Kokoomus.fi
Stubb: Hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nalla on tarve uudistua

Stubb: Hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nalla on tarve uudistua

Julkaistu: 7.2.15 Uutiset

Suomi on saatava liikkeelle. Meillä ei ole varaa pysähtyä, lamaantua ja olla uudis­tu­matta. Enkä nyt puhu pelkän kilpai­lu­kyvyn näkökul­masta. Meillä ei ole varaa siihen, että hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nassa ei voida hyvin. Meillä polii­ti­koilla ei ole varaa sulkea silmiämme ja vain tehdä asioita kuten ennenkin on tehty jos ne eivät toimi. Meidän velvol­li­suu­temme on tehdä kaikki tämän korjaa­mi­seksi.

Suomi on suurten muutos­voimien keskellä. Väestömme ikääntyy ja työnte­ki­jöiden määrä vähenee. Julkisten palve­luiden tarve kasvaa ja niiden rahoi­tuk­sessa on kestä­vyysvaje. Kilpai­lu­ky­kymme on heiken­tynyt ja elinkei­no­ra­ken­teemme on murrok­sessa. Hyvin­voin­tiamme ylläpi­detään velaksi, niin talou­del­li­sesti kuin ympäris­tönkin osalta. Digita­li­saatio kumoaa vanhoja toimin­ta­malleja.

Ja jos pidätte tätä poliit­tisena litur­giana, uskokaa suoma­laisia.

Viimeisin Elinkei­noe­lämän valtuus­kunnan (EVA) arvo- ja asenne­tut­kimus kertoo, että joka toinen suoma­lainen kokee maamme elävän historian suurinta murros­kautta. Sodis­takin kärsi­neelle maalle se on aika paljon sanottu. Emme kai me politii­kassa kuvittele, etteikö tämä murros koske myös politiikan toimin­ta­tapoja?

Muutosta vastus­ta­villa, pysäh­dyt­tä­villä voimilla on tapana vedota muutos­vas­ta­rintaan. Otetaanpa taas esimerkkejä siitä, mitä mieltä suoma­laiset ovat. EVA:n arvo- ja asenne­tut­ki­muksen mukaan

Suoma­lai­sista

- 75 % on sitä mieltä, että Suomi elää liikaa velaksi.

- 78 % on sitä mieltä, että myöntei­sempi suhtau­tu­minen yrittä­jyyteen hyödyt­täisi koko yhteis­kuntaa.

- 81 % on sitä mieltä, että yhteis­kunnan uudis­ta­misen hitaus johtuu byrokratian ja hallinnon raskau­desta ja monita­hoi­suu­desta.

Maamme murros koskettaa ihan jokaista suoma­laista kotia. Liian moni suoma­lainen ei löydä itselleen sopivaa työtä. Lääkä­rille pääsyä joutuu terveys­kes­kuk­sessa odottamaan liian pitkään. Valtion ja kuntien verot vievät yhä suuremman osan kovalla työllä ansai­tusta palkka­pus­sista.

Uudis­ta­minen ei ole itsei­sarvo sinänsä. Se on uusien toimin­ta­ta­pojen löytä­mistä, tapa tehdä asioita paremmin. Se on tapa vastata haasteisiin, kun meillä ei ole jakova­ra­po­li­tiikan kulta-aikaa käsis­sämme. Se on myös tapa tehdä valintoja.

Uudis­ta­minen on ainoa keino välttää taantu­minen. Esimer­kiksi Suomen koulu­jär­jes­telmä erittäin hyvä. Mutta maail­malla kilpailu kovenee. Ihan koko ajan, ihan joka maail­man­kol­kassa. En lähtisi syytte­lemään, että teemme asioita väärin. Mutta tässä on koko homman juju - jotta pysymme aivan terävim­mässä kärjessä, meidän on lisättävä vauhtia. Keksittävä uusia keinoja opetuksiin, analy­soitava, mitä muuttuva maailma vaatii.

Uudis­ta­mi­sesta tehdään usein myös turhaa mörköä. Tässä on iso peiliin katso­misen paikka meillä polii­ti­koilla. Teemme valtavia muutoksia, aivan kuten pitääkin. Mutta jos keskustelu pyörii ainoastaan hallin­nossa, järjes­tel­missä tai määrä­ra­hoissa, menetämme jotakin oleel­lista.

Mietitään asiaa muutaman esimerkin kautta.

