Sivis­tys­po­li­tii­kan verkosto: korkea­kou­lu­tuk­sen ja tutki­muk­sen visio 2030 – yläta­solta jalkau­tuk­seen pika­mars­silla

Julkaistu: 17.11.2017

Kokoo­muk­sen sivis­tys­po­li­tii­kan verkos­ton blogi

Opetus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­riön julkis­tama korkea­kou­lu­tuk­sen ja tutki­muk­sen visio 2030 julkais­tiin muutama viikko sitten ja sitä on käsi­telty asiaan vihkiy­ty­nei­den parissa antau­muk­sella.

Kantaa visioon ovat muodossa tai toisessa otta­neet niin UNIFI ja Arene kuin Ekono­mit, SYL, SAMOK, Suomen Yrit­tä­jät, ja moni muukin orga­ni­saa­tio Suomessa.

Kokoo­muk­sen sivis­tys­po­li­tii­kan verkos­ton alla toimi­vasta korkea­kou­lu­tuk­sen vaikut­ta­ja­ryh­mästä käsin tarkas­tel­tuna Korkea­kou­lu­tuk­sen ja tutki­muk­sen visio 2030 sisäl­tää paljon hyvää, mutta jättää myös paljon toivot­ta­vaa vision jalkau­tus­suun­ni­tel­maan. Sivis­tys­puo­lu­een näkö­kul­masta on pakko alle­vii­vata panos­tuk­sia elini­käi­seen oppi­mi­seen ja suoma­lai­sen koulu­tus­ta­son nostoon sekä tutki­mus- ja kehit­tä­mis­toi­min­nan inves­toin­tei­hin. Visio suoma­lais­ten korkea­kou­lu­jen muodos­ta­masta tasa­pai­noi­sesta oppi­mis-, tutki­mus- ja inno­vaa­tio­ver­kos­tosta on perus­teltu ja kanna­tet­tava.

Vision selvästi tärkein anti suoma­lai­selle korkea­kou­lu­tuk­selle on keskus­te­lun raamit­ta­mi­nen. Opetus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­riö on opetus­mi­nis­te­rin johdolla muodos­ta­nut suoma­lai­selle korkea­kou­lu­tuk­selle hyvin laaja-alai­sesti valmis­tel­lun vision, joka aset­taa tavoit­teita ja samalla rajaa tule­vaa poliit­tista keskus­te­lua, puhu­mat­ta­kaan eri intres­si­ryh­mien vaikut­ta­mis­pai­no­tuk­sista. Tämä läpi­nä­ky­vyys on suoma­lai­sen demo­kra­tian ja päätök­sen­teon kannalta keskei­nen arvo.

Vision suurin haaste on kuiten­kin tietyn­lai­nen jämäh­tä­mi­nen stra­te­gi­selle yläta­solle. Kunnian­hi­mon puut­teesta visiota ei voi syyt­tää, mutta jalkau­tus­suun­ni­tel­man laati­mi­nen tulee olemaan melkoi­nen savotta, mikäli se tehdään läpi­nä­ky­västi eikä virka­mies­työnä tai poliit­ti­sena valmis­te­luna kabi­ne­teissa. Erityi­sen tärkeää olisi tarken­taa kirjauk­sia elini­käi­sestä oppi­mi­sesta, eikä globaa­lien megat­ren­dien, kuten työn globaa­lin murrok­sen tai digi­ta­li­saa­tion, aset­ta­mien haas­tei­den ratkai­suja kannata jättää avoi­miksi.

Koko väes­tön osaa­mis­pää­oman kasvat­ta­mi­nen on vision selkeästi konkreet­ti­sin lupaus, ja tähän lupauk­seen on helppo yhtyä. Pienen maan etu on korkea koulut­tau­tu­mi­sen taso, sillä alku­tuo­tan­nolla ei BKT pysy korkealla ja hyvin­voin­ti­val­tion laskua makseta - on kyet­tävä inno­voi­maan uutta ja erikois­tu­maan niin palvelu- kuin tuotan­to­puo­lella. Myös globaa­lit megat­ren­dit tuke­vat ajatusta koulu­tus­ta­son nosta­mi­sesta, mutta herät­tä­vät jälleen kerran kysy­myk­sen korkea­kou­lu­tuk­sen massi­fi­kaa­tioon liit­ty­vien ongel­mien ratkai­susta. Aloi­tus­paik­ka­mää­rät eivät nykyi­sel­lään riitä tavoit­teen täyt­tä­mi­seen, mutta uudet aloi­tus­pai­kat maksa­vat – miten kunnian­hi­moi­nen visio aiotaan rahoit­taa vuoteen 2030 mennessä? Tiekart­taan olisi syytä kirjata ylös myös keinoja rahoi­tuk­sen varmis­ta­mi­seksi, ellei ratkai­suna ole suoma­lais­ten koulut­ta­mi­nen muualla Euroo­passa.

Tiekartta vision toteut­ta­mi­seen tarvi­taan nopeasti. Toivot­ta­vaa on, että ne tahot, jotka osal­lis­tui­vat alku­pe­räi­sen vision laati­mi­seen, olisi­vat aktii­vi­sesti mukana myös lopul­li­sen tiekar­tan laadin­nassa. Vain siten voidaan lopulta toteut­taa OKM:n korkea­kou­lu­vi­sio ja kehit­tää suoma­lai­sille parasta korkea­kou­lu­jär­jes­tel­mää.

Sivis­tys­po­li­tii­kan verkos­ton korkea­kou­lu­tuk­sen vaikut­ta­ja­ryhmä

Kuva: Eric Sund­ström /​ Helsin­gin