Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Sivistys / Sivis­tys­po­li­tii­kan verkos­ton blogi­teksti: Koke­muk­sia korkea­kou­lu­fuusiosta

Sivis­tys­po­li­tii­kan verkos­ton blogi­teksti: Koke­muk­sia korkea­kou­lu­fuusiosta

Julkaistu:

Tampere3 -korkea­kou­lu­jen fuusio on ollut paljon julki­suu­dessa viime vuosien aikana. Tuossa proses­sissa syntyi opis­ke­li­ja­mää­räl­tään maamme toiseksi suurin yliopisto, ja uusi säätiöy­li­opisto omis­taa myös ammat­ti­kor­kea­kou­lun.

Proses­sin yksi kulmi­naa­tio­piste oli viime vuoden­vaihde, jolloin vanhat yliopis­tot lakka­si­vat olemasta ja uusi yliopisto syntyi viral­li­sesti.

Sain itse kokea muutos­pro­ses­sin haas­teet aitio­pai­kalta toisen yhdis­ty­neen yliopis­ton tutki­mus­va­ra­reh­to­rina. Muutok­set ovat harvoin help­poja – erityi­sesti yhdis­tet­täessä erilai­sia toimin­ta­kult­tuu­reja ja järjes­tel­miä sekä pois­tet­taessa pääl­lek­käi­siä toimin­toja. Posi­tii­vista on ollut nähdä, että tutki­mus ja opetus ovat jatku­neet ilman suurem­pia ongel­mia. Hyviä käytän­töjä on poimittu yhdis­ty­neistä korkea­kou­luista ja moni­tie­tei­syyttä on koros­tettu vahvasti proses­sin eri vaiheissa. Korkea­kou­lu­yh­tei­sön uudet tutki­mus- ja koulu­tus­stra­te­giat profi­loi­vat uutta yhtei­söä korkea­ta­soi­seen yhteis­kun­nan, tervey­den ja teknii­kan tutki­muk­seen ja koulu­tuk­seen.

Tarvi­taanko jatkossa korkea­kou­lu­fuusioita, ja mitä voimme oppia menneestä? Suomen korkea­kou­lu­kenttä on edel­leen varsin pirs­ta­lei­nen. Meillä on 13 yliopis­toa, maan­puo­lus­tus­kor­kea­koulu, 23 osakeyh­tiö­muo­toista ammat­ti­kor­kea­kou­lua, polii­siam­mat­ti­kor­kea­koulu sekä Högs­ko­lan på Åland. On toivot­ta­vaa ja toden­nä­köistä, että yliopis­tot ja ammat­ti­kor­kea­kou­lut hake­vat jatkossa toimin­nal­lista yhteis­työtä entis­tä­kin enem­män. Tässä suhteessa uusia avauk­sia on jo tehty.

Korkea­kou­lu­fuusiot eivät ole sääs­tö­oh­jel­mia, vaan tavoit­teena tulee olla tieteen edis­tä­mi­nen ja sivis­tys­ta­son nosta­mi­nen maail­man kärkeen.

Opis­ke­lija- ja henki­lös­tö­mää­räl­tään pien­ten yliopis­to­jen kannat­taisi tarkasti harkita olemas­sao­lo­aan itse­näi­senä oikeus­hen­ki­lönä, vai olisiko kenties muita tapoja leven­tää hartioita? Yksi vaih­toehto voisi olla, että esim. kaksi yliopis­toa muodos­tai­si­vat yhtei­sen yliopis­to­kon­ser­nin, jossa ne jatkai­si­vat itse­näi­sinä oikeus­hen­ki­löinä. Tässä vaih­toeh­dossa voitai­siin käytän­nöl­li­sesti yhdis­tää tiet­tyjä tuki­pal­ve­luja ja myös hallinto voisi olla suurim­maksi osaksi yhtei­nen. Opis­ke­li­joille tällai­nen malli voisi tarkoit­taa laajem­pia valin­ta­mah­dol­li­suuk­sia kurs­sien osalta ja tutki­joille moni­tie­tei­sem­pää yhtei­söä. Tavoi­tel­ta­van konser­ni­ra­ken­teen tulisi olla hallin­nol­li­sesti tiiviimpi kuin aikai­sem­min muodos­te­tuissa yliopis­toal­lians­seissa.

On monia mahdol­li­suuk­sia nostaa edel­leen tieteen ja koulu­tuk­sen tasoa Suomessa. Siihen tarvi­taan uusia ja inno­va­tii­vi­sia ajatuk­sia sekä resurs­seja toteu­tuk­seen. Korkea­kou­lu­fuusiot eivät ole sääs­tö­oh­jel­mia, vaan tavoit­teena tulee olla tieteen edis­tä­mi­nen ja sivis­tys­ta­son nosta­mi­nen maail­man kärkeen. Näihin tavoit­tei­siin kannat­taa pyrkiä, koska korkein mahdol­li­nen osaa­mi­nen on Suomen arvok­kain pääoma parem­man tule­vai­suu­den raken­ta­mi­seksi.

Seppo Park­kila

Profes­sori, Tampe­reen yliopisto

Kokoo­muk­sen korkea­kou­lu­tus-, tki- ja tutki­mus­vai­kut­ta­ja­ryh­män jäsen

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

19.3.2023

Sofia Vikman: Minna Canth lait­taisi perus­o­pe­tuk­sen kuntoon

Tänään 19.3. lipu­tamme Minna Cant­hin päivän eli tasa-arvon päivän kunniaksi. Canth on ensim­mäi­nen suoma­lai­nen nainen, joka sai oman lipu­tus­päi­vän. Canth

15.3.2023

Kokoo­muk­sen 15 keinoa koulu­tuk­sen kunnian­pa­lau­tuk­seen

Kokoo­mus haluaa lisätä keskus­te­lua suoma­lai­sen koulu­tuk­sen tule­vai­suu­desta ja osaa­mis­ta­son kasvat­ta­mi­sesta. Puolue haluaa tuoda osaksi käytä­vää talous­kes­kus­te­lua osaa­mi­sen ja koulu­tuk­sen merki­tyk­sen.

14.3.2023

Kokoo­muk­sen, Kokoo­mus­opis­ke­li­joi­den ja Kokoo­mus­nuor­ten puheen­joh­ta­jat: koulu­tuk­sen rahoi­tus ja opis­ke­li­joi­den toimeen­tulo turvat­tava

Koulu­tus ja osaa­mi­nen on tule­vai­suu­den perusta. Suomen menes­tys on nojan­nut osaa­mis­pää­omaamme, ja sitä pääomaa me emme saa syödä. Kokoo­mus on

Skip to content