Kokoomus.fi / Julkaisut / Puheet / Sofia Vikman: “Irakin tukemisen ehdoksi toimiva palautussopimus”

Sofia Vikman: “Irakin tuke­mi­sen ehdoksi toimiva palau­tus­so­pi­mus”

Julkaistu:

Rauhan­tur­vaa­mi­nen ja krii­sin­hal­linta ovat merkit­tävä osa Suomen ulko- ja turval­li­suus­po­li­tiik­kaa. Suomen osal­lis­tu­mista kansain­vä­li­siin krii­sin­hal­lin­tao­pe­raa­tioi­hin perus­te­lee konflik­ti­mai­den yhteis­kun­ta­rau­han edis­tä­mi­nen sekä oikeus­val­tio­pe­ri­aat­teen ja demo­kra­tian voimis­ta­mi­nen.

Vahvis­ta­malla Irakin oikeus­val­tio­ke­hi­tystä ja vakaut­ta­malla turval­li­suus­ti­lan­netta, raken­namme edel­ly­tyk­siä kestä­välle rauhalle. Vaiku­tamme näin kansain­vä­li­sen terro­ris­min ja muut­to­liik­kei­den juuri­syi­hin. Osal­lis­tu­malla krii­sin­hal­lin­tao­pe­raa­tioi­hin paran­namme myös puolus­tuk­semme kansain­vä­listä yhteis­toi­min­ta­ky­kyä, josta on hyötyä koti­maan puolus­tuk­sessa. Kaikki tämä vahvis­taa osal­taan Suomen kansal­lista turval­li­suutta.

Tästä koko­nai­suu­desta on kyse turval­li­suusyh­teis­työs­sämme Irakissa. Kuten selon­teossa tode­taan, tarkoi­tuk­sena on, että Suomi jatkaa osal­lis­tu­mista OIR-operaa­tioon noin 75 soti­laalla vuonna 2022. Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryhmä kannat­taa lähtö­koh­tai­sesti tätä linjausta.

Suomi on ollut vahvasti mukana OIR-operaa­tion toimin­nassa alku­vai­heista lähtien, vuodesta 2015. Operaa­tiossa on kyse ennen kaik­kea Irakin tuke­mi­sesta terro­ris­min vastai­sessa tais­te­lussa ja maan turval­li­suus­ti­lan­teen vakaut­ta­mi­sesta.

Koali­tion toiminta Irakissa on ollut koko­nais­val­taista. Eniten näky­vyyttä ovat saaneet soti­laal­li­set toimet Isisiä vastaan, mutta työssä on painot­tu­nut lisäksi maan jälleen­ra­ken­nus ja huma­ni­taa­ri­nen apu.

Operaa­tion seurauk­sena Isisin toimin­tae­del­ly­tyk­set ovat heiken­ty­neet. Osa Isis-tais­te­li­joista jää Lähi-idän alueille, mutta osa suun­taa sieltä kohti Euroop­paa. Isisin ideo­lo­giaa kannat­ta­vat toimi­jat muodos­ta­vat edel­leen vaka­van alueel­li­sen ja globaa­lin turval­li­suusu­han. Isisin propa­gan­dassa kannus­te­taan iskui­hin länsi­maita vastaan. Suoje­lu­po­lii­sin mukaan uhka koskee myös Suomea. Tämä koros­taa kansal­lista tarvet­tamme yllä­pi­tää myös paikal­lista tilan­ne­ku­vaa Isisin toimin­nan kehi­tyk­sestä.

Turval­li­suusyh­teis­työ Irakin kanssa ei ole ongel­ma­tonta. Irakin turval­li­suutta heiken­tää Isisin lisäksi lukui­sat maassa toimi­vat aseel­li­set ryhmit­ty­mät. Irakin toimin­taym­pä­ris­tön ja maassa tehtä­vän krii­sin­hal­lin­ta­työn vaikut­ta­vuu­den ymmär­tä­mi­seksi ja tavoit­tei­siin pääse­mi­seksi on tärkeää hahmot­taa maan moni­mut­kai­set verkos­tot.

Meidän on mietit­tävä, minkä­laista tukea maan eri toimi­joille anne­taan ja kenelle tuki lopulta valuu, jotta korrup­tion ja epäva­kau­den kitke­mi­sen sijaan emme tule vahin­gossa edis­tä­neeksi niitä. Jotta operaa­tion tavoit­teet voidaan saavut­taa, meidän on tunnis­tet­tava ja onnis­tut­tava ratko­maan näitä ongel­mia.

Suomen on myös pohdit­tava keinoja lisätä Irakin halli­tuk­selle painetta ottaa vastuuta maansa tilan­teesta. Tähän liit­tyy kysy­mys Irakin kansa­lais­ten palau­tus­po­li­tii­kasta. Iraki­lai­set olivat Suomen suurin turva­pai­kan­ha­ki­ja­ryhmä vuoden 2015 pako­lais­krii­sissä.

