Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Stubb: Kokoomus on puolue, joka on muuttuvan maailman puolella

Stubb: Kokoo­mus on puolue, joka on muut­tu­van maail­man puolella

Julkaistu:

Kokoo­mus käy puheen­joh­ta­ja­vaa­lin kesä­kuussa, noin kuukau­den päästä. Olemme onnel­li­sessa tilan­teessa, sillä meillä on kolme erin­omaista ehdo­kasta.

Miten tahansa vaalissa käy, voit­ta­jia on aina­kin yksi. Kansal­li­nen Kokoo­mus.

En ajatel­lut kuiten­kaan puhua teille tänään puheen­joh­ta­ja­vaa­lista, vaan kokoo­muk­sesta. Siitä, mitä kokoo­mus minulle, kokoo­muk­sen puheen­joh­ta­jana, tarkoit­taa. Ja siitä, miksi Suomi tarvit­see kokoo­musta.

Toivon, että jätätte puheeni ajaksi muuta­man kysy­myk­sen hautu­maan. Nämä ovat kysy­myk­siä, joihin olen itse sään­nöl­li­sesti palan­nut silloin, kun olen pohti­nut kokoo­muk­sen suun­taa ja teke­mi­sen tarkoi­tusta. Kysy­myk­set ovat seuraa­vat:

Mistä kokoo­mus­lai­sena voi tuntea ylpeyttä?

Mitä me kokoo­mus­lai­set pelkäämme?

Mihin kokoo­musta ylipäänsä tarvi­taan?

En aio tarjota teille valmiita vastauk­sia kysy­myk­siin. Ne ovat evästä ajat­te­lulle, jota toivon teidän teke­vän tämän puheen­vuo­ron aikana.

Puhun teille tänään – olisiko kukaan voinut arvata – kolmen koko­nai­suu­den kautta. Koko­nai­suu­det ovat seuraa­vat:

Mitä olemme jouk­ku­eena saaneet aikaan viimei­sen kahden vuoden aikana?

Mitä kokoo­mus on huomenna, ja mitä Suomi on huomenna?

Miten nousemme Suomen suurim­maksi kunta­puo­lu­eeksi jälleen kerran?

 

KOKOOMUSJOUKKUEEN TEOT VIIMEISELTÄ KAHDELTA VUODELTA

Ensim­mäi­senä käsit­te­len kulu­nutta kahta vuotta. Yhteen virk­kee­seen, ”Mitä olemme jouk­ku­eena saaneet aikaan viimei­sen kahden vuoden aikana?”, tiivis­tyy moni asia, joka on jäänyt liian epäsel­väksi viime vuosina sekä kokoo­mus­lai­sille että suoma­lai­sille. Olemme anta­neet muiden määri­tellä liikaa keskus­te­lua, jota käymme. Emme ole otta­neet riit­tä­västi tilaa, vaikka olisimme sen ansain­neet. Kun pala­taan koko­nai­suu­teen, on selvää, että meillä on valta­vasti sanot­ta­vaa, jonka takana voimme suora­sel­käi­sesti seistä.

Katso­kaamme siis hetkeksi taak­se­päin.

Kokoo­mus on nyt ollut yhtä­jak­soi­sesti halli­tus­vas­tuussa yhdek­sän vuotta. Tästä ajasta olen, niin myötä- kuin vasta­tuu­lessa, toimi­nut minis­te­rinä kahdek­san vuotta. Ensin ulko­mi­nis­te­rinä, sitten ulko­maan­kauppa- ja euroop­pa­mi­nis­te­rinä, päämi­nis­te­rinä ja viimei­sen vuoden ajan valtio­va­rain­mi­nis­te­rinä.

Vuodesta 2007 vuoteen 2011 olimme valtio­va­rain­mi­nis­te­ri­puo­lue Keskus­tan johta­massa sini­vih­reässä halli­tuk­sessa. Vuodesta 2011 vuoteen 2015 Kokoo­mus johti kuuden puolu­een, myöhem­min neljään puolu­ee­seen kaven­tu­nutta, laajaa koali­tio­hal­li­tusta. Nyt olemme jälleen valtio­va­rain­mi­nis­te­ri­puo­lue Keskus­tan johta­massa kolmen suuren puolu­een halli­tuk­sessa. Näiden yhdek­sän vuoden aikana Suomi on elänyt läpi valta­van murrok­sen. Suomi on muut­tu­nut, kokoo­mus on muut­tu­nut, ja myös minä olen muut­tu­nut.

Muis­taako joku vielä edus­kun­ta­vaa­lit vuonna 2007? Kokoo­mus oli oppo­si­tio­kau­den jälkeen teke­mässä vahvaa nousua takai­sin halli­tus­vas­tuuseen. Keskus­te­lu­nai­heet olivat kovin erilai­set kuin nyt, tule­vai­suus näytti olevan toivoa täynnä.

Vuoden 2007 edus­kun­ta­vaa­lien yksi suuri keskus­te­lu­naihe oli jako­vara. Suomen talous oli vahvassa kasvussa ja julki­nen talous näytti olevan vahvoissa kanti­missa. Ennen vaaleja julki­suu­dessa käytiin huuto­kaup­paa niin kutsu­tun jako­va­ran suuruu­desta. Vanha­sen toisen halli­tuk­sen ohjel­massa sovit­tiin 3,5 miljar­din euron lisä­me­noista ja veron­ke­ven­nyk­sistä. Työn vero­tusta keven­net­tiin, tulon­siir­toja koro­tet­tiin, yliopis­toille annet­tiin lisää rahaa. Aikansa tilan­ne­ku­vassa päätök­set olivat ymmär­ret­tä­viä.

Syksyllä 2008 Suomen suunta kään­tyi äkisti. Lehman Brot­her­sin konkurs­sista käyn­nis­tyi kansain­vä­li­nen finans­si­kriisi, joka muut­tui euro­krii­siksi ja kasvu­krii­siksi. Suomen talous ei vielä­kään ole toipu­nut vuoden 2009 rajusta pudo­tuk­sesta.

