Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / EU / Suomen EU-puheen­joh­ta­juus­kausi oli petty­mys: halli­tuk­sen EU-juna jäi asemalle

Suomen EU-puheen­joh­ta­juus­kausi oli petty­mys: halli­tuk­sen EU-juna jäi asemalle

Julkaistu:

Suomen kolmas kausi EU-puheen­joh­ta­ja­maana alkoi 1. heinä­kuuta 2019. Kuuden kuukau­den pitui­nen puheen­joh­ta­ja­kausi osui Euroo­pan tule­vai­suu­den kannalta taite­koh­taan. Uusi parla­mentti, uusi komis­sio, Brexit sekä EU:n budjetti oli puheen­joh­ta­juus­kau­den erityis­piir­teitä.

Suuren valio­kun­nan kokoo­mus­ryh­män julki­lausuma Suomen EU-puheen­joh­ta­ja­kau­desta

Suomen ohjel­man valmis­telu käyn­nis­tyi kevään aikana päämi­nis­te­rin johdolla, yhteis­työssä edus­kun­ta­puo­luei­den kanssa. Halli­tus kunnioitti pitkälti EU-puheen­joh­ta­ja­kausioh­jel­mas­saan parla­men­taa­ri­sen työryh­män valmis­ta­mia ehdo­tuk­sia pain­opis­tea­lueiksi. Pääpain­opis­teet olivat yhteis­ten arvo­jen ja oikeus­val­tio­pe­ri­aat­teen vahvis­ta­mi­nen, kilpai­lu­ky­kyi­sempi ja sosi­aa­li­sesti eheämpi unioni, EU:n aseman vahvis­ta­mi­nen globaa­lina ilmas­to­joh­ta­jana ja kansa­lais­ten koko­nais­tur­val­li­suu­den takaa­mi­nen. Näiden pain­opis­tei­den lisäksi muut­to­liik­keen hallinta sekä moni­vuo­ti­sen rahoi­tus­ke­hyk­sen viimeis­te­le­mi­nen olivat keskei­siä teki­jöitä.

Tavoit­teet olivat kunnioi­tet­ta­via sekä kunnian­hi­moi­sia, mutta jäivät joko koko­naan toteut­ta­matta tai vesit­tyi­vät huomat­ta­vasti. Uuden komis­sion nimi­tyk­sen venyessä tilaa olisi aina­kin parla­men­tin näkö­kul­masta katsot­tuna jäänyt omien tavoit­tei­den edis­tä­mi­seen. Näin ei kuiten­kaan käynyt. Brys­se­lissä Suomea arvos­tel­tiin siitä, että pakol­lis­ten alkue­sit­te­ly­jen jälkeen suoma­lais­mi­nis­te­rit Eurooppa-minis­teri Tuppu­raista lukuun otta­matta eivät näky­neet parla­men­tissa eivätkä osal­lis­tu­neet insti­tuu­tioi­den väli­siin lain­sää­dän­tö­neu­vot­te­lui­hin ja osal­lis­tui­vat heikosti myös neuvos­ton kokouk­siin, joissa puheen­joh­ta­jina toimi­vat usein valtio­sih­tee­rit.

Suurien puhei­den ja kunnian­hi­mois­ten tavoit­tei­den jälkeen käteen jäi pelkkä epäily halli­tuk­sen vähit­täi­sestä poliit­ti­sesta tahdosta sekä ihmet­tely halli­tuk­sen kyvyt­tö­myy­destä toteut­taa asioita EU-tasolla.

Suomen esitys moni­vuo­ti­seksi rahoi­tus­ke­hyk­seksi 2021-2027 oli lässäh­dys

Suomen puheen­joh­ta­ja­kau­den suurin asia­ko­ko­nai­suus oli MFF-neuvot­te­lut. Halli­tuk­sen pyrki­mys oli viimeis­tellä neuvot­te­lut tule­vasta rahoi­tus­ke­hyk­sestä. Suomen halli­tus epäon­nis­tui siinä perin pohjin. Suomen laati­maa ehdo­tusta budje­tiksi on kriti­soitu komis­sion, jäsen­mai­den sekä EU:ta seuraa­vien asian­tun­ti­joi­den suun­nasta vanhan­ai­kai­seksi ja kunnian­hi­mot­to­maksi. Lähes kaikki ovat tyrmän­neet Suomen esityk­sen Euroo­pan komis­sion puheen­joh­ta­jan Ursula von der Leye­nistä alkaen ja vain pari-kolme jäsen­maata on anta­nut sille vaimeaa tukea. Tällä perus­teella näyt­tää nyt, ettei Suomen esityk­sen pohjalta ole edel­ly­tyk­siä edetä.

