Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Verkostoblogit / Sivis­tys­po­li­tii­kan verkosto: Peda­go­gi­siin ratkai­sui­hin yhä enem­män huomiota korkea­kou­lu­tuk­sessa

Sivis­tys­po­li­tii­kan verkosto: Peda­go­gi­siin ratkai­sui­hin yhä enem­män huomiota korkea­kou­lu­tuk­sessa

Julkaistu:

”Osaa­mi­sen eri tavat muut­tu­vat ja moni­puo­lis­tu­vat tule­vai­suu­dessa”

Tule­vai­suu­dessa nousee esille entistä yksi­löl­li­sem­mät ja moni­puo­li­sem­mat peda­go­gi­set ratkai­sut korkea­kou­lu­tuk­sen saralla opis­ke­li­joi­den oppi­mi­sen tuke­mi­seksi. Moni­puo­lis­ten peda­go­gis­ten ratkai­su­jen avulla voidaan tukea entistä parem­min opis­ke­li­joi­den oppi­mista, valmis­tu­mista, työn­te­koa opis­ke­lun ohessa (osaa­mis­pe­rus­tei­suus) ja jaksa­mista. YTHS:n teke­män korkea­kou­luo­pis­ke­li­joi­den terveys­tut­ki­muk­sen 2016 mukaan stres­siä aiheutti vaikeus saada otetta opis­ke­lusta. Opis­ke­li­joi­den psyyk­ki­set ongel­mat ovat myös tasai­sesti kasva­neet vuodesta 2000 lähtien (Kunttu, Peso­nen & Saari, 2016).

Opis­ke­li­jat oppi­vat eri tavoin ja lähtö­koh­dat­kin voivat olla hyvin­kin erilai­sia. Osa oppii parhai­ten teke­mällä tai kuun­te­le­malla ja osa hyötyy verk­ko­kurs­seista. Opin­to­ko­ko­nai­suuk­sia suun­ni­tel­taessa ja tutkin­to­jen raken­teita sekä opetus­suun­ni­tel­maa kehit­täessä erilais­ten peda­go­gis­ten ratkai­su­jen mahdol­lis­ta­mi­nen koros­tu­vat. Tule­vai­suu­dessa myös osaa­mi­sen eri tavat muut­tu­vat ja moni­puo­lis­tu­vat. OEF:n (osaa­mi­sen enna­koin­ti­foo­ru­min) mukaan tule­vai­suu­dessa tutkin­to­pe­rus­tei­nen oppi­mi­nen on vain osa osaa­mi­sen kehit­tä­mistä ja jatku­van oppi­mi­sen reformi etenee. Uuden­lai­sia osaa­mi­sen kehit­tä­mis­ta­poja tarvi­taan ja erilai­sia oppi­mi­sym­pä­ris­töjä mm. etä-, moni­muoto- ja virtu­aa­lio­pe­tus, vertai­sop­pi­mi­nen, sidos­ryh­mä­op­pi­mi­nen, alan työn­te­ki­jöi­den yhtei­set oppi­mis­pro­ses­sit, opis­ke­li­joi­den opin­näy­te­töi­hin liit­tyvä osaa­mi­sen vaihto ja mento­rointi. (Osaa­mi­nen 2019.)

Opin­to­jak­sot, joissa oppi­mi­nen on liitetty osaksi työelä­mä­jak­soja, joissa opis­ke­lija saa yksi­löl­listä ja vasta­vuo­roista ohjausta on osoi­tettu tuke­van oppi­mista. Kuiten­kin tutki­muk­sissa on nous­sut esille, että työssä oleva aika, resurs­sit ja työn­te­ki­jöi­den peda­go­gis­ten työka­lu­jen puute voivat rajoit­taa opis­ke­li­jan saamaa ohjausta työelä­mässä. (Virta­nen, Tynjälä & Etälä­pelto, 2014.) Tärkeässä roolissa työpai­koilla ovat opis­ke­li­jan mentorit/​ohjaajat mutta myös korkea­kou­luo­pet­ta­jien tiedot työelä­män nykyi­sistä tren­deistä sekä peda­go­gi­set taidot (ohjaa­mi­nen) koros­tu­vat. Yhteis­työ ja yhtei­set täyden­nys­kou­lu­tus­ti­lai­suu­det korkea­kou­lusek­to­rin ja työelä­män mentorien/​ohjaajien kanssa ovat ensiar­voi­sen tärkeitä, joista kaikki hyöty­vät. Opis­ke­li­joi­den kuule­mi­nen ja opetus­hen­ki­lös­tön sekä opis­ke­li­joi­den väli­nen vuoro­vai­ku­tus ja opis­ke­luil­ma­piiri vaikut­ta­vat omalta osal­taan myös opin­noissa jaksa­mi­seen ja opin­to­jen edis­ty­mi­seen.