Suomen talou­del­li­nen ja muu apu Irakille on ollut mitta­vaa. On kestä­mä­töntä, että Suomella ei kuiten­kaan ole Irakin kanssa palau­tus­so­pi­musta ja Irak on kiel­täy­ty­nyt vastaa­not­ta­masta takai­sin omia kansa­lai­si­aan. Näin ei voi jatkua. Turva­paik­ka­jär­jes­tel­mämme ei voi toimia oikeu­den­mu­kai­sesti ilman toimi­vaa palau­tus­po­li­tiik­kaa.

Suomen talou­del­li­nen tuki Irakille on ehdol­lis­tet­tava sille, että maa vastaa­not­taa kiel­tei­sen turva­paik­ka­pää­tök­sen saaneet kansa­lai­sensa kansain­vä­li­sen oikeu­den ja velvoit­tei­densa mukai­sesti.

Kansain­vä­li­seen krii­sin­hal­lin­taan osal­lis­tu­mi­nen on ollut Suomelle luon­tai­nen ulko­po­li­tii­kan osaa­mi­sa­lue, jota meidän on edel­leen kehi­tet­tävä. Osal­lis­tu­mis­pää­tök­siä tehtäessä on punnit­tava mahdol­li­suu­temme edis­tää konflik­tia­lu­een vakautta ja toisaalta osal­lis­tu­mista on arvioi­tava suoma­lais­ten turval­li­suu­den ja Suomen tavoit­tei­den toteu­tu­mi­sen näkö­kul­masta.

Krii­sin­hal­lin­nan toimin­taym­pä­ristö muut­tuu, ja konflik­tit muis­tut­ta­vat yhä useam­min sisäl­lis­so­dan kaltai­sia aseel­li­sia valta­kamp­pai­luja, jotka johtu­vat valtioi­den heik­kou­desta tai romah­ta­mi­sesta. Myös Afga­nis­ta­nin operaa­tion loppu­tu­los pakot­taa meidät pohti­maan vaka­vasti toimin­ta­ta­po­jamme jatkossa.

Pelkkä lipun näyt­tä­mi­nen operaa­tio­alu­eella jossain päin maail­maa riitä tavoit­teeksi. Meillä on oltava alusta pitäen selkeänä tiedossa ensin­nä­kin se, mitä lisä­ar­voa kansain­vä­li­set operaa­tiot eri muodois­saan voivat Suomelle ja eten­kin kansal­li­selle turval­li­suu­del­lemme antaa. Toiseksi meillä on oltava aina selkeä vaikut­ta­vuusar­vio siitä, mihin operaa­tiolla pyri­tään ja ovatko sen tavoit­teet realis­ti­sia.

Krii­sin­hal­lin­nasta on helppo pitää juhla­pu­heita tai hienoja konfe­rens­seja. Mikäli haluamme käytän­nössä olla vaikut­tava toimija krii­sin­hal­lin­nassa ja rauhan­ra­ken­ta­mi­sessa, Suomessa on käyn­nis­tet­tävä laaja pohdinta toimin­tamme paino­tuk­sista ja suun­ta­vii­voista. Tähän viitat­tiin myös krii­sin­hal­lin­nan parla­men­taa­ri­sen komi­tean työssä. Tarvit­semme pitkä­jän­tei­sen ja nykyistä kirk­kaam­man vision Suomen rauhan­tur­vaa­mi­sen ja krii­sin­hal­lin­nan pain­opis­teistä.

Kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuoro 23.11.2021
Kansan­edus­taja Sofia Vikman

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

7.12.2021

Jukka Kopra: “Maan­puo­lus­tuk­sen resurs­seista on huoleh­dit­tava kaikissa olosuh­teissa”

Puolus­tus­va­lio­kunta on julkis­ta­nut yksi­mie­li­sen mietin­tönsä puolus­tus­se­lon­teosta. Itse puolus­tus­se­lon­teko on valmis­teltu hyvin avoi­mella parla­men­taa­ri­sella tavalla, ja kiitos yksi­mie­li­sestä mietin­nöstä kuuluu koko valio­kun­nalle

1.12.2021

Timo Heino­nen: “Suoma­lai­set ymmär­tä­vät, että pika­vi­peillä elämi­nen joskus loppuu”

Päämi­nis­teri Sanna Mari­nin halli­tuk­sen talous­po­li­tiikka on vastuu­tonta. Kaikki ongel­mat ja myös halli­tuk­sen kasassa pysy­mi­nen on kerta toisensa jälkeen ratkaistu lisä­ve­lalla.

24.11.2021

Antti Häkkä­nen: “Turval­li­suus­lain­sää­däntö on saatava nopeasti kuntoon”

Viimei­nen vuosi­kym­men on muut­ta­nut voimak­kaasti kansain­vä­listä turval­li­suus­ti­lan­netta. Edes­sämme on nyt ulko- ja turval­li­suus­po­li­tii­kan näkö­kul­masta jännit­tei­nen aika­kausi. On enna­koi­ta­vissa, että tällä