Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Sivistys / Sivis­tys­po­li­tii­kan verkos­ton blogi­teksti: Inno­vaa­tioita kiih­dy­tet­tävä korkea­kou­lu­jen ja yritys­ten välistä yhteis­työtä tiivis­tä­mällä

Sivis­tys­po­li­tii­kan verkos­ton blogi­teksti: Inno­vaa­tioita kiih­dy­tet­tävä korkea­kou­lu­jen ja yritys­ten välistä yhteis­työtä tiivis­tä­mällä

Julkaistu:

Korkea­kou­lu­jär­jes­telmä on viime vuosina ollut lukuis­ten uudis­tus­ten kohteena. Sekä yliopis­to­jen, että ammat­ti­kor­kea­kou­lu­jen rahoi­tus­mal­leja – jonka kautta opetus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­riön perus­ra­hoi­tus korkea­kou­luille määräy­tyy – on uudis­tettu useaan ottee­seen. Viimei­sim­mässä uudis­tuk­sessa rahoi­tus­mal­liin tuotiin elini­käi­sen oppi­mi­sen kannus­ti­met. Rahoi­tuk­sen ja tutki­mus­po­li­tii­kan muutok­set ovat tuoneet omia haas­tei­taan.

Korkea­kou­lu­jen tehtä­viin kuuluu opetus ja tutki­mus ja niin sanot­tuna kolman­tena tehtä­vänä yhteis­kun­nal­li­nen vuoro­vai­ku­tus, johon laske­taan myös tutki­mus­tu­los­ten ja uusien ideoi­den kaupal­li­nen hyödyn­tä­mi­nen eli inno­vaa­tio­toi­minta. Inno­vaa­tio­toi­minta perus­tuu laaduk­kaalle tutki­muk­selle, mutta keskiössä ovat kuiten­kin yrityk­set, jotka kanta­vat talou­del­li­sen riskin ideoi­den tai tutki­mus­tu­los­ten kaupal­lis­ta­mi­sesta.

Ei liene tarpeen koros­taa, että Suomi pienenä vien­ti­ve­toi­sena maana elää inno­vaa­tioista. Mitä suju­vam­min yhteis­työ korkea­kou­lu­jen, tutki­mus­lai­tos­ten ja yritys­ten välillä toimii, sitä varmem­min meillä on mahdol­li­suuk­sia luoda kansain­vä­li­sesti kilpai­lu­ky­kyi­siä tuot­teita ja palve­luita.

Vastak­kai­na­set­te­lua vapaan tieteel­li­sen tutki­muk­sen ja ”lyhyen tähtäi­men talous­int­res­sien ohjaa­man” tutki­muk­sen välille on turha luoda. Keskiössä tulee olla laatu: laadu­kas perus­tut­ki­mus vie tiedettä ja sivis­tystä eteen­päin. Laadu­kas tutki­mus kiin­nos­taa yrityk­siä ja työelä­mää, oli ne sitten Suomesta tai muualta.

4 prosen­tin tutki­mus- ja kehit­tä­mis­me­no­jen bkt-tavoi­tetta ei luon­nol­li­ses­ti­kaan saavu­teta pelkän julki­sen rahoi­tuk­sen varassa. Suomella on paikat­ta­va­naan Nokian matka­pu­he­lin­lii­ke­toi­min­nan jättämä aukko. Tavoit­teen saavut­ta­mi­nen edel­lyt­tää, että tutki­mus- ja kehit­tä­mis­toi­min­taa tekee yhä useampi yritys ja orga­ni­saa­tio, nykyi­set tutki­musin­ten­sii­vi­set toimi­jat lisää­vät tutki­mus­taan ja Suomeen mahdol­li­sesti etabloi­tuu tutki­musta teke­viä kansain­vä­li­siä yrityk­siä.