Katai­sen halli­tus aloitti työnsä tilan­teessa, jossa Suomen kilpai­lu­kyky oli heiken­ty­nyt, julki­nen talous oli rajusti alijää­mäi­nen ja yhtei­nen valuut­tamme euro oli krii­sissä. Viime vaali­kau­della tehtiin useita ratkai­suja, jotka veivät Suomea oike­aan suun­taan. Julkista taloutta sopeu­tet­tiin kuudella miljar­dilla eurolla. Kilpai­lu­ky­kyä paran­net­tiin raami­so­pi­muk­sella sekä työl­li­syys- ja kilpai­lu­ky­ky­so­pi­muk­sella. Yhtei­sö­vero lasket­tiin 26 prosen­tista 20 prosent­tiin. Työmark­ki­na­jär­jes­töt sopi­vat eläkeiän nosta­mi­sesta.

Nämä päätök­set olivat kuiten­kin liian vähän, liian myöhään. Suomen tilanne oli ja on niin vaikea, että halli­tuk­sen olisi pitä­nyt kyetä paljon radi­kaa­lim­piin toimiin Suomen kurs­sin kään­tä­mi­seksi. Sen voin vakuut­taa, että näiden päätös­ten teke­mi­nen ei jäänyt kokoo­muk­sesta kiinni.

Vuosi sitten edus­kun­ta­vaa­leissa kokoo­mus kantoi raskasta paino­las­tia edel­li­sestä halli­tus­kau­desta. Koko­simme yhdessä itsemme vaalei­hin ja teimme nousun toiseksi suurim­paan ääni­mää­rään. Se kertoo siitä, että kun isän­maa on vaikeassa tilan­teessa, kokoo­muk­seen luote­taan. Se kertoo myös siitä, että kokoo­muk­sen viesti Suomen uudis­ta­mi­sesta, talou­den tasa­pai­not­ta­mi­sesta ja työn ja yrit­tä­mi­sen linjasta sai suoma­lais­ten tuen. Etenimme kirjai­mel­li­sesti työn kautta.

Vaalien jälkeen menimme yhdessä halli­tuk­seen – vastoin useim­pien parem­min­tie­tä­jien ennus­tuk­sia. Neuvot­te­limme yhdessä keskus­tan ja Perus­suo­ma­lais­ten kanssa sellai­sen ohjel­man, jonka takana voi kunnialla seistä. Velkaan­tu­mi­nen taite­taan. Työ asete­taan etusi­jalle. Työn teet­tä­mi­sen kustan­nuk­sia alen­ne­taan. Sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lui­den uudis­tus viedään maaliin. Suoma­lai­nen saa jatkossa itse valita sote-palve­luissa. Sään­te­lyä pure­taan. Kaup­po­jen aukio­loa­jat vapau­te­taan. Koko­nais­ve­roaste ei nouse. Kenen­kään työn vero­tus ei kiristy. Nämä päätök­set vievät Suomea oike­aan suun­taan.

Eivät kaikki halli­tuk­sen päätök­set ole olleet meille kokoo­mus­lai­sille aina help­poja. Monet meno­leik­kauk­set tuntu­vat kipeästi suoma­lais­ten kukka­rossa. Sääs­töt sattu­vat koulu­tuk­seen. Se on meille kokoo­mus­lai­sille erityi­sen hankala paikka. Sote-uudis­tuk­sessa pienempi aluei­den luku­määrä olisi meidän mieles­tämme ollut parempi. Olisimme aset­ta­neet laki­tie­hen perus­tu­van paikal­li­sen sopi­mi­sen yhteis­kun­ta­so­pi­muk­sen edelle.

Poliit­ti­sessa johta­juu­dessa on olen­nai­sinta se, että uskal­taa tehdä epätäy­del­li­siä ratkai­suja. Joka kuvit­te­lee voivansa tehdä yksin täydel­li­siä ratkai­suja, ei elä tässä maail­massa. Kolmen puolu­een halli­tuk­sessa kaikki päätök­set ovat kompro­mis­seja. Jokai­nen puolue joutuu anta­maan jossa­kin kohti periksi. Muuten ei synny päätök­siä.

Sopi­mi­nen, vaikka se välillä ikävältä tuntuu­kin, on porva­ri­hal­li­tuk­sen kaik­kein suurin saavu­tus. Olemme kyen­neet teke­mään isoja päätök­siä Suomen suun­nan kään­tä­mi­seksi.

Tänä päivänä emme aina itse­kään ymmärrä, miten paljon ja miten nopeasti asioita on tapah­tu­nut. Vai miltä esimer­kiksi nämä asiat näyt­tä­vät:

-Kaup­po­jen aukio­loa­jat vapau­tet­tiin. Niitä ei siis vain varo­vai­sesti väljen­netty, vaan kumot­tiin kerralla koko liike­ai­ka­laki.

-Kaavoi­tuk­sen normeja keven­ne­tään, lupa­pro­ses­seja suju­voi­te­taan ja raken­ta­mista helpo­te­taan määräyk­siä karsi­malla. Uusia asun­toja ja kaup­pa­kes­kuk­sia nousee. Raken­ta­mi­nen on tilas­to­jen mukaan piris­ty­mässä. Yhdessä kaupan posi­tii­vi­sen kehi­tyk­sen kanssa tämä on rohkai­seva merkki talou­den oras­ta­vasta kään­teestä.

-Oppi­so­pi­mus­kou­lu­tuk­sen rinnalle luodaan jous­ta­vampi koulu­tus­so­pi­mus­malli. Koulu­tus­so­pi­mus mahdol­lis­taa erilai­set oppi­mi­sen tavat sekä helpot­taa nuor­ten pääsyä työelä­mään.

-Koulu­tus­vien­nin esteitä pure­taan sekä toiselta että korkea-asteelta. Suoma­lai­nen koulu­tus kiin­nos­taa. Olemme koulu­tuk­sen ja tutki­muk­sen kärki­maita – vaati­vien sääs­tö­jen­kin jälkeen. Jatkossa oppi­lai­tok­semme saavat ruveta myymään osaa­mis­taan maail­malle ilman keino­te­koi­sia esteitä.

-Kehi­ty­syh­teis­työssä painoar­voa anne­taan kaupan edis­tä­mi­selle. Yksi­tyi­sen sekto­rin panos­tuk­set autta­vat sekä kestä­vää kehi­tystä että suoma­lai­sen osaa­mi­sen vien­tiä.

