Kokoomus.fi
MENU
Stubb: EU tarvitsee järki­vihreää ilmasto- ja energia­po­li­tiikkaa

Stubb: EU tarvitsee järki­vihreää ilmasto- ja energia­po­li­tiikkaa

Julkaistu: 22.10.2014 Uutiset

Ilmas­ton­muu­tosta pitää hillitä teolli­suutta ja työpaikkoja tarpeet­to­masti vaaran­ta­matta.

Ilmas­ton­muutos on ihmis­kunnan suurimpia haasteita. Sen torju­mi­sessa on kyse omasta ja lastemme tulevai­suu­desta.
Jokainen meistä voi tehdä oman osansa päästöjen vähen­tä­mi­seksi. Suomen, EU:n tai rikkaiden teolli­suus­maiden omat toimet eivät kuitenkaan riitä siihen, että ilmasto lämpenisi vähemmän kuin kaksi astetta, jota pidetään kriit­tisenä rajana. Eurooppa tuottaa vain 10 prosenttia maailman hiili­diok­si­di­pääs­töistä. Tarvit­semme laajaa kansain­vä­listä yhteis­työtä, jossa Kiinan kaltaiset nousevat taloudet ovat mukana.

Toivot­ta­vasti ensi vuonna Pariisin ilmas­to­ko­kouk­sessa syntyy sitovampi kansain­vä­linen sopimus. EU on valmis­tellut omaa panostaan jo pitkään. Ratkai­sujen aika on torstaina Brysse­lissä kokoon­tu­vassa Eurooppa-neuvos­tossa, jossa on tarkoitus päättää unionin ilmasto- ja energia­ta­voit­teista vuosille 2020?2030.

EU:n on oltava ilmas­to­po­li­tiikan edellä­kävijä maail­massa, mutta päästöt­tö­myyden tavoittelu ei saa tarpeet­to­masti vaarantaa teolli­suut­tamme ja työpaik­ko­jamme. Meidän on tavoi­teltava kustan­nus­te­hok­kaita, järki­vih­reitä ratkaisuja.

Nyt käsit­telyyn tuleva EU:n ilmasto- ja energia­pa­ketti on päälin­joiltaan hyvä kokonaisuus. Päästöjä vähen­netään pitkän aikavälin suunni­telman mukai­sesti, päästö­kauppaa tehos­tetaan ja teolli­suuden kilpai­lukyky huomioidaan.

EU-maat ovat sitou­tuneet vähen­tämään kasvi­huo­ne­kaa­su­päästöjä 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Vuodelle 2030 sitovaksi tavoit­teeksi ollaan nyt asetta­massa 40 prosenttia. Suomi on valmis hyväk­symään tämän.

Sen sijaan uusiu­tuvan energian ja energia­te­hok­kuuden tavoitteet eivät ole vastedes jäsen­maita sitovia. Tämä on tärkeää, sillä nämä sinänsä hyvää tarkoit­tavat tavoitteet ovat sotkeneet päästö­kaupan toiminnan ja tulleet euroop­pa­lai­sille kalliiksi. Tulevai­suu­dessa luotamme enemmän päästö­kauppaan ja markki­na­ta­louteen, vähemmän poliit­tiseen näper­telyyn ja valtion tukiaisiin.

Suomelle on tärkeää, että päästö­vä­hen­nykset niin sanotulla ei-päästö­kaup­pa­sek­to­rilla ? johon kuuluvat esimer­kiksi liikenteen, maata­louden ja kotita­louksien päästöt ? jaettaisiin jäsen­maiden välillä kustan­nus­te­hok­kaasti. On halvinta vähentää päästöjä maissa, joissa ilmas­to­tal­koita ei ole vielä aloitet­tukaan. Tästä näyttää tulevan yksi loppu­viikon vaikeim­mista kysymyk­sistä.

Kaikki eduskun­ta­puo­lueet ovat sitou­tuneet Suomen kehit­tä­miseen hiili­neut­raa­liksi yhteis­kun­naksi. Muutos maksaa. Uusista EU-tavoit­teista ollaan päättä­mässä, kun talous­kasvu on hyvin vaati­ma­tonta.

Emme kuitenkaan ole tekemässä valintaa aineel­lisen hyvin­voinnin ja maapallon pelas­ta­misen välillä. Hallit­se­mat­toman ilmas­ton­muu­toksen kustan­nukset olisivat monin­ker­tai­sesti ilmas­to­tal­koiden kuluja suuremmat.

Voimme sekä vähentää päästöjä että menestyä. Cleantech ja biotalous ovat Suomelle valtavia mahdol­li­suuksia, kunhan teemme fiksua politiikkaa ja luomme puhtaalle tekno­lo­gialle kansain­vä­liset markkinat. Uusiutuva energia, energia­te­hokkuus ja vesitek­no­logia ovat esimerkkejä Suomen vahvuuk­sista. Jos EU päättää panostaa liikenteen päästöjen vähen­tä­miseen, voi suoma­lai­sille biopolt­toai­neita valmis­ta­ville yrityk­sille avautua uusia markki­noita. Niille on mentävä päättä­väi­sesti.

Euroop­pa­lainen ilmas­to­po­li­tiikka ei saa johtaa teolli­suuden siirty­miseen löysemmän sääntelyn maihin. Hiili­vuodon välttä­mi­seksi on jaettava energiain­ten­sii­vi­selle teolli­suu­delle ilmaisia päästö­oi­keuksia, jos kilpai­li­ja­maamme eivät sitoudu vastaaviin ilmas­to­pää­töksiin kuin EU.

Suomen energia­jär­jes­telmän vahvuus on monipuo­lisuus. Energian­tuo­tannon päästöjen vähen­tä­minen nojaa uusiu­tuvan energian ja ydinvoiman varaan. Halli­tuksen päätös Fenno­voiman ydinvoi­ma­luvan täyden­tä­mi­sestä on osa tätä strategiaa.

Energia­tur­val­li­suuden paran­ta­mi­seksi EU-maiden on vähen­nettävä riippu­vuutta unionin ulkopuo­lelta tuota­vista fossii­li­sista polttoai­neista. Energian­tuo­tannon monipuo­li­suuden ja energia­te­hok­kuuden lisäksi pitää panostaa energian sisämark­ki­noiden toteut­ta­miseen.

Yhtenäi­sempi markkina vähen­täisi myös ilmas­to­po­li­tiikan aiheut­tamaa painetta nostaa energian hintaa. Uuden EU-komission kärki­hank­keisiin kuuluva ?energi­au­nioni? ansaitsee Suomen täyden tuen.

Vieras­ky­nä­kir­joitus Helsingin Sanomissa 22.10.2014


Kokoomus.fi