Evästeasetukset

Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.

Kokoomus.fi / Julkaisut / Puheet / Sofia Vikman: “Irakin tuke­mi­sen ehdoksi toimiva palau­tus­so­pi­mus”

Sofia Vikman: “Irakin tuke­mi­sen ehdoksi toimiva palau­tus­so­pi­mus”

Julkaistu:

Rauhan­tur­vaa­mi­nen ja krii­sin­hal­linta ovat merkit­tävä osa Suomen ulko- ja turval­li­suus­po­li­tiik­kaa. Suomen osal­lis­tu­mista kansain­vä­li­siin krii­sin­hal­lin­tao­pe­raa­tioi­hin perus­te­lee konflik­ti­mai­den yhteis­kun­ta­rau­han edis­tä­mi­nen sekä oikeus­val­tio­pe­ri­aat­teen ja demo­kra­tian voimis­ta­mi­nen.

Vahvis­ta­malla Irakin oikeus­val­tio­ke­hi­tystä ja vakaut­ta­malla turval­li­suus­ti­lan­netta, raken­namme edel­ly­tyk­siä kestä­välle rauhalle. Vaiku­tamme näin kansain­vä­li­sen terro­ris­min ja muut­to­liik­kei­den juuri­syi­hin. Osal­lis­tu­malla krii­sin­hal­lin­tao­pe­raa­tioi­hin paran­namme myös puolus­tuk­semme kansain­vä­listä yhteis­toi­min­ta­ky­kyä, josta on hyötyä koti­maan puolus­tuk­sessa. Kaikki tämä vahvis­taa osal­taan Suomen kansal­lista turval­li­suutta.

Tästä koko­nai­suu­desta on kyse turval­li­suusyh­teis­työs­sämme Irakissa. Kuten selon­teossa tode­taan, tarkoi­tuk­sena on, että Suomi jatkaa osal­lis­tu­mista OIR-operaa­tioon noin 75 soti­laalla vuonna 2022. Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä kannat­taa lähtö­koh­tai­sesti tätä linjausta.

Suomi on ollut vahvasti mukana OIR-operaa­tion toimin­nassa alku­vai­heista lähtien, vuodesta 2015. Operaa­tiossa on kyse ennen kaik­kea Irakin tuke­mi­sesta terro­ris­min vastai­sessa tais­te­lussa ja maan turval­li­suus­ti­lan­teen vakaut­ta­mi­sesta.

Koali­tion toiminta Irakissa on ollut koko­nais­val­taista. Eniten näky­vyyttä ovat saaneet soti­laal­li­set toimet Isisiä vastaan, mutta työssä on painot­tu­nut lisäksi maan jälleen­ra­ken­nus ja huma­ni­taa­ri­nen apu.

Operaa­tion seurauk­sena Isisin toimin­tae­del­ly­tyk­set ovat heiken­ty­neet. Osa Isis-tais­te­li­joista jää Lähi-idän alueille, mutta osa suun­taa sieltä kohti Euroop­paa. Isisin ideo­lo­giaa kannat­ta­vat toimi­jat muodos­ta­vat edel­leen vaka­van alueel­li­sen ja globaa­lin turval­li­suusu­han. Isisin propa­gan­dassa kannus­te­taan iskui­hin länsi­maita vastaan. Suoje­lu­po­lii­sin mukaan uhka koskee myös Suomea. Tämä koros­taa kansal­lista tarvet­tamme yllä­pi­tää myös paikal­lista tilan­ne­ku­vaa Isisin toimin­nan kehi­tyk­sestä.

Turval­li­suusyh­teis­työ Irakin kanssa ei ole ongel­ma­tonta. Irakin turval­li­suutta heiken­tää Isisin lisäksi lukui­sat maassa toimi­vat aseel­li­set ryhmit­ty­mät. Irakin toimin­taym­pä­ris­tön ja maassa tehtä­vän krii­sin­hal­lin­ta­työn vaikut­ta­vuu­den ymmär­tä­mi­seksi ja tavoit­tei­siin pääse­mi­seksi on tärkeää hahmot­taa maan moni­mut­kai­set verkos­tot.

Meidän on mietit­tävä, minkä­laista tukea maan eri toimi­joille anne­taan ja kenelle tuki lopulta valuu, jotta korrup­tion ja epäva­kau­den kitke­mi­sen sijaan emme tule vahin­gossa edis­tä­neeksi niitä. Jotta operaa­tion tavoit­teet voidaan saavut­taa, meidän on tunnis­tet­tava ja onnis­tut­tava ratko­maan näitä ongel­mia.

Suomen on myös pohdit­tava keinoja lisätä Irakin halli­tuk­selle painetta ottaa vastuuta maansa tilan­teesta. Tähän liit­tyy kysy­mys Irakin kansa­lais­ten palau­tus­po­li­tii­kasta. Iraki­lai­set olivat Suomen suurin turva­pai­kan­ha­ki­ja­ryhmä vuoden 2015 pako­lais­krii­sissä.

