Evästeasetukset

Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.

Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Stubb: Avoimen yhteiskunnan puolustus

Stubb: Avoi­men yhteis­kun­nan puolus­tus

Julkaistu:

Viime viikon­lo­pun uuti­set Kööpen­ha­mi­nasta järkyt­ti­vät meitä kaik­kia. Terro­risti iski toisen Pohjois­maan pääkau­pun­gissa vain viik­koja sen jälkeen kun Euroop­paa olivat ravis­tel­leet Parii­sin tapah­tu­mat.

Molem­missa iskuissa tois­tui saman­kal­tai­nen kaava: Yksit­täi­set radi­ka­li­soi­tu­neet teki­jät. Isku ilmai­sun­va­pautta vastaan. Isku juuta­lai­syh­tei­söä vastaan. Ja niitä seuran­nut ympä­röi­vän yhteis­kun­nan reak­tio - euroop­pa­lais­ten arvo­jen puolus­ta­mi­nen, arki­sen elämän rohkea jatka­mi­nen.

Kuten myös uutis­ku­vista oli nähtä­vissä, yhteen­kuu­lu­vuu­den tunne ja suvait­se­vai­suu­den henki olivat todella vahvasti läsnä sekä Parii­sissa että Kööpen­ha­mi­nassa.

Suomes­sa­kin kysy­tään nyt, olisi­vatko tällai­set isku mahdol­li­sia meillä? Terrori-iskun tule­mi­nen näin lähelle vaikut­taa turval­li­suu­den tuntee­seen, ja turval­li­suu­den merki­tys arjessa kasvaa.

On tärkeää ymmär­tää, ettei Rans­kassa ja Tans­kassa tehdyillä iskuilla ole välit­tö­miä vaiku­tuk­sia Suomen turval­li­suus­ti­lan­tee­seen. Yksit­täis­ten terro­ri­te­ko­jen uhka on kuiten­kin Suomes­sa­kin kohon­nut samaan tapaan kuin myös muualla Euroo­passa.

Suomi ei ole saareke tai lintu­koto, joka voisi vält­tyä maail­man riskeiltä. Tämä on rehel­listä myön­tää ja hyvä ymmär­tää.

Terro­rismi on moni­ta­hoi­nen ilmiö, joka voi kosket­taa meitä kaik­kia. Se ei tunne rajoja. Tämän­kal­tais­ten teko­jen keskei­senä tavoit­teena on luoda vastak­kai­na­set­te­lua eri yhteis­kun­nal­lis­ten ja uskon­nol­lis­ten ryhmien välille.

Oma vahva vies­tini on: Paras keino toimia terro­ris­mia vastaan on se, että puolus­tamme avointa, suvait­se­vaa ja luot­ta­muk­seen perus­tu­vaa yhteis­kun­taamme - ja siten euroop­pa­lai­sia, perus­oi­keuk­siin ja ihmi­soi­keuk­siin perus­tu­via arvo­jamme. Tämä on yhtei­nen tehtä­vämme joka ikinen päivä.

Tällai­sessa tilan­teessa Suomen kään­ty­mi­nen sisään­päin, rajo­jen sulke­mi­nen, maahan­muu­ton kate­go­ri­nen musta­maa­laa­mi­nen, musli­mien panet­telu ja median itse­sen­suu­riin alis­tu­mi­nen tarkoit­tai­si­vat, että me annamme periksi. Että ääriai­nek­set voit­ta­vat. Siihen Kokoo­mus ei suostu.

Tarvit­semme kuiten­kin ennal­taeh­käi­se­viä ja muita turval­li­suutta lisää­viä toimia. Olemme esimer­kiksi otta­neet Suomen juuta­lai­syh­tei­sön ilmai­se­man huolen turval­li­suus­ti­lan­tees­taan hyvin vaka­vasti. Yhdessä muiden halli­tus­puo­luei­den puheen­joh­ta­jien - Antti Rinteen, Päivi Räsä­sen ja Carl Haglun­din - kanssa kirjoi­tin hiljak­koin Helsin­gin juuta­lai­selle seura­kun­nalle kirjeen, jossa kerroimme halli­tuk­sen myön­tä­neen lisä­ta­lous­ar­viosta varoja seura­kun­nan turval­li­suus­jär­jes­te­ly­jen kehit­tä­mi­seen.