-Työl­lis­tä­mi­sen esteitä madal­le­taan, työn vastaa­not­ta­mista tehdään kannus­ta­vam­maksi. Työt­tö­myys­tur­vaa uudis­te­taan muun muassa mahdol­lis­ta­malla sen käyttö start­ti­ra­hana tai palk­ka­tu­kena. Työhön palk­kaa­mi­seen liit­ty­viä riskejä pienen­ne­tään.

-Yrit­tä­jyyttä edis­te­tään tule­van syksyn riihessä käsi­tel­tä­vällä yrit­tä­jyys­ve­ro­pa­ke­tilla, joka sisäl­tää maksu­pe­rus­tei­sen ALV:n, yrit­tä­jä­vä­hen­nyk­sen ja koti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen laajen­nuk­sen.

-Sosi­aali- ja tervey­den­huol­lon uudis­tus perus­tuu valin­nan­va­pau­teen. Ihmi­set saavat itse oikeu­den valita, missä heitä hoide­taan. Palve­lun järjes­täjä ja tuot­taja erote­taan toisis­taan selkeästi, ja se toteu­te­taan yhtiöit­tä­mis­mal­lilla.

-Työn vero­tus keveni heti halli­tuk­sen ensim­mäi­sessä budje­tissa 600 miljoo­naa.

-Opet­ta­jan­kou­lu­tusta uudis­te­taan, oppi­mi­sym­pä­ris­töjä kehi­te­tään. Peda­go­giik­kaa vahvis­te­taan varhais­kas­va­tuk­sesta lähtien.

Tässä listassa on vain kymme­nen koho­koh­taa. Nämä ovat pitkä­ai­kai­sia kokoo­mus­lai­sia tavoit­teita, jotka nyt toteu­tu­vat. Kuka olisi usko­nut? Nyt todella kannat­taa nostaa katse omista kengän­kär­jistä hori­son­tin tasalle. Ollaan ryhdik­käästi ylpeitä siitä, mitä tämä jouk­kue on jo ensim­mäi­sen vuoden aikana tässä halli­tuk­sessa ollut toteut­ta­massa. Ja jatke­taan entis­tä­kin tiukem­malla otteella töitä, että saadaan aikaan lisää tätä ja vielä enem­män.

Se menneestä, nyt

 

KATSE ETEENPÄIN

Halli­tuk­sen työ on vielä kesken. Kokoo­muk­sen työ tässä halli­tuk­sessa on vielä kesken. Tule­valle kolmelle vuodelle riit­tää paljon tehtä­vää.

Toimeen­pano. Halli­tuk­sen pöydällä on paljon suun­ni­tel­mia, jotka on kyet­tävä viemään maaliin. Edel­li­sellä halli­tuk­sella oli paljon suun­ni­tel­mia, mutta toimeen­pano jäi ontu­maan. Tässä tämän halli­tuk­sen on onnis­tut­tava. Sovi­tuista asioista on pidet­tävä kiinni. Päätök­set on laitet­tava toimeksi.

Julki­sen talou­den tasa­pai­not­ta­mi­nen on kasvun ja työl­li­syy­den ehdo­ton edel­ly­tys. Jos ei ole luot­ta­musta siihen, että isän­maa selviää jatkos­sa­kin velvoit­teis­taan, ei synny myös­kään uusia inves­toin­teja. Halli­tus on sitou­tu­nut neljän miljar­din euron sopeu­tus­toi­miin. Nämä on pantava toimeen. Samalla on seurat­tava julki­sen talou­den tilan­netta. Jos julki­nen velka ei muuten näytä tait­tu­van, on halli­tuk­sen tehtävä uusia toimia. Jos kymme­nen miljar­din euron kestä­vyys­va­je­vai­ku­tuk­seen ei nykyi­sillä päätök­sillä päästä, on tehtävä uusia toimia. Jos uusia päätök­siä tarvi­taan, Kokoo­mus on niihin valmis.

Tule­van kolmen vuoden aikana halli­tuk­sen on siir­ryt­tävä leik­kaus­moo­dista työl­li­syys­moo­diin. On tehtävä kaikki päätök­set, suuret ja pienet, jotka nosta­vat työl­li­syy­sas­tetta Suomessa. Työl­li­syy­sas­teen nosta­mi­nen on myös ainoa kestävä keino julki­sen talou­den tasa­pai­not­ta­mi­seksi. Jos uusia päätök­siä tarvi­taan, kokoo­mus on niihin valmis.

Halli­tus­oh­jel­massa jo sovi­tut päätök­set on vietävä maaliin. Nämä toimet eivät vielä riitä halli­tus­oh­jel­man 110 000 työpai­kan tavoit­teen saavut­ta­mi­seen. Uusia toimia tarvi­taan.

Kokoo­muk­sen tehtävä tässä­kin halli­tuk­sessa on kantaa vastuuta tule­vista suku­pol­vista - meidän tehtä­vämme on huoleh­tia siitä, että lope­tamme elämi­sen lastemme laskuun ja ryhdymme raken­ta­maan heille parem­paa huomista. Jos uusia päätök­siä tarvi­taan. Kokoo­mus on niihin valmis.

 

KILPAILUKYKYSOPIMUS

Työmark­ki­na­kes­kus­jär­jes­töt ovat 29.2. saavut­ta­neet neuvot­te­lu­tu­lok­sen kilpai­lu­ky­ky­so­pi­muk­sesta. Sopi­muk­sen tavoit­teena on paran­taa suoma­lai­sen työn ja yritys­ten kilpai­lu­ky­kyä, lisätä talous­kas­vua ja luoda uusia työpaik­koja.

Alakoh­tai­set työ- ja virkaeh­to­so­pi­mus­neu­vot­te­lut ovat parhail­laan käyn­nissä. Työmark­ki­na­kes­kus­jär­jes­töt ovat sopi­neet näiden neuvot­te­lui­den taka­ra­jaksi 31.5. klo 16.00 mennessä. Aikaa alakoh­tais­ten neuvot­te­lu­tu­los­ten saavut­ta­mi­seen on vielä runsaasti, jos ylipää­tään on tahtoa solmia kilpai­lu­ky­ky­so­pi­muk­sen mukai­set sopi­muk­set.

