Kokoomus.fi
Stubbin puhe MTK:n valtuus­kunnan kokouk­sessa

Stubbin puhe MTK:n valtuus­kunnan kokouk­sessa

Julkaistu: 26.11.14 Uutiset

Päämi­nisteri Alexander Stubbin puhe MTK:n valtuus­kunnan kokouk­sessa ke 26.11.

Muutokset puhut­taessa mahdol­lisia.

 Hyvät MTK:n valtuus­kunnan jäsenet,

Suomen talous ei ole kasvanut vuoden 2011 jälkeen. Kaikki talous­en­nusteet ovat olleet yliop­ti­mis­tisia. Suomen velkaan­tu­minen alkoi finans­si­krii­sistä 2008, eikä ole laantunut. Työpaikkoja on menetetty eri puolilla Suomea.

Ongelmat ovat osittain euroop­pa­laisia, osittain kotimaisia. Euroa­lueen talous­kasvu on edelleen hyvin vaati­ma­tonta. Raken­teel­lisia uudis­tuksia kilpai­lu­kyvyn paran­ta­mi­seksi on tehty lähinnä Irlannin, Portu­galin ja Espanjan kaltai­sissa kriisi­maissa. Suomessa emme ole pystyneet vastaavaan, vaan annoimme ongelmien kasaantua vaivihkaa 2000-luvun aikana.

Suomen velkaan­tu­misen vauhti on huoles­tuttava eikä edes paluu normaa­li­kasvuun riittäisi nostamaan julkista taloutta kestä­västi ylijää­mäi­seksi. Tämä ns. kestä­vyysvaje muodostuu suurelta osin väestön ikään­ty­misen vaiku­tuk­sista.

Ylivel­kaan­tu­misen uhatessa hallitus on joutunut kiris­tämään merkit­tä­västi finans­si­po­li­tiikkaa. Vaali­kauden aikana on päätetty lähes 6,5 miljardin euron menosääs­töistä ja veron­ko­ro­tuk­sista. Maata­lous­mo­men­teille on jouduttu kohdis­tamaan isoja säästöjä. Tämä tuntuu tuotta­ja­perheen käteen jäävissä tuloissa kouriin­tun­tu­vasti. Ensi vaali­kau­della, uusia säästöjä etsit­täessä, maata­louden tähänas­tiset ponnis­tukset on otettava huomioon.

Maata­louden kannalta EU-tason ratkaisut ovat vähintään yhtä merkit­täviä kuin kansal­liset toimet. EU:n maata­lous­po­li­tiikan isot ratkaisut - rahoi­tus­ke­hykset ja CAP-reformi - on päätetty tällä vaali­kau­della pitkäksi aikaa eteenpäin. Nämä hankkeet ovat olleet paitsi maata­lous­mi­nis­terin, myös koko halli­tuksen EU-vaikut­ta­misen kärjessä. Opposi­tiosta esitettiin, että Suomi vaatisi erillistä maksu­pa­lau­tusta. Halli­tuk­sessa valit­simme sen sijaan panos­ta­misen maaseudun kehit­tä­mis­ra­hoihin. Mielestäni valinta oli oikea, ja toivon suoma­laisten pystyvän hyödyn­tämään ohjelmia runsaasti niiden päästessä vauhtiin. CAP-reformin yhtey­dessä myös Etelä-Suomen kansal­li­sille tuille neuvo­teltiin jatko Euroopan parla­mentin myötä­vai­ku­tuk­sella. Pitkään hiertä­neelle asialle on nyt toivot­ta­vasti löytynyt kestävä ratkaisu.

Olen ymmär­tänyt että näihin päätöksiin ollaan oltu MTK:n kentällä valtaosin tyyty­väisiä. Halli­tuksen puolesta haluan kiittää järjestöä ja puheen­johtaja Juha Marttilaa hyvästä yhteis­työstä yhteisten tavoit­teiden edistä­mi­sessä ja paineen asetta­mi­sesta silloin, kun sitä on ollut syytä asettaa.

Arvoisat kuulijat,

Suomen talouden pelas­ta­minen on seuraavan vaali­kauden suuri tehtävä. Siinä tehtä­vässä tarvit­semme budjet­ti­kurin lisäksi paljon luovuutta ja ponnis­teluja uusien menes­ty­sa­lojen ja -tuotteiden löytä­mi­seksi. Halli­tuksen on tehtävä kaikkensa suoma­laisen työn ja työpaik­kojen edistä­mi­seksi.

Tähän ei ole yhtään yksit­täistä ihmelää­kettä. Minua häiritsee Suomessa nousussa oleva valtious­ko­vaisuus; ajatus siitä, että valtio voisi valita voittaja-alat ja yritykset ja allokoida rahat. Tämä ei toimi avoimessa maail­man­ta­lou­dessa. Totuus on, ettei kukaan tiedä varmasti, mistä tulevai­suuden kasvu löytyy. Asian­tun­ti­joiden valis­tunut veikkaus kuitenkin on, että biotalous voi olla Suomelle merkittävä tukijalka.