Tällä hetkellä, kun menemme lääkäriin, hoito­tiedot siirtyvät tieto­jär­jes­tel­mässä lääkä­reiden käyttöön. Vaikka emme muutosta näkisi, kyllä se kummasti hoitoamme jousta­voittaa. Tai vaikka Etelä-Karja­lassa kiertävä Malla-auto, joka kerää labora­to­rio­näyt­teitä jousta­vasti eri paikka­kun­nilta. Tai uuden tekno­logian laitteet leikkaus­sa­leissa. Nämä ovat varmaan sitten sitä arkipäivän sote-uudis­tusta.

Olisiko tässä käynyt jopa niin, että suoma­laiset ovat valmiimpia isompiin muutoksiin kuin mihin jämäh­tänyt järjes­telmä itse? Tämä täytyy muuttaa. Kokoomus on uudis­ta­ja­puolue. Meidän suuntamme on aina ollut eteenpäin. Ja on vastai­suu­des­sakin.

---------------

Mitä uudis­ta­minen sitten tarkoittaa? Vaalien jälkeen täytyy tapahtua kolme asiaa.

1) Tosiasiat on tunnus­tettava.

Otetaan vielä yksi luku arvo- ja asenne­tut­ki­muk­sesta: Suoma­lai­sista 76 prosenttia on sitä mieltä, että yhteis­kunnan uudis­tu­misen hitaus johtuu liian monen­kir­ja­vasta halli­tus­poh­jasta ja linjae­roista. Ja en yksilöisi koskemaan tätä mitään yksit­täistä halli­tus­ko­koon­panoa. Ongelmat ovat usein piileviä. Laskeva mielen­kiinto politiikkaa kohtaan on kyllä varsin huoles­tut­tavaa. Tarvit­semme tähän ehdot­to­masti korjaus­liikkeen.

Paljon on puhuttu siitä, että emme saa Suomessa aikai­seksi niitä asioita, joita haluai­simme saada. Vanha tapa tehdä politiikkaa ei enää toimi. Päätöksiä on vaikea saada aikaan, kun elämme vetokra­tiassa, jossa jokainen taho kokee oikeu­dekseen asettaa kynnys­ky­sy­myksiä yhtei­sille päätök­sille.

2) Meidän on tehtävä valintoja.

Suoma­laiset ovat oikeassa. Suomi on suuressa murrok­sessa ja tilan­teemme on vakava. Meidän on yksin­ker­tai­sesti mahdo­tonta luvata kaikkea hyvää kaikille. Toki sellai­nenkin on ollut näkyvissä muutamien kilpai­li­ja­puo­lueiden valin­noista, mutta Kokoomus ei tähän huuto­kil­pailuun lähde.

Kun emme pysty puolus­tamaan vanhaa jakova­ra­po­li­tiikkaa, meidän on keski­tyttävä tulon­ja­ko­po­li­tii­kasta tulon­te­ko­po­li­tiikkaa. Meidän on tehtävä valintoja.

Valinta. Se on mukava sana, mutta käytän­nössä paljon vaikeampi asia.

Hyvin­voin­tiyh­teis­kunta tarvitsee korjaus­liikkeen. Polku­pyörä kaatuu, jos sitä lakkaa polke­masta. Leikkausten tie ei lopu, jollei taloutta saada kasvuun.

Nyt on meidän paikkamme tehdä valintoja. Ylläpi­dämmekö velka­ra­halla rapis­tuvaa hyvin­voin­tiyh­teis­kuntaa? Vai teemmekö vaikeatkin päätökset, asetammeko työn etusi­jalle, uudis­tammeko hyvin­voin­tiyh­teis­kunnan rakenteet ja laitammeko suun säkkiä myöten?

Monimut­kai­sessa maail­massa ratkaisut eivät ole yksin­ker­taisia tai helppoja. Yksit­täinen näppä­rältä kuulostava keino voi olla vain hyvin pieni osa kokonai­suutta. Tarvit­semme pitkä­jän­tei­sesti tekoja ? isoja ja pieniä. Voimme heittää luvun 200 000 uudesta työpai­kasta. Mutta se on vain tavoite. Se ei vielä kerro itse asiassa yhtään mitään.

Jotta Suomi saadaan liikkeelle, meidän on keski­tyttävä oleel­liseen.