Valtio­va­rain­mi­nis­te­riö on arvioi­nut, että sopi­mus alen­taisi yksik­kö­työ­kus­tan­nuk­sia noin 3,7 prosen­tilla vuodesta 2019 eteen­päin ilman palk­ka­rat­kai­sua. Toteu­tues­saan pake­tin arvioi­daan vahvis­ta­van työl­li­syyttä jopa 35 000 hengellä. Jos kilpai­lu­ky­ky­so­pi­muk­sen mukai­set ratkai­sut viedään katta­vasti työeh­to­so­pi­muk­siin, tämä voisi VM:n arvion mukaan vahvis­taa julkista taloutta jopa 600 miljoo­nalla eurolla keski­pit­källä aika­vä­lillä.

Halli­tus on 2.3. tehnyt linjauk­sen koskien työmark­ki­noi­den keskus­jär­jes­tö­jen 29.2. saavut­ta­maa neuvot­te­lu­tu­losta. Linjauk­sen mukaan halli­tus ja työmark­ki­na­jär­jes­töt tarkas­te­le­vat yhdessä sopi­muk­sen merkit­tä­vyyttä ja katta­vuutta kesä­kuussa 2016. Lisäksi halli­tus arvioi koko­nai­suu­den vaiku­tuk­sia julki­seen talou­teen halli­tus­oh­jel­man yhteis­kun­ta­so­pi­muk­sen solmi­mista koske­van kirjauk­sen mukai­sesti.

Halli­tus kannus­taa työmark­ki­na­jär­jes­töjä edis­tä­mään paikal­lista sopi­mista kevään työmark­ki­na­kier­rok­sella. Mikäli paikal­li­sessa sopi­mi­sessa edis­ty­tään halli­tuk­sen 17.2. kirja­tun tavoit­teen mukai­sesti, halli­tus ottaa tämän huomioon loppu­tu­losta paran­ta­vana seik­kana arvioi­des­saan halli­tus­oh­jel­massa mainit­tuja ehdol­li­sia ansio­tu­lo­ve­ron keven­nyk­siä.

Tässä arvioin­nissa anne­taan painoa myös ns. Suomen neuvot­te­lu­mal­lin selkiy­ty­mi­selle. Suomen mallin tulisi täsmen­tyä siten, että se voidaan sisäl­lyt­tää valtio­va­rain­mi­nis­te­riön arvioi­hin julki­sen talou­den tilasta.

Halli­tus on ohjel­mas­saan sitou­tu­nut siihen peri­aat­tee­seen, että palk­ka­tu­lo­jen vero­tus ei millään tulo­ta­solla kiristy. Tämä on yksi halli­tus­oh­jel­man vero­tuk­sen kärki­ta­voit­teista. Toisaalta myös julki­sen talou­den tasa­pai­not­ta­mi­nen sekä neljän miljar­din euron netto­so­peu­tus­toi­met vuoden 2019 tasolla on halli­tuk­sen talous­po­li­tii­kan tärkeä tavoite. Halli­tuk­sen on myös huoleh­dit­tava, ettei­vät veron­ke­ven­nyk­set heikennä julki­sen talou­den tilaa tavalla, joka esimer­kiksi ajaisi Suomen julki­sen alijää­män kolmen prosen­tin raja-arvon ylitse ja aiheut­taisi näin Suomen ajau­tu­mi­sen EU:n liial­li­sen alijää­män menet­te­lyyn.

Toivon, että kilpai­lu­ky­ky­so­pi­mus saadaan kunnian­hi­moi­sella tavalla eteen­päin. Jos syntyy kattava sopi­mus, joka alen­taa yksik­kö­työ­kus­tan­nuk­sia tavoi­tel­lulla tavalla ja paikal­li­nen sopi­mi­nen edis­tyy, niin veron­ke­ven­nys­va­raa on enem­män. Jos taas sopi­muk­sen vaiku­tuk­set jäävät vajaaksi, niin myös sopi­muk­sen vaiku­tus julki­seen talou­teen jää heikoksi, jolloin veron­ke­ven­nys­va­raa on vähem­män.

 

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON UUDISTUS

Kun puolue­val­tuusto viimeksi kokoon­tui Vantaan kaupun­gin­ta­lolla, maassa oli vielä lunta. Silloin sote-ratkaisu oli pitkälti auki ja asiaan liit­tyi kokoo­mus­lais­ten mielissä paljon huolia. Kävimme asiasta silloin hyvän keskus­te­lun, ja puheen­vuo­roissa nousi esiin kokoo­mus­lais­ten paino­tus­ten ydin­viesti.

Puheen­joh­ta­ja­päi­villä Hämeen­lin­nan Verka­teh­taalla otimme aikaa paneu­tua hank­keen yksi­tyis­koh­tiin. Edus­kun­ta­ryhmä on sekä koko­nai­suu­tena ja useissa pienem­missä ryhmissä linjan­nut uudis­tuk­sen tekoa. Puolu­een työryh­mät ovat myös anta­neet arvok­kaan panok­sensa työhön.

Olemme siis tehneet koti­läk­symme hyvin. Se on kanta­nut hedel­mää. Neuvot­te­li­joil­lamme on ollut selkeät kannat ajet­ta­vana, ja he ovat näin kyen­neet nojaa­maan asian­tun­te­viin ja toimi­viin mallei­hin.

Tätä on poli­tiikka parhaim­mil­laan. Se on ihmis­ten mieli­pi­tei­den ja asian­tun­te­muk­sen viemistä eteen­päin - yhteis­kun­nan raken­ta­mi­seksi. Kun toimimme samalla tavalla yhdessä ja koti­läk­syt tehden myös jatkossa, loppu­tu­los on hyvä niin kokoo­muk­sen kuin isän­maan kannalta.

On selvää, että olemme sote- ja maakun­ta­rat­kai­suissa raken­ta­massa suoma­laista mallia. Vaikka koke­muk­sia voi ottaa Ruot­sista ja monista muista maista, valmiita meille sopi­via malleja ei voi kopioida. Meidän on luotava ratkai­summe itse. Siksi tämä vaatii niin paljon aikaa ja neuvot­te­luja. Työhön on saatava mukaan ja sitou­tet­tava kaikki keskei­set toimi­jat, ne jotka tule­vat tule­vassa sote-järjes­tel­mässä toimi­maan. Sote on mallie­si­merkki moni­mut­kai­sen asia­ko­ko­nai­suu­den osal­lis­ta­vasta johta­mi­sesta.