Terro­ris­min vastai­nen toiminta oli myös yksi viime­viik­koi­sen Eurooppa-neuvos­ton päätee­moista. Tote­simme, että kaik­kein tärkeintä on pitää huolta kansa­lais­temme turval­li­suu­desta. Toinen tärkeä koko­nai­suus on radi­ka­li­soi­tu­mi­sen ehkäi­se­mi­nen. Kolman­neksi tarvit­semme lisää kansain­vä­listä yhteis­työtä - niin Euroo­pan sisällä kuin muiden­kin kump­pa­ni­mai­den kanssa.

Erityi­sen paljon terro­ris­miin liit­ty­vissä uuti­sissa on viime aikoina ollut esillä eten­kin Syyriassa ja Irakissa toimiva ISIL. Se on poik­keuk­sel­li­sen häikäi­le­mä­tön, raaka­lais­mai­siin­kin keinoi­hin turvau­tuva järjestö, joka on pyrki­nyt levit­tä­mään toimin­taansa nyt myös uusiin maihin Lähi-idässä ja Afri­kassa.

Kansain­vä­li­nen yhteisö on saavut­ta­nut merkit­tä­viä voit­toja ISILin vastai­sessa tais­te­lussa. Tais­telu ei kuiten­kaan ole millään muotoa ohi.

Myös Suomi on mukana laajassa, yli 60 maan ISILin vastai­sessa koali­tiossa. Emme osal­listu tais­te­lu­toi­miin, mutta annamme alueelle huma­ni­taa­rista apua ja olemme osal­lis­tu­massa turval­li­suus­sek­to­rin koulu­tusyh­teis­työ­hön Pohjois-Irakin kurdia­lueilla. Lisäksi olemme mukana vieras­tais­te­li­joita koske­vassa yhteis­työssä. Tässä­kin asiassa meidän on kannet­tava kansain­vä­li­nen vastuumme. Emme voi vain piilo­tella impi­vaa­rassa toivoen, ettei meitä huomata.

On tärkeää, että Suomen ja suoma­lais­ten turval­li­suu­desta vastaa­villa viran­omai­silla on riit­tä­vän tehok­kaat keinot käytös­sään sekä perin­teis­ten että uuden­tyyp­pis­ten turval­li­suusuh­kien torju­mi­seen. Moni­kas­voi­nen terro­rismi on yksi näistä uhista. Muun muassa tämän vuoksi Suomessa on hiljak­koin esitetty, että tiedus­te­lua koske­vaa lain­sää­dän­töämme kehi­tet­täi­siin.

Tuon lain­sää­dän­nön käsit­tely jää seuraa­van edus­kun­nan ja halli­tuk­sen tehtä­väksi. Pidän tärkeänä sitä, että uudesta turval­li­suusym­pä­ris­tös­tämme käydään tuossa yhtey­dessä avoin keskus­telu. Emme voi vaatia turval­li­suus­vi­ran­omai­silta tulok­sia, jos sidomme heidän kätensä toimia niillä kentillä, joilla terro­ris­tit nyky­ään toimi­vat. Samalla meidän on otet­tava valmis­te­lussa vahvasti huomioon, että avoi­meen yhteis­kun­taan kuulu­vat myös kansa­lais­ten yksi­tyi­syys ja vies­tin­tä­sa­lai­suus, jotka ovat minulle erit­täin merkit­tä­viä arvoja.

 

Alexan­der Stub­bin blogi on julkaistu 20.2. Mtv:n netti­si­vuilla

 

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

13.5.2025

Jukka Kopra kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män puheen­joh­ta­jaksi

Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä on tänään ylimää­räi­sessä ryhmä­ko­kouk­ses­saan valin­nut edus­kun­ta­ryh­män puheen­joh­ta­jaksi kansan­edus­taja Jukka Kopran. Kopra on lappeen­ran­ta­lai­nen neljän­nen kauden kansan­edus­taja Kaak­kois-Suomen vaali­pii­ristä.

9.5.2025

Liik­ku­mat­to­muus maksaa miljar­deja – näin panos­tamme liikun­nal­li­seen elämään 

Suurin osa suoma­lai­sista ei liiku tervey­tensä kannalta riit­tä­västi ja liik­ku­mat­to­muus on nous­sut yhdeksi Suomen vaka­vim­mista tervey­son­gel­mista. Istumme liikaa, liikumme liian

9.4.2025

Kunta­vaa­lit ovat liikun­ta­vaa­lit

Kunnissa pääte­tään monista arki­lii­kun­taan, luon­nossa liik­ku­mi­seen ja urhei­luun liit­ty­vistä asioista. Esimer­kiksi kävely- ja pyöräi­ly­tiet, eri lajien urhei­lu­pai­kat, liikunta koulu­päi­vissä ja

Skip to content