Eilen julkai­simme Kokoo­muksen vaihtoehdon strate­gi­seksi halli­tus­oh­jel­maksi. Se on näkemyk­semme tulevai­suu­desta, jossa Suomi on paras maa syntyä, elää ja yrittää. Se on näkemyk­semme kaikkein keskei­sim­mistä valin­noista. Ja se on näkemys siitä konkretian tasosta, mitä tarvit­semme.

Toki tästä jatkamme vielä vaaleihin asti sisällön tuotta­mista ja teemojen kehit­tä­mistä, mutta strate­gi­sella - laajalla tasolla valintoja on tehty. Mutta emme me ? tai kukaan mukaan ? omista ideoi­tamme yksin. Mielel­lämme olemme avoimia kaikille sellai­sille ehdotuk­sille, jotka auttavat meitä pääsemään tavoit­tei­siimme ja saamaan Suomen liikkeelle.

Esitämme viisi keskeistä tavoi­tetta Suomen suunnan kääntä­mi­seksi:

  1. Asetamme työn etusi­jalle.
  2. Käännämme osaamisen uuteen nousuun.
  3. Kehitämme hyvin­vointia vaikei­nakin aikoina.
  4. Teemme Suomesta puhtaiden ja kestävien ratkai­sujen edellä­kä­vijän.
  5. Vahvis­tamme Suomen turval­li­suutta ja kansain­vä­listä asemaa.

Kokoo­muk­selle ensim­mäinen ja tärkein valinta on työ. Kävimme tätä kokonai­suutta puolue­val­tuuston kokouk­sessa Tampe­reella 17.1. läpi. Ohjel­massa on lukuisia keinoja, joilla pääsemme tavoit­teeseen, että yhä useam­malla suoma­lai­sella on työtä. Tänään käymme läpi tarkemmin neljää muuta valintaa.

3) Meidän on löydettävä uudet tavat toimia.

Jotta Suomi saadaan liikkeelle, on tärkeää havaita, ettei se tarkoita ainoastaan tavoit­teita ? vaan myös tekoja. Muutos syntyy vasta, kun löydämme kansa­kuntana paremman tavan toimia.

Tarvit­semme määrä­tie­toi­sempaa poliit­tista päätök­sen­tekoa, digita­li­saation mahdol­li­suuksiin tarttu­mista sekä sääntelyn purka­mista. Samalla hyvin­voin­tiyh­teis­kunnan rahoitus on laitettava kestä­välle pohjalle.

Normit eivät toimi toivo­tulla tavalla, kun kansa­laiset ja yritykset kokevat normiähkyä jo entis­tenkin normien kuormit­tamina. Julkinen talous puolestaan ei voi enää elää niin, että kaikkia uusia ja toivottuja asioita hoidetaan perus­ta­malla budjettiin uusia momentteja ja yrittä­mällä ohjata lisära­halla.

Siksi meidän on mietittävä uudestaan tapamme toimia.

Tärkeät asiat ovat usein yksin­ker­taisia, niin tässäkin asiassa. Tosia­siassa muutos lähtee yksit­täi­sistä ihmisistä. Se todella lähtee siitä, että saamme Suomen liikkeelle.

Siksi meidän on saatava jokainen suoma­lainen liikkeelle synnyt­tämään muutosta sinne, missä muutos tehdään. Työpai­koilla, kouluissa, sairaa­loissa, tehtaissa, järjes­töissä, vanhain­ko­deissa. He tarvit­sevat tilaa ja tuulen­suojaa kehittää ja innovoida toimintaa eteenpäin.

Tarvit­semme muutok­sen­te­ki­jöitä koko maahan. Eri puolueisiin, eri ryhmiin, eri ammat­teihin.

Opettajia jotka ovat innos­tuneet siitä miten lapset voisivat oppia paremmin. Insinöörejä joilla on näkemyksiä miten tekno­logia auttaisi arkeamme. Kehit­täjiä jotka ymmär­tävät asiak­kaiden tarpeet ja löytävät keinon palvella paremmin. Virka­miehiä jotka motivoi­tuvat muotoi­lemaan julkisia palveluja kansa­laisten kanssa yhdessä.

Nyt on lupa tehdä paremmin. Tiedän että osaamista meiltä löytyy. On uskal­lettava ottaa se käyttöön. Kokeilla tekemällä mikä toimii, mikä ei. Ottaa kansa­laiset mukaan raken­tamaan parempia palve­luita.  Ei enää suunni­tella ja analy­soida. Vaan tehdä.