Kokoo­muk­selle on uudis­tuk­sessa tärkeää kaksi asiaa: 1) kyke­nemme tarjoa­maan kaikille suoma­lai­sille aikai­sem­paa laaduk­kaam­mat sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lut 2) kyke­nemme hillit­se­mään sitä sosi­aali- ja terveys­me­no­jen kasvua, joka muuten tuhoaisi julki­sen talou­den kestä­vyy­den.

Näiden kahden tavoit­teen toteut­ta­mi­sessa aivan olen­naista on, miten kyke­nemme raken­ta­maan järjes­tel­mään kannus­ti­mia, jotka kannus­ta­vat pitä­mään väes­tön terveenä ja hyvin­voi­vana sen sijaan, että maksamme siitä, että ihmi­set pysy­vät sairaina tai tuen varassa mahdol­li­sim­man pitkään.

Samaan tähtää myös ajatus siitä, että kansa­lai­silla on mahdol­li­suus itse ohjata, laaduk­kaa­seen tieto­poh­jaan perus­taen, järjes­tel­män kehi­tystä asiak­kaan tarpeita parem­min huomioi­vaan suun­taan. Siksi valin­nan­va­paus on meille niin tärkeää.

Inno­va­tii­vi­suu­desta puhu­taan yksi­tyis­ten yritys­ten osalta, mutta sama koskee myös julki­sia toimi­joita ja julki­sia palve­luja. Sosi­aali- ja terveys­pal­ve­luja ei olla yksi­tyis­tä­mässä. Rahoi­tus tulee olemaan jatkos­sa­kin julkista rahoi­tusta, ja järjes­tä­mis­vas­tuu tulee olemaan valtiolla ja maakun­nilla, siis julki­sella vallalla. Sen sijaan palve­lu­jen tuot­ta­mi­sessa on tarkoi­tus, niiltä osin kun se on tarkoi­tuk­sen­mu­kaista, hyödyn­tää järjes­tö­jen ja yksi­tyis­ten toimi­joi­den osaa­mista. Silloin puhu­taan toimi­vien tuot­ta­ja­mark­ki­noi­den raken­ta­mi­sesta. Sitä kokoo­mus kannat­taa.

Olemme kansa­lais­ten hyväksi toimi­vien mark­ki­noi­den puolella, emme yksit­täis­ten yritys­ten puolella. Olemme mono­po­leja vastaan, oli kyse sitten julki­sesta tai yksi­tyi­sestä mono­po­lista. Olemme aina reilun kilpai­lun puolella. Tiedämme, että reilu kilpailu jalos­taa, sitä kautta syntyy uusia ajatuk­sia, inno­vaa­tioita ja tapoja tehdä asioita parem­min.

Tätä on kokoo­mus­lai­nen sote. Työtä ihmis­ten ja palve­lui­den eteen.

 

KOULUTUS

Kokoo­musta on viime aikoina ajettu nurk­kaan sivis­tyk­sestä. Teen tässä ja nyt jokai­selle selväksi, että sivis­tystä ei saa irti kokoo­muk­sesta, vaikka kuinka ahdis­tet­tai­siin.

Koko kokoo­mus­lai­nen ajat­telu perus­tuu sivis­tyk­sen varaan. Mahdol­li­suuk­sien tasa-arvo raken­tuu sivis­tyk­sestä. Kansain­vä­li­syys raken­tuu sivis­tyk­sestä. Kannus­ta­vuus raken­tuu sivis­tyk­sestä. Suvait­se­vai­suus raken­tuu sivis­tyk­sestä. Välit­tä­mi­nen raken­tuu sivis­tyk­sestä. Kansal­li­nen Kokoo­mus raken­tuu sivis­tyk­sestä.

Sivis­tys on kokoo­muk­sen perus­kivi. Se, jonka varmaan voimme raken­taa koko toimin­tamme. Kokoo­mus tekee kaik­kensa, että jokai­sella on mahdol­li­suu­det ponnis­tella eteen­päin niin pitkälle kuin omat rahkeet riit­tä­vät. Huoli­matta siitä, millai­seen perhee­seen tai minne päin Suomea on synty­nyt. Mahdol­li­suuk­sien tasa-arvo on Kokoo­muk­sen tärkein tavoite koulu­tus­po­li­tii­kassa. Siitä me emme ole valmiita tinki­mään pisa­raa­kaan.

Miksi on tärkeää, että Kokoo­muk­sella on opetus­mi­nis­te­rin salkku tällai­se­na­kin aikana, kun joka paikasta joudu­taan tinki­mään? Siksi, että Kokoo­mus on Suomen johtava edis­tys­puo­lue. Me todella uskomme, että uudis­ta­malla rohkeasti koulu­tuk­sen raken­teita ja toimi­malla fiksusti, voimme vahvis­taa osaa­mis­ta­soamme, luoda ihmi­sille uusia mahdol­li­suuk­sia opis­ke­luun ja itsensä sivis­tä­mi­seen ja nostaa oppi­mis­tu­lok­sia.

Koko koulu­tuk­semme perusta on maail­man huip­pua: meillä jokai­nen vanhempi voi lait­taa oman lapsensa lähi­kou­luun luot­taen, että lapsi saa korkea­laa­tuista opetusta – huoli­matta siitä, missä asuu. Posi­tii­vi­sena poik­keuk­sena moniin muihin Euroo­pan maihin verrat­tuna, me luotamme ja arvos­tamme opet­ta­jiimme. Ei ihme, että ympäri maail­maa dele­gaa­tiot käyvät Suomessa tutus­tu­massa yliopis­tol­li­sen koulu­tuk­sen saanei­siin opet­ta­jiin ja opet­ta­jan­kou­lu­tuk­seen.

Siksi, että Kokoo­mus arvos­taa ja vaalii laadu­kasta koulu­tusta kaikin voimin. Vaikeassa tilan­teessa me teemme kaik­kemme, että raken­teita uudis­ta­malla voimme turvata koulu­tuk­sen ydintä. Meille on itses­tään­sel­vyys, että koulu­tus­pol­ku­jen pitää olla avoi­mia kaikille – ei voi olla niin, että yksi valinta sulkisi ovet ja mahdol­li­suu­det jatkaa opin­toja. Meille tieteen vapaus on tärkeä arvo. Me arvos­tamme korkeasti koulu­tet­tuja opet­ta­jiamme.