Suomen maine EU:ssa inno­va­tii­vi­sena ja eteen­päin katso­vana jäsen­maana on otta­nut taka­pak­kia, koska Suomen halli­tuk­sen esityk­sessä osoi­te­taan rahaa vain vanhoi­hin kohtei­siin ja uusista ja luovista kohteista leika­taan. Euroo­pan komis­sio on ehdot­ta­nut EU:n tule­van seit­se­män vuoden budje­tiksi 1,11 prosent­tia jäsen­mai­den BKT:stä. Esityk­ses­sään komis­sio on panos­ta­nut tule­vai­suu­den kannalta tärkei­siin menoi­hin kuten digi­ta­li­saa­tioon, tutki­muk­seen ja maahan­muut­toon. Suomen ehdo­tus oli 1,07 prosent­tia. Tämä on aivan liian vähän. Jokai­nen prosen­tin kymme­nys on merki­tyk­sel­li­nen. Halli­tuk­sen ehdot­ta­mat summat eivät riitä sekä vanho­jen meno­jen, kuten maata­lou­den että uusien prio­ri­teet­tien hoitoon Brexi­tin jälkeen.

Sisä­mark­ki­noita, inno­vaa­tioita ja digi­taa­li­ta­loutta varten Suomen esityk­sessä on varattu 151 miljar­dia euroa komis­sion alku­pe­räi­sen ehdo­tuk­sen ollessa 166 miljar­dia. Tämä on suuri petty­mys. Sisä­mark­ki­noi­den kehit­tä­mi­nen sekä kilpai­lu­ky­vyn vahvis­ta­mi­nen ja raken­teel­lis­ten uudis­tus­ten vauh­dit­ta­mi­nen ovat EU:n elinehto. On kiusal­lista huomata, miten halli­tuk­sen toimet ovat vieneet Suomen EU:n taan­tu­musta ajavien maiden jouk­koon. Suuren valio­kun­nan kokoo­mus­jä­se­net perään­kuu­lut­ta­vat korjaus­lii­kettä Suomen maineen palaut­ta­mi­seksi.

Oikeus­val­tio­pe­ri­aa­te­ta­voite vesit­tyi

EU-puheen­joh­ta­ja­kau­den tavoit­teena oli ”saada aikaan tasa­pai­noi­nen ja teho­kas meka­nismi, jossa EU:n rahoi­tus kytke­tään oikeus­val­tio­pe­ri­aat­teen noudat­ta­mi­seen.” Kokoo­mus iloitsi tästä tavoit­teesta. Oikeus­val­tio­pe­ri­aat­teen puolus­ta­mi­nen EU:ssa on ollut kokoo­muk­sen keskei­nen sekä pitkä­ai­kai­nen kysy­mys. Päämi­nis­teri Katai­sen aikana, vuonna 2013 Saksan, Hollan­nin, Tans­kan ja Suomen ulko­mi­nis­te­rit lähet­ti­vät komis­sion puheen­joh­taja Barro­solle kirjeen, jossa esitet­tiin tarve luoda meka­nismi turvaa­maan EU:n perus­ar­vo­jen kunnioit­ta­mi­nen jäsen­val­tioissa.

Syksyllä puheen­joh­ta­ja­kau­den aikai­nen päämi­nis­teri Rinteen lausun­not herät­ti­vät risti­rii­tai­suu­des­taan hämmen­nystä. Rinteen sano­mis­ten selvit­tä­mi­nen vei aikansa, mutta loppu­tu­lema oli petty­mys: tavoite oikeus­val­tio­pe­ri­aat­teen noudat­ta­mi­sen kytke­mi­seksi EU-rahoi­tuk­seen vesit­tyi. Halli­tuk­sen ratkaisu toimii siten, että se rankai­see jäsen­val­tioita mahdol­li­sista tuki­ra­ho­jen väärin­käy­tök­sistä ja korrup­tiosta, mutta ei puutu oikeus­val­tio­pe­ri­aat­tei­den rikko­mi­seen. Tätä varten on jo olemassa mm. Euroo­pan petos­ten­tor­jun­ta­vi­rasto OLAF. Toisin sanoen EU:lla ei ole edel­leen­kään väli­neitä puut­tua oikeus­val­tio­pe­ri­aat­teen rikko­mi­seen.

