Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Stubb: Hyvinvointiyhteiskunnalla on tarve uudistua

Stubb: Hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nalla on tarve uudis­tua

Julkaistu:

Suomi on saatava liik­keelle. Meillä ei ole varaa pysäh­tyä, lamaan­tua ja olla uudis­tu­matta. Enkä nyt puhu pelkän kilpai­lu­ky­vyn näkö­kul­masta. Meillä ei ole varaa siihen, että hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nassa ei voida hyvin. Meillä polii­ti­koilla ei ole varaa sulkea silmiämme ja vain tehdä asioita kuten ennen­kin on tehty jos ne eivät toimi. Meidän velvol­li­suu­temme on tehdä kaikki tämän korjaa­mi­seksi.

Suomi on suur­ten muutos­voi­mien keskellä. Väes­tömme ikään­tyy ja työn­te­ki­jöi­den määrä vähe­nee. Julkis­ten palve­lui­den tarve kasvaa ja niiden rahoi­tuk­sessa on kestä­vyys­vaje. Kilpai­lu­ky­kymme on heiken­ty­nyt ja elin­kei­no­ra­ken­teemme on murrok­sessa. Hyvin­voin­tiamme yllä­pi­de­tään velaksi, niin talou­del­li­sesti kuin ympä­ris­tön­kin osalta. Digi­ta­li­saa­tio kumoaa vanhoja toimin­ta­mal­leja.

Ja jos pidätte tätä poliit­ti­sena litur­giana, usko­kaa suoma­lai­sia.

Viimei­sin Elin­kei­noe­lä­män valtuus­kun­nan (EVA) arvo- ja asen­ne­tut­ki­mus kertoo, että joka toinen suoma­lai­nen kokee maamme elävän histo­rian suurinta murros­kautta. Sodis­ta­kin kärsi­neelle maalle se on aika paljon sanottu. Emme kai me poli­tii­kassa kuvit­tele, etteikö tämä murros koske myös poli­tii­kan toimin­ta­ta­poja?

Muutosta vastus­ta­villa, pysäh­dyt­tä­villä voimilla on tapana vedota muutos­vas­ta­rin­taan. Otetaanpa taas esimerk­kejä siitä, mitä mieltä suoma­lai­set ovat. EVA:n arvo- ja asen­ne­tut­ki­muk­sen mukaan

Suoma­lai­sista

- 75 % on sitä mieltä, että Suomi elää liikaa velaksi.

- 78 % on sitä mieltä, että myön­tei­sempi suhtau­tu­mi­nen yrit­tä­jyy­teen hyödyt­täisi koko yhteis­kun­taa.

- 81 % on sitä mieltä, että yhteis­kun­nan uudis­ta­mi­sen hitaus johtuu byro­kra­tian ja hallin­non raskau­desta ja moni­ta­hoi­suu­desta.

Maamme murros kosket­taa ihan jokaista suoma­laista kotia. Liian moni suoma­lai­nen ei löydä itsel­leen sopi­vaa työtä. Lääkä­rille pääsyä joutuu terveys­kes­kuk­sessa odot­ta­maan liian pitkään. Valtion ja kuntien verot vievät yhä suurem­man osan kovalla työllä ansai­tusta palk­ka­pus­sista.

Uudis­ta­mi­nen ei ole itsei­sarvo sinänsä. Se on uusien toimin­ta­ta­po­jen löytä­mistä, tapa tehdä asioita parem­min. Se on tapa vastata haas­tei­siin, kun meillä ei ole jako­va­ra­po­li­tii­kan kulta-aikaa käsis­sämme. Se on myös tapa tehdä valin­toja.

Uudis­ta­mi­nen on ainoa keino vält­tää taan­tu­mi­nen. Esimer­kiksi Suomen koulu­jär­jes­telmä erit­täin hyvä. Mutta maail­malla kilpailu kove­nee. Ihan koko ajan, ihan joka maail­man­kol­kassa. En lähtisi syyt­te­le­mään, että teemme asioita väärin. Mutta tässä on koko homman juju - jotta pysymme aivan terä­vim­mässä kärjessä, meidän on lisät­tävä vauh­tia. Keksit­tävä uusia keinoja opetuk­siin, analy­soi­tava, mitä muut­tuva maailma vaatii.

