Sivis­tys­po­li­tii­kan verkosto: Peda­go­gi­siin ratkai­sui­hin yhä enem­män huomiota korkea­kou­lu­tuk­sessa

Julkaistu: 19.07.2019

”Osaa­mi­sen eri tavat muut­tu­vat ja moni­puo­lis­tu­vat tule­vai­suu­dessa”

Tule­vai­suu­dessa nousee esille entistä yksi­löl­li­sem­mät ja moni­puo­li­sem­mat peda­go­gi­set ratkai­sut korkea­kou­lu­tuk­sen saralla opis­ke­li­joi­den oppi­mi­sen tuke­mi­seksi. Moni­puo­lis­ten peda­go­gis­ten ratkai­su­jen avulla voidaan tukea entistä parem­min opis­ke­li­joi­den oppi­mista, valmis­tu­mista, työn­te­koa opis­ke­lun ohessa (osaa­mis­pe­rus­tei­suus) ja jaksa­mista. YTHS:n teke­män korkea­kou­luo­pis­ke­li­joi­den terveys­tut­ki­muk­sen 2016 mukaan stres­siä aiheutti vaikeus saada otetta opis­ke­lusta. Opis­ke­li­joi­den psyyk­ki­set ongel­mat ovat myös tasai­sesti kasva­neet vuodesta 2000 lähtien (Kunttu, Peso­nen & Saari, 2016).

Opis­ke­li­jat oppi­vat eri tavoin ja lähtö­koh­dat­kin voivat olla hyvin­kin erilai­sia. Osa oppii parhai­ten teke­mällä tai kuun­te­le­malla ja osa hyötyy verk­ko­kurs­seista. Opin­to­ko­ko­nai­suuk­sia suun­ni­tel­taessa ja tutkin­to­jen raken­teita sekä opetus­suun­ni­tel­maa kehit­täessä erilais­ten peda­go­gis­ten ratkai­su­jen mahdol­lis­ta­mi­nen koros­tu­vat. Tule­vai­suu­dessa myös osaa­mi­sen eri tavat muut­tu­vat ja moni­puo­lis­tu­vat. OEF:n (osaa­mi­sen enna­koin­ti­foo­ru­min) mukaan tule­vai­suu­dessa tutkin­to­pe­rus­tei­nen oppi­mi­nen on vain osa osaa­mi­sen kehit­tä­mistä ja jatku­van oppi­mi­sen reformi etenee. Uuden­lai­sia osaa­mi­sen kehit­tä­mis­ta­poja tarvi­taan ja erilai­sia oppi­mi­sym­pä­ris­töjä mm. etä-, moni­muoto- ja virtu­aa­lio­pe­tus, vertai­sop­pi­mi­nen, sidos­ryh­mä­op­pi­mi­nen, alan työn­te­ki­jöi­den yhtei­set oppi­mis­pro­ses­sit, opis­ke­li­joi­den opin­näy­te­töi­hin liit­tyvä osaa­mi­sen vaihto ja mento­rointi. (Osaa­mi­nen 2019.)

Opin­to­jak­sot, joissa oppi­mi­nen on liitetty osaksi työelä­mä­jak­soja, joissa opis­ke­lija saa yksi­löl­listä ja vasta­vuo­roista ohjausta on osoi­tettu tuke­van oppi­mista. Kuiten­kin tutki­muk­sissa on nous­sut esille, että työssä oleva aika, resurs­sit ja työn­te­ki­jöi­den peda­go­gis­ten työka­lu­jen puute voivat rajoit­taa opis­ke­li­jan saamaa ohjausta työelä­mässä. (Virta­nen, Tynjälä & Etälä­pelto, 2014.) Tärkeässä roolissa työpai­koilla ovat opis­ke­li­jan mentorit/​ohjaajat mutta myös korkea­kou­luo­pet­ta­jien tiedot työelä­män nykyi­sistä tren­deistä sekä peda­go­gi­set taidot (ohjaa­mi­nen) koros­tu­vat. Yhteis­työ ja yhtei­set täyden­nys­kou­lu­tus­ti­lai­suu­det korkea­kou­lusek­to­rin ja työelä­män mentorien/​ohjaajien kanssa ovat ensiar­voi­sen tärkeitä, joista kaikki hyöty­vät. Opis­ke­li­joi­den kuule­mi­nen ja opetus­hen­ki­lös­tön sekä opis­ke­li­joi­den väli­nen vuoro­vai­ku­tus ja opis­ke­luil­ma­piiri vaikut­ta­vat omalta osal­taan myös opin­noissa jaksa­mi­seen ja opin­to­jen edis­ty­mi­seen.

