Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Politiikka / Stubb: Mieli­ku­va­po­li­tii­kan aika on ohi

Stubb: Mieli­ku­va­po­li­tii­kan aika on ohi

Julkaistu:

Poli­tiikka on tällä hetkellä rikki. Vali­tet­ta­vasti poliit­ti­sen päätök­sen­teon tilanne on Suomessa vuonna 2015 tämä. Tässä voimme katsoa myös itse peiliin. Ja kun olemme tämän vilkai­sun tehneet, alamme keskit­tyä siihen, miten menemme eteen­päin.

Miksi poliit­ti­nen päätök­sen­teko on meillä rikki?

Karkeasti voisi sanoa, että me toimimme vuonna 2015 edel­leen mallilla, joka on luotu vuosi­kym­me­niä aiem­min. Me johdamme tätä maata samalla tavalla.

En sano tätä siitä syystä, että vanhassa olisi mitään pahaa. Ei todel­la­kaan. Vanhaa kunnioit­taen ja siitä oppien raken­tu­vat myös uudis­tuk­set. Mutta ajatel­laan toisin­päin. Jos kaikki oli parem­min 1980-luvulla, niin miksi emme tekisi sitten täysin samoja asioita kuin silloin? Jokai­nen ymmär­tää, että se ei tieten­kään olisi enää mahdol­lista.

Tänään puhun kolmesta koko­nai­suu­desta: 1) Poliit­ti­nen järjes­telmä on Suomessa rikki, perus­teet sille miksi pitää uudis­tua 2) Keskit­ty­mi­nen vain kaik­kein oleel­li­sim­paan ? tärkeintä on tehdä valin­toja 3) Kokoo­muk­sen valin­nat - stra­te­gi­nen vaalioh­jelma.

------

1)

Suomi on monien suur­ten muutos­voi­mien edessä. Eurooppa on kasvu­krii­sissä. Väes­tömme ikään­tyy. Työvoi­man määrä vähe­nee. Julkis­ten palve­lui­den tarve kasvaa. Kilpai­lu­ky­kymme on heiken­ty­nyt. Elin­kei­no­ra­ken­teemme on murrok­sessa.

Näihin muutos­voi­miin vastaa­mi­nen edel­lyt­tää Suomelta jämä­köitä raken­teel­li­sia uudis­tuk­sia. Raken­teita on kyet­tävä uudis­ta­maan, jotta saamme Suomeen uusia työpaik­koja, parem­pia palve­luita ja lisää hyvin­voin­tia.

Monet meitä kohtaa­vista haas­teista eivät ole synty­neet yhdessä yössä. Olemme vuosi­kausia tien­neet, että väes­tön ikään­ty­mi­sestä seuraa julki­sen talou­den kestä­vyys­vaje. Olemme tien­neet, että työuria on piden­net­tävä, että julkis­ten palve­lui­den tuot­ta­vuutta on paran­net­tava ja että työmark­ki­noita on uudis­tet­tava. Silti useam­man halli­tus­kau­den ajan tarvit­ta­vat uudis­tuk­set ovat eden­neet liian verk­kai­sesti.

Me olemme luot­ta­neet esimer­kiksi siihen, että konsen­sus eli ylei­nen laaja ymmär­rys on tuttu ja turval­li­nen ja aina toimiva tapamme viedä asioita eteen­päin. Vali­tet­ta­vasti konsen­suk­sessa on ongel­mansa.

Samaan hengen­ve­toon pitää todeta, että konsen­suk­sen moit­ti­mi­nen ei ole riite­lyä. Tarkoi­tuk­sena on se, että konsen­suk­sel­la­kin tulee olla tulos­vas­tuu. Jos laajan yhtei­sym­mär­ryk­sen hake­mi­nen ei toimi, niin tarvit­semme tarpeeksi yhte­näi­sen halli­tuk­sen asioi­den viemi­seksi eteen­päin.

Kokoo­mus etsii keinoja ratkaista Suomen haas­teet ja kun haas­teet ovat mitta­via, ne eivät vält­tä­mättä ratkea näteillä puheilla. Tulok­set ratkai­se­vat, kansa­lai­silla on oikeus vaatia meiltä tulok­sia ja me tarvit­semme järjes­tel­män joka kyke­nee niitä tuot­ta­maan.

Tällä halli­tus­kau­della olemme nähneet, miten kuuden puolu­een konsen­sus­hal­li­tus on toimi­nut. Tai kun olemme kuul­leet, että onhan konsen­suk­sella saatu eläke­rat­kaisu aikaan. Itse asiassa ei ole. Matti Vanha­nen ehdotti ratkai­sua jo vuonna 2009 ja sai täyden tyrmäyk­sen. Nyt kun viimei­sellä rannalla saimme ratkai­sun, niin Akava jäi sen ulko­puo­lelle. Ei voida puhua konsen­suk­sen riemu­voi­tosta.

Tai kun halli­tus esitti työsuh­teen koea­jan enim­mäis­pi­tuu­den nosta­mista 4 kuukau­desta 6 kuukau­teen. Tämä­kin uudis­tus tyrmät­tiin heti. Tai kun Kokoo­mus esitti oppi­so­pi­mus­kou­lu­tuk­sen muut­ta­mista koulu­tus­so­pi­muk­sen suun­taan, jotta nuorille saatai­siin töitä. Tämän ay-liike torp­pasi, koska TES-pohjai­sen, mutta huonosti toimi­van järjes­tel­män puolus­ta­mi­nen oli tärkeäm­pää kuin parempi, koulu­tus­suh­teeksi määri­tel­tävä järjes­telmä.

Emme halua jäädä pienim­män yhtei­sen nimit­tä­jän vangiksi. Päätök­siä pitää tehdä. On keski­tyt­tävä oleel­li­seen. Ja Suomi on saatava liik­keelle.

Jos poli­tiikka on rikki, niin sitten pitää toimia eikä jäädä seiso­maan tumput suorina. Nyt jos koskaan tarvit­semme poli­tii­kassa korjaus­lii­kettä. Tarvit­semme vaih­toeh­don.

-----

2)

Olen kuul­lut sanot­ta­van, että polii­ti­kot teke­vät vaaral­li­sim­pia lupauk­sia isän­maan kannalta muutama kuukausi ennen vaaleja. Luva­taan helposti rahaa sinne, tänne ja tuonne. Kultaa ja mirha­mia eri puolille.

Tällä hetkellä elämme juuri tuota vaaral­lista aikaa. Toki erotuk­sena tilan­tee­seen on Suomen haas­tava talou­del­li­nen tilanne. Vaali­kes­kus­te­lua avatessa on kuiten­kin syytä ihan ensim­mäi­senä panna asiat oikei­siin mitta­suh­tei­siin.

Halli­tus­kausi eli neljä vuotta on lyhyt aika. Siksi kannat­taa keskit­tyä joihin­kin asioi­hin, joilla oikeasti kään­ne­tään maan suunta. Kaik­kea lupaa­malla ja kaik­keen keskit­ty­mällä emme saa mitään aikaan.

Puolu­eet ovat olemassa maail­maan muut­ta­mi­seksi parem­maksi. Olemme lähes­ty­mässä demo­kra­tian juhla­het­keä, vaaleja. Se on valin­nan paikka. Valin­nan paikka suoma­lai­sille; mille tavoit­teille ja ihan­teille antaa äänensä. Valin­nan paikka myös puolueille; mitkä asiat halu­taan valita seuraa­van neljän vuoden osalta kaik­kein tärkeim­miksi.

Olen puhu­nut Snell­man-säätiön tilai­suu­dessa joulu­kuussa paljon uudesta ja vanhasta tavasta. Valin­nasta uuden ja vanhan välillä.

Jokai­nen edus­kunta ja halli­tus kyke­ne­vät kyllä hallin­noi­maan eteen tule­via haas­teita. Sillä Suomea ei kuiten­kaan pelas­teta ? se on hallin­noin­tia ja reagoin­tia. Suomi raken­ne­taan aset­ta­malla tietyt asiat toisia tärkeäm­miksi.

Meillä Suomessa on muodos­tu­nut kult­tuuri, jossa vaalien jälkeen halli­tusta muodos­ta­vat puolu­eet kokoon­tu­vat yhteen ja kirjoit­ta­vat halli­tus­oh­jel­maan kaik­kien muka­nao­le­vien puoluei­den kaikki tavoit­teet ja keinot. Mitä enem­män puolueita sitä pidem­mät ohjel­mat. Ja mitä pidem­mät ohjel­mat, sitä vähem­män on prio­ri­soitu mitään.

Halli­tus­oh­jel­mat ja puoluei­den valmis­tau­tu­mi­nen niihin on aikai­sem­min ollut enem­män tai vähem­män koko­nais­val­tais­ten maail­man­sel­vi­tys­koon­tien tekoa. Tässä muodossa on täyty­nyt sanoa jotain raha­pe­li­po­li­tii­kasta, kestä­vän kehi­tyk­sen mitta­roin­nista, tai vaikka “PLM:n ja MMM:n valtuuk­sien budje­toin­nin uudis­ta­mista selkea?mma?ksi ja la?pina?kyva?mma?ksi”, kuten vuoden 2011 halli­tus­oh­jel­massa tode­taan.

En väheksy edel­li­siä esimerk­kejä itses­sään, mutta eikö­hän tämä voitaisi tehdä vähän toisin­kin.

Vuoden 2011 halli­tus­oh­jel­massa oli 89 sivua ja 26 633 sanaa. Vuosien saatossa on myös kerään­ty­nyt mitä erilai­sim­pia stra­te­gioita, peri­aa­te­lin­jauk­sia tai ohjel­mia valtion­hal­lin­non puolesta. Julki­sista lähteistä kerä­tyn tiedon mukaan erilai­sia stra­te­gioita ja ohjel­mia on yhteensä 317 kappa­letta.

Suomi on nyt sen verran hanka­lassa tilan­teessa, että sanan aidossa merki­tyk­sessä meidän tulee keskit­tyä oleel­li­seen.

Meidän tulee tehdä stra­te­gi­sia valin­toja. Meidän pitää linjata, mitkä ovat ne kaik­kein keskei­sim­mät Suomea koske­vat haas­teet.

Se on valin­taa prio­ri­soida, tehdä tärkeim­mät. Se on usein hanka­laa. Se on itse asiassa niin vaikeaa, että siksi monet halua­vat jättää stra­te­gi­sen valin­nan teke­mättä. On helpom­paa puhua eri asioista, ja vaatia prio­ri­soin­tia juhla­pu­heissa.

Vanhalla tavalla voimme edetä jatkos­sa­kin, mutta loppu­tu­lok­sena on teho­tonta hallin­noin­tia ilman todel­lista muutos­ten aikaan­saa­mista. Sitä ei kestä poliit­ti­nen päätök­sen­te­ko­jär­jes­tel­mämme - ja silloin poli­tiikka pysyy rikko­nai­sena.

Monet maat ovat kyen­neet lisää­mään stra­te­gi­suutta päätök­sen­teos­saan. Kun eri maat oikeasti kilpai­le­vat tänä päivänä veri­sesti inves­toin­neista, työpai­koista, osaa­mi­sesta, arvon kotiut­ta­mi­sesta jne. myös­kään Suomi menes­ty­vänä ja kehit­ty­vänä yhteis­kun­tana ei kestä nykyistä jähnäystä.

Meidän on tehtävä valin­toja. Meidän on keski­tyt­tävä oleel­li­seen.

-----------

3)

Kokoo­muk­sen vaih­toehto on uusi tapa. Kokoo­muk­sen vaih­toehto on liike.

Puoluei­den kaik­kein tärkeim­miksi aset­ta­missa tavoit­teissa on kyse poli­tii­kan kulut­ta­ja­suo­jasta. Siitä että ennen vaaleja kerro­taan, että jos äänes­tä­jät anta­vat valin­noil­lemme tukensa, tulemme keskit­ty­mään seuraa­vien tavoit­tei­den toteut­ta­mi­seen.

Meidän polii­tik­ko­jen tehtävä on näyt­tää suun­taan, tuonne haluan että kuljemme. Virka­mie­het ja asian­tun­ti­jat eri aloilta löytä­vät kyllä keinoja, kunhan suunta on selvillä.
Viime viikon perjan­taina valtio­va­rain­mi­nis­te­riön ja valtio­neu­vos­ton kans­lian yhtei­nen hanke (ns. OHRA-hanke) luovutti raport­tinsa, jossa pohdit­tiin valtion johta­mis­jär­jes­tel­mää. Siinä ehdo­te­taan korjauk­sia Suomen poliit­ti­seen järjes­tel­mään.
Työryhmä ehdot­taa uuden­laista toimin­ta­ta­paa halli­tus­po­li­tiik­kaan. Halli­tus­oh­jel­ma­neu­vot­te­luissa sovit­tai­siin stra­te­gi­sesta halli­tus­oh­jel­masta, jossa nimet­täi­siin selkeästi halli­tuk­sen keskei­set poli­tiik­ka­ta­voit­teet. Näitä olisi kolmesta viiteen. Lisäksi halli­tus syven­täisi keinoja vuosit­tain eril­li­sellä toimen­pi­deoh­jel­malla.
Kun on seuran­nut keskus­te­lua Suomen poli­tii­kasta, niin rapor­tin ehdot­ta­mille toimille on kysyn­tää. Stra­te­gi­selle halli­tus­oh­jel­malle on kysyn­tää, koska se todella pakot­taa prio­ri­soi­maan.

Kokoo­mus ottaa näistä huomioista opik­seen. Me valmis­te­lemme tule­via vaaleja varten stra­te­gi­sen vaalioh­jel­man. Valmis­te­lemme ohjel­man samassa muodossa kuin on puhuttu stra­te­gi­sesta halli­tus­oh­jel­masta. Se on oma valin­tamme. Me keski­tymme oleel­li­seen.

Kukaan ei ole vielä näyt­tä­nyt, minkä­lai­nen stra­te­gi­nen halli­tus­oh­jelma olisi. Mutta Kokoo­mus tämän tekee tämän kevään aikana. Me haluamme näyt­tää äänes­tä­jille, että jos laajasti Suomessa on oltu yksi­mie­li­siä stra­te­gi­sem­man halli­tus­oh­jel­man tarpeesta, niin sellai­nen pitää pystyä myös laati­maan.

Tällai­nen stra­te­giaoh­jelma on muodol­taan noin 5-10 sivun pitui­nen paperi. Vain oleel­li­sin otetaan mukaan.

Kokoo­muk­sen vaih­toeh­dossa tärkein valinta on työ. Kokoo­mus aset­taa työn kaikessa päätök­sen­teossa etusi­jalle. Mitä tämä käytän­nössä tarkoit­taa? Jan Vapaa­vuori tulee puheen­vuo­roni jälkeen kerto­maan muuta­mia esimerk­kejä.

Kokoo­mus tarjoaa näissä vaaleissa vaih­toeh­don. Ja se vaih­toehto on keskit­ty­mi­nen vain kaik­kein oleel­li­sim­paan.

Valin­toja tehdään myös siksi, että resurs­sit ovat rajal­li­set. Vielä neljä vuotta sitten kuvit­te­limme, että talous­kasvu korjaa kaikki ongel­mat. Toivot­ta­vasti nyt kaikille on rehel­li­syy­den nimissä selvää, ettei korjaa. Tule­via stra­te­gi­sia valin­to­jamme ohjaa muutama pääpe­ri­aate. Nämä eivät ole siis vielä valin­to­jamme. Vaan kaik­kia valin­toja ohjaa­via peri­aat­teita:

1) Hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan rahoi­tus laite­taan kestä­välle pohjalle. Julki­sen talou­den tasa­pai­not­ta­mi­sesta on tehtävä selkeä ja jämäkkä suun­ni­telma. Lyhyellä aika­vä­lillä tämä edel­lyt­tää kuntien tehtä­vien vähen­tä­mistä, toisaalta valtion meno­jen vähen­tä­mistä. Pidem­mällä aika­vä­lillä tämä edel­lyt­tää uutta raken­ne­po­liit­tista ohjel­maa, jolla kate­taan julki­sen talou­den kestä­vyys­vaje.
2) Kokoo­mus on tule­vai­suus­puo­lue, joka haluaa käyt­tää tieteen, taiteen ja tekno­lo­gian mahdol­li­suuk­sia maamme kehit­tä­mi­seksi. Korkean tekno­lo­gian kehit­tä­mi­sen ja hyödyn­tä­mi­sen on oltava koko tule­valla vaali­kau­della keskei­nen toimin­ta­tapa.
3) Sään­te­lyn, normi­tuk­sen ja kilpai­lun estei­den purka­mi­sen on oltava keskei­nen peri­aate kaikilla hallin­no­na­loilla tule­valla vaali­kau­della.
4) Kette­rämpi hallinto, joka tarkoit­taa esimer­kiksi kokei­lu­kult­tuu­ria kaikilla hallin­no­na­loilla. Poli­tiik­ka­ko­kei­lut ovat väline uudis­taa Suomea.

Nyt kysy­mys kuuluu, olem­meko valmiita siihen, että menemme muuta­malla teemalla ja vaikeil­la­kin valin­noilla vaalei­hin. Meillä on peri­aa­teoh­jel­mamme ja muut ohjel­mamme. Niissä olevat hyvät kannat pysy­vät voimassa. Nyt on kyse siitä, mihin olemme valmiit keskit­ty­mään seuraa­van neljän vuoden aikana. Vaaleissa on kyse suun­nasta, ei yksi­tyis­koh­dista. Niiden­kin aika tulee, mutta ensin on hankit­tava tuki suun­nalle.

Tätä kysy­mystä on nyt syytä miet­tiä tark­kaan, koska nyt emme puhu jostain sellai­sesta, jonka osalta kuukau­den kulut­tua tai puolen vuoden kulut­tua puhui­simme taas uusista pain­opis­teistä. Nyt puhumme siitä, millä Suomen suunta kään­ne­tään.

Puhumme siitä, miten insi­nöö­rimme voisi­vat yrit­tää ja työl­lis­tyä. Puhumme siitä, kuinka Puolan­galla tervey­den­huolto toimisi mahdol­li­sim­man hyvin ja rahat­kin vielä riit­täi­si­vät koko Suomen alueella. Puhumme siitä, kuinka lapsemme saisi­vat nyky­ai­kaista opetusta kouluissa. Puhumme siitä, kuinka huoleh­dimme moder­nilla tavalla isän­maamme turval­li­suu­desta.

Valin­toja varten on hyvä kuulla suoma­lai­sia. Tulemme seuraa­van parin viikon aikana käymään keskus­te­lua suoma­lais­ten kanssa siitä, mitkä ovat kaik­kein tärkeim­mät teemat tule­valle halli­tus­kau­delle. Jälleen, ei meillä ole kaik­kia ratkai­suja. Suoma­lai­set itse ovat oman elämänsä ja tule­vai­suu­tensa parhaita asian­tun­ti­joita.

Olemme valmiit haas­ta­maan muut puolu­eet stra­te­gi­silla valin­noilla. Olemme myös valmiit kuun­te­le­maan muilta puolueilta hyviä ideoita siitä, miten toivo­mamme suunta saavu­te­taan. Olen­naista eivät ole keinot, vaan se että Suomi saadaan nousuun.

Me tuomme koko oman stra­te­gi­sen ohjel­mamme lähi­viik­koina julki­seen keskus­te­luun. Me haluamme antaa suoma­lai­sille mahdol­li­suu­den analy­soida Kokoo­muk­sen kaik­kein oleel­li­sim­mat valin­nat. Koska tässä nyky­ti­lan­teessa emme yksin­ker­tai­sesti voi tehdä kaik­kea, vaikka mieli tekisi. Mieli­ku­va­po­li­tii­kan aika on ohi. Löysien lupaus­ten aika on ohi.

Kokoo­muk­sen vaih­toehto on se, että nyt on keski­tyt­tävä oleel­li­seen.

Puheen­joh­taja, päämi­nis­teri Alexan­der Stub­bin puhe Kokoo­muk­sen puolue­val­tuus­ton kokouk­sessa 17.1.2015. Puhe muutos­va­rauk­sin.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

2.9.2022

Petteri Orpo: Suoma­lais­ten hyvin­voin­tia ei voi turvata velalla

Tänä syksynä suoma­lai­set kohtaa­vat saman­ai­kai­sesti useita haas­teita. Edessä on vaikea talvi. Venä­jän hyök­käys­so­dasta lauen­nut ener­gia­kriisi johtaa sähkön ja lämmön hinnan

30.6.2022

Krii­sit pakot­ta­vat meitä kehit­ty­mään

Miet­teitä Brys­se­lin ytimestä -blogi­kir­joi­tus Viimei­sen kahden vuoden aikana olemme kulke­neet ennen­nä­ke­mät­tö­män polun Euroo­pan lähi­his­to­riassa. Olemme kohdan­neet ja lähes kukis­ta­neet globaa­lin

12.6.2022

Kokoo­muk­sen verkos­to­jen vastuu­hen­ki­löt kaudelle 2022-24 valittu

Kokoo­muk­sen puolue­hal­li­tus on kokouk­ses­saan 10.6. valin­nut puheen­joh­ta­jat ja sihtee­rit puolu­een verkos­toille alka­valle kaksi­vuo­tis­kau­delle 2022-2024. Verkos­toi­hin liit­ty­mi­nen on puolu­een jäse­nille vapaata.

Skip to content