Uudis­ta­mi­sesta tehdään usein myös turhaa mörköä. Tässä on iso peiliin katso­mi­sen paikka meillä polii­ti­koilla. Teemme valta­via muutok­sia, aivan kuten pitää­kin. Mutta jos keskus­telu pyörii ainoas­taan hallin­nossa, järjes­tel­missä tai määrä­ra­hoissa, mene­tämme jota­kin oleel­lista.

Mieti­tään asiaa muuta­man esimer­kin kautta.

Tällä hetkellä, kun menemme lääkä­riin, hoito­tie­dot siir­ty­vät tieto­jär­jes­tel­mässä lääkä­rei­den käyt­töön. Vaikka emme muutosta näkisi, kyllä se kummasti hoitoamme jous­ta­voit­taa. Tai vaikka Etelä-Karja­lassa kier­tävä Malla-auto, joka kerää labo­ra­to­rio­näyt­teitä jous­ta­vasti eri paik­ka­kun­nilta. Tai uuden tekno­lo­gian lait­teet leik­kaus­sa­leissa. Nämä ovat varmaan sitten sitä arki­päi­vän sote-uudis­tusta.

Olisiko tässä käynyt jopa niin, että suoma­lai­set ovat valmiim­pia isom­piin muutok­siin kuin mihin jämäh­tä­nyt järjes­telmä itse? Tämä täytyy muut­taa. Kokoo­mus on uudis­ta­ja­puo­lue. Meidän suun­tamme on aina ollut eteen­päin. Ja on vastai­suu­des­sa­kin.

---------------

Mitä uudis­ta­mi­nen sitten tarkoit­taa? Vaalien jälkeen täytyy tapah­tua kolme asiaa.

1) Tosi­asiat on tunnus­tet­tava.

Otetaan vielä yksi luku arvo- ja asen­ne­tut­ki­muk­sesta: Suoma­lai­sista 76 prosent­tia on sitä mieltä, että yhteis­kun­nan uudis­tu­mi­sen hitaus johtuu liian monen­kir­ja­vasta halli­tus­poh­jasta ja linjae­roista. Ja en yksi­löisi koske­maan tätä mitään yksit­täistä halli­tus­ko­koon­pa­noa. Ongel­mat ovat usein piile­viä. Laskeva mielen­kiinto poli­tiik­kaa kohtaan on kyllä varsin huoles­tut­ta­vaa. Tarvit­semme tähän ehdot­to­masti korjaus­liik­keen.

Paljon on puhuttu siitä, että emme saa Suomessa aikai­seksi niitä asioita, joita haluai­simme saada. Vanha tapa tehdä poli­tiik­kaa ei enää toimi. Päätök­siä on vaikea saada aikaan, kun elämme veto­kra­tiassa, jossa jokai­nen taho kokee oikeu­dek­seen aset­taa kynnys­ky­sy­myk­siä yhtei­sille päätök­sille.

2) Meidän on tehtävä valin­toja.

Suoma­lai­set ovat oikeassa. Suomi on suuressa murrok­sessa ja tilan­teemme on vakava. Meidän on yksin­ker­tai­sesti mahdo­tonta luvata kaik­kea hyvää kaikille. Toki sellai­nen­kin on ollut näky­vissä muuta­mien kilpai­li­ja­puo­luei­den valin­noista, mutta Kokoo­mus ei tähän huuto­kil­pai­luun lähde.

Kun emme pysty puolus­ta­maan vanhaa jako­va­ra­po­li­tiik­kaa, meidän on keski­tyt­tävä tulon­ja­ko­po­li­tii­kasta tulon­te­ko­po­li­tiik­kaa. Meidän on tehtävä valin­toja.

Valinta. Se on mukava sana, mutta käytän­nössä paljon vaikeampi asia.

