­paa­uu­distus siis edistää myös isien oikeutta jäädä perhe­va­paalle ja osallistua lasten hoita­miseen näiden ollessa pieniä.

Perhe­va­paa­uu­dis­tuksen keskeinen tavoite on saada vapaat jakau­tumaan tasai­semmin ja jousta­vammin vanhempien välillä. Tämä on välttä­mä­töntä, jotta työelämä tasa-arvo voi toteutua. Nykyinen vapaiden epäta­sainen jakau­tu­minen vaikuttaa kieltei­sesti naisten ura- ja palkka­ke­hi­tykseen sekä viime­kä­dessä myös eläke­ker­tymään. Naisten palkka­ke­hitys jää miehistä jälkeen heti ensim­mäisen lapsen hankki­mi­sesta ja pysyy alemmalla tasolla läpi työuran.

Perhe­va­paiden epäta­sainen jakau­tu­minen johtaa myös osaltaan siihen, että työnan­tajat näkevät nuorten naisten palkkaa­minen liian usein riskinä. Toisaalta taas isien keski­mää­räistä pidempiin perhe­va­paisiin suhtau­dutaan liian usein kieltei­sesti. Työelämä vaatii asenne­muu­tosta ja perhe­myön­tei­syyttä. Toteu­tettu työnan­ta­jalle maksettava 2500 euron perhe­va­paa­korvaus on ollut yksi askel oikeaan suuntaan. Perhe­va­paiden lisäksi perhe­myön­teisyys voi kuitenkin tarkoittaa esimer­kiksi joustavia ratkaisuja osa-aikatyöhön ja osittaiseen lasten kotona hoita­miseen, työnan­tajan tarjoamaa sairaan lapsen hoitoapua tai työn joustavaa järjes­tä­mistä.

Kokoomus haluaa, että ensi halli­tus­kau­della toteu­tetaan kunnian­hi­moinen perhe­va­paa­uu­distus.

Hyvä perhe­va­paa­uu­distus on sellainen, joka lisää jousta­vuutta perheiden arkeen, vahvistaa tasa-arvoa ja työlli­syyttä, kohtelee erilaisia perheitä tasapuo­li­sesti ja huomioi perheiden moninaiset elämän­ti­lanteet. Hyvä perhe­va­paa­uu­distus on lapsi­läh­töinen malli, jossa jokai­sella synty­vällä lapsella on oikeus olla lähei­sensä hoidet­tavana yhtä monta päivää perhe­muo­dosta riippu­matta. Hyvä perhe­va­paa­uu­distus myös kannustaa vanhempia palaamaan perhe­va­paalta jousta­vasti takaisin työelämään ja lisää lasten osallis­tu­mista varhais­kas­va­tukseen.

Kokoo­muksen oma perhe­va­paa­malli on esitelty yksityis­koh­tai­sesti Perheet ja työelämä -asiakir­jas­samme.

Tasa-arvon ja paremman arjen aikaan­saa­mi­seksi kokoomus esittää:

Uudis­tetaan perhe­va­paa­jär­jes­telmä niin, että molem­mille vanhem­mille varataan perhe­va­paista yhtä pitkät osuudet. Näin kannus­tamme isiä jäämään perhe­va­paalle nykyistä enemmän. Tämän lisäksi osan perhe­va­paista perhe voisi jatkos­sakin jakaa vanhempien kesken parhaaksi katso­mallaan tavalla.

Perhe­va­paita täytyy voida jaksottaa ja pilkkoa pienempiin osiin nykyistä jousta­vammin. Myös osa-aikatyön tekemisen ja yrittä­jyyden pitää olla nykyistä helpompaa perhe­vapaan ohessa.

Kaikille vanhem­mille perheen kokoon­pa­nosta riippu­matta turvataan yhtäläiset oikeudet jäädä perhe­va­paalle. Synty­vällä lapsella on oikeus olla lähei­sensä hoidet­tavana yhtä monta päivää perhe­muo­dosta riippu­matta. Perheet ovat kaikki erilaisia, mutta samanar­voisia. Lapsille pitää taata oikeus turval­listen ja läheisten aikuisten hoivaan elämän alkumet­reillä.

Äitiys­va­paalle voi nykyti­lan­teessa jäädä 5-8 viikkoa ennen lapsen laskettua synty­mä­aikaa. Äidin pitäisi halutessaan ja vointinsa salliessa voida lykätä äitiys­vapaan alkua lähem­mäksi laskettua aikaa.