Kokoo­mus on sivis­tys­puo­lue.

 

KANSAINVÄLISET KYSYMYKSET JA TURVALLISUUS

Kansain­vä­li­nen tilanne on kimu­ran­timpi kuin aikoi­hin. Nostan kolmen kysy­mystä ylitse muiden:

Miten vahvis­tamme Euroo­pan turval­li­suutta, kun Ukrai­nassa ja Syyriassa sodi­taan ja terro­ris­tit ovat iske­neet Euroop­paan?

Miten saamme Euroo­pan talou­teen uutta puhtia ja uusia työpaik­koja?

Mitä teemme jos Britan­nian kansa äänes­tää kesä­kuussa EU-jäse­nyyttä vastaan?

Jos löydämme näihin haas­tei­siin toimi­vat vastauk­set, Euroo­pasta tulee entistä vahvempi. Mutta jos epäon­nis­tumme, tai jos epäröimme liian pitkään, Eurooppa uhkaa hajaan­nus, popu­lis­min nousu ja lopulta tilanne, joka ei ole juuri kenen­kään etujen mukai­nen.

Olen silti rauhal­li­sin mielin. Nämä­kin haas­teet hoide­taan. Ratkai­suja kyllä löytyy. Kyse on enem­män siitä, löytyykö päät­tä­jiltä poliit­tista rohkeutta tehdä oikeita päätök­siä. Pide­tään me huolta, että rohkeus tehdä päätök­siä ei jää aina­kaan kokoo­muk­sesta kiinni.

Turval­li­suus

Suomi on Euroo­pan turval­li­sim­pia maita. Emme ole minkään erityi­sen uhkan kohteena.

Silti meidän pitää ymmär­tää, että maailma on vali­tet­ta­vasti entistä turvat­to­mampi. Se koskee myös Suomea. Emme voi tuudit­tau­tua väärään turval­li­suu­den­tun­tee­seen. Meidän täytyy vastata muutok­seen.

Tuore Nato-selvi­tys kertoo aika karul­la­kin tavalla, millai­sessa turval­li­suus­ti­lan­teessa elämme. Uhkia ei pidä liioi­tella mutta ei myös­kään pidä kuvi­tella, ettei­vät muutok­set koske Suomea. On tärkeää ymmär­tää, että tilanne Suomen naapu­rus­tossa on muut­tu­nut oleel­li­sesti:

- Idässä on entistä arvaa­mat­to­mampi Venäjä, joka ei näytä kaih­ta­van keinoja vahvis­taa asemaansa. Suomella on hyvä keskus­te­lu­yh­teys Venä­jän kanssa, mutta sehän ei takaa mitään, jos tilanne lähia­lu­eel­lamme kiris­tyy meistä riip­pu­matta.

- Etelässä Baltian maat ovat liit­ty­neet Euroo­pan unio­niin, euroon ja Natoon.

- Pohjoi­sessa kiin­nos­tus arkti­seen aluee­seen kasvaa.

- Lännessä – ja tätä Suomessa ei oikein haluta uskoa – Ruotsi on matkalla Natoon.

Kun kaiken tämän ottaa huomioon, ei johto­pää­tös voi olla mikään muu kuin se, että myös Suomen täytyy muut­tua ympä­ris­tön mukana. Muuten joudumme hanka­laan asemaan. Monet halua­vat usko­tella, että mikään ei ole muut­tu­nut. Mutta se ei ole totta.

Suomen täytyy huoleh­tia omasta puolus­tus­ky­vys­tään ja tiivis­tää yhteis­työ­tään kaik­kien läntis­ten kump­pa­nei­den kanssa. Kokoo­mus on jo pitkään ollut valmis viemään Suomen myös Natoon. Se olisi loogi­nen jatko Suomen sodan­jäl­kei­selle ulko- ja turval­li­suus­po­li­tii­kalle. Olemme jo Paasi­ki­ven ja Kekko­sen ajoista lähtien hivut­ta­neet itseämme yhä selvem­min osaksi länttä.

Kuten Nato-selvi­tyk­ses­sä­kin tode­taan, jäse­nyys vahvis­taisi Suomen turval­li­suutta. Se lienee kaik­kein tärkeintä, kaikki muu kaupasta turis­miin on lopulta tois­si­jaista. Eikä toinen sulje pois toista: Vaikka Suomesta tulisi Naton jäsen, pitäi­simme huolta hyvistä suhteista Venä­jään.

Suomeen ei taatusti tulisi liit­tou­man ydin­a­seita eikä vieras­maa­lai­sia tuki­koh­tia. Voisimme ottaa mallia Norjasta tai kehit­tää ihan oman Suomen mallin Nato-jäse­nyy­delle – sellai­sen jossa Suomi täyt­tää paik­kansa osana yhteistä puolus­tusta mutta säilyt­tää hyvät suhteet Venä­jään. Uskon, että se on mahdol­lista. Venäjä vastus­taa Suomen jäse­nyyttä ja pyrkisi sen estä­mään, mutta liit­ty­mi­sen jälkeen Venäjä varmasti haluaa, että Suomi jatkaa raken­taa suhtau­tu­mis­taan naapu­riinsa.

Viime päivinä on käyty keskus­te­lua myös siitä, mikä olisi Suomen rooli Baltian maiden puolus­ta­mi­sessa. Kukaan ei edes odota, että Suomi lähet­täisi asevoi­mia Balti­aan. Sitä ei muuten odota edes Nato vaikka olisimme järjes­tön täys­jä­se­niä. Meiltä odotet­tai­siin oman alueemme turvaa­mista.

Mutta ei kai kukaan kuvit­tele, että Suomi voisi jäädä ulko­puo­li­seksi, jos esimer­kiksi Viroon kohdis­tuisi aseel­li­nen hyök­käys? Ensin­nä­kin Suomea sitoo EU-maiden keski­näi­nen avun­an­to­vel­voite. Tasa­val­lan Presi­dentti ja halli­tus linja­si­vat marras­kuussa Parii­sin terrori-isku­jen jälkeen, että ”Suomi toimii siten kuin se toivoisi toimit­ta­van itse­ään kohtaan” ja että ”Suomi tukee Rans­kaa käytet­tä­vis­sään olevin keinoin”. Toiseksi – kaikista sitou­muk­sista riip­pu­matta – eikö ole Suomen oma etu auttaa naapu­ri­maa­taan mahdol­li­suuk­sien mukaan?  Kolman­neksi, vaikka Suomi ei itse tekisi mitään, muut pyrki­si­vät käyt­tä­mään Suomen meri-, ilma- ja mahdol­li­sesti jopa maa-aluetta hyväk­seen. Suomi joutuisi joka tapauk­sessa puolus­ta­mana omaa aluet­taan.