Hyvin­voin­tiyh­teis­kunta tarvit­see korjaus­liik­keen. Polku­pyörä kaatuu, jos sitä lakkaa polke­masta. Leik­kaus­ten tie ei lopu, jollei taloutta saada kasvuun.

Nyt on meidän paik­kamme tehdä valin­toja. Yllä­pi­däm­mekö velka­ra­halla rapis­tu­vaa hyvin­voin­tiyh­teis­kun­taa? Vai teem­mekö vaikeat­kin päätök­set, asetam­meko työn etusi­jalle, uudis­tam­meko hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan raken­teet ja laitam­meko suun säkkiä myöten?

Moni­mut­kai­sessa maail­massa ratkai­sut eivät ole yksin­ker­tai­sia tai help­poja. Yksit­täi­nen näppä­rältä kuulos­tava keino voi olla vain hyvin pieni osa koko­nai­suutta. Tarvit­semme pitkä­jän­tei­sesti tekoja ? isoja ja pieniä. Voimme heit­tää luvun 200 000 uudesta työpai­kasta. Mutta se on vain tavoite. Se ei vielä kerro itse asiassa yhtään mitään.

Jotta Suomi saadaan liik­keelle, meidän on keski­tyt­tävä oleel­li­seen.

Eilen julkai­simme Kokoo­muk­sen vaih­toeh­don stra­te­gi­seksi halli­tus­oh­jel­maksi. Se on näke­myk­semme tule­vai­suu­desta, jossa Suomi on paras maa syntyä, elää ja yrit­tää. Se on näke­myk­semme kaik­kein keskei­sim­mistä valin­noista. Ja se on näke­mys siitä konkre­tian tasosta, mitä tarvit­semme.

Toki tästä jatkamme vielä vaalei­hin asti sisäl­lön tuot­ta­mista ja teemo­jen kehit­tä­mistä, mutta stra­te­gi­sella - laajalla tasolla valin­toja on tehty. Mutta emme me ? tai kukaan mukaan ? omista ideoi­tamme yksin. Mielel­lämme olemme avoi­mia kaikille sellai­sille ehdo­tuk­sille, jotka autta­vat meitä pääse­mään tavoit­tei­siimme ja saamaan Suomen liik­keelle.

Esitämme viisi keskeistä tavoi­tetta Suomen suun­nan kään­tä­mi­seksi:

  1. Asetamme työn etusi­jalle.
  2. Kään­nämme osaa­mi­sen uuteen nousuun.
  3. Kehi­tämme hyvin­voin­tia vaikei­na­kin aikoina.
  4. Teemme Suomesta puhtai­den ja kestä­vien ratkai­su­jen edel­lä­kä­vi­jän.
  5. Vahvis­tamme Suomen turval­li­suutta ja kansain­vä­listä asemaa.

Kokoo­muk­selle ensim­mäi­nen ja tärkein valinta on työ. Kävimme tätä koko­nai­suutta puolue­val­tuus­ton kokouk­sessa Tampe­reella 17.1. läpi. Ohjel­massa on lukui­sia keinoja, joilla pääsemme tavoit­tee­seen, että yhä useam­malla suoma­lai­sella on työtä. Tänään käymme läpi tarkem­min neljää muuta valin­taa.

3) Meidän on löydet­tävä uudet tavat toimia.

Jotta Suomi saadaan liik­keelle, on tärkeää havaita, ettei se tarkoita ainoas­taan tavoit­teita ? vaan myös tekoja. Muutos syntyy vasta, kun löydämme kansa­kun­tana parem­man tavan toimia.

Tarvit­semme määrä­tie­toi­sem­paa poliit­tista päätök­sen­te­koa, digi­ta­li­saa­tion mahdol­li­suuk­siin tart­tu­mista sekä sään­te­lyn purka­mista. Samalla hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan rahoi­tus on laitet­tava kestä­välle pohjalle.

