• FI
  • SV
  • MENU
    Stubb: EU tarvit­see järki­vih­reää ilmasto- ja ener­gia­po­li­tiik­kaa
    Twiittaa

    Stubb: EU tarvit­see järki­vih­reää ilmasto- ja ener­gia­po­li­tiik­kaa

    Julkaistu: 22.10.2014 Uncategorized

    Ilmas­ton­muu­tosta pitää hillitä teol­li­suutta ja työpaik­koja tarpeet­to­masti vaaran­ta­matta.

    Ilmas­ton­muu­tos on ihmis­kun­nan suurim­pia haas­teita. Sen torju­mi­sessa on kyse omasta ja lastemme tule­vai­suu­desta.
    Jokai­nen meistä voi tehdä oman osansa pääs­tö­jen vähen­tä­mi­seksi. Suomen, EU:n tai rikkai­den teol­li­suus­mai­den omat toimet eivät kuiten­kaan riitä siihen, että ilmasto lämpe­nisi vähem­män kuin kaksi astetta, jota pide­tään kriit­ti­senä rajana. Eurooppa tuot­taa vain 10 prosent­tia maail­man hiili­diok­si­di­pääs­töistä. Tarvit­semme laajaa kansain­vä­listä yhteis­työtä, jossa Kiinan kaltai­set nouse­vat talou­det ovat mukana.

    Toivot­ta­vasti ensi vuonna Parii­sin ilmas­to­ko­kouk­sessa syntyy sito­vampi kansain­vä­li­nen sopi­mus. EU on valmis­tel­lut omaa panos­taan jo pitkään. Ratkai­su­jen aika on tors­taina Brys­se­lissä kokoon­tu­vassa Eurooppa-neuvos­tossa, jossa on tarkoi­tus päät­tää unio­nin ilmasto- ja ener­gia­ta­voit­teista vuosille 2020?2030.

    EU:n on oltava ilmas­to­po­li­tii­kan edel­lä­kä­vijä maail­massa, mutta pääs­töt­tö­myy­den tavoit­telu ei saa tarpeet­to­masti vaaran­taa teol­li­suut­tamme ja työpaik­ko­jamme. Meidän on tavoi­tel­tava kustan­nus­te­hok­kaita, järki­vih­reitä ratkai­suja.

    Nyt käsit­te­lyyn tuleva EU:n ilmasto- ja ener­gia­pa­ketti on päälin­joil­taan hyvä koko­nai­suus. Pääs­töjä vähen­ne­tään pitkän aika­vä­lin suun­ni­tel­man mukai­sesti, pääs­tö­kaup­paa tehos­te­taan ja teol­li­suu­den kilpai­lu­kyky huomioi­daan.

    EU-maat ovat sitou­tu­neet vähen­tä­mään kasvi­huo­ne­kaa­su­pääs­töjä 20 prosent­tia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Vuodelle 2030 sito­vaksi tavoit­teeksi ollaan nyt aset­ta­massa 40 prosent­tia. Suomi on valmis hyväk­sy­mään tämän.

    Sen sijaan uusiu­tu­van ener­gian ja ener­gia­te­hok­kuu­den tavoit­teet eivät ole vaste­des jäsen­maita sito­via. Tämä on tärkeää, sillä nämä sinänsä hyvää tarkoit­ta­vat tavoit­teet ovat sotke­neet pääs­tö­kau­pan toimin­nan ja tulleet euroop­pa­lai­sille kalliiksi. Tule­vai­suu­dessa luotamme enem­män pääs­tö­kaup­paan ja mark­ki­na­ta­lou­teen, vähem­män poliit­ti­seen näper­te­lyyn ja valtion tukiai­siin.

    Suomelle on tärkeää, että pääs­tö­vä­hen­nyk­set niin sano­tulla ei-pääs­tö­kaup­pa­sek­to­rilla ? johon kuulu­vat esimer­kiksi liiken­teen, maata­lou­den ja koti­ta­louk­sien pääs­töt ? jaet­tai­siin jäsen­mai­den välillä kustan­nus­te­hok­kaasti. On halvinta vähen­tää pääs­töjä maissa, joissa ilmas­to­tal­koita ei ole vielä aloi­tet­tu­kaan. Tästä näyt­tää tule­van yksi loppu­vii­kon vaikeim­mista kysy­myk­sistä.

    Kaikki edus­kun­ta­puo­lu­eet ovat sitou­tu­neet Suomen kehit­tä­mi­seen hiili­neut­raa­liksi yhteis­kun­naksi. Muutos maksaa. Uusista EU-tavoit­teista ollaan päät­tä­mässä, kun talous­kasvu on hyvin vaati­ma­tonta.

    Emme kuiten­kaan ole teke­mässä valin­taa aineel­li­sen hyvin­voin­nin ja maapal­lon pelas­ta­mi­sen välillä. Hallit­se­mat­to­man ilmas­ton­muu­tok­sen kustan­nuk­set olisi­vat monin­ker­tai­sesti ilmas­to­tal­koi­den kuluja suurem­mat.

    Voimme sekä vähen­tää pääs­töjä että menes­tyä. Clean­tech ja biota­lous ovat Suomelle valta­via mahdol­li­suuk­sia, kunhan teemme fiksua poli­tiik­kaa ja luomme puhtaalle tekno­lo­gialle kansain­vä­li­set mark­ki­nat. Uusiu­tuva ener­gia, ener­gia­te­hok­kuus ja vesi­tek­no­lo­gia ovat esimerk­kejä Suomen vahvuuk­sista. Jos EU päät­tää panos­taa liiken­teen pääs­tö­jen vähen­tä­mi­seen, voi suoma­lai­sille biopolt­toai­neita valmis­ta­ville yrityk­sille avau­tua uusia mark­ki­noita. Niille on mentävä päät­tä­väi­sesti.

    Euroop­pa­lai­nen ilmas­to­po­li­tiikka ei saa johtaa teol­li­suu­den siir­ty­mi­seen löysem­män sään­te­lyn maihin. Hiili­vuo­don vält­tä­mi­seksi on jaet­tava ener­giain­ten­sii­vi­selle teol­li­suu­delle ilmai­sia pääs­tö­oi­keuk­sia, jos kilpai­li­ja­maamme eivät sitoudu vastaa­viin ilmas­to­pää­tök­siin kuin EU.

    Suomen ener­gia­jär­jes­tel­män vahvuus on moni­puo­li­suus. Ener­gian­tuo­tan­non pääs­tö­jen vähen­tä­mi­nen nojaa uusiu­tu­van ener­gian ja ydin­voi­man varaan. Halli­tuk­sen päätös Fenno­voi­man ydin­voi­ma­lu­van täyden­tä­mi­sestä on osa tätä stra­te­giaa.

    Ener­gia­tur­val­li­suu­den paran­ta­mi­seksi EU-maiden on vähen­net­tävä riip­pu­vuutta unio­nin ulko­puo­lelta tuota­vista fossii­li­sista polt­toai­neista. Ener­gian­tuo­tan­non moni­puo­li­suu­den ja ener­gia­te­hok­kuu­den lisäksi pitää panos­taa ener­gian sisä­mark­ki­noi­den toteut­ta­mi­seen.

    Yhte­näi­sempi mark­kina vähen­täisi myös ilmas­to­po­li­tii­kan aiheut­ta­maa painetta nostaa ener­gian hintaa. Uuden EU-komis­sion kärki­hank­kei­siin kuuluva ?ener­gi­au­nioni? ansait­see Suomen täyden tuen.

    Vieras­ky­nä­kir­joi­tus Helsin­gin Sano­missa 22.10.2014