Nyky­ti­lan­teen maalaa­mi­nen ei ole uhka­ku­villa liet­son­taa. Kokoo­muk­sen on oltava puolue, joka ottaa muut­tu­neen turval­li­suusym­pä­ristö vaka­vasti.

 

KOKOOMUS

Mitä Kokoo­muk­sen sitten tulisi olla huomenna?

Kokoo­mus on puolue, jolla on realis­ti­nen käsi­tys Suomen tilan­teesta, globaa­leista muutos­voi­mista ja aikamme suurista haas­teista ja vahva tahto katsoa eteen­päin.

Me emme tais­tele ympä­ril­lämme myllää­viä isoja muutos­voi­mia vastaan, emme lupaa tämän kehi­tyk­sen pysäyt­tä­mistä, emme asetu jarrut­ta­maan. Kokoo­mus on puolue, joka pyrkii saamaan muutok­sesta kaikki mahdol­li­suu­det irti. Eli näemme muutok­siin liit­ty­vät mahdol­li­suu­det ja tartumme niihin rohkeasti. Tämän pitää näkyä myös tekoina, ei ainoas­taan puheen tasolla. Tämä on se suunta, jota kirkas­ta­malla Kokoo­mus löytää uudel­leen juurensa 2010-luvun Suomessa.

Kokoo­muk­sen pitää pystyä iden­ti­fioi­maan, minkä­lai­sia muutok­sia suoma­lai­sessa yhteis­kun­nassa on kyet­tävä saamaan aikaan. Vain havait­se­malla nämä muutok­set muita parem­min Suomi pärjää, ja siten myös Kokoo­mus pärjää. Uskon, että tarvit­semme joka tapauk­sessa lisää kansain­vä­li­syyttä, lisää kilpai­lua, korkeam­man työl­li­syy­sas­teen, tehok­kaam­min ja parem­min järjes­te­tyt julki­set palve­lut, vähem­män sään­te­lyä ja holhousta, yrit­tä­jyy­den voiman vapaut­ta­mista, yksi­löl­lis­ten valin­to­jen mahdol­lis­ta­mista, resurs­si­te­ho­kasta taloutta.

“Kokoo­mus on puolue, joka on maail­man muutok­sen puolella.”

 

KUNTAVAALIT – KOKOOMUKSEN TÄRKEIN MAALI SEURAAVAKSI VUODEKSI

Kokoo­mus on ollut edel­li­sissä vaaleissa kaksi kertaa peräk­käin Suomen suurin kunta­puo­lue. Ja kyllä, aiomme pitää suurim­man puolu­een asemamme myös vuoden päästä. Lähtö­kohta ei ole helppo, mutta olemme tehneet saman aiem­min­kin. Ja tällä kertaa aiomme tehdä sen aivan täysillä!

Kokoo­muk­sen menes­tys kunta­vaa­leissa on selit­ty­nyt lähes poik­keuk­setta onnis­tu­neella ehdo­kas­a­set­te­lulla. Voima­kas työ ehdo­kas­a­set­te­lun eteen on jo käyn­nis­ty­nyt. Aikai­sem­min, paitsi, että olemme pysty­neet kasaa­maan suhteessa kilpai­li­joi­hin erit­täin laaduk­kaita listoja, olemme pysty­neet pitä­mään valta­kun­nal­li­sen ehdo­kas­mää­rämme hyvällä tasolla.

Tule­viin kunnal­lis­vaa­lei­hin kunta­vaa­lieh­dok­kai­den tavoi­te­mää­räksi on asetettu 7200 ehdo­kasta. Tavoite ei ole erityi­sen helppo, mutta eihän tavoite saa sitä olla­kaan. Kaikki on täysin omissa käsis­sämme.

Helsinki aloitti ehdo­kas­han­kin­tansa ensim­mäi­senä, jo heti edus­kun­ta­vaa­lien jälkeen. Osa isom­mista kaupun­geista seurasi syksyllä perässä, osa talvella, ja nyt liik­keellä ollaan jo koko maassa. Olemme tässä etuno­jassa.

Ensim­mäistä kertaa histo­riassa olemme lyöneet lukkoon myös kaikki vuoden valta­kun­nal­li­set toimin­ta­päi­vät vaalei­hin saakka. Päivät on suun­ni­teltu yhteis­työssä piirien kanssa. Olemme vaali­val­miu­des­sa­kin siis etuno­jassa. Olimme sitä jo 9. huhti­kuuta, kun ainoana puolu­eena lansee­ra­simme kunta­vaa­lis­tart­timme tasan vuosi ennen kunta­vaa­leja yli 100 kokoo­mus­ta­pah­tu­man voimin.

Kunta­vaa­lien ohjel­ma­työn ensim­mäi­nen osa on puolue­ko­kouk­sessa julkais­tava ”Kunta- ja kaupun­ki­po­liit­ti­nen asia­kirja”. Elokuun lopulla käyn­nis­tämme osal­lis­ta­van ja vuoro­vai­kut­tei­sen proses­sin varsi­nai­sen kunta­vaa­li­kam­pan­jan raken­ta­mi­seksi. Olemme järjes­tä­neet kevään aikana Tule­vai­suus­foo­ru­meita ohjel­ma­työn tueksi. Järjes­tämme syksyn aikana lukui­san määrän tilai­suuk­sia Tule­vai­suu­den kunta -teemalla eri puolilla maata. Niissä haetaan lisäe­väs­tystä ja paikal­lista osaa­mista kunta­vaa­lia­gen­damme raken­ta­mi­selle.

Kokoo­muk­sen on oltava se puolue, jolla on kirk­kain käsi­tys ja visio siitä, mitä suoma­lai­nen kunta on tule­vai­suu­dessa. Sote-uudis­tuk­sen toteu­dut­tua kuntien rooli muut­tuu täysin. Meillä on oltava tiekartta suoma­lai­sille siitä, mitä tule­vai­suu­den kunta merkit­see. Tähän­kin asiaan olemme otta­neet jo nyt hyvän etuno­jan.

