Päämi­nis­teri Alexan­der Stub­bin puhe MTK:n valtuus­kun­nan kokouk­sessa ke 26.11.

Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia.

 Hyvät MTK:n valtuus­kun­nan jäse­net,

Suomen talous ei ole kasva­nut vuoden 2011 jälkeen. Kaikki talous­en­nus­teet ovat olleet yliop­ti­mis­ti­sia. Suomen velkaan­tu­mi­nen alkoi finans­si­krii­sistä 2008, eikä ole laan­tu­nut. Työpaik­koja on mene­tetty eri puolilla Suomea.

Ongel­mat ovat osit­tain euroop­pa­lai­sia, osit­tain koti­mai­sia. Euroa­lu­een talous­kasvu on edel­leen hyvin vaati­ma­tonta. Raken­teel­li­sia uudis­tuk­sia kilpai­lu­ky­vyn paran­ta­mi­seksi on tehty lähinnä Irlan­nin, Portu­ga­lin ja Espan­jan kaltai­sissa krii­si­maissa. Suomessa emme ole pysty­neet vastaa­vaan, vaan annoimme ongel­mien kasaan­tua vaivih­kaa 2000-luvun aikana.

Suomen velkaan­tu­mi­sen vauhti on huoles­tut­tava eikä edes paluu normaa­li­kas­vuun riit­täisi nosta­maan julkista taloutta kestä­västi ylijää­mäi­seksi. Tämä ns. kestä­vyys­vaje muodos­tuu suurelta osin väes­tön ikään­ty­mi­sen vaiku­tuk­sista.

Ylivel­kaan­tu­mi­sen uhatessa halli­tus on joutu­nut kiris­tä­mään merkit­tä­västi finans­si­po­li­tiik­kaa. Vaali­kau­den aikana on päätetty lähes 6,5 miljar­din euron meno­sääs­töistä ja veron­ko­ro­tuk­sista. Maata­lous­mo­men­teille on jouduttu kohdis­ta­maan isoja sääs­töjä. Tämä tuntuu tuot­ta­ja­per­heen käteen jäävissä tuloissa kouriin­tun­tu­vasti. Ensi vaali­kau­della, uusia sääs­töjä etsit­täessä, maata­lou­den tähä­nas­ti­set ponnis­tuk­set on otet­tava huomioon.

Maata­lou­den kannalta EU-tason ratkai­sut ovat vähin­tään yhtä merkit­tä­viä kuin kansal­li­set toimet. EU:n maata­lous­po­li­tii­kan isot ratkai­sut - rahoi­tus­ke­hyk­set ja CAP-reformi - on päätetty tällä vaali­kau­della pitkäksi aikaa eteen­päin. Nämä hank­keet ovat olleet paitsi maata­lous­mi­nis­te­rin, myös koko halli­tuk­sen EU-vaikut­ta­mi­sen kärjessä. Oppo­si­tiosta esitet­tiin, että Suomi vaatisi eril­listä maksu­pa­lau­tusta. Halli­tuk­sessa valit­simme sen sijaan panos­ta­mi­sen maaseu­dun kehit­tä­mis­ra­hoi­hin. Mieles­täni valinta oli oikea, ja toivon suoma­lais­ten pysty­vän hyödyn­tä­mään ohjel­mia runsaasti niiden pääs­tessä vauh­tiin. CAP-refor­min yhtey­dessä myös Etelä-Suomen kansal­li­sille tuille neuvo­tel­tiin jatko Euroo­pan parla­men­tin myötä­vai­ku­tuk­sella. Pitkään hier­tä­neelle asialle on nyt toivot­ta­vasti löyty­nyt kestävä ratkaisu.

Olen ymmär­tä­nyt että näihin päätök­siin ollaan oltu MTK:n kentällä valtao­sin tyyty­väi­siä. Halli­tuk­sen puolesta haluan kiit­tää järjes­töä ja puheen­joh­taja Juha Mart­ti­laa hyvästä yhteis­työstä yhteis­ten tavoit­tei­den edis­tä­mi­sessä ja paineen aset­ta­mi­sesta silloin, kun sitä on ollut syytä aset­taa.

