Kokoomus.fi
MENU
Stubbin kolumni: Toiveiden kaivosta punnit­tuihin valin­toihin

Stubbin kolumni: Toiveiden kaivosta punnit­tuihin valin­toihin

Julkaistu: 09.10.2014 Uutiset

Suomen talous alisuo­riutuu. Inhot­tavaa, mutta totta. Maamme raken­teel­linen kilpai­lukyky on kuitenkin huippu­luokkaa. Monet mittaukset ovat osoit­taneet sen. Meillä esimer­kiksi yhteis­kun­nal­liset insti­tuutiot, infra­struk­tuuri sekä väestön terveys ja osaaminen ovat maailman kärkeä. Newsweek-lehden mukaan Suomi on maailman paras maa.

Emme ole toipuneet vuoden 2009 lamasta. Viimeiset kaksi vuotta olemme olleet taantu­massa. Tänäkin vuonna pääsemme hädin tuskin nolla­kasvuun.

Kyse ei ole vain suhdan­teesta. Elinkei­no­ra­ken­teemme on murrok­sessa, väestömme ikääntyy, julkinen talous velkaantuu ja vientimme kilpai­lukyky on heiken­tynyt. Maail­man­ta­louden virkis­ty­minen - kun se tapahtuu - ei korjaa näitä heikkouksia.

Jakopo­li­tiikan kultaiset aikakaudet voidaan unohtaa hyväksi hetkeksi. En kuitenkaan usko synkis­telyyn. Vaikeuksien edessä pitää kääriä hihat.

**

Tällä viikolla hallitus on tehnyt suuria energia­pää­töksiä. Viemme eduskunnan hyväk­syt­tä­väksi Fenno­voiman ydinvoi­ma­hankkeen periaa­te­luvan. Turpeen ja metsä­hakkeen kilpai­lu­kykyä paran­netaan suhteessa kivihiileen. Olen ilahtunut, että molemmat esitykset ovat saaneet tuen sekä Perus­suo­ma­laisten Timo Soinilta että Keskustan Juha Sipilältä.

Ensi viikolla puolueet kokoon­tuvat yhteiseen neuvon­pitoon parem­masta säänte­lystä. Käymme yhdessä läpi ehdotuksia esimer­kiksi luvituksen vauhdit­ta­mi­sesta.

Halli­tuksen työ on kesken. Loput säästölait annetaan syksyn aikana eduskun­nalle. Sote-uudis­tuksen lainsää­däntö viimeis­tellään ja tuodaan eduskuntaan. Eduskun­nalle annetaan ennen vaaleja täydentävä budjet­tie­sitys ja kaksi lisäbud­jettia. Raken­teel­lisia uudis­tuksia koskevat lakieh­do­tukset annetaan eduskun­nalle. EU:ssa osallis­tumme ilmasto- ja energia­pa­ke­tista päättä­miseen ja komission varapu­heen­joh­tajan Jyrki Kataisen vastuulla olevan kasvu­pa­ketin raken­ta­miseen.

Joten eiköhän unohdeta helpot heitot siitä, että halli­tus­puo­lueet valmis­tau­tuvat vain vaaleihin. Kyllä tässä työtä loppu­kau­della vielä riittää.

**

Silti on viisautta katsoa jo kohti tulevaa. Suomen saaminen uuteen nousuun edellyttää rohkeutta uudistua. Osana laajempaa uudis­tus­työtä olen ehdot­tanut seuraavaa seitsemää kohtaa talouden uudis­tus­työhön:

  1. Kestävä hyvin­vointi ei voi perustua ylivel­kaan­tu­miseen.
  2. Tarvit­semme inves­tointeja koulu­tukseen ja osaamiseen.
  3. Digita­li­saation mahdol­li­suuksiin on tartuttava yrityk­sissä ja julki­sella sekto­rilla.
  4. Verotuksen raken­netta on uudis­tettava työtä ja inves­tointeja suosivaan suuntaan.
  5. Työn määrää on lisättävä työuria piden­tä­mällä.
  6. Vapauksia sopia työeh­doista ja palkkauk­sesta yritys­ta­solla on lisättävä.
  7. Kasvua kuris­tavaa sääntelyä on purettava.

Näistä kohdista tarvitsee tietysti hakea yhtei­sym­mär­rystä myös muiden puolueiden kanssa.

Toistai­seksi julkisen velan taitta­misen teema on kerännyt kauniita sanoja vain juhla­pu­heissa. Esimer­kiksi Keskusta moittii halli­tusta valtion velkaan­tu­mi­sesta, mutta samaan aikaan vaatii miljar­di­luokan infrayh­tiötä, miljar­di­luokan yritys­tu­ki­ra­hastoa, lisää tukea energian­tuo­tantoon, lisää rahaa kuntien valtio­no­suuksiin, lisää rahaa maata­lous­tukiin, lisää rahaa viras­tojen toimin­ta­me­noihin, lisää rahaa maakuntien kehit­tä­miseen ja lisää rahaa lapsi­lisiin.

Arvostan Keskustan Juha Sipilää analyyt­tisena talous­miehenä ja erittäin asial­lisena keskus­te­lijana. Sipilä on ollut samoilla linjoilla myös halli­tuksen ja halli­tus­oh­jelman keskit­ty­mi­sestä strate­gisiin priori­teet­teihin. Haluaisin kovasti kuulla, miten hän aikoo priori­soida ennen kevään eduskun­ta­vaaleja tämän kauniin, mutta katta­vuu­deltaan hiukan epärea­lis­tisen listauksen. Koska siitähän tässä on kyse - valin­noista, ikävis­täkin sellai­sista. Strategia tarkoittaa aina jostakin luopu­mista ja johonkin keskit­ty­mistä.

Kannus­ta­vamman verotuksen osalta olen ilolla laittanut merkille, että SDP:n Antti Rinne on kertonut kannat­ta­vansa palkka­veron keven­tä­mistä. Myös Keskustan Sipilä on aiemmin pitänyt tätä mahdol­lisena. Hyvä, jos tästä kohdasta on yksituu­mai­suutta.

Miksi työn verotuksen keven­tä­minen on järkevää? Siksi, että se kannustaa työntekoon ja lisää pysyvällä tavalla työlli­syyttä. Olen esittänyt, että työn verotusta keven­net­täisiin kautta linjan. Ansai­tusta lisäeu­rosta pitäisi jäädä työtä tekevälle käteen vähintään puolet. Hetemäen verotuksen kehit­tä­mis­työ­ryhmä esitti ennen edellisiä eduskun­ta­vaaleja kahden miljardin euron veron­ke­ven­nystä kautta linjan. Tämä tarkoit­taisi karkeasti 850 euron lisäystä keski­tu­loisen palkan­saajan tilipussiin vuodessa.

Voimme parantaa Suomen viennin kilpai­lu­kykyä, jos maltil­liset palkan­ko­ro­tukset ja työn verotuksen keven­nykset paiskaavat kättä. Palkka­mal­tilla kannat­ta­vampia yrityksiä, veron­ke­ven­nyk­sillä palkan­saa­jille ostovoimaa.

**

Suomi tarvitsee lisää inves­tointeja - sekä yksityisiä että julkisia. Julkisia inves­tointeja tarvitaan erityi­sesti koulu­tukseen ja tutki­mukseen sekä infra­struk­tuuriin. Samaan aikaan on pidettävä kiinni velkaan­tu­misen taitta­mi­sesta.

Tilin­pi­to­kik­kailuun ei ole varaa. Esimer­kiksi Keskusta on esittänyt, että julkista velkaa työnnet­täisiin erilliseen infrayh­tiöön. Teiden tai koulujen korjaa­miseen otetut lainat ovat veron­mak­sajien piikissä, vaikka ne siirret­täisiin valtio­nyhtiön taseeseen.

Yksityisten inves­tointien lisää­mi­sestä on käyty liian vähän keskus­telua. Tarvit­semme lisää yrittä­jyyttä ja kotimaista omista­juutta. Tällä vaali­kau­della esimer­kiksi yhtei­sö­veroa on leikattu 26 prosen­tista 20 prosenttiin. Veromuutos lisää inves­tointeja.

Tässä asiassa en ymmärrä yrittä­jyy­destä puhuvan Keskustan linjaa. Juha Sipilä vastusti yhtei­sö­veron alenta­mista 20 prosenttiin tämän vuoden alusta ja esitti keven­nyksen tekemistä asteittain. Kauppa­leh­dessä Sipilä esitti, että ?yksin­ker­tai­sinta olisi vain tehdä yhtei­sö­ve­ro­ke­ven­nystä vastaava kiristys osinko­ve­ro­tuksen puolelle?.

Tämä esitys olisi tarkoit­tanut yrittäjien osinko­ve­ro­tukseen tupla­ko­ro­tusta verrattuna halli­tuksen toteut­tamaan. Yksin­ker­tainen voi olla kaunista, mutta Sipillän ehdotus olisi kurit­tanut yrittäjiä. Se ei tässä talous­ti­lan­teessa kuulosta järke­vältä.

Talous­kasvu voi syntyä kestä­vällä tavalla vain yksityisten yritysten ja toimiven markki­noiden kautta. Työllis­tä­minen uusia valtio­nyh­tiöitä perus­ta­malla ei ole kestävä tie. Se on valtion rajal­listen rahojen lykkää­mistä oman osaami­sa­lueen ulkopuo­lelle. En myöskään usko siihen, että Keskustan esittämän miljar­di­luokan yritys­tu­ki­ra­haston luominen on kestävä tie. Suoma­laiset yritykset eivät tarvitse valtion kaina­lo­sauvoja vaan nykyistä kilpai­lu­ky­kyi­semmän toimin­taym­pä­ristön.

Valtio­ve­toinen yritysten tukeminen ja valikoi­minen on väistä­mättä byrokraat­tista ja hidasta. Yrityk­sissä, lähellä kulut­tajia ja ostajia, syntyvät uudet menes­tys­tuotteet ja palvelut, jos ovat syntyäkseen.

Suomi saadaan nousuun, siitä olen varma. Eväitä ja ehdotuksia riittää. Toiveiden kaivoa emme pysty kuitenkin täyttämään. Nyt tarvitaan kaivattua strate­gi­suutta. Tarvitaan valintoja.

Päämi­nisteri Alexander Stubbin kolumni mtv.fi:ssä 9.10.2014.


Kokoomus.fi