Normit eivät toimi toivo­tulla tavalla, kun kansa­lai­set ja yrityk­set koke­vat normiäh­kyä jo entis­ten­kin normien kuor­mit­ta­mina. Julki­nen talous puoles­taan ei voi enää elää niin, että kaik­kia uusia ja toivot­tuja asioita hoide­taan perus­ta­malla budjet­tiin uusia moment­teja ja yrit­tä­mällä ohjata lisä­ra­halla.

Siksi meidän on mietit­tävä uudes­taan tapamme toimia.

Tärkeät asiat ovat usein yksin­ker­tai­sia, niin tässä­kin asiassa. Tosia­siassa muutos lähtee yksit­täi­sistä ihmi­sistä. Se todella lähtee siitä, että saamme Suomen liik­keelle.

Siksi meidän on saatava jokai­nen suoma­lai­nen liik­keelle synnyt­tä­mään muutosta sinne, missä muutos tehdään. Työpai­koilla, kouluissa, sairaa­loissa, tehtaissa, järjes­töissä, vanhain­ko­deissa. He tarvit­se­vat tilaa ja tuulen­suo­jaa kehit­tää ja inno­voida toimin­taa eteen­päin.

Tarvit­semme muutok­sen­te­ki­jöitä koko maahan. Eri puoluei­siin, eri ryhmiin, eri ammat­tei­hin.

Opet­ta­jia jotka ovat innos­tu­neet siitä miten lapset voisi­vat oppia parem­min. Insi­nöö­rejä joilla on näke­myk­siä miten tekno­lo­gia auttaisi arkeamme. Kehit­tä­jiä jotka ymmär­tä­vät asiak­kai­den tarpeet ja löytä­vät keinon palvella parem­min. Virka­mie­hiä jotka moti­voi­tu­vat muotoi­le­maan julki­sia palve­luja kansa­lais­ten kanssa yhdessä.

Nyt on lupa tehdä parem­min. Tiedän että osaa­mista meiltä löytyy. On uskal­let­tava ottaa se käyt­töön. Kokeilla teke­mällä mikä toimii, mikä ei. Ottaa kansa­lai­set mukaan raken­ta­maan parem­pia palve­luita.  Ei enää suun­ni­tella ja analy­soida. Vaan tehdä.

Poliit­tis­ten päätök­sen­te­ki­jöi­den tehtävä on näyt­tää esimerk­kiä, luoda tilaa normeja purka­malla ja antaa tuulen­suo­jaa niille suoma­lai­sille, jotka ensim­mäi­senä lait­ta­vat itsensä peliin. Nyt on tarjolla muutok­sen teki­jän paik­koja. Niitä paik­koja, joista voimme viiden vuoden kulut­tua sanoa, että siitä se käänne lähti liik­keelle.

Toinen yksin­ker­tai­nen mutta tärkeä asia liit­tyy siihen, miten muutos saadaan aikaan. Näin vuoden alussa monet meistä kamp­pai­le­vat uuden vuoden lupaus­ten kanssa. Elävä elämä on opet­ta­nut, että pelkäs­tään päät­tä­mällä oman elämässä muut­ta­mi­nen on haas­ta­vaa, ja päätyy helposti petty­myk­seen ja epäon­nis­tu­mi­sen tuntee­seen. Uuden vuoden lupauk­set kyke­nee toteut­ta­maan, jos samalla muut­taa arki­sia rutii­neja ja käytän­töjä. Uusi tapa toimia mahdol­lis­taa päätök­sissä pysy­mi­sen.

Sama pätee orga­ni­saa­tioi­hin ja kansa­kun­taan­kin. Kun poli­tii­kassa asiat etene­vät kanger­rel­len, ja emme saa muutok­sia aikai­seksi, paran­nus ei tapahdu pelkäs­tään päät­tä­mällä siitä. Sen lisäksi meidän on muutet­tava sitä tapaa, jolla olemme aikai­sem­min toimi­neet. Siksi puhun niin paljon uudesta tavasta toimia. Se on tie toivot­tui­hin muutok­siin.