Poliit­tisten päätök­sen­te­ki­jöiden tehtävä on näyttää esimerkkiä, luoda tilaa normeja purka­malla ja antaa tuulen­suojaa niille suoma­lai­sille, jotka ensim­mäisenä laittavat itsensä peliin. Nyt on tarjolla muutoksen tekijän paikkoja. Niitä paikkoja, joista voimme viiden vuoden kuluttua sanoa, että siitä se käänne lähti liikkeelle.

Toinen yksin­ker­tainen mutta tärkeä asia liittyy siihen, miten muutos saadaan aikaan. Näin vuoden alussa monet meistä kamppai­levat uuden vuoden lupausten kanssa. Elävä elämä on opettanut, että pelkästään päättä­mällä oman elämässä muutta­minen on haastavaa, ja päätyy helposti petty­mykseen ja epäon­nis­tu­misen tunteeseen. Uuden vuoden lupaukset kykenee toteut­tamaan, jos samalla muuttaa arkisia rutiineja ja käytäntöjä. Uusi tapa toimia mahdol­listaa päätök­sissä pysymisen.

Sama pätee organi­saa­tioihin ja kansa­kun­taankin. Kun politii­kassa asiat etenevät kanger­rellen, ja emme saa muutoksia aikai­seksi, parannus ei tapahdu pelkästään päättä­mällä siitä. Sen lisäksi meidän on muutettava sitä tapaa, jolla olemme aikai­semmin toimineet. Siksi puhun niin paljon uudesta tavasta toimia. Se on tie toivot­tuihin muutoksiin.

Leikkaus­listoja laati­malla tätä maata ei saada nousuun. Leikkauk­siakin meidän on tehtävä julkisen talouden tasapai­not­ta­mi­seksi, mutta seuraavan halli­tuksen päätehtävä on muualla. Sen on kyettävä saamaan aikaan kulttuu­ri­muutos Suomessa. Meidän on opittava taas arvos­tamaan työtä. Itsensä kehit­tä­minen ja osaaminen on nähtävä oikeasti inves­tointina. Ongelmiin reagoi­misen sijasta meidän on siirryttävä luomaan oma tulevai­suu­temme.

Kun jokin asia on rikki, se pitää korjata. Ongelmien luette­le­misen sijasta etsitään ratkaisuja ja ollaan valmiita tekemään asioita uudella tavalla.

---------------

Maailma on erilainen kuin ennen. Monia se pelottaa. Hyvästä syystä. Se pelko on otettava tosissaan. Tulevai­suuteen on raken­nettava turval­linen polku. Osa maailman muutosta näkyy siinä, että paikalleen jääminen on se turvat­toman vaihtoehto. Vaikka voi tuntua siltä että nyt en liiku mihinkään, ja vastustan muutosta, se ei ole kestävä vaihtoehto.

On populis­tista uskotella että muutosta vastus­ta­malla tai mennei­syyteen kurkot­ta­malla syntyisi parempaa. Sitä mennei­syyttä ei enää ole. Meidän on luotava se turval­linen tulevaisuus.

Vaikeiden muutosten johta­minen edellyttää luotta­musta. Me olemme kaikki samassa veneessä. Tuota tunnetta on vahvis­tettava. Kaikkien on voitava luottaa siihen, että tehtävät päätökset ovat reiluja.

Suomen saamme liikkeelle vain me suoma­laiset itse. Yksilöinä ja yhteisönä. Tärkeimmät hyvin­voin­tiimme liittyvät päätökset teemme me kaikki itse omassa elämäs­sämme. Poliit­tisten päättäjien on tehtävä oma osansa, mutta kaikki suoma­laiset tarvitaan mukaan.

Suoma­lainen hyvin­voin­tiyh­teis­kunta on raken­nettu aikai­sempien sukupolvien kovalla uuras­tuk­sella. Kokoomus haluaa turvata tämän hyvin­voin­tiyh­teis­kunnan myös tuleville sukupol­ville. Meillä on velvol­lisuus ja vastuu jättää tämä maa parempaan kuntoon kuin millaisena olemme sen hoitaak­semme saaneet.

Tämä todella on nyt korjaus­liike.

Puheen­johtaja Alexander Stubbin puhe Kokoo­muksen puheen­joh­ta­ja­päi­villä Porissa 7.2.2015. Muutos­va­rauksin.


Kokoomus.fi