Edistetään työpaik­kojen perheys­tä­väl­li­syyttä. Perheys­tä­väl­lisyys ja nykyai­kainen asenneil­ma­piiri ovat työnan­tajien kilpai­luetuja joiden merkitys kasvaa. Tarvit­taessa työnantaja voisi tarjota esimer­kiksi sairaan lapsen hoita­miseen liittyvää palvelua.

Mahdol­lis­tetaan joustavat työajat ja etätyö. Työn ja perhe-elämän toimiva yhteen­so­vit­ta­minen on yksi tärkeim­mistä työhy­vin­vointia lisää­vistä tekijöistä. Töitä tule voida tehdä siellä, missä se on tehok­kainta ja tarkoi­tuk­sen­mu­kai­sinta. Jollei työ ehdot­to­masti vaadi läsnäoloa työpai­kalla, mahdol­lisuus etätyöhön helpottaa etenkin pienten lasten vanhempien arkea. Pienten lasten vanhempien osa-aikatyöhön on myös luotava paremmat mahdol­li­suudet.

 


 

III. Maailman parhaat, lapsi- ja perhe­läh­töiset palvelut

Suomi on ollut yksi innova­tii­vi­sim­mista ja edistyk­sel­li­sim­mistä maista lasten ja perheiden palve­lujen kehit­tä­mi­sessä. Maksuton koulu­ruoka, äitiys­pakkaus, neuvola ja tasa-arvoinen perus­koulu ovat ylpey­de­nai­hei­tamme, jotka leviävät maail­malle. Julkisten palve­luiden lisäksi Suomessa on laaja ja monipuo­linen määrä muiden kuin julkisten toimi­joiden tarjoamia palve­luita lapsille ja perheille.

Parhaim­millaan lapset ja perheet saavat oikea-aikai­sesti ja asteittain vahvis­tuvaa tukea. Vaikka meiltä löytyy paljon hyvää, yhteis­kunnan muuttu­minen nostaa esiin paran­net­tavaa. Huono-osaisuuden periy­ty­minen ja lasten ja nuorten henkinen pahoin­vointi näyttävät olevan kasvussa. Yli 18 000 lasta elää sijoi­tettuna kodin ulkopuo­lella. Tämän suunnan kääntä­mi­seksi meidän on panos­tettava nykyistä huomat­ta­vasti voimak­kaammin ennal­taeh­käi­sevään tukeen ja puuttu­miseen.

Lasten ja lapsi­per­heiden moninais­tuvat tarpeet, lähtö­kohdat ja edelly­tykset jäävät liian usein huomiotta. Kestävää hyvin­vointia ei saavuteta palve­lu­tar­joajien tarjon­ta­läh­töisen ja siilo­maisen toimin­ta­tavan takia. Suomi on vuosien varrella muuttunut tuhansien luukkujen luvatuksi maaksi. Sirpa­leinen palve­lu­jär­jes­telmä ei parhaalla mahdol­li­sella tavalla kohtaa perheitä varsinkaan silloin, kun ongelmia ja avuntar­vetta on paljon.

Kokoomus haluaa kehittää lasten ja perheiden palveluja lapsi- ja perhe­läh­töi­seksi kokonai­suu­deksi, jossa painottuu ennal­taeh­käisy ja varhainen puuttu­minen.

Lapsi- ja perhe­läh­töi­sempien palve­luiden luomi­seksi kokoomus esittää:

Lasten ja perheiden palvelut raken­netaan lasten ja perheiden palve­lu­tar­peiden ja elämän­ti­lan­teiden ympärille, ei enää organi­saatio- ja hallin­no­na­la­läh­töi­sesti.

Palve­luita toteut­tavien viran­omaisten, eri ammat­ti­laisten ja julkisen, yksityisen ja kansa­lai­syh­teis­kunnan toimi­joiden toiminnan tulee määrittyä asiakas­läh­töi­sesti, lapsia ja perheitä koskevan tiedon perus­teella. Ennal­taeh­käi­sevyys ja oikea-aikainen riittävä tuki on varmis­tettava tiiviillä yhteis­työllä ja vuoro­vai­ku­tuk­sella.

Varmis­tetaan, että tieto eri viran­omaisten välillä liikkuu sujuvasti lasten ja perheiden parhaaksi. Palve­lu­jär­jes­telmän lapsi- ja perhe­läh­töisyys vaatii uuden­laista yhteis­työtä kaikilta lasten ja perheiden kanssa töitä tekeviltä. Opettaja, tervey­den­hoitaja, sosiaa­li­työ­tekijä, psykologi tai nuori­so­työn­tekijä ei pysty yksin vastaamaan moninaisiin hyvin­voinnin, kasvun ja oppimisen tarpeisiin. Toinen toistensa osaamisen parem­malla keski­näi­sellä hyödyn­tä­mi­sellä saadaan parempia palveluja, ja myös parempaa työhy­vin­vointia.