Leik­kaus­lis­toja laati­malla tätä maata ei saada nousuun. Leik­kauk­sia­kin meidän on tehtävä julki­sen talou­den tasa­pai­not­ta­mi­seksi, mutta seuraa­van halli­tuk­sen pääteh­tävä on muualla. Sen on kyet­tävä saamaan aikaan kult­tuu­ri­muu­tos Suomessa. Meidän on opit­tava taas arvos­ta­maan työtä. Itsensä kehit­tä­mi­nen ja osaa­mi­nen on nähtävä oikeasti inves­toin­tina. Ongel­miin reagoi­mi­sen sijasta meidän on siir­ryt­tävä luomaan oma tule­vai­suu­temme.

Kun jokin asia on rikki, se pitää korjata. Ongel­mien luet­te­le­mi­sen sijasta etsi­tään ratkai­suja ja ollaan valmiita teke­mään asioita uudella tavalla.

---------------

Maailma on erilai­nen kuin ennen. Monia se pelot­taa. Hyvästä syystä. Se pelko on otet­tava tosis­saan. Tule­vai­suu­teen on raken­net­tava turval­li­nen polku. Osa maail­man muutosta näkyy siinä, että paikal­leen jäämi­nen on se turvat­to­man vaih­toehto. Vaikka voi tuntua siltä että nyt en liiku mihin­kään, ja vastus­tan muutosta, se ei ole kestävä vaih­toehto.

On popu­lis­tista usko­tella että muutosta vastus­ta­malla tai mennei­syy­teen kurkot­ta­malla syntyisi parem­paa. Sitä mennei­syyttä ei enää ole. Meidän on luotava se turval­li­nen tule­vai­suus.

Vaikei­den muutos­ten johta­mi­nen edel­lyt­tää luot­ta­musta. Me olemme kaikki samassa veneessä. Tuota tunnetta on vahvis­tet­tava. Kaik­kien on voitava luot­taa siihen, että tehtä­vät päätök­set ovat reiluja.

Suomen saamme liik­keelle vain me suoma­lai­set itse. Yksi­löinä ja yhtei­sönä. Tärkeim­mät hyvin­voin­tiimme liit­ty­vät päätök­set teemme me kaikki itse omassa elämäs­sämme. Poliit­tis­ten päät­tä­jien on tehtävä oma osansa, mutta kaikki suoma­lai­set tarvi­taan mukaan.

Suoma­lai­nen hyvin­voin­tiyh­teis­kunta on raken­nettu aikai­sem­pien suku­pol­vien kovalla uuras­tuk­sella. Kokoo­mus haluaa turvata tämän hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan myös tule­ville suku­pol­ville. Meillä on velvol­li­suus ja vastuu jättää tämä maa parem­paan kuntoon kuin millai­sena olemme sen hoitaak­semme saaneet.

Tämä todella on nyt korjaus­liike.

Puheen­joh­taja Alexan­der Stub­bin puhe Kokoo­muk­sen puheen­joh­ta­ja­päi­villä Porissa 7.2.2015. Muutos­va­rauk­sin.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

15.6.2024

Petteri Orpon linja­puhe puolue­ko­kouk­sessa 2024

Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Hyvä puolue­ko­kous, Muis­tat­teko tunnel­man Kala­joella kaksi vuotta sitten? Ilmassa oli tahtoa ja päät­tä­väi­syyttä. Olimme nähneet, mihin vasem­mis­to­hal­li­tus

15.6.2024

Kokoo­mus valitsi Petteri Orpon jatka­maan puheen­joh­ta­jana

Orpo on ollut puheen­joh­ta­jana yhtä­jak­soi­sesti vuodesta 2016. Päämi­nis­te­rinä hän on ollut kesä­kuusta 2023 alkaen. Kokoo­muk­sen puheen­joh­ta­jan kausi on kaksi­vuo­ti­nen. Tampe­reella

12.6.2024

Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män keskus­te­lua­vaus hyvästä lapsuu­desta ja sen suoje­lusta

Tämä julkaisu on kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män keskus­te­lua­vaus lasten­suo­je­lun uudis­tus­työ­hön. Kyse on isosta urakasta, joka ei tule valmiiksi tällä vaali­kau­della tai tämän

Skip to content