Mitä tule­vai­suu­den kunta sitten tarkoit­taa? Uskon vahvasti siihen, että Kokoo­muk­sella on kyky määrit­tää tule­vai­suu­den kunnan roolia jäse­nis­tömme osaa­mi­sen kautta. Kuiten­kin muuta­mat perus­asiat voidaan varmasti sanoa jo ennen tarkem­pia yksi­tyis­koh­tia.

Kokoo­mus on ratkai­su­kes­kei­nen, johtava kunta­puo­lue. Otamme posi­tii­vi­sen otteen kuntien kehit­tä­mi­seen myös uudessa tilan­teessa. Kokoo­mus ei takerru vanhaan, vaan tarkas­telu lähtee puhtaalta pöydältä. Kuntia on kehi­tet­tävä asuk­kai­den ja elin­kei­noe­lä­män näkö­kul­masta.

Tule­vai­suu­den kunta tarkoit­taa ennen kaik­kea yhtei­söä ja iden­ti­teet­tiä. Tule­vai­suu­den kunta on elin­voi­masta huoleh­tiva sivis­tys­kunta. Haluamme raken­taa kuntaa, jossa koulu­jen homeon­gel­mat korja­taan. Jossa asukas­de­mo­kra­tia toimii. Jossa puhtaasta lähi­luon­nosta pide­tään huolta. Jossa kult­tuuri on arvo­kas osa sivis­tystä. Jossa arki on suju­vaa. Jossa lapsi voi kävellä turval­li­sesti kouluun. Jossa ikäih­mi­sellä on mahdol­li­suus elää terveenä.

Jokai­sen kunnan ratkai­sut riip­pu­vat, totta kai, jokai­sen kunnan omasta tilan­teesta. Meidän kokoo­mus­lais­ten tehtävä on kuiten­kin huoleh­tia siitä, että kunnissa katso­taan tule­vaan. Kokoo­mus on kuntien uudis­tava voima. Kokoo­mus on puolue, joka tekee kunnista tule­vai­suu­den sivis­tys­kun­tia.

Paljon työtä kunta­vaa­li­voi­ton eteen on vielä tehtä­vänä. Me kokoo­mus­lai­set uskomme työhön ja ahke­ruu­teen. Me tulemme, puheen­joh­ta­jan ja puolue­sih­tee­rin johdolla, olemaan se voima, joka on kentällä eka ja kentällä vika. Me kokoo­mus­lai­set aiomme todella voit­taa kunta­vaa­lit, ja isosti.

 

LOPUKSI

Kukin puolue on juuri niin menes­tyk­se­käs, miten hyvin se jouk­ku­eena toimii. Suomi ei ole yksi­lö­laji. Poli­tiikka ei ole yksi­lö­laji. Kokoo­mus ei ole yksi­lö­laji.

Kokoo­muk­sessa tulee nostaa entistä parem­min esiin ihmis­ten erilai­suutta niin taus­tan kuin asian­tun­te­muk­sen suhteen­kin. Kokoo­mus tulee olemaan Suomen toiveik­kain, vastuul­li­sin ja suvait­se­vai­sin puolue.

Tarvit­semme erilai­sia osaa­jia, eri osaa­mi­sa­luei­den hallin­taa, erilai­sia näke­myk­siä ja vahvuusa­lueita. Erilai­suu­desta syntyy vahvuus. Yhtei­nen liima syntyy yhtei­sestä maalista ja isosta tavoit­teesta, sekä luot­ta­muk­sesta, lojaa­liu­desta, arvos­ta­mi­sesta, reiluista toimin­ta­ta­voista ja yhtei­sen hyvän eteen ponnis­te­le­mi­sesta.

Kokoo­muk­sen on oltava jouk­kue, joka arvos­taa toisi­aan, pelaa yhtei­sen suun­ni­tel­man mukaan, tukee, kannus­taa, jaksaa uskoa vaikeina hetkinä, ylit­tää itsensä.

Kokoo­mus on puolue jossa jokai­nen voi menes­tyä sellai­sena kuin on ja jokai­nen hyväk­sy­tään omana itse­nään. Kokoo­mus ei ole mikään abstrak­tio, johon voi vedota tai viitata - vaan kokoo­mus on me jäse­net, menneet, nykyi­set ja tule­vat. Kokoo­mus on lähellä jokaista kokoo­mus­laista - sydä­messä!

Kuten sanoin Hämeen­lin­nassa puheen­joh­ta­ja­päi­villä: Sinä päätät, sinä olet jouk­kue. Me teemme tämän yhdessä.

 

Kokoo­muk­sen puheen­joh­ta­jan Alexan­der Stub­bin puhe puolue­val­tuus­ton kokouk­sessa 14.5.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

5.2.2024

Anna-Kaisa Ikonen: “Kai me pystymme parem­paan kuin yhteen sola­riu­miin?”

Millaista olisi yritys­ten, kuntien tai hyvin­voin­tia­luei­den työ, jos todella uskal­tai­simme kokeilla, selviäm­mekö hieman pienem­mällä normi­tuk­sella? Nyt on elämämme tilai­suus, kirjoit­taa

4.12.2023

Pirjo Mäljä Hämeen Kokoo­muk­sen toimin­nan­joh­ta­jaksi, Joonas Pulliai­nen puolu­een euro­vaa­li­koor­di­naat­to­riksi

Kokoo­muk­sen puolue­hal­li­tus on valin­nut HTM Pirjo Mäljän Hämeen Kokoo­muk­sen toimin­nan­joh­ta­jaksi 2.1.2024 alkaen. Mäljä siir­tyy tehtä­vään Euroo­pan parla­men­tin avus­ta­jan tehtä­västä. Hänellä on pitkä

15.11.2023

Timo Heino­nen: “Nopealle, jous­ta­valle ja muokat­ta­valle krii­sin­hal­lin­ta­ky­vylle on tarvetta”

Kansan­edus­taja Timo Heino­sen pitämä Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män ryhmä­puhe Edus­kun­nan keskus­tel­lessa valtio­neu­vos­ton selon­teosta Soti­las­osas­ton aset­ta­mi­sesta korke­aan valmiu­teen osana Rans­kan, Belgian ja Suomen

Skip to content