Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Stubb: EU tarvit­see järki­vih­reää ilmasto- ja ener­gia­po­li­tiik­kaa

Stubb: EU tarvit­see järki­vih­reää ilmasto- ja ener­gia­po­li­tiik­kaa

Julkaistu:

Ilmas­ton­muu­tosta pitää hillitä teol­li­suutta ja työpaik­koja tarpeet­to­masti vaaran­ta­matta.

Ilmas­ton­muu­tos on ihmis­kun­nan suurim­pia haas­teita. Sen torju­mi­sessa on kyse omasta ja lastemme tule­vai­suu­desta.
Jokai­nen meistä voi tehdä oman osansa pääs­tö­jen vähen­tä­mi­seksi. Suomen, EU:n tai rikkai­den teol­li­suus­mai­den omat toimet eivät kuiten­kaan riitä siihen, että ilmasto lämpe­nisi vähem­män kuin kaksi astetta, jota pide­tään kriit­ti­senä rajana. Eurooppa tuot­taa vain 10 prosent­tia maail­man hiili­diok­si­di­pääs­töistä. Tarvit­semme laajaa kansain­vä­listä yhteis­työtä, jossa Kiinan kaltai­set nouse­vat talou­det ovat mukana.

Toivot­ta­vasti ensi vuonna Parii­sin ilmas­to­ko­kouk­sessa syntyy sito­vampi kansain­vä­li­nen sopi­mus. EU on valmis­tel­lut omaa panos­taan jo pitkään. Ratkai­su­jen aika on tors­taina Brys­se­lissä kokoon­tu­vassa Eurooppa-neuvos­tossa, jossa on tarkoi­tus päät­tää unio­nin ilmasto- ja ener­gia­ta­voit­teista vuosille 2020?2030.

EU:n on oltava ilmas­to­po­li­tii­kan edel­lä­kä­vijä maail­massa, mutta pääs­töt­tö­myy­den tavoit­telu ei saa tarpeet­to­masti vaaran­taa teol­li­suut­tamme ja työpaik­ko­jamme. Meidän on tavoi­tel­tava kustan­nus­te­hok­kaita, järki­vih­reitä ratkai­suja.

Nyt käsit­te­lyyn tuleva EU:n ilmasto- ja ener­gia­pa­ketti on päälin­joil­taan hyvä koko­nai­suus. Pääs­töjä vähen­ne­tään pitkän aika­vä­lin suun­ni­tel­man mukai­sesti, pääs­tö­kaup­paa tehos­te­taan ja teol­li­suu­den kilpai­lu­kyky huomioi­daan.

EU-maat ovat sitou­tu­neet vähen­tä­mään kasvi­huo­ne­kaa­su­pääs­töjä 20 prosent­tia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Vuodelle 2030 sito­vaksi tavoit­teeksi ollaan nyt aset­ta­massa 40 prosent­tia. Suomi on valmis hyväk­sy­mään tämän.

Sen sijaan uusiu­tu­van ener­gian ja ener­gia­te­hok­kuu­den tavoit­teet eivät ole vaste­des jäsen­maita sito­via. Tämä on tärkeää, sillä nämä sinänsä hyvää tarkoit­ta­vat tavoit­teet ovat sotke­neet pääs­tö­kau­pan toimin­nan ja tulleet euroop­pa­lai­sille kalliiksi. Tule­vai­suu­dessa luotamme enem­män pääs­tö­kaup­paan ja mark­ki­na­ta­lou­teen, vähem­män poliit­ti­seen näper­te­lyyn ja valtion tukiai­siin.

Suomelle on tärkeää, että pääs­tö­vä­hen­nyk­set niin sano­tulla ei-pääs­tö­kaup­pa­sek­to­rilla ? johon kuulu­vat esimer­kiksi liiken­teen, maata­lou­den ja koti­ta­louk­sien pääs­töt ? jaet­tai­siin jäsen­mai­den välillä kustan­nus­te­hok­kaasti. On halvinta vähen­tää pääs­töjä maissa, joissa ilmas­to­tal­koita ei ole vielä aloi­tet­tu­kaan. Tästä näyt­tää tule­van yksi loppu­vii­kon vaikeim­mista kysy­myk­sistä.

Kaikki edus­kun­ta­puo­lu­eet ovat sitou­tu­neet Suomen kehit­tä­mi­seen hiili­neut­raa­liksi yhteis­kun­naksi. Muutos maksaa. Uusista EU-tavoit­teista ollaan päät­tä­mässä, kun talous­kasvu on hyvin vaati­ma­tonta.