Antti Rinteen lausun­not hämmäs­tyt­ti­vät syksyn mittaan suoma­lai­sia ja euroop­pa­lai­sia. Euroo­pan komis­sio joutui mm. korjaa­maan Rinteen lausun­toja Brexi­tistä. Pahim­massa tapauk­sessa päämi­nis­te­rin haja­nai­set lausun­not voivat horjut­taa Suomen uskot­ta­vuutta EU:ssa ja vaikut­taa nega­tii­vi­sesti EU:n suosioon Suomessa.

Yhtei­sessä turva­paik­ka­po­li­tii­kassa ei edetty

Suomi otti puheen­joh­ta­ja­kau­den tavoit­teek­seen edis­tää yhteistä turva­paik­ka­po­li­tiik­kaa. Nykyi­nen järjes­telmä osoit­tau­tui toimi­mat­to­maksi, kun turva­pai­kan­ha­ki­joi­den määrät vuonna 2015 nousi­vat ennä­tys­lu­ke­miin. Sopi­muk­sen uudis­ta­mi­nen on ollut jo pitkään EU:n agen­dalla. Kunnian­hi­moi­sista tavoit­teista huoli­matta Suomi ei pysty­nyt saamaan kautensa aikana sito­vaa vastuu­ja­ko­me­ka­nis­mia.

Suomen tavoite ei myös­kään näky­nyt Suomen budjet­tie­si­tyk­sessä moni­vuo­ti­seksi rahoi­tus­ke­hyk­seksi. Komis­sio oli omassa ehdo­tuk­ses­saan ehdot­ta­nut 30 miljar­dia euroa muut­to­lii­keitä ja raja­tur­val­li­suutta varten. Suomen esityk­sessä luku oli kutis­tu­nut noin 23 miljar­diin. Kysy­mys kuuluu, oliko halli­tus tosis­saan maahan­muut­to­liik­keen hallin­nasta ja turval­li­suu­desta vai oliko tämä tyhjää puhetta? Kaikki liit­tyy kaik­keen. Esimer­kiksi Lähi-Idän alati muut­tuva tilanne heijas­tin­vai­ku­tuk­si­neen muodos­taa merkit­tä­vän haas­teen Euroo­pan unio­nille. Kokoo­muk­sen mielestä konflik­tien ehkäi­syn ja poten­ti­aa­lis­ten krii­sien moni­to­roin­nin on oltava nykyistä huomat­ta­vasti merkit­tä­väm­mässä roolissa EU:n yhtei­sessä ulko­po­li­tii­kassa.

Ilmas­to­po­li­tiikka jätti toivo­mi­sen varaa

Suomen halli­tuk­sen tavoit­teena oli saada EU hiili­neut­raa­liksi vuoteen 2050 mennessä. Vali­tet­ta­vasti tämä­kin tavoite jäi puoli­tie­hen ja yksi­se­lit­teistä sitou­musta ei saatu aikaan. Puola ei halun­nut sitou­tua konkreet­ti­siin toimiin tavoit­teen saavut­ta­mi­seksi. Puolan vastus­tus oli vali­tet­tava asia. Vali­tet­ta­vaa oli myös se, että halli­tus luopui aiko­muk­sis­taan järjes­tää ilmas­to­huip­pu­ko­kous puheen­joh­ta­ja­kau­den päät­teeksi, josta halli­tus­puo­lu­eet olivat sopi­neet halli­tus­neu­vot­te­luissa.

Ilmas­ton­muu­tok­sen kannalta Suomen MFF-esitys jätti toivo­mi­sen varaa. Suomen halli­tus panos­taisi erityi­sesti maata­lous­tu­kien yllä­pi­tä­mi­seen ja leik­kaisi digi­ta­li­saa­tiosta ja ilmas­ton­muu­tok­sen torjun­nasta. Ilmas­ton­muu­tos ja digi­ta­li­saa­tio ovat rajat ylit­tä­viä haas­teita ja ilman EU-tason rajat ylit­tä­viä ratkai­suja asiat eivät etene. Halli­tus on ilmei­sesti valmis teke­mään ”tule­vai­suusin­ves­toin­teja” vain, mikäli ne kasvat­ta­vat heidän kanna­tus­taan. Aidot tule­vai­suusin­ves­toin­nit yhtei­sen mante­reemme puolesta jäivät halli­tuk­sen budjet­tie­si­tyk­sestä rannalle.