Otetaan järjestöt, koko kolmas sektori ja seura­kunnat tiiviisti mukaan. Lapsi­per­he­kirp­pikset, vauva­kah­vilat ja muut kohtaa­mis­paikat tavoit­tavat perheet matalalla kynnyk­sellä usein viran­omais­pal­veluja paremmin.

Vähen­netään lakisää­teisiä suunni­telmia, rapor­tointia ja muuta paperi­työtä ja kootaan yhteen hanke- ja kehit­tä­mis­ra­hoi­tusta. Vähemmän byrokratiaa, enemmän aikaa lapsille ja perheille!

Palvelut tulee tarjota lähellä lasten ja perheiden arkea. Tuodaan lasten ja perheiden palveluja mahdol­li­suuksien mukaan yhteen. Hyviä kokemuksia on saatu esimer­kiksi yhdis­tä­mällä päiväkoti, koulu, neuvola, kirjasto, nuori­sotila, perhe­keskus ja harras­tus­tilat saman katon alle, jolloin perheiden arki ja ammat­ti­laisten yhteistyö on helpompaa, siirtymät päivä­ko­dista esikoulun kautta kouluun ja alakou­lusta yläkouluun ovat helpompia ja koulujen iltapäiviin voidaan tuoda harras­tus­toi­mintaa matalalla kynnyk­sellä.

Uudis­tetaan neuvo­la­jär­jes­telmää 2020-luvulle. Suoma­lainen neuvo­la­jär­jes­telmä on meille tärkeä ja arvokas, haluamme pitää siitä hyvää huolta. Kehitetään neuvolaa siten, että se vastaa erilaisen perheiden ja muuttuneen arjen vaati­muksiin. Varmis­tetaan, että koko ikäluokka osallistuu neuvo­la­tar­kas­tuksiin esimer­kiksi vaati­malla sitä edelly­tyk­seksi lapsi­lisän maksa­mi­selle.

Kehitetään kaikkien perheiden saata­ville neuvo­la­tar­kas­tuksia täydentävä digineuvola, josta saa apua esimer­kiksi imetykseen, lapsen ravintoon tai uneen, vanhem­muuteen, parisuhteen risti­rii­toihin tai kasva­tukseen liittyviin huoliin juuri silloin, kun avun tarve on suurin ja käsillä.

Tuodaan neuvo­la­pal­velut helposti ja matalalla kynnyk­sellä saata­ville sinne, missä lapset ja perheet muutenkin ovat. Liikkuva neuvola voisi tarjota apua ja neuvontaa matalalla kynnyk­sellä esimer­kiksi ostos­kes­kuk­sessa, päivä­ko­dissa tai kirjas­tossa. Avun pyytä­mi­sessä ja saami­sessa on oltava matala kynnys.

Lisätään neuvo­la­pal­ve­lu­tar­jontaa myös ilta-aikoihin.

Viedään osa neuvo­la­tar­kas­tuk­sista päivä­kotiin. Kehitetään päivä­kodin ja neuvo­loiden yhteis­työtä ongelmien varhaisen tunnis­ta­misen, ammat­ti­laisten välisen tiedon­kulun ja oikea-aikaisen avun tehos­ta­mi­seksi.

Neuvo­loissa on tarjottava vielä nykyis­täkin vahvemmin tukea myös vanhem­muuteen ja parisuhteen ongelmiin. Tulevai­suuden neuvo­lassa perhe voisi saada laajempaa tukea ja neuvontaa myös esimer­kiksi työelämään palaa­mi­sessa tai koulut­tau­tu­mi­sessa. Lisäksi jo nyt tehtävää hyvää työtä lasten lukuinnon ja –taidon edistä­mi­sessä on syytä jatkaa ja kehittää.

Laaja ja riittävä rokote­kat­tavuus on varmis­tettava. Neuvolat pitävät viime­kä­dessä huolen myös Suomen rokote­kat­ta­vuu­desta ja siitä, että lapset saavat välttä­mät­tömät rokotteet. Tätä työtä on tuettava kaikin mahdol­lisin keinoin.

Panos­tetaan lapsi­per­heiden kotipal­veluun. Kotipalvelu on tärkeää matalan kynnyksen ennal­taeh­käi­sevää työtä, jolla voidaan auttaa uupumusta perheissä.

