MENU
Suoma­laisen työn puolesta

Suoma­laisen työn puolesta

Julkaistu: 02.12.2010 Uutiset

Viimeistään maail­man­laa­juinen finans­si­kriisi ja siitä seurannut taantuma osoit­tivat, että maail­man­talous on tiukassa keski­näis­suh­teessa. Tämä on pääosin meille suoma­lai­sille hieno asia. Suomen nopea elintason nousu 1900-luvun lopulla maailman vauraimpien maiden joukkoon johtuu tästä. Maail­man­laa­jui­sessa työnjaossa Suomi on vienyt osaamista ja arvok­kaita teolli­suus­tuot­teita. Suoma­lainen hyvin­vointi on syntynyt tästä suhteesta avoimeen maail­man­ta­louteen. Ilman sitä Suomi ei olisi maailman paras maa.

Kaikilla asioilla on myös kääntö­puo­lensa. Kiinteästi kytkey­tyneen talous­jär­jes­tel­mämme myötä jaamme myös ongelmat. Kun amerik­ka­lainen inves­toin­ti­pankki Lehman Brothers kaatui 2008 syksyllä, sitä seurannut maail­man­ta­louden taantuma pysäytti Suomenkin viennin. Talou­temme supistui 8 prosenttia ja hyvin­voin­nis­tamme katosi pysyvästi 10 miljardia euroa. Jokainen voi miettiä mitä vielä suurempi rahoi­tus­jär­jes­telmän kaatu­minen tarkoit­taisi sisämark­ki­noil­lamme euroa­lu­eella.
Kokoon­nuimme sunnun­taina Brysse­lissä muiden euroop­pa­laiset valtio­va­rain­mi­nis­te­reiden kanssa. Ainoa ja suurin huolemme oli omien kansa­lais­temme hyvin­vointi. Jos asioita ei hoideta kuntoon tai päästämme jonkun maan velka­sa­nee­raukseen tässä tilan­teessa, johtaisi se erittäin toden­nä­köi­sesti euroop­pa­laiseen lamaan. Tämä iskisi luonnol­li­sesti myös meihin suoma­laisiin.
Meillä on aina erilaisia vaihtoehtoja toimia. Kun Irlannin ongelmat ja toimin­ta­vaih­toehdot tulivat päälle, ryhdyin pohtimaan: mikä tässä on suoma­laisen työnte­kijän, veron­mak­sajan ja yhteis­kunnan turvasta riippu­vaisen etu? Myös halli­tuksen päätöksen Irlannin tukemi­sessa takauksin ratkaisi yksin ja ainoastaan suoma­laisen hyvin­voinnin etu.
Pohdin­tamme oli yksin­ker­tai­sesti seuraava: Ovatko tukematta jättä­misen seuraukset suoma­lai­sille pahempia, kuten asian­tun­tijat arvioivat? Kaatuuko Irlanti ja moni muu maa väistä­mättä, eli kannat­taako meidän edes yrittää? Arviomme näihin kysymyksiin olivat, että asian­tun­ti­joiden arvioon on syytä luottaa, varsinkin kun olemme juuri saaneet itsekin todistaa miten rajuja seurauksia rahoi­tus­mark­ki­noiden lamasta voi meillekin olla. Arviomme oli myös, että meillä on vielä yhteis­työssä mahdol­lisuus ottaa kriisi hallintaan, rauhoittaa markkinat ja aloittaa korjaus­toimet kohti kasvua.
Siitä kukaan ei voi mennä takuuseen, leviä­vätkö ongelmat silti jatkossa esimer­kiksi Portu­galiin, vaikka toimi­simme nyt Irlan­nissa. Mutta siitä voidaan olla aivan varmoja, että jos emme toimi, niin ongelmat leviävät. Varmaa on myös se, että jos emme olisi toimineet keväällä Kreikan suhteen, olisi nämä kaikki maat kaatuneet silloin kerralla.
Tämä tilanne toisaalta kiukuttaa meitä: miksi meidän pitää olla muita pelas­te­le­massa, vaikka olemme itse hoitaneet omat hommamme hyvin? Kyse on kuitenkin hetken harkinnan jälkeen lopulta siitä, pelas­tammeko suoma­laisten hyvin­voinnin. Pitää ratkaista ongelmat, turvata suoma­laisten
hyvin­vointi ja varmistaa sen kasvu myös tulevai­suu­dessa. Se ei onnistu eristäy­ty­mällä ja ?pitämällä vain huolen omista asioistaan?.
Suomi sai eilen kansain­vä­li­seltä luotto­luo­ki­tus­lai­tok­selta Standard & Poor?silta parhaimman AAA luoki­tuksen valtion­lai­noilleen. Suomi tulee siten saamaan jatkossa suhteel­li­sesti vieläkin edulli­sempaa lainaa kuin leväpe­räi­sesti talou­destaan huoleh­tineet maat. Luotto­luo­kitus kertoo kuitenkin tehdystä työstä ja päätök­sistä. Säily­tämme tuon luotta­muksen vain jos hoidamme talout­tamme jatkos­sakin vastuul­li­sesti.
[Kirjoitus on julkaistu Turun Sanomissa 30.11.2010.]

Kokoomus.fi