Arvoi­sat kuuli­jat,

Suomen talou­den pelas­ta­mi­nen on seuraa­van vaali­kau­den suuri tehtävä. Siinä tehtä­vässä tarvit­semme budjet­ti­ku­rin lisäksi paljon luovuutta ja ponnis­te­luja uusien menes­ty­sa­lo­jen ja -tuot­tei­den löytä­mi­seksi. Halli­tuk­sen on tehtävä kaik­kensa suoma­lai­sen työn ja työpaik­ko­jen edis­tä­mi­seksi.

Tähän ei ole yhtään yksit­täistä ihme­lää­kettä. Minua häirit­see Suomessa nousussa oleva valtious­ko­vai­suus; ajatus siitä, että valtio voisi valita voit­taja-alat ja yrityk­set ja allo­koida rahat. Tämä ei toimi avoi­messa maail­man­ta­lou­dessa. Totuus on, ettei kukaan tiedä varmasti, mistä tule­vai­suu­den kasvu löytyy. Asian­tun­ti­joi­den valis­tu­nut veik­kaus kuiten­kin on, että biota­lous voi olla Suomelle merkit­tävä tuki­jalka.

Vuonna 2030 maail­massa tarvi­taan arvioi­den mukaan 50 % nykyistä enem­män ruokaa, 45 % enem­män ener­giaa ja 30 % enem­män vettä. Uusiu­tu­vien luon­non­va­ro­jen kestävä käyttö biopoh­jais­ten tuot­tei­den, ruuan, ener­gian ja palve­lu­jen tuot­ta­mi­seen on korkean osaa­mi­sen Suomelle luon­tai­nen vahvuus. Tätä kautta voimme myös osal­tamme auttaa muuta maail­maa globaa­lien haas­tei­den ratkai­sussa. Suomessa valmis­te­taan jo nyt vuosi­ta­solla yli 14 miljar­din euron arvosta erilai­sia biota­lous­tuot­teita vien­tiin. Halli­tus on aset­ta­nut minis­teri Vapaa­vuo­ren johdolla tavoit­teeksi 100 000 uuden biota­lous­työ­pai­kan synty­mi­sen vuoteen 2025 mennessä.

Yli puolet Suomen nykyi­sestä biota­lou­desta perus­tuu metsiin. Onkin toivoa anta­vaa, että metsä­teol­li­suu­dessa on nähtä­vissä vahvoja toipu­mi­sen merk­kejä, ja merkit­tä­viä inves­toin­teja on nyt useita putkessa. Valtion on huoleh­dit­tava, että esimer­kiksi Metsä Grou­pin Ääne­kos­kelle suun­nit­te­le­man biotuo­te­teh­taan yhtey­dessä ympä­ris­tö­vai­ku­tus­ten arvioin­nit ja liiken­ne­jär­jes­te­lyt hoide­taan mahdol­li­sim­man nopeasti.

Maa- ja metsä­ta­lous­mi­nis­te­riössä laadi­taan parhail­laan kansal­lista metsä­stra­te­giaa 2025. Yksi keskei­sistä tavoit­teista on yritys­mäi­sen metsä­no­mis­ta­juu­den edis­tä­mi­nen. Yritys­mäi­sien metsä­no­mis­ta­jien suku­pol­ven­vaih­dok­siin olisi loogista luoda saman­lai­set kannus­ti­met kuin muille yrit­tä­jille. Tämä antaisi mahdol­li­suu­det pitkä­jän­tei­seen metsän­hoi­toon.