Perheiden tuessa ja lasten­suo­je­lussa on panos­tettava ongelmien ennal­taeh­käisyyn. Pienikin apu riittävän varhai­sessa vaiheessa voi estää myöhemmin ilmenevät ongelmat. Lasten­suo­jelun toimin­ta­malleja on kehitettävä niin, että ongelmiin pystytään vastaamaan riittävän ajoissa.

Perhe on lapselle paras mahdol­linen kasvu­paikka. Perhe­si­joi­tuksen on oltava vahva priori­teetti lasten­suo­je­lussa, perhe­hoi­tajien sosiaa­li­turvaa on kehitettävä ja adoptio on kirjattava lasten­suo­je­lu­lakiin osaksi lasten­suo­jelun palettia.

Varmis­tetaan että lasten­suo­jelun piirissä olevilla lapsilla on riittävät mahdol­li­suudet perus­koulun loppuun­saat­ta­miseen ja toisen asteen koulu­tuksen suorit­ta­miseen.

Kannus­tetaan kuntia luomaan yhteis­työ­malleja paikal­listen järjes­töjen ja yritysten kanssa, jotta perheet voisivat hakea lyhytai­kaista apua lasten­hoitoon esimer­kiksi iltaisin ja viikon­lop­puisin.

Helpo­tetaan avun palkkaa­mista laajen­ta­malla kotita­lous­vä­hen­nyksen käyttö­mah­dol­li­suuksia kattamaa monipuo­li­semmin lapsi­per­heiden ja kodin arjessa hyödyn­net­täviä palve­luita.

Tarvit­semme arjen lapsi­myön­tei­syyttä. Sujuva julkinen liikenne ja matala­lat­tia­bussit ja –raitio­vaunut tekevät liikku­mi­sesta huomat­ta­vasti helpompaa lasten­vau­nujen ja pienten lasten kanssa. Leikki­puis­tojen maksuton toiminta ja kolmannen sektorin ylläpi­tämät perhe­kah­vilat ovat matalan kynnyksen palveluja, jotka ovat merkit­täviä voima­varoja lapsi­per­heiden arjessa. Vaipan­vaih­to­pisteet ja imetys­tilat julki­sissa tiloissa ja arjen palve­luissa antavat vahvan signaalin siitä, että myös lapset ja lapsi­perheet ovat terve­tul­leita. Me kaikki olemme vastuussa siitä, että suhtau­tu­mi­semme lapsien näkymiseen ja kuulu­miseen arjessa on positii­vista ja kannus­tavaa.


 

IV. Huomioidaan erilaisten perheiden erilaiset tarpeet

Kaikki lapset ja heidän perheensä ovat erilaisia, mutta samanar­voisia. Lapset tulevat yhä moninai­sem­mista taustoista, ja jokai­selle on turvattava tasa-arvoiset mahdol­li­suudet. Erilaiset perheet on huomioitava lainsää­dän­nössä yhden­ver­tai­sesti ja on ymmär­rettävä, että perheiden erilaisuus on uusi normaali. Oli perheessä eri määrä lapsia, eri määrä vanhempia, olivatpa vanhemmat keskenään samaa tai eri sukupuolta tai asuivatpa nämä samassa tai eri kotita­lou­dessa, oli perheessä vammaisia tai tukea tarvit­sevia, on perheitä kohdeltava aina niiden omista tarpeista lähtien, tasa-arvoisina. Perheiden palve­luiden ja etuus­jär­jes­telmien on pystyttävä vastaamaan myös perheiden sisällä tapah­tuviin muutoksiin, kuten eroti­lan­teisiin, lapsen sairas­tu­miseen tai vammau­tu­miseen, nykyistä paremmin.

Kaikki perheet eivät ole tällä hetkellä samalla viivalla monien etuuksien, lasten huolto- ja tapaa­mi­soi­keus­ky­sy­mysten tai perhe­va­paiden osalta. Lapsilla voi esimer­kiksi olla useampi kuin yksi kotio­soite tai hän ei pääse tapaamaan toista vanhem­paansa tai isovan­hem­piaan. Huolto- ja tapaa­mi­soi­keutta koskevaa lainsää­däntöä uudis­tetaan parhaillaan vastamaan paremmin perheiden erilaisia tilan­teita. Erilaiset perheet tulee myös huomioida paremmin etuus­jär­jes­tel­mässä.