Vuonna 2030 maail­massa tarvitaan arvioiden mukaan 50 % nykyistä enemmän ruokaa, 45 % enemmän energiaa ja 30 % enemmän vettä. Uusiu­tuvien luonnon­va­rojen kestävä käyttö biopoh­jaisten tuotteiden, ruuan, energian ja palve­lujen tuotta­miseen on korkean osaamisen Suomelle luontainen vahvuus. Tätä kautta voimme myös osaltamme auttaa muuta maailmaa globaalien haasteiden ratkai­sussa. Suomessa valmis­tetaan jo nyt vuosi­ta­solla yli 14 miljardin euron arvosta erilaisia biota­lous­tuot­teita vientiin. Hallitus on asettanut ministeri Vapaa­vuoren johdolla tavoit­teeksi 100 000 uuden biota­lous­työ­paikan synty­misen vuoteen 2025 mennessä.

Yli puolet Suomen nykyi­sestä biota­lou­desta perustuu metsiin. Onkin toivoa antavaa, että metsä­teol­li­suu­dessa on nähtä­vissä vahvoja toipu­misen merkkejä, ja merkit­täviä inves­tointeja on nyt useita putkessa. Valtion on huoleh­dittava, että esimer­kiksi Metsä Groupin Äänekos­kelle suunnit­te­leman biotuo­te­tehtaan yhtey­dessä ympäris­tö­vai­ku­tusten arvioinnit ja liiken­ne­jär­jes­telyt hoidetaan mahdol­li­simman nopeasti.

Maa- ja metsä­ta­lous­mi­nis­te­riössä laaditaan parhaillaan kansal­lista metsä­stra­tegiaa 2025. Yksi keskei­sistä tavoit­teista on yritys­mäisen metsä­no­mis­ta­juuden edistä­minen. Yritys­mäisien metsä­no­mis­tajien sukupol­ven­vaih­doksiin olisi loogista luoda saman­laiset kannus­timet kuin muille yrittä­jille. Tämä antaisi mahdol­li­suudet pitkä­jän­teiseen metsän­hoitoon.

Ilmas­ton­muutos, väestön­kasvu ja luonnon­va­rojen rajal­lisuus synnyt­tävät luonnostaan kysyntää biota­lou­delle. Paljon riippuu kuitenkin siitä, miten politiikka määrittää markkinaa tässä murros­vai­heessa. Suoma­lainen kotimark­ki­namme on sen verran pieni, ettei se usein riitä yksinään. Tarvitaan vähintään euroop­pa­laisia ratkaisuja ja normeja. Siksi hallitus on pitänyt sinnik­käästi mm. biopolt­toai­neiden puolta EU-päätök­sen­teossa. Kyseessä on samalla kertaa järkevä ilmas­to­po­li­tiikka että suoma­laiset työpaikat.

Hyvät MTK-laiset,

Maata­lous­po­li­tii­kassa on ajankoh­taisia asioita pöydällä vielä tämän vaali­kauden aikana. Nostan esille kolme asiaa.

Ensin­näkin, EU:n maata­lous­po­li­tiikan uudistus on monelta osin askel oikeaan suuntaan. Sen toimeenpano on kuitenkin nostat­tanut huolia, saadaanko vilje­li­jöiden tuet maksettua ajallaan. Ymmärrän huolen erittäin hyvin. Sen takia hallitus esittää vuoden 2015 budjettiin rahoi­tusta, jolla turvat­taisiin Maaseu­tu­vi­raston vilje­li­jä­tukien tieto­jär­jes­telmän uudis­ta­minen ja ELY-keskusten valvon­ta­re­surssit. Maaseu­tu­vi­rasto arvioi lokakuussa, että ensi vuoden tukia siirtyisi vuoden 2016 puolelle peräti 400?500 miljoonaa euroa. Nyt tilanne näyttää parem­malta, ja viiväs­ty­minen jää puoleen pelätystä.

Ohjel­ma­kausien vaihtuessa on varmis­tettava myös maata­lous­in­ves­tointien rahoitus. Tämän takia halli­tuksen talous­po­liit­tinen minis­te­ri­va­lio­kunta linjasi eilen, että Maati­la­ta­louden kehit­tä­mis­ra­hasto Makera voisi tukea inves­tointeja etupai­not­tei­sesti.