Ilmas­ton­muu­tos, väes­tön­kasvu ja luon­non­va­ro­jen rajal­li­suus synnyt­tä­vät luon­nos­taan kysyn­tää biota­lou­delle. Paljon riip­puu kuiten­kin siitä, miten poli­tiikka määrit­tää mark­ki­naa tässä murros­vai­heessa. Suoma­lai­nen koti­mark­ki­namme on sen verran pieni, ettei se usein riitä yksi­nään. Tarvi­taan vähin­tään euroop­pa­lai­sia ratkai­suja ja normeja. Siksi halli­tus on pitä­nyt sinnik­käästi mm. biopolt­toai­nei­den puolta EU-päätök­sen­teossa. Kyseessä on samalla kertaa järkevä ilmas­to­po­li­tiikka että suoma­lai­set työpai­kat.

Hyvät MTK-laiset,

Maata­lous­po­li­tii­kassa on ajan­koh­tai­sia asioita pöydällä vielä tämän vaali­kau­den aikana. Nostan esille kolme asiaa.

Ensin­nä­kin, EU:n maata­lous­po­li­tii­kan uudis­tus on monelta osin askel oike­aan suun­taan. Sen toimeen­pano on kuiten­kin nostat­ta­nut huolia, saadaanko vilje­li­jöi­den tuet makset­tua ajal­laan. Ymmär­rän huolen erit­täin hyvin. Sen takia halli­tus esit­tää vuoden 2015 budjet­tiin rahoi­tusta, jolla turvat­tai­siin Maaseu­tu­vi­ras­ton vilje­li­jä­tu­kien tieto­jär­jes­tel­män uudis­ta­mi­nen ja ELY-keskus­ten valvon­ta­re­surs­sit. Maaseu­tu­vi­rasto arvioi loka­kuussa, että ensi vuoden tukia siir­tyisi vuoden 2016 puolelle peräti 400?500 miljoo­naa euroa. Nyt tilanne näyt­tää parem­malta, ja viiväs­ty­mi­nen jää puoleen pelä­tystä.

Ohjel­ma­kausien vaih­tuessa on varmis­tet­tava myös maata­lous­in­ves­toin­tien rahoi­tus. Tämän takia halli­tuk­sen talous­po­liit­ti­nen minis­te­ri­va­lio­kunta linjasi eilen, että Maati­la­ta­lou­den kehit­tä­mis­ra­hasto Makera voisi tukea inves­toin­teja etupai­not­tei­sesti.

Toiseksi, elin­kei­noe­lä­mää, tuot­ta­jia, omis­ta­jia ja aika lailla kaik­kia suoma­lai­sia yhdis­tää halu vält­tää ja tarvit­taessa purkaa liial­lista sään­te­lyä. Aiheesta on riit­tä­nyt puhetta, mutta olemme nyt neljän puolu­een halli­tuk­sessa pääs­seet käsiksi myös konkre­ti­aan minis­teri Grahn-Laaso­sen vedolla. Lauri Taras­tin johta­maa asian­tun­ti­ja­ryhmä etsii helmi­kuun loppuun mennessä parhaat keinot suju­voit­taa ympä­ris­tö­hal­lin­non lupa­pro­ses­seja tinki­mättä ympä­ris­tön­suo­je­lun tasosta.

Viime viikolla halli­tus antoi esityk­sen ympä­ris­tön­suo­je­lu­lain uudis­ta­mi­sesta. Uudis­tuk­sessa luovu­taan ympä­ris­tö­lu­pien auto­maat­ti­sesta tarkas­tus­me­net­te­lystä sellai­sissa tilan­teissa, joissa toimin­nassa ei ole tapah­tu­nut muutosta. Jatkossa tavoit­teena on siir­tää lupa­ha­ke­mus­ten käsit­te­lyä alue­hal­lin­to­vi­ras­toilta kuntiin, lähem­mäs ihmi­siä.

Samassa yhtey­dessä sovit­tiin maa-aines­lu­van ja ympä­ris­tö­lu­van menet­te­ly­jen yhdis­tä­mi­sestä ja eläin­suo­jien raken­ta­mista koske­vien lupa­ra­jo­jen nosta­mi­sesta. Näin saamme pois yhden lupa- ja vali­tus­kier­rok­sen ja viemme luvi­tusta kohti yhden luukun peri­aa­tetta. Eläin­suo­jien laajen­ta­mi­nen puoles­taan helpot­tuu ilman luvan­va­rai­suu­den laukea­mista.