Joskus vastaan tulee tilan­teita, joissa tukea ja apua pitäisi olla saata­villa nopeasti. Haluamme varmistaa sen, että yllät­tä­viinkin tilan­teisiin löytyy apua.

Erilaisten perheiden tasa-arvon varmis­ta­mi­seksi kokoomus esittää:

Kirjataan vuoroa­su­minen lainsää­däntöön ja ehkäistään tapaa­mi­soi­keuden toteu­tu­miseen liittyviä ongelmia nykyistä paremmin.

Lainsää­dännön on turvattava lapsen oikeus tosia­sial­lisiin vanhem­piinsa. Kirjataan lakiin lapsen huolta­jille velvol­lisuus vaalia lapselle tärkeitä ihmis­suh­teita. Lasta ei saa vieraan­nuttaa esimer­kiksi eroti­lan­teissa isovan­hem­mista tai muista lähisu­ku­lai­sista.

Tarjotaan kahdessa eri osoit­teessa saman kunnan alueella asuvalle lapselle koulu­kyyti molem­mista kodeista.

Myönnetään lapsesta yksin huoleh­ti­valle tai yksin adoptoi­valle äidille oikeus isyys­rahaa vastaaviin vanhem­pain­va­paa­päiviin. Piden­netään adoptio­van­hempien vanhem­pain­ra­ha­kautta ja annetaan siihen oikeus kaikille alle 18-vuotiaan lapset perheen ulkopuo­lelta adoptoi­valle. Piden­netään monik­ko­per­heiden isien isyys­ra­ha­kautta.

Paran­netaan adoptio­neu­vonnan laatua ja saata­vuutta.

Tuetaan opiske­li­ja­per­heiden toimeen­tuloa nykyistä paremmin mm. opintotuen huolta­ja­ko­ro­tuk­sella ja jousta­villa hoito­mah­dol­li­suuk­silla.

Hedel­möi­tys­hoi­tojen tulee olla saata­villa perhe­muo­dosta tai lapset­to­muuden syystä riippu­matta.

Selvi­tetään, millä edelly­tyk­sillä Suomeen voitaisiin säätää sijais­syn­ny­tykset salliva lainsää­däntö.

 


 

V. Harras­tus­ta­kuusta totta! Jokai­selle lapselle mahdol­lisuus vähintään yhteen mieluisaan harras­tukseen

Hyvät harras­tukset ja liikun­nal­lisen elämän­tavan oppiminen lisäävät lasten hyvin­vointia ja paran­tavat elämän­laatua. Harras­tusten valikoima kasvaa Suomessa kovaa vauhtia. Monissa harras­tuk­sissa kustan­nukset voivat nousta korkeiksi. Kokoomus haluaa, että harras­tus­takuu toteutuu kaikkialla Suomessa, kaikille lapsille ja nuorille. Jokai­selle on turvattava mahdol­lisuus vähintään yhteen mieluisaan harras­tukseen. Vanhempien lompakon paksuus ei saa rajoittaa lapsen mahdol­li­suuksia liikkua ja harrastaa.

Mieluisa harrastus voi löytyä kulttuuri, liikunta- tai järjes­tö­toi­minnan parista. Vaihtoehtoja on paljon. Yhä useampi lapsi ja nuori liikkuu liian vähän. Se, ettei ole varaa harrastaa, voi jättää monelle tunteen yhteisön ulkopuo­lella olemi­sesta. Tätä tunnetta meidän on pystyttävä torjumaan kaikin keinoin, jos haluamme todella torjua eriar­voi­suutta ja syrjään jäämistä. Harras­tukset ja liikunta ovatkin tärkeitä paitsi fyysisen kunnon ja hyvin­voinnin edistä­misen, myös lapsen sosiaa­listen taitojen ja yhteen­kuu­lu­vuuden tunteen edistä­mi­sessä.

Mieluisa harrastus voi löytyä kulttuuri, liikunta- tai järjes­tö­toi­minnan parista.

Harras­tus­takuun toteut­ta­mi­seksi kokoomus esittää:

Jokaisen lapsen ja nuoren koulu­päivään tulisikin sisältyä vähintään yksi tunti liikuntaa, päivä­ko­ti­päivään tätäkin enemmän. Liikkuva koulu -ohjelma tulee laajentaa varhais­kas­va­tukseen ja toiselle asteelle. Parhaiten liikun­nal­lista elämän­tapaa opitaan lisää­mällä liikuntaa osaksi muuta opetusta ja välitunteja.

Järjes­tetään matalan kynnyksen harras­tus­toi­mintaa kouluilla iltapäi­visin esimer­kiksi kerhojen muodossa.

Kannus­tetaan päivä­koteja ja kouluja tekemään yhteis­työtä paikal­listen järjes­töjen, urhei­luseu­rojen, kulttuu­ri­toi­mi­joiden ja yritysten kanssa sekä järjes­tämään esimer­kiksi laji- ja harras­tus­ko­keiluja koulu­päivien ohessa.

Luodaan lasten ja nuorten harras­tus­passi, jonka avulla voidaan tukea niiden lasten harras­ta­mista, joille harras­ta­misen kustan­nukset voivat muodostua esteeksi. Harras­tus­passin avulla lapsi tai nuori voi hankkia harras­tus­kertoja tuetusti mielei­sistään paikoista.

Tehdään yhteis­työtä järjes­töjen ja yhdis­tysten kanssa matalan kynnyksen harras­tus­toi­minnan järjes­tä­mi­seksi.

Varmis­tetaan, että kouluissa tuodaan opetuksen ja ohjauksen ohessa erilaisia harras­tus­mah­dol­li­suuksia esille ja tarjotaan eri vaihtoeh­doista tietoa sekä oppilaille että vanhem­mille.

Tarjotaan esimer­kiksi kuntien julkisia tiloja, kuten iltaisin tyhjillään olevia kouluja, nykyistä helpommin ja edulli­semmin harras­tus­toi­mintaa järjes­tävien toimi­joiden käyttöön.

Huoleh­ditaan, että jokainen lapsi pääsee kokemaan ja kokei­lemaan kulttuuria ja taidetta. Turvataan lasten ja nuorten mahdol­li­suudet osallistua taiteen perus­o­pe­tukseen kaikkialla Suomessa. Huomioidaan harras­tus­takuun toteut­ta­minen taiteen perus­o­pe­tuksen ja kuntien muun kulttuu­ri­toi­minnan valtio­na­vus­tuk­sissa. Vahvis­tetaan lasten­kult­tuuria, ja tehdään museoista ja muista kulttuu­ri­koh­teista ja -tapah­tu­mista lapsiys­tä­väl­lisiä.

Vahvis­tetaan kirjas­tojen roolia perheiden ajanvietto- ja kohtaa­mis­paikkana sekä matalan kynnyksen kulttuu­ri­kes­kit­tymänä, jossa on luonteva edistää myös tasa-arvoisia mahdol­li­suuksia tutustua digimaa­ilmaan.


 

VI. Turval­linen lapsuus jokai­selle

Lapsi alkaa rakentaa minäku­vaansa ja itsetun­toaan jo varhain. Yksi lapsen terveen itsetunnon ja minäkuvan raken­nusai­nek­sista on turval­linen aikuinen, yleensä vanhempi, johon lapsi voi luottaa. Jokainen lapsi ansaitsee turval­lisen kodin ja luotet­tavia aikuisia elämäänsä. Pohjaa lapsen luotta­muk­selle ympäröivää yhteis­kuntaa, viran­omaisia ja muita aikuisia kohtaan aletaan rakentaa jo nuorena.

Suomen on oltava jatkos­sakin maa, jossa lapset tuntevat olonsa turval­li­seksi myös kodin seinien ulkopuo­lella. Maailman mitta­kaa­vassa on harvi­nais­laa­tuista, että Suomessa lapset voivat kulkea turval­li­sesti koulu­mat­kansa jalan tai pyörällä, tai mennä yksin lähipuistoon leikkimään. Tästä meidän on syytä pitää kiinni myös jatkossa. On meidän jokaisen aikuisen tehtävä puuttua, jos näemme jonkun lapsen lähes­tyvän vaaral­lista tilan­netta.

Jokai­sella lapsella tulee olla oikeus turval­liseen lapsuuteen.

Väkivalta ja perhe-elämä eivät kuulu yhteen. Vaikka Suomi onkin monella mitta­rilla yksi maailman turval­li­sim­mista maista ja hyvä maa lapsi­per­heille, olemme euroop­pa­laisten perhe­vä­ki­val­ta­ti­las­tojen kärki­päässä. Kaikissa perheissä ei ole turval­lista olla. Tuoreen tutki­muksen mukaan kaikista väkival­ta­ri­kok­sista jopa 30 prosenttia oli joko nykyisen tai entisen kumppanin tekemiä. Perhe- ja lähisuh­de­vä­ki­vallan yleisyys on Suomelle häpeäl­linen asia.

Suoma­lainen turva­ko­ti­verkko ei täytä kansain­vä­li­sissä sopimuk­sissa sille asetettuja ehtoja. Paikkoja perhe­vä­ki­vallan uhreiksi joutu­neille ei yksin­ker­tai­sesti ole tarpeeksi. Suomessa järjestöt tekevät mittaa­mat­toman arvokasta työtä perhe- ja lähisuh­de­vä­ki­vallan kitke­mi­seksi ja uhrien autta­mi­seksi. Kokoomus haluaakin varmistaa, että näiden järjes­töjen toimin­tae­del­ly­tykset turvataan jatkos­sakin ja että turva­ko­ti­paikkoja saadaan lisättyä.

Päihteet ovat usein läsnä perhe­vä­ki­val­ta­ta­pauk­sissa. Päihteiden käyttö aiheuttaa perheissä monia muitakin ongelmia. Pahim­massa tapauk­sessa esimer­kiksi raskau­den­ai­kainen päihtei­den­käyttö vahin­goittaa lasta jo sikiö­vai­heessa. Päihteiden käytölle ei voi asettaa mitään turva­rajaa raskauden aikana. Päihteiden käyttö raskauden aikana on yksise­lit­teisen väärin synty­mä­töntä lasta ja tämän tulevai­suutta kohtaan. Myös runsaan päihteiden käytön keskellä kasva­minen on lapselle stres­saavaa ja voi aiheuttaa kauas kantau­tuvia sosiaa­lisia ongelmia.

Lasten ja perheiden turval­li­suuden paran­ta­mi­seksi kokoomus esittää:

Luodaan tehok­kaammat ja vaikut­ta­vammat toimin­ta­mallit perhe-ja lähisuh­de­vä­ki­vallan kitke­mi­seksi ja uhrien autta­mi­seksi. Suomeen on raken­nettava toimiva viran­omaistyön ja vapaa­eh­tois­toi­minnan verkosto väkivallan uhrien autta­mi­seksi. Madal­letaan kynnystä ilmoittaa lähisuh­de­vä­ki­val­lasta. Ilmoi­tuksen tekijän henki­löl­li­syyden on perus­tel­lusta syystä voitava jäädä vain viran­omaisten tietoon.

Turva­ko­ti­verkon riittävyys on varmis­tettava ja alalla toimivien järjes­töjen toimin­tae­del­ly­tykset turvattava. Esimer­kiksi vertaistuen ja erilaisten tukiryhmien toimin­nasta vastaavat järjestöt tekevät korvaa­mat­toman arvokasta työtä, jolla on suuri vaikutus. Kehitetään turva­ko­ti­paikkoja myös alaikäisten nuorten tarpeisiin.

Paran­netaan raskaana olevien pääsyä päihde­hoitoon. Raskaana olevan on päästävä katkai­su­hoitoon halutessaan välit­tö­mästi ilman jonotusta. Hoitoon sitou­tu­minen on varmis­tettava ja synty­mät­tömän lapsen oikeudet on asetettava etusi­jalle. Synty­mät­tömän lapsen turval­lisuus on turvattava tarvit­taessa ohjaa­malla äiti hoitoon vasten tämän omaa tahtoa.

Kiris­tetään alaikäisiin kohdis­tuvien seksu­aa­li­ri­kosten rangais­tuksia. Tehos­tetaan jo krimi­na­li­soituun tyttöjen sukue­linten silpo­miseen syyllis­ty­neiden saatta­mista vastuuseen teoista.  Poistetaan Suomen lainsää­dän­nöstä mahdol­lisuus saada poikkeuslupa avioi­tu­miseen alaikäisenä. Tehos­tetaan jo rangais­taviin pakkoa­vio­liit­toihin puuttu­mista. 

Liian moni lapsi ja nuori kokee kiusaa­mista viikoittain, jopa päivittäin. Jokainen kiusaa­mis­tapaus on liikaa. Mitään kiusaa­mista ei saa sallia. Lasia ja nuoria tulee suojata kiusaa­mi­selta, väkival­lalta ja häirin­nältä päiväkoti- ja koulu­polun kaikissa vaiheissa. Tämä on varmis­tettava riittävän tiukalla lainsää­dän­nöllä ja ammat­ti­laisten hyvillä valmiuk­silla puuttua ongelmiin.

Jokai­sella koululla tulee olla toimivat muodot lasten ja nuorten osallis­tu­miseen kuten oppilas­kun­ta­toi­minta, tukiop­pi­las­toi­minta sekä sovit­te­luop­pi­las­toi­minta.