Tule­vai­suu­dessa aikaan ja paik­kaan sitou­tu­mat­to­mat oppi­mis­mah­dol­li­suu­det lisään­ty­vät ja opis­ke­li­jan osaa­mi­sen tunnis­ta­mi­nen ja tunnus­ta­mi­nen kehit­ty­vät. Aiem­man osaa­mi­sen tunnis­ta­mi­nen edis­tää opis­ke­li­joi­den moti­vaa­tion ja opin­to­tyy­ty­väi­syy­den lisään­ty­mistä sekä vähen­tää turhau­tu­mista. (Ranta­nen, 2015.) Osaa­mi­sen tunnis­ta­mi­sen kautta opis­ke­li­jan kyky raken­taa opin­to­pol­kua ja työuraa myös vahvis­tu­vat. Tutki­muk­sen mukaan aiem­min hanki­tusta osaa­mi­sesta hyväksi lukuja saaneista yliopisto-opis­ke­li­joista 46,2% ja ammat­ti­kor­kea­kou­lussa opis­ke­le­vista 56,4% koki, että tunnus­ta­mi­nen oli nopeut­ta­nut myös opin­to­jen etene­mistä (Mäki­nen-Streng, Ojala ja Haltia, 2017).

Jatku­van oppi­mi­sen edis­tä­mi­nen ja mahdol­lis­ta­mi­nen edel­lyt­tä­vät koulu­tusor­ga­ni­saa­tioilta ja työnan­ta­jilta yhteistä suun­nit­te­lua. Myös kannus­tus­kei­noja ja keskus­te­lua oppi­mi­sesta sekä siihen innos­ta­mi­sesta tarvi­taan jatku­van oppi­mi­sen edis­tä­mi­seksi, jotta osaa­mi­nen kehit­tyy yhteis­kun­tamme tarpei­den mukai­sesti.

Kirsi Siira
Korkea­kou­lu­tus, tutki­mus ja TKI -vaikut­ta­ja­ryh­män puheen­joh­taja
Kokoo­muk­sen sivis­tys­po­li­tii­kan verkosto

Kunttu, K., Peso­nen, T. & Saari, J. (2016). Korkea­kou­luo­pis­ke­li­joi­den terveys­tut­ki­mus 2016. Yliop­pi­lai­den tervey­den­hoi­to­sää­tiön tutki­muk­sia 48.
Mäki­nen-Streng, M., Ojala, K. & Haltia, N. (2017). Opitulle tunnus­tusta. Aiem­min hanki­tun osaa­mi­sen tunnus­ta­mi­sen (AHOT) ylei­syys, käytän­nöt ja koke­muk­set korkea­kou­luo­pis­ke­lussa. Opetus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­riön julkai­suja 2017, 35.
OPH (2019). Osaa­mi­nen 2019. Osaa­mi­sen enna­koin­ti­foo­ru­min ensim­mäi­siä enna­koin­ti­tu­lok­sia. Rapor­tit ja selvi­tyk­set 2019:3. Opetus­hal­li­tus
Ranta­nen, S. 2015. Korkea­kou­luo­pin­to­jen edis­tä­mi­nen opis­ke­li­joi­den näkö­kul­masta. Ohjaus, opetus ja tutkin­to­jen rakenne ammat­ti­kor­kea­kou­luo­pin­toja hidas­ta­vina ja nopeut­ta­vina teki­jöinä. Jyväs­kylä. Jyväs­ky­län yliopisto. Kasva­tus­tie­teen progradu-tutkielma.
Virta­nen, A., Tynjälä, P. & Etelä­pelto, A. (2014). Factors promo­ting voca­tio­nals students lear­ning at work. Study on student expe­riences. Jour­nal of Educa­tion and Work, 27 (1).