Juuri tällai­set sinänsä pienet asiat muodos­ta­vat kasau­tues­saan turhan taakan yrit­tä­jille ja elin­kei­non­har­joit­ta­jille. Purka­mi­nen on kuiten­kin tehtävä harki­ten, asia kerral­laan, sillä säädök­set on tehty aika­naan hyvä tarkoi­tus mielessä.

Kolmas ajan­koh­tai­nen asia on Venä­jän aset­ta­man elin­tar­vik­kei­den tuon­ti­kiel­lon aiheut­ta­mat ongel­mat maata­lou­delle.

Halli­tus päätti elokuun budjet­ti­rii­hen yhtey­dessä lisä­ta­lous­ar­viosta, jossa varat­tiin 20 miljoo­naa näiden ongel­mien helpot­ta­mi­seen. Valtaosa tuesta kohdis­tuu maito­ta­lou­teen, ja osa on jo maksussa.

Koti­mais­ten toimien lisäksi myös EU-tasolla tarvi­taan päätök­siä. Toimim­me­han yhtei­sen maata­lous­po­li­tii­kan puit­teissa. Nopeasti pilaan­tu­via hedel­miä ostet­tiin­kin pois mark­ki­noilta, jotta ylijää­mät eivät heiken­täisi hinta­ta­soa enti­ses­tään.

Viime viikolla maata­lous­ko­mis­saari Phil Hogan kertoi 28 miljoo­nan euron kompen­saa­tiosta Baltian maiden maito­sek­to­rille. Komis­sion päätös­luon­nos ei sisällä tukea Suomelle, sillä tuot­ta­ja­mai­don hinta ei ole laske­nut osuus­kun­ta­mal­limme takia aina­kaan vielä yhtä paljon kuin Baltian maissa.

Komis­sion ratkai­sua on täyden­net­tävä Suomen osalta. Olemme tiiviisti yhtey­dessä komis­sioon ja toimi­tamme heidän kaipaa­mansa tiedot. Minis­teri Orpo on veto­vas­tuussa, minä annan tarvit­ta­van tuen.

Liial­li­sia odotuk­sia EU-tuen määrästä ei pidä kuiten­kaan nostat­taa. Venä­jän tuon­ti­kiel­lon vaiku­tuk­sia ei tulla kompen­soi­maan koko­naan. Tiedos­tan kuiten­kin, että jokai­nen sentti on tällai­sessa tilan­teessa tuot­ta­jille tärkeä. Suomelle EU:n jäsen­maana kyse on myös peri­aat­teesta ja tasa­puo­li­sesta kohte­lusta.

Hyvät ystä­vät,

Perus­e­del­ly­tys koti­mai­selle elin­tar­vi­ke­tuo­tan­nolle on maata­lous­yrit­tä­jän toimin­nan kannat­ta­vuus.

Pohjoi­sissa vilje­ly­olois­samme tuotan­to­kus­tan­nuk­set ovat korkeat. Senkin takia koti­mai­nen ruuan­tuo­tanto on varmis­tet­tava myös julki­sen rahoi­tuk­sen avulla.

Vielä olen­nai­sem­paa on kuiten­kin, miten mark­ki­noilta saadaan riit­tävä korvaus hyvin tehdylle työlle - miten tuot­ta­ja­hinta kattaisi mahdol­li­sim­man suuren osan tuotan­to­kus­tan­nuk­sista. Erikois­tu­mi­nen ja kansain­vä­lis­ty­mi­nen voivat auttaa joita­kin tuot­ta­jia. Koti­maassa huomio on suun­nat­tava mark­ki­noi­den toimin­nan paran­ta­mi­seen reilun kilpai­lun ohjel­man hengessä. Katteet on saatava kaikissa ketjun osissa oikeu­den­mu­kai­siksi.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa