• FI
  • SV
  • MENU
    Stubb: Mieli­ku­va­po­li­tii­kan aika on ohi
    Twiittaa

    Stubb: Mieli­ku­va­po­li­tii­kan aika on ohi

    Julkaistu: 17.01.2015 Uncategorized

    Poli­tiikka on tällä hetkellä rikki. Vali­tet­ta­vasti poliit­ti­sen päätök­sen­teon tilanne on Suomessa vuonna 2015 tämä. Tässä voimme katsoa myös itse peiliin. Ja kun olemme tämän vilkai­sun tehneet, alamme keskit­tyä siihen, miten menemme eteen­päin.

    Miksi poliit­ti­nen päätök­sen­teko on meillä rikki?

    Karkeasti voisi sanoa, että me toimimme vuonna 2015 edel­leen mallilla, joka on luotu vuosi­kym­me­niä aiem­min. Me johdamme tätä maata samalla tavalla.

    En sano tätä siitä syystä, että vanhassa olisi mitään pahaa. Ei todel­la­kaan. Vanhaa kunnioit­taen ja siitä oppien raken­tu­vat myös uudis­tuk­set. Mutta ajatel­laan toisin­päin. Jos kaikki oli parem­min 1980-luvulla, niin miksi emme tekisi sitten täysin samoja asioita kuin silloin? Jokai­nen ymmär­tää, että se ei tieten­kään olisi enää mahdol­lista.

    Tänään puhun kolmesta koko­nai­suu­desta: 1) Poliit­ti­nen järjes­telmä on Suomessa rikki, perus­teet sille miksi pitää uudis­tua 2) Keskit­ty­mi­nen vain kaik­kein oleel­li­sim­paan ? tärkeintä on tehdä valin­toja 3) Kokoo­muk­sen valin­nat - stra­te­gi­nen vaalioh­jelma.

    ------

    1)

    Suomi on monien suur­ten muutos­voi­mien edessä. Eurooppa on kasvu­krii­sissä. Väes­tömme ikään­tyy. Työvoi­man määrä vähe­nee. Julkis­ten palve­lui­den tarve kasvaa. Kilpai­lu­ky­kymme on heiken­ty­nyt. Elin­kei­no­ra­ken­teemme on murrok­sessa.

    Näihin muutos­voi­miin vastaa­mi­nen edel­lyt­tää Suomelta jämä­köitä raken­teel­li­sia uudis­tuk­sia. Raken­teita on kyet­tävä uudis­ta­maan, jotta saamme Suomeen uusia työpaik­koja, parem­pia palve­luita ja lisää hyvin­voin­tia.

    Monet meitä kohtaa­vista haas­teista eivät ole synty­neet yhdessä yössä. Olemme vuosi­kausia tien­neet, että väes­tön ikään­ty­mi­sestä seuraa julki­sen talou­den kestä­vyys­vaje. Olemme tien­neet, että työuria on piden­net­tävä, että julkis­ten palve­lui­den tuot­ta­vuutta on paran­net­tava ja että työmark­ki­noita on uudis­tet­tava. Silti useam­man halli­tus­kau­den ajan tarvit­ta­vat uudis­tuk­set ovat eden­neet liian verk­kai­sesti.

    Me olemme luot­ta­neet esimer­kiksi siihen, että konsen­sus eli ylei­nen laaja ymmär­rys on tuttu ja turval­li­nen ja aina toimiva tapamme viedä asioita eteen­päin. Vali­tet­ta­vasti konsen­suk­sessa on ongel­mansa.

    Samaan hengen­ve­toon pitää todeta, että konsen­suk­sen moit­ti­mi­nen ei ole riite­lyä. Tarkoi­tuk­sena on se, että konsen­suk­sel­la­kin tulee olla tulos­vas­tuu. Jos laajan yhtei­sym­mär­ryk­sen hake­mi­nen ei toimi, niin tarvit­semme tarpeeksi yhte­näi­sen halli­tuk­sen asioi­den viemi­seksi eteen­päin.

    Kokoo­mus etsii keinoja ratkaista Suomen haas­teet ja kun haas­teet ovat mitta­via, ne eivät vält­tä­mättä ratkea näteillä puheilla. Tulok­set ratkai­se­vat, kansa­lai­silla on oikeus vaatia meiltä tulok­sia ja me tarvit­semme järjes­tel­män joka kyke­nee niitä tuot­ta­maan.

    Tällä halli­tus­kau­della olemme nähneet, miten kuuden puolu­een konsen­sus­hal­li­tus on toimi­nut. Tai kun olemme kuul­leet, että onhan konsen­suk­sella saatu eläke­rat­kaisu aikaan. Itse asiassa ei ole. Matti Vanha­nen ehdotti ratkai­sua jo vuonna 2009 ja sai täyden tyrmäyk­sen. Nyt kun viimei­sellä rannalla saimme ratkai­sun, niin Akava jäi sen ulko­puo­lelle. Ei voida puhua konsen­suk­sen riemu­voi­tosta.

    Tai kun halli­tus esitti työsuh­teen koea­jan enim­mäis­pi­tuu­den nosta­mista 4 kuukau­desta 6 kuukau­teen. Tämä­kin uudis­tus tyrmät­tiin heti. Tai kun Kokoo­mus esitti oppi­so­pi­mus­kou­lu­tuk­sen muut­ta­mista koulu­tus­so­pi­muk­sen suun­taan, jotta nuorille saatai­siin töitä. Tämän ay-liike torp­pasi, koska TES-pohjai­sen, mutta huonosti toimi­van järjes­tel­män puolus­ta­mi­nen oli tärkeäm­pää kuin parempi, koulu­tus­suh­teeksi määri­tel­tävä järjes­telmä.

    Emme halua jäädä pienim­män yhtei­sen nimit­tä­jän vangiksi. Päätök­siä pitää tehdä. On keski­tyt­tävä oleel­li­seen. Ja Suomi on saatava liik­keelle.

    Jos poli­tiikka on rikki, niin sitten pitää toimia eikä jäädä seiso­maan tumput suorina. Nyt jos koskaan tarvit­semme poli­tii­kassa korjaus­lii­kettä. Tarvit­semme vaih­toeh­don.

    -----

    2)

    Olen kuul­lut sanot­ta­van, että polii­ti­kot teke­vät vaaral­li­sim­pia lupauk­sia isän­maan kannalta muutama kuukausi ennen vaaleja. Luva­taan helposti rahaa sinne, tänne ja tuonne. Kultaa ja mirha­mia eri puolille.

    Tällä hetkellä elämme juuri tuota vaaral­lista aikaa. Toki erotuk­sena tilan­tee­seen on Suomen haas­tava talou­del­li­nen tilanne. Vaali­kes­kus­te­lua avatessa on kuiten­kin syytä ihan ensim­mäi­senä panna asiat oikei­siin mitta­suh­tei­siin.

    Halli­tus­kausi eli neljä vuotta on lyhyt aika. Siksi kannat­taa keskit­tyä joihin­kin asioi­hin, joilla oikeasti kään­ne­tään maan suunta. Kaik­kea lupaa­malla ja kaik­keen keskit­ty­mällä emme saa mitään aikaan.

    Puolu­eet ovat olemassa maail­maan muut­ta­mi­seksi parem­maksi. Olemme lähes­ty­mässä demo­kra­tian juhla­het­keä, vaaleja. Se on valin­nan paikka. Valin­nan paikka suoma­lai­sille; mille tavoit­teille ja ihan­teille antaa äänensä. Valin­nan paikka myös puolueille; mitkä asiat halu­taan valita seuraa­van neljän vuoden osalta kaik­kein tärkeim­miksi.

    Olen puhu­nut Snell­man-säätiön tilai­suu­dessa joulu­kuussa paljon uudesta ja vanhasta tavasta. Valin­nasta uuden ja vanhan välillä.

    Jokai­nen edus­kunta ja halli­tus kyke­ne­vät kyllä hallin­noi­maan eteen tule­via haas­teita. Sillä Suomea ei kuiten­kaan pelas­teta ? se on hallin­noin­tia ja reagoin­tia. Suomi raken­ne­taan aset­ta­malla tietyt asiat toisia tärkeäm­miksi.