Toiseksi, elinkei­noe­lämää, tuottajia, omistajia ja aika lailla kaikkia suoma­laisia yhdistää halu välttää ja tarvit­taessa purkaa liial­lista sääntelyä. Aiheesta on riittänyt puhetta, mutta olemme nyt neljän puolueen halli­tuk­sessa päässeet käsiksi myös konkre­tiaan ministeri Grahn-Laasosen vedolla. Lauri Tarastin johtamaa asian­tun­ti­ja­ryhmä etsii helmikuun loppuun mennessä parhaat keinot sujuvoittaa ympäris­tö­hal­linnon lupapro­sesseja tinki­mättä ympäris­tön­suo­jelun tasosta.

Viime viikolla hallitus antoi esityksen ympäris­tön­suo­je­lulain uudis­ta­mi­sesta. Uudis­tuk­sessa luovutaan ympäris­tö­lupien automaat­ti­sesta tarkas­tus­me­net­te­lystä sellai­sissa tilan­teissa, joissa toimin­nassa ei ole tapah­tunut muutosta. Jatkossa tavoit­teena on siirtää lupaha­ke­musten käsit­telyä aluehal­lin­to­vi­ras­toilta kuntiin, lähemmäs ihmisiä.

Samassa yhtey­dessä sovittiin maa-aines­luvan ja ympäris­tö­luvan menet­te­lyjen yhdis­tä­mi­sestä ja eläin­suojien raken­ta­mista koskevien lupara­jojen nosta­mi­sesta. Näin saamme pois yhden lupa- ja valitus­kier­roksen ja viemme luvitusta kohti yhden luukun periaa­tetta. Eläin­suojien laajen­ta­minen puolestaan helpottuu ilman luvan­va­rai­suuden laukea­mista.

Juuri tällaiset sinänsä pienet asiat muodos­tavat kasau­tuessaan turhan taakan yrittä­jille ja elinkei­non­har­joit­ta­jille. Purka­minen on kuitenkin tehtävä harkiten, asia kerrallaan, sillä säädökset on tehty aikanaan hyvä tarkoitus mielessä.

Kolmas ajankoh­tainen asia on Venäjän asettaman elintar­vik­keiden tuonti­kiellon aiheut­tamat ongelmat maata­lou­delle.

Hallitus päätti elokuun budjet­ti­riihen yhtey­dessä lisäta­lous­ar­viosta, jossa varattiin 20 miljoonaa näiden ongelmien helpot­ta­miseen. Valtaosa tuesta kohdistuu maito­ta­louteen, ja osa on jo maksussa.

Kotimaisten toimien lisäksi myös EU-tasolla tarvitaan päätöksiä. Toimim­mehan yhteisen maata­lous­po­li­tiikan puitteissa. Nopeasti pilaan­tuvia hedelmiä ostet­tiinkin pois markki­noilta, jotta ylijäämät eivät heiken­täisi hinta­tasoa entisestään.

Viime viikolla maata­lous­ko­mis­saari Phil Hogan kertoi 28 miljoonan euron kompen­saa­tiosta Baltian maiden maito­sek­to­rille. Komission päätös­luonnos ei sisällä tukea Suomelle, sillä tuotta­ja­maidon hinta ei ole laskenut osuus­kun­ta­mal­limme takia ainakaan vielä yhtä paljon kuin Baltian maissa.

Komission ratkaisua on täyden­nettävä Suomen osalta. Olemme tiiviisti yhtey­dessä komis­sioon ja toimi­tamme heidän kaipaa­mansa tiedot. Ministeri Orpo on vetovas­tuussa, minä annan tarvit­tavan tuen.

Liial­lisia odotuksia EU-tuen määrästä ei pidä kuitenkaan nostattaa. Venäjän tuonti­kiellon vaiku­tuksia ei tulla kompen­soimaan kokonaan. Tiedostan kuitenkin, että jokainen sentti on tällai­sessa tilan­teessa tuotta­jille tärkeä. Suomelle EU:n jäsen­maana kyse on myös periaat­teesta ja tasapuo­li­sesta kohte­lusta.

Hyvät ystävät,

Perus­e­del­lytys kotimai­selle elintar­vi­ke­tuo­tan­nolle on maata­lous­yrit­täjän toiminnan kannat­tavuus.

Pohjoi­sissa vilje­ly­olois­samme tuotan­to­kus­tan­nukset ovat korkeat. Senkin takia kotimainen ruuan­tuo­tanto on varmis­tettava myös julkisen rahoi­tuksen avulla.

Vielä olennai­sempaa on kuitenkin, miten markki­noilta saadaan riittävä korvaus hyvin tehdylle työlle - miten tuotta­ja­hinta kattaisi mahdol­li­simman suuren osan tuotan­to­kus­tan­nuk­sista. Erikois­tu­minen ja kansain­vä­lis­ty­minen voivat auttaa joitakin tuottajia. Kotimaassa huomio on suunnattava markki­noiden toiminnan paran­ta­miseen reilun kilpailun ohjelman hengessä. Katteet on saatava kaikissa ketjun osissa oikeu­den­mu­kai­siksi.


Kokoomus.fi