Varmis­tetaan, että päivä­kotien ja koulujen pihat, tilat ja leikki­puistot ovat turval­lisia. Pidetään huolta liiken­ne­tur­val­li­suu­desta erityi­sesti lasten koulu­mat­koilla.

Varmis­tetaan, että kaikissa työsuh­teissa, joissa ollaan lasten kanssa tekemi­sissä, selvi­tetään työnte­kijän rikos­tausta.

 


 

VII. Panos­tetaan maahan­muut­ta­ja­per­heisiin – koulutus auttaa kotou­tumaan

Suomi on avoin ja kansain­vä­linen yhteis­kunta, jossa monikult­tuu­risuus on tosiseikka, ei mieli­pi­de­ky­symys. Lapset ovat luonnostaan ennak­ko­luu­lot­tomia ja uteliaita. Monille heistä kulttuurien, kielten ja uskon­tojen moninaisuus on luonteva osa arkie­lämää.

Erilai­sista taustoista tulevien lasten ja perheiden on tärkeää saada tarvit­se­mansa tuki. Useilla maahan­muut­ta­ja­per­heillä lähtö­kohdat yhteis­kun­nassa ovat heikommat esimer­kiksi puutteel­lisen koulu­tuksen vuoksi.

Varhais­kas­va­tukseen osallis­tu­minen on erityisen tärkeää maahan­muut­ta­ja­per­heiden lapsille. Päiväkoti voi olla tärkeä kontakti myös lapsen vanhem­mille ja auttaa kotou­tu­mista. Valitet­ta­vasti varhais­kas­va­tukseen osallis­tuvat usein vähiten ne, jotka hyötyi­sivät siitä kaikkein eniten. Lapset oppivat varhais­kas­va­tuk­sessa tärkeitä sosiaa­lisia taitoja, myös suomen tai ruotsin kieltä ja paikal­lista kulttuuria. Näin lapset kasvavat osaksi yhteis­kuntaa ja siirtyvät sujuvammin myös perus­kouluun ja edelleen ylemmille koulu­tusas­teille.

Maahan­muut­tajien kotou­tu­misen ja koulu­tukseen pääsyn helpot­ta­mi­seksi kokoomus esittää:

Lisää­mällä tasa-arvora­hoi­tusta kouluille ja päivä­ko­deille voidaan pienentää ryhmä­kokoja ja palkata avustajia niihin kouluihin ja päivä­ko­teihin, joissa maahan­muut­tajien määrä on korkeam­malla tasolla.

Edelly­tetään, että vanhempien kotou­tu­mis­suun­ni­telmiin kirjataan lasten osallis­tu­minen varhais­kas­va­tukseen sekä molempia vanhempia työelämään valmis­tavat opinnot ja työnhaku. Lisäksi nostetaan varhais­kas­va­tuksen osallis­tu­mi­sas­tetta ja tehdään esiope­tuk­sesta kaksi­vuo­tista (ks. aiemmin varhais­kas­vatus-osiossa).

Raken­netaan erityi­sesti maahan­muut­ta­ja­taus­tai­sille äideille keinoja arjen osalli­suuteen. Kohtaa­mis­paik­koina toimivat neuvolat, kirjastot, vapaa-ajantoi­minta ja kulttuu­ri­tilat. Kansan­opis­tojen luku- ja kirjoi­tus­taidon kurssit sekä kieli­kurssit toimivat hyvinä, maksut­tomina lähtö­tason opintoina, joihin osallis­tu­misen edelly­tyksenä on lasten olo päivä­ko­dissa. Täyden­tävää suomen ja ruotsin kielen opetusta voidaan järjestää äideille yhdessä lasten kanssa päivä­kotien yhtey­dessä. Samalla syntyisi luontevia kontakteja muihin vanhempiin, jotta perheet eivät jää yksin.

Varmis­tetaan jokai­selle lapselle oikeus oman äidin­kielen säily­miseen ja ylläpi­tä­miseen.

Lasten maahan­muut­ta­ja­tausta vaikuttaa tutki­muk­sissa oppimis­tu­loksiin kieltei­sesti, vaikka oppimisen motivaatio ja ryhmään kuulu­misen kokemus voi heillä olla muita korkeampi. Yhtenä selit­tävänä tekijänä voi olla kieli­taito. Varhais­kas­va­tukseen ja kouluun on luotava tarkis­tus­pisteet eri vaiheisiin, jotta jokainen pysyy mukana. Kääntä­mällä katsetta yhä varhai­sempiin elämän­vai­heisiin vältetään kalliita ja heikosti vaikut­tavia korjaavia toimia.


Kokoomus.fi