Emme kuiten­kaan ole teke­mässä valin­taa aineel­li­sen hyvin­voin­nin ja maapal­lon pelas­ta­mi­sen välillä. Hallit­se­mat­to­man ilmas­ton­muu­tok­sen kustan­nuk­set olisi­vat monin­ker­tai­sesti ilmas­to­tal­koi­den kuluja suurem­mat.

Voimme sekä vähen­tää pääs­töjä että menes­tyä. Clean­tech ja biota­lous ovat Suomelle valta­via mahdol­li­suuk­sia, kunhan teemme fiksua poli­tiik­kaa ja luomme puhtaalle tekno­lo­gialle kansain­vä­li­set mark­ki­nat. Uusiu­tuva ener­gia, ener­gia­te­hok­kuus ja vesi­tek­no­lo­gia ovat esimerk­kejä Suomen vahvuuk­sista. Jos EU päät­tää panos­taa liiken­teen pääs­tö­jen vähen­tä­mi­seen, voi suoma­lai­sille biopolt­toai­neita valmis­ta­ville yrityk­sille avau­tua uusia mark­ki­noita. Niille on mentävä päät­tä­väi­sesti.

Euroop­pa­lai­nen ilmas­to­po­li­tiikka ei saa johtaa teol­li­suu­den siir­ty­mi­seen löysem­män sään­te­lyn maihin. Hiili­vuo­don vält­tä­mi­seksi on jaet­tava ener­giain­ten­sii­vi­selle teol­li­suu­delle ilmai­sia pääs­tö­oi­keuk­sia, jos kilpai­li­ja­maamme eivät sitoudu vastaa­viin ilmas­to­pää­tök­siin kuin EU.

Suomen ener­gia­jär­jes­tel­män vahvuus on moni­puo­li­suus. Ener­gian­tuo­tan­non pääs­tö­jen vähen­tä­mi­nen nojaa uusiu­tu­van ener­gian ja ydin­voi­man varaan. Halli­tuk­sen päätös Fenno­voi­man ydin­voi­ma­lu­van täyden­tä­mi­sestä on osa tätä stra­te­giaa.

Ener­gia­tur­val­li­suu­den paran­ta­mi­seksi EU-maiden on vähen­net­tävä riip­pu­vuutta unio­nin ulko­puo­lelta tuota­vista fossii­li­sista polt­toai­neista. Ener­gian­tuo­tan­non moni­puo­li­suu­den ja ener­gia­te­hok­kuu­den lisäksi pitää panos­taa ener­gian sisä­mark­ki­noi­den toteut­ta­mi­seen.

Yhte­näi­sempi mark­kina vähen­täisi myös ilmas­to­po­li­tii­kan aiheut­ta­maa painetta nostaa ener­gian hintaa. Uuden EU-komis­sion kärki­hank­kei­siin kuuluva ?ener­gi­au­nioni? ansait­see Suomen täyden tuen.

Vieras­ky­nä­kir­joi­tus Helsin­gin Sano­missa 22.10.2014

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

5.2.2024

Anna-Kaisa Ikonen: “Kai me pystymme parem­paan kuin yhteen sola­riu­miin?”

Millaista olisi yritys­ten, kuntien tai hyvin­voin­tia­luei­den työ, jos todella uskal­tai­simme kokeilla, selviäm­mekö hieman pienem­mällä normi­tuk­sella? Nyt on elämämme tilai­suus, kirjoit­taa

4.12.2023

Pirjo Mäljä Hämeen Kokoo­muk­sen toimin­nan­joh­ta­jaksi, Joonas Pulliai­nen puolu­een euro­vaa­li­koor­di­naat­to­riksi

Kokoo­muk­sen puolue­hal­li­tus on valin­nut HTM Pirjo Mäljän Hämeen Kokoo­muk­sen toimin­nan­joh­ta­jaksi 2.1.2024 alkaen. Mäljä siir­tyy tehtä­vään Euroo­pan parla­men­tin avus­ta­jan tehtä­västä. Hänellä on pitkä

15.11.2023

Timo Heino­nen: “Nopealle, jous­ta­valle ja muokat­ta­valle krii­sin­hal­lin­ta­ky­vylle on tarvetta”

Kansan­edus­taja Timo Heino­sen pitämä Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män ryhmä­puhe Edus­kun­nan keskus­tel­lessa valtio­neu­vos­ton selon­teosta Soti­las­osas­ton aset­ta­mi­sesta korke­aan valmiu­teen osana Rans­kan, Belgian ja Suomen

Skip to content