Suomen talou­del­li­nen ja muu apu Irakille on ollut mitta­vaa. On kestä­mä­töntä, että Suomella ei kuiten­kaan ole Irakin kanssa palau­tus­so­pi­musta ja Irak on kiel­täy­ty­nyt vastaa­not­ta­masta takai­sin omia kansa­lai­si­aan. Näin ei voi jatkua. Turva­paik­ka­jär­jes­tel­mämme ei voi toimia oikeu­den­mu­kai­sesti ilman toimi­vaa palau­tus­po­li­tiik­kaa.

Suomen talou­del­li­nen tuki Irakille on ehdol­lis­tet­tava sille, että maa vastaa­not­taa kiel­tei­sen turva­paik­ka­pää­tök­sen saaneet kansa­lai­sensa kansain­vä­li­sen oikeu­den ja velvoit­tei­densa mukai­sesti.

Kansain­vä­li­seen krii­sin­hal­lin­taan osal­lis­tu­mi­nen on ollut Suomelle luon­tai­nen ulko­po­li­tii­kan osaa­mi­sa­lue, jota meidän on edel­leen kehi­tet­tävä. Osal­lis­tu­mis­pää­tök­siä tehtäessä on punnit­tava mahdol­li­suu­temme edis­tää konflik­tia­lu­een vakautta ja toisaalta osal­lis­tu­mista on arvioi­tava suoma­lais­ten turval­li­suu­den ja Suomen tavoit­tei­den toteu­tu­mi­sen näkö­kul­masta.

Krii­sin­hal­lin­nan toimin­taym­pä­ristö muut­tuu, ja konflik­tit muis­tut­ta­vat yhä useam­min sisäl­lis­so­dan kaltai­sia aseel­li­sia valta­kamp­pai­luja, jotka johtu­vat valtioi­den heik­kou­desta tai romah­ta­mi­sesta. Myös Afga­nis­ta­nin operaa­tion loppu­tu­los pakot­taa meidät pohti­maan vaka­vasti toimin­ta­ta­po­jamme jatkossa.

Pelkkä lipun näyt­tä­mi­nen operaa­tio­alu­eella jossain päin maail­maa riitä tavoit­teeksi. Meillä on oltava alusta pitäen selkeänä tiedossa ensin­nä­kin se, mitä lisä­ar­voa kansain­vä­li­set operaa­tiot eri muodois­saan voivat Suomelle ja eten­kin kansal­li­selle turval­li­suu­del­lemme antaa. Toiseksi meillä on oltava aina selkeä vaikut­ta­vuusar­vio siitä, mihin operaa­tiolla pyri­tään ja ovatko sen tavoit­teet realis­ti­sia.

Krii­sin­hal­lin­nasta on helppo pitää juhla­pu­heita tai hienoja konfe­rens­seja. Mikäli haluamme käytän­nössä olla vaikut­tava toimija krii­sin­hal­lin­nassa ja rauhan­ra­ken­ta­mi­sessa, Suomessa on käyn­nis­tet­tävä laaja pohdinta toimin­tamme paino­tuk­sista ja suun­ta­vii­voista. Tähän viitat­tiin myös krii­sin­hal­lin­nan parla­men­taa­ri­sen komi­tean työssä. Tarvit­semme pitkä­jän­tei­sen ja nykyistä kirk­kaam­man vision Suomen rauhan­tur­vaa­mi­sen ja krii­sin­hal­lin­nan pain­opis­teistä.

Kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuoro 23.11.2021
Kansan­edus­taja Sofia Vikman

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

22.10.2024

Päämi­nis­teri Petteri Orpon ilmoi­tus sosi­aali- ja terveys­pal­ve­luista ja hyvin­voin­tia­luei­den tilan­teesta

Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Arvoisa puhe­mies,  hyvin­voin­tia­lueilla tapah­tuu nyt paljon. On tärkeää, että paitsi kansan­edus­ta­jat myös kaikki suoma­lai­set saavat koko­nais­ku­van tilan­teesta.  Siksi

8.10.2024

Suomen kehi­ty­syh­teis­työn painot­ta­mi­nen Ukrai­naan on arvo­va­linta

Kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuoro kansain­vä­lis­ten talous­suh­tei­den ja kehi­ty­syh­teis­työn selon­teosta. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Minis­teri Tavion esit­te­lemä selon­teko on hyvä ja perus­teel­li­nen. Kiitos siitä minis­te­rille

24.9.2024

Suomella on edes­sään hyvä tule­vai­suus, kun jatkamme talou­temme uudis­ta­mista

Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män puheen­joh­taja Matias Mart­ti­sen pitämä ryhmä­pu­heen­vuoro edus­kun­nan budjet­ti­kes­kus­te­lussa 24.9. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Suoma­lai­nen hyvin­voin­tiyh­teis­kunta seisoo veden­ja­ka­jalla. Sen talou­del­li­nen pohja

Skip to content