Mahdol­li­set toimen­pi­teet yhteis­työn vauh­dit­ta­mi­seksi voidaan hahmot­taa seuraa­valla tavalla:

Julki­sen tutki­mus­ra­hoi­tuk­sen on tuet­tava korkea­kou­lu­jen ja tutki­mus­lai­tos­ten sekä yritys­ten välistä yhteis­työtä. Kokoo­mus on esit­tä­nyt vaalioh­jel­mas­saan asteit­taista 300 miljoo­nan euron taso­ko­ro­tusta tutki­mus-, kehit­tä­mis- ja inno­vaa­tio­pa­nos­tuk­siin. Jos rahoi­tus ohja­taan oikein, kannus­taa se myös yrityk­sien omien panos­tus­ten lisää­mi­seen.

Korkea­kou­lu­jen rahoi­tus­mal­lia voitai­siin tule­vai­suu­dessa kehit­tää palkit­se­maan korkea­kou­luja myös yrity­syh­teis­työstä tai tutki­mus­tu­los­ten kaupal­lis­ta­mi­sesta.

Tulee panos­taa laatuun ja houkut­te­le­vuu­teen. Tarvit­semme kansain­vä­li­sesti kilpai­lu­ky­kyi­siä osaa­mis­kes­kit­ty­miä, jotta niin suoma­lais­ten kuin kansain­vä­lis­ten yritys­ten halu tehdä yhteis­työtä korkea­kou­lu­jen kanssa lisään­tyy. Merkit­tä­viä lisä­pa­nos­tuk­sia koko korkea­kou­lu­ver­kos­ton osalta ei ole odotet­ta­vissa, joten laatua pitää voida paran­taa verkos­ton raken­teita uusi­malla. Lisäksi muun toimin­taym­pä­ris­tön (vero­tus, infra, maahan­muut­to­po­li­tiikka jne.) pitää olla kunnossa, jotta yrityk­set halua­vat inves­toida uusien tuot­tei­den ja palve­lui­den kehit­tä­mi­seen Suomessa.

Myös yksi keskus­te­lun aihe, eli yritys­ten vero­kan­nus­ti­met tutki­mus- ja kehit­tä­mis­toi­min­taan nousee usein tässä yhtey­dessä esille. Suomi on kansain­vä­li­sesti poik­keuk­sel­li­ses­ti­kin suosi­nut suoria tukia (Tekes, Busi­ness Finland) vero­kan­nus­ti­mien sijaan. Suomessa oli voimassa vuonna 2013 ja 2014 t&k -toimin­nan vero­tuki, joka salli yritys­ten vähen­tää t&k-palkkamenot yhtiö­ve­ron alai­sesta tulosta tietyin ehdoin kaksin­ker­tai­sina. ETLA:n arvion mukaan tuki­ko­keilu ei lisän­nyt merkit­tä­västi t&k -toimin­taa. Vero­kan­nus­tin sovel­tuu myös huonom­min yhteis­työn lisää­mi­seen kuin suorat tuet, joissa on usein ehtona myös yhteis­työ yritys­ten ja korkea­kou­lu­jen tai tutki­mus­lai­tos­ten kanssa.

Jari Kont­ti­nen

Elin­kei­no­po­liit­ti­nen asian­tun­tija, PALTA

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

7.9.2022

Itku pitkästä ilosta - missä ovat Sdp:n esityk­set meno­jen vähen­tä­mi­seksi?

Velalle valettu hyvin­voin­tiyh­teis­kunta ei voi säilyä kestä­västi hyvin­voin­tiyh­teis­kun­tana. Siksi vahva valtion­ta­lous on pitkässä juok­sussa suoma­lai­sen paras turva. Heikom­massa asemassa olevat

2.9.2022

Petteri Orpo: Suoma­lais­ten hyvin­voin­tia ei voi turvata velalla

Tänä syksynä suoma­lai­set kohtaa­vat saman­ai­kai­sesti useita haas­teita. Edessä on vaikea talvi. Venä­jän hyök­käys­so­dasta lauen­nut ener­gia­kriisi johtaa sähkön ja lämmön hinnan

23.4.2022

Mykkä­nen: Sähköstä Suomen kilpai­luetu!

Eurooppa kärvis­te­lee irti venä­läi­sestä ener­giasta. Kiireel­li­sim­min pitäisi päästä kaasusta ja hiilestä. Totuu­den hetki koit­taa ensi talvena. Uuden­lai­set ener­gian­läh­teet ovat tärkeitä,

Skip to content