    Meillä Suomessa on muodos­tu­nut kult­tuuri, jossa vaalien jälkeen halli­tusta muodos­ta­vat puolu­eet kokoon­tu­vat yhteen ja kirjoit­ta­vat halli­tus­oh­jel­maan kaik­kien muka­nao­le­vien puoluei­den kaikki tavoit­teet ja keinot. Mitä enem­män puolueita sitä pidem­mät ohjel­mat. Ja mitä pidem­mät ohjel­mat, sitä vähem­män on prio­ri­soitu mitään.

    Halli­tus­oh­jel­mat ja puoluei­den valmis­tau­tu­mi­nen niihin on aikai­sem­min ollut enem­män tai vähem­män koko­nais­val­tais­ten maail­man­sel­vi­tys­koon­tien tekoa. Tässä muodossa on täyty­nyt sanoa jotain raha­pe­li­po­li­tii­kasta, kestä­vän kehi­tyk­sen mitta­roin­nista, tai vaikka “PLM:n ja MMM:n valtuuk­sien budje­toin­nin uudis­ta­mista selkea?mma?ksi ja la?pina?kyva?mma?ksi”, kuten vuoden 2011 halli­tus­oh­jel­massa tode­taan.

    En väheksy edel­li­siä esimerk­kejä itses­sään, mutta eikö­hän tämä voitaisi tehdä vähän toisin­kin.

    Vuoden 2011 halli­tus­oh­jel­massa oli 89 sivua ja 26 633 sanaa. Vuosien saatossa on myös kerään­ty­nyt mitä erilai­sim­pia stra­te­gioita, peri­aa­te­lin­jauk­sia tai ohjel­mia valtion­hal­lin­non puolesta. Julki­sista lähteistä kerä­tyn tiedon mukaan erilai­sia stra­te­gioita ja ohjel­mia on yhteensä 317 kappa­letta.

    Suomi on nyt sen verran hanka­lassa tilan­teessa, että sanan aidossa merki­tyk­sessä meidän tulee keskit­tyä oleel­li­seen.

    Meidän tulee tehdä stra­te­gi­sia valin­toja. Meidän pitää linjata, mitkä ovat ne kaik­kein keskei­sim­mät Suomea koske­vat haas­teet.

    Se on valin­taa prio­ri­soida, tehdä tärkeim­mät. Se on usein hanka­laa. Se on itse asiassa niin vaikeaa, että siksi monet halua­vat jättää stra­te­gi­sen valin­nan teke­mättä. On helpom­paa puhua eri asioista, ja vaatia prio­ri­soin­tia juhla­pu­heissa.

    Vanhalla tavalla voimme edetä jatkos­sa­kin, mutta loppu­tu­lok­sena on teho­tonta hallin­noin­tia ilman todel­lista muutos­ten aikaan­saa­mista. Sitä ei kestä poliit­ti­nen päätök­sen­te­ko­jär­jes­tel­mämme - ja silloin poli­tiikka pysyy rikko­nai­sena.

    Monet maat ovat kyen­neet lisää­mään stra­te­gi­suutta päätök­sen­teos­saan. Kun eri maat oikeasti kilpai­le­vat tänä päivänä veri­sesti inves­toin­neista, työpai­koista, osaa­mi­sesta, arvon kotiut­ta­mi­sesta jne. myös­kään Suomi menes­ty­vänä ja kehit­ty­vänä yhteis­kun­tana ei kestä nykyistä jähnäystä.

    Meidän on tehtävä valin­toja. Meidän on keski­tyt­tävä oleel­li­seen.

    -----------

    3)

    Kokoo­muk­sen vaih­toehto on uusi tapa. Kokoo­muk­sen vaih­toehto on liike.

    Puoluei­den kaik­kein tärkeim­miksi aset­ta­missa tavoit­teissa on kyse poli­tii­kan kulut­ta­ja­suo­jasta. Siitä että ennen vaaleja kerro­taan, että jos äänes­tä­jät anta­vat valin­noil­lemme tukensa, tulemme keskit­ty­mään seuraa­vien tavoit­tei­den toteut­ta­mi­seen.