EU:n laajen­tu­mi­nen jäi jumiin

Suomen puheen­joh­ta­ja­kau­den aikana EU:n laajen­tu­mi­nen ei otta­nut vaadit­ta­via aske­lia. Suomen kaudella oli tarkoi­tus aloit­taa jäse­nyys­neu­vot­te­lut kahden mahdol­li­sen uuden jäsen­val­tion kanssa. Neuvot­te­lut Alba­nian ja Pohjois-Make­do­nian kanssa kuiten­kin tyreh­tyi­vät. Mante­reemme turval­li­suu­den kannalta on tärkeää saada EU:n rajoilla olevat maat arvo­poh­jai­sesti lähem­mäksi EU:ta. Vasta 1990-luvulla alueella käytiin veristä sotaa ja tehtiin etni­siä puhdis­tuk­sia. Laajen­tu­mi­nen on ollut Euroo­pan menes­tyk­sek­käin stra­te­gia. Sillä edis­te­tään rauhaa, vapautta ja vaurautta.

Johto­pää­tök­set

Vaikka viral­li­sissa puheissa Suomen puheen­joh­ta­ja­kautta kehu­taan maltil­li­sen diplo­maat­ti­sesti, on loppu­tu­lema petty­mys, joka heiken­tää Suomen kerää­mää luot­ta­mus­pää­omaa. Pahim­mil­laan tämä näkyy meneil­lään olevissa EU-budjet­ti­neu­vot­te­luissa. Oli toisaalta hienoa huomata, että kier­to­ta­lous ja hybri­di­tur­val­li­suus olivat melko hyvin esillä puheen­joh­ta­juus­kau­den aikana.

Hyvän virka­mies­kun­nan ja huolel­li­sen valmis­te­lun ansioista Suomi suoriu­tui puheen­joh­ta­juus­kau­desta tekni­sesti hyvin arvo­sa­noin, mutta minis­te­ri­ta­solla meiltä puut­tui poliit­tista tahtoa ja taitoa toteut­taa tavoit­teita. Loppu­ku­vaksi muodos­tui, että kun muu halli­tus katsoi koti­maa­han, jäi puheen­joh­ta­juus­taakka Eurooppa-minis­te­rin harteille. Halli­tuk­sen intres­sissä tulisi olla Suomen ja suoma­lais­ten hyvin­voin­nin ja turval­li­suu­den takaa­mi­nen, myös EU:ssa. Suomen EU-puheen­joh­ta­juus­kausi jätti pahan maun suuhun.

Kokoo­muk­sessa uskomme, että aktii­vi­sena osana länttä sekä aloit­teel­li­sena EU-jäse­nenä Suomi pärjää parhai­ten kansain­vä­li­sillä aree­noilla. Maan­osamme kohtaa haas­teita, joihin löydämme ratkai­sut vain yhdessä. Suomen on oltava aktii­vi­nen ja aloit­teel­li­nen ratkai­su­jen luomi­sessa, koska Vahva Euroo­pan unioni tarkoit­taa vahvem­paa itse­näistä Suomea.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

30.6.2022

Krii­sit pakot­ta­vat meitä kehit­ty­mään

Miet­teitä Brys­se­lin ytimestä -blogi­kir­joi­tus Viimei­sen kahden vuoden aikana olemme kulke­neet ennen­nä­ke­mät­tö­män polun Euroo­pan lähi­his­to­riassa. Olemme kohdan­neet ja lähes kukis­ta­neet globaa­lin

7.3.2022

Miet­teitä Brys­se­lin ytimestä: Ukrai­nan sota yhdisti Euroo­pan

Usein on tullut moitit­tua EU:n yhteistä ulko- ja turval­li­suus­po­li­tiik­kaa, tai pikem­min­kin sen puutetta. Yleensä kun sitä yhteistä näke­mystä ja päätök­sen­te­ko­ky­kyä

4.2.2022

Miet­teitä Brys­se­lin ytimestä: Ilmas­ton ja turval­li­suu­den kevät

Kiris­tyvä turval­li­suus­po­liit­ti­nen tilanne, Rans­kan ja Unka­rin vaalit sekä unio­nin toimen­pi­teet oikeus­val­tion puolus­ta­mi­seksi Unka­rissa ja Puolassa ovat EU:n kevään suuria asioita.

Skip to content