Sivis­tys­po­li­tii­kan verkos­ton blogi­teksti: Inno­vaa­tioita kiih­dy­tet­tävä korkea­kou­lu­jen ja yritys­ten välistä yhteis­työtä tiivis­tä­mällä

Julkaistu: 15.03.2019

Korkea­kou­lu­jär­jes­telmä on viime vuosina ollut lukuis­ten uudis­tus­ten kohteena. Sekä yliopis­to­jen, että ammat­ti­kor­kea­kou­lu­jen rahoi­tus­mal­leja – jonka kautta opetus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­riön perus­ra­hoi­tus korkea­kou­luille määräy­tyy – on uudis­tettu useaan ottee­seen. Viimei­sim­mässä uudis­tuk­sessa rahoi­tus­mal­liin tuotiin elini­käi­sen oppi­mi­sen kannus­ti­met. Rahoi­tuk­sen ja tutki­mus­po­li­tii­kan muutok­set ovat tuoneet omia haas­tei­taan.

Korkea­kou­lu­jen tehtä­viin kuuluu opetus ja tutki­mus ja niin sanot­tuna kolman­tena tehtä­vänä yhteis­kun­nal­li­nen vuoro­vai­ku­tus, johon laske­taan myös tutki­mus­tu­los­ten ja uusien ideoi­den kaupal­li­nen hyödyn­tä­mi­nen eli inno­vaa­tio­toi­minta. Inno­vaa­tio­toi­minta perus­tuu laaduk­kaalle tutki­muk­selle, mutta keskiössä ovat kuiten­kin yrityk­set, jotka kanta­vat talou­del­li­sen riskin ideoi­den tai tutki­mus­tu­los­ten kaupal­lis­ta­mi­sesta.

Ei liene tarpeen koros­taa, että Suomi pienenä vien­ti­ve­toi­sena maana elää inno­vaa­tioista. Mitä suju­vam­min yhteis­työ korkea­kou­lu­jen, tutki­mus­lai­tos­ten ja yritys­ten välillä toimii, sitä varmem­min meillä on mahdol­li­suuk­sia luoda kansain­vä­li­sesti kilpai­lu­ky­kyi­siä tuot­teita ja palve­luita.

Vastak­kai­na­set­te­lua vapaan tieteel­li­sen tutki­muk­sen ja ”lyhyen tähtäi­men talous­int­res­sien ohjaa­man” tutki­muk­sen välille on turha luoda. Keskiössä tulee olla laatu: laadu­kas perus­tut­ki­mus vie tiedettä ja sivis­tystä eteen­päin. Laadu­kas tutki­mus kiin­nos­taa yrityk­siä ja työelä­mää, oli ne sitten Suomesta tai muualta.

4 prosen­tin tutki­mus- ja kehit­tä­mis­me­no­jen bkt-tavoi­tetta ei luon­nol­li­ses­ti­kaan saavu­teta pelkän julki­sen rahoi­tuk­sen varassa. Suomella on paikat­ta­va­naan Nokian matka­pu­he­lin­lii­ke­toi­min­nan jättämä aukko. Tavoit­teen saavut­ta­mi­nen edel­lyt­tää, että tutki­mus- ja kehit­tä­mis­toi­min­taa tekee yhä useampi yritys ja orga­ni­saa­tio, nykyi­set tutki­musin­ten­sii­vi­set toimi­jat lisää­vät tutki­mus­taan ja Suomeen mahdol­li­sesti etabloi­tuu tutki­musta teke­viä kansain­vä­li­siä yrityk­siä.

Mahdol­li­set toimen­pi­teet yhteis­työn vauh­dit­ta­mi­seksi voidaan hahmot­taa seuraa­valla tavalla:

Julki­sen tutki­mus­ra­hoi­tuk­sen on tuet­tava korkea­kou­lu­jen ja tutki­mus­lai­tos­ten sekä yritys­ten välistä yhteis­työtä. Kokoo­mus on esit­tä­nyt vaalioh­jel­mas­saan asteit­taista 300 miljoo­nan euron taso­ko­ro­tusta tutki­mus-, kehit­tä­mis- ja inno­vaa­tio­pa­nos­tuk­siin. Jos rahoi­tus ohja­taan oikein, kannus­taa se myös yrityk­sien omien panos­tus­ten lisää­mi­seen.

Korkea­kou­lu­jen rahoi­tus­mal­lia voitai­siin tule­vai­suu­dessa kehit­tää palkit­se­maan korkea­kou­luja myös yrity­syh­teis­työstä tai tutki­mus­tu­los­ten kaupal­lis­ta­mi­sesta.

Tulee panos­taa laatuun ja houkut­te­le­vuu­teen. Tarvit­semme kansain­vä­li­sesti kilpai­lu­ky­kyi­siä osaa­mis­kes­kit­ty­miä, jotta niin suoma­lais­ten kuin kansain­vä­lis­ten yritys­ten halu tehdä yhteis­työtä korkea­kou­lu­jen kanssa lisään­tyy. Merkit­tä­viä lisä­pa­nos­tuk­sia koko korkea­kou­lu­ver­kos­ton osalta ei ole odotet­ta­vissa, joten laatua pitää voida paran­taa verkos­ton raken­teita uusi­malla. Lisäksi muun toimin­taym­pä­ris­tön (vero­tus, infra, maahan­muut­to­po­li­tiikka jne.) pitää olla kunnossa, jotta yrityk­set halua­vat inves­toida uusien tuot­tei­den ja palve­lui­den kehit­tä­mi­seen Suomessa.

Myös yksi keskus­te­lun aihe, eli yritys­ten vero­kan­nus­ti­met tutki­mus- ja kehit­tä­mis­toi­min­taan nousee usein tässä yhtey­dessä esille. Suomi on kansain­vä­li­sesti poik­keuk­sel­li­ses­ti­kin suosi­nut suoria tukia (Tekes, Busi­ness Finland) vero­kan­nus­ti­mien sijaan. Suomessa oli voimassa vuonna 2013 ja 2014 t&k -toimin­nan vero­tuki, joka salli yritys­ten vähen­tää t&k-palkkamenot yhtiö­ve­ron alai­sesta tulosta tietyin ehdoin kaksin­ker­tai­sina. ETLA:n arvion mukaan tuki­ko­keilu ei lisän­nyt merkit­tä­västi t&k -toimin­taa. Vero­kan­nus­tin sovel­tuu myös huonom­min yhteis­työn lisää­mi­seen kuin suorat tuet, joissa on usein ehtona myös yhteis­työ yritys­ten ja korkea­kou­lu­jen tai tutki­mus­lai­tos­ten kanssa.

Jari Kont­ti­nen

Elin­kei­no­po­liit­ti­nen asian­tun­tija, PALTA