    Meidän polii­tik­ko­jen tehtävä on näyt­tää suun­taan, tuonne haluan että kuljemme. Virka­mie­het ja asian­tun­ti­jat eri aloilta löytä­vät kyllä keinoja, kunhan suunta on selvillä.
    Viime viikon perjan­taina valtio­va­rain­mi­nis­te­riön ja valtio­neu­vos­ton kans­lian yhtei­nen hanke (ns. OHRA-hanke) luovutti raport­tinsa, jossa pohdit­tiin valtion johta­mis­jär­jes­tel­mää. Siinä ehdo­te­taan korjauk­sia Suomen poliit­ti­seen järjes­tel­mään.
    Työryhmä ehdot­taa uuden­laista toimin­ta­ta­paa halli­tus­po­li­tiik­kaan. Halli­tus­oh­jel­ma­neu­vot­te­luissa sovit­tai­siin stra­te­gi­sesta halli­tus­oh­jel­masta, jossa nimet­täi­siin selkeästi halli­tuk­sen keskei­set poli­tiik­ka­ta­voit­teet. Näitä olisi kolmesta viiteen. Lisäksi halli­tus syven­täisi keinoja vuosit­tain eril­li­sellä toimen­pi­deoh­jel­malla.
    Kun on seuran­nut keskus­te­lua Suomen poli­tii­kasta, niin rapor­tin ehdot­ta­mille toimille on kysyn­tää. Stra­te­gi­selle halli­tus­oh­jel­malle on kysyn­tää, koska se todella pakot­taa prio­ri­soi­maan.

    Kokoo­mus ottaa näistä huomioista opik­seen. Me valmis­te­lemme tule­via vaaleja varten stra­te­gi­sen vaalioh­jel­man. Valmis­te­lemme ohjel­man samassa muodossa kuin on puhuttu stra­te­gi­sesta halli­tus­oh­jel­masta. Se on oma valin­tamme. Me keski­tymme oleel­li­seen.

    Kukaan ei ole vielä näyt­tä­nyt, minkä­lai­nen stra­te­gi­nen halli­tus­oh­jelma olisi. Mutta Kokoo­mus tämän tekee tämän kevään aikana. Me haluamme näyt­tää äänes­tä­jille, että jos laajasti Suomessa on oltu yksi­mie­li­siä stra­te­gi­sem­man halli­tus­oh­jel­man tarpeesta, niin sellai­nen pitää pystyä myös laati­maan.

    Tällai­nen stra­te­giaoh­jelma on muodol­taan noin 5-10 sivun pitui­nen paperi. Vain oleel­li­sin otetaan mukaan.

    Kokoo­muk­sen vaih­toeh­dossa tärkein valinta on työ. Kokoo­mus aset­taa työn kaikessa päätök­sen­teossa etusi­jalle. Mitä tämä käytän­nössä tarkoit­taa? Jan Vapaa­vuori tulee puheen­vuo­roni jälkeen kerto­maan muuta­mia esimerk­kejä.

    Kokoo­mus tarjoaa näissä vaaleissa vaih­toeh­don. Ja se vaih­toehto on keskit­ty­mi­nen vain kaik­kein oleel­li­sim­paan.

    Valin­toja tehdään myös siksi, että resurs­sit ovat rajal­li­set. Vielä neljä vuotta sitten kuvit­te­limme, että talous­kasvu korjaa kaikki ongel­mat. Toivot­ta­vasti nyt kaikille on rehel­li­syy­den nimissä selvää, ettei korjaa. Tule­via stra­te­gi­sia valin­to­jamme ohjaa muutama pääpe­ri­aate. Nämä eivät ole siis vielä valin­to­jamme. Vaan kaik­kia valin­toja ohjaa­via peri­aat­teita:

    1) Hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan rahoi­tus laite­taan kestä­välle pohjalle. Julki­sen talou­den tasa­pai­not­ta­mi­sesta on tehtävä selkeä ja jämäkkä suun­ni­telma. Lyhyellä aika­vä­lillä tämä edel­lyt­tää kuntien tehtä­vien vähen­tä­mistä, toisaalta valtion meno­jen vähen­tä­mistä. Pidem­mällä aika­vä­lillä tämä edel­lyt­tää uutta raken­ne­po­liit­tista ohjel­maa, jolla kate­taan julki­sen talou­den kestä­vyys­vaje.
    2) Kokoo­mus on tule­vai­suus­puo­lue, joka haluaa käyt­tää tieteen, taiteen ja tekno­lo­gian mahdol­li­suuk­sia maamme kehit­tä­mi­seksi. Korkean tekno­lo­gian kehit­tä­mi­sen ja hyödyn­tä­mi­sen on oltava koko tule­valla vaali­kau­della keskei­nen toimin­ta­tapa.
    3) Sään­te­lyn, normi­tuk­sen ja kilpai­lun estei­den purka­mi­sen on oltava keskei­nen peri­aate kaikilla hallin­no­na­loilla tule­valla vaali­kau­della.
    4) Kette­rämpi hallinto, joka tarkoit­taa esimer­kiksi kokei­lu­kult­tuu­ria kaikilla hallin­no­na­loilla. Poli­tiik­ka­ko­kei­lut ovat väline uudis­taa Suomea.

    Nyt kysy­mys kuuluu, olem­meko valmiita siihen, että menemme muuta­malla teemalla ja vaikeil­la­kin valin­noilla vaalei­hin. Meillä on peri­aa­teoh­jel­mamme ja muut ohjel­mamme. Niissä olevat hyvät kannat pysy­vät voimassa. Nyt on kyse siitä, mihin olemme valmiit keskit­ty­mään seuraa­van neljän vuoden aikana. Vaaleissa on kyse suun­nasta, ei yksi­tyis­koh­dista. Niiden­kin aika tulee, mutta ensin on hankit­tava tuki suun­nalle.

    Tätä kysy­mystä on nyt syytä miet­tiä tark­kaan, koska nyt emme puhu jostain sellai­sesta, jonka osalta kuukau­den kulut­tua tai puolen vuoden kulut­tua puhui­simme taas uusista pain­opis­teistä. Nyt puhumme siitä, millä Suomen suunta kään­ne­tään.

    Puhumme siitä, miten insi­nöö­rimme voisi­vat yrit­tää ja työl­lis­tyä. Puhumme siitä, kuinka Puolan­galla tervey­den­huolto toimisi mahdol­li­sim­man hyvin ja rahat­kin vielä riit­täi­si­vät koko Suomen alueella. Puhumme siitä, kuinka lapsemme saisi­vat nyky­ai­kaista opetusta kouluissa. Puhumme siitä, kuinka huoleh­dimme moder­nilla tavalla isän­maamme turval­li­suu­desta.

    Valin­toja varten on hyvä kuulla suoma­lai­sia. Tulemme seuraa­van parin viikon aikana käymään keskus­te­lua suoma­lais­ten kanssa siitä, mitkä ovat kaik­kein tärkeim­mät teemat tule­valle halli­tus­kau­delle. Jälleen, ei meillä ole kaik­kia ratkai­suja. Suoma­lai­set itse ovat oman elämänsä ja tule­vai­suu­tensa parhaita asian­tun­ti­joita.

    Olemme valmiit haas­ta­maan muut puolu­eet stra­te­gi­silla valin­noilla. Olemme myös valmiit kuun­te­le­maan muilta puolueilta hyviä ideoita siitä, miten toivo­mamme suunta saavu­te­taan. Olen­naista eivät ole keinot, vaan se että Suomi saadaan nousuun.

    Me tuomme koko oman stra­te­gi­sen ohjel­mamme lähi­viik­koina julki­seen keskus­te­luun. Me haluamme antaa suoma­lai­sille mahdol­li­suu­den analy­soida Kokoo­muk­sen kaik­kein oleel­li­sim­mat valin­nat. Koska tässä nyky­ti­lan­teessa emme yksin­ker­tai­sesti voi tehdä kaik­kea, vaikka mieli tekisi. Mieli­ku­va­po­li­tii­kan aika on ohi. Löysien lupaus­ten aika on ohi.

    Kokoo­muk­sen vaih­toehto on se, että nyt on keski­tyt­tävä oleel­li­seen.

    Puheen­joh­taja, päämi­nis­teri Alexan­der Stub­bin puhe Kokoo­muk­sen puolue­val­tuus­ton kokouk­sessa 17.1.2015. Puhe muutos­va­rauk­sin.