Tule­vai­suu­dessa aikaan ja paik­kaan sitou­tu­mat­to­mat oppi­mis­mah­dol­li­suu­det lisään­ty­vät ja opis­ke­li­jan osaa­mi­sen tunnis­ta­mi­nen ja tunnus­ta­mi­nen kehit­ty­vät. Aiem­man osaa­mi­sen tunnis­ta­mi­nen edis­tää opis­ke­li­joi­den moti­vaa­tion ja opin­to­tyy­ty­väi­syy­den lisään­ty­mistä sekä vähen­tää turhau­tu­mista. (Ranta­nen, 2015.) Osaa­mi­sen tunnis­ta­mi­sen kautta opis­ke­li­jan kyky raken­taa opin­to­pol­kua ja työuraa myös vahvis­tu­vat. Tutki­muk­sen mukaan aiem­min hanki­tusta osaa­mi­sesta hyväksi lukuja saaneista yliopisto-opis­ke­li­joista 46,2% ja ammat­ti­kor­kea­kou­lussa opis­ke­le­vista 56,4% koki, että tunnus­ta­mi­nen oli nopeut­ta­nut myös opin­to­jen etene­mistä (Mäki­nen-Streng, Ojala ja Haltia, 2017).

Jatku­van oppi­mi­sen edis­tä­mi­nen ja mahdol­lis­ta­mi­nen edel­lyt­tä­vät koulu­tusor­ga­ni­saa­tioilta ja työnan­ta­jilta yhteistä suun­nit­te­lua. Myös kannus­tus­kei­noja ja keskus­te­lua oppi­mi­sesta sekä siihen innos­ta­mi­sesta tarvi­taan jatku­van oppi­mi­sen edis­tä­mi­seksi, jotta osaa­mi­nen kehit­tyy yhteis­kun­tamme tarpei­den mukai­sesti.

Kirsi Siira
Korkea­kou­lu­tus, tutki­mus ja TKI -vaikut­ta­ja­ryh­män puheen­joh­taja
Kokoo­muk­sen sivis­tys­po­li­tii­kan verkosto

Kunttu, K., Peso­nen, T. & Saari, J. (2016). Korkea­kou­luo­pis­ke­li­joi­den terveys­tut­ki­mus 2016. Yliop­pi­lai­den tervey­den­hoi­to­sää­tiön tutki­muk­sia 48.
Mäki­nen-Streng, M., Ojala, K. & Haltia, N. (2017). Opitulle tunnus­tusta. Aiem­min hanki­tun osaa­mi­sen tunnus­ta­mi­sen (AHOT) ylei­syys, käytän­nöt ja koke­muk­set korkea­kou­luo­pis­ke­lussa. Opetus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­riön julkai­suja 2017, 35.
OPH (2019). Osaa­mi­nen 2019. Osaa­mi­sen enna­koin­ti­foo­ru­min ensim­mäi­siä enna­koin­ti­tu­lok­sia. Rapor­tit ja selvi­tyk­set 2019:3. Opetus­hal­li­tus
Ranta­nen, S. 2015. Korkea­kou­luo­pin­to­jen edis­tä­mi­nen opis­ke­li­joi­den näkö­kul­masta. Ohjaus, opetus ja tutkin­to­jen rakenne ammat­ti­kor­kea­kou­luo­pin­toja hidas­ta­vina ja nopeut­ta­vina teki­jöinä. Jyväs­kylä. Jyväs­ky­län yliopisto. Kasva­tus­tie­teen progradu-tutkielma.
Virta­nen, A., Tynjälä, P. & Etelä­pelto, A. (2014). Factors promo­ting voca­tio­nals students lear­ning at work. Study on student expe­riences. Jour­nal of Educa­tion and Work, 27 (1).

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

30.6.2022

Krii­sit pakot­ta­vat meitä kehit­ty­mään

Miet­teitä Brys­se­lin ytimestä -blogi­kir­joi­tus Viimei­sen kahden vuoden aikana olemme kulke­neet ennen­nä­ke­mät­tö­män polun Euroo­pan lähi­his­to­riassa. Olemme kohdan­neet ja lähes kukis­ta­neet globaa­lin

15.6.2022

Senio­rei­den terveyttä ja toimin­ta­ky­kyä edis­tä­viä palve­luita ei saa jättää alue­hal­lin­non jyrän alle

On sietä­mä­tön epäkohta, että usein koti­hoi­don piirissä olevan ikäih­mi­sen kodin matot viedään ulos useam­min kuin ihmi­nen itse pääsee ulkoi­le­maan. Tiedos­samme

13.5.2022

Miet­teitä Brys­se­lin ytimestä: Brys­se­lin tuulissa

Euroo­pan unioni on kulke­nut viime aikoina krii­sistä krii­siin. Koro­na­pan­de­miaa seuran­nut sota Euroo­passa muis­tutti meitä kaik­kia perus­ar­vois­tamme ja peri­aat­teis­tamme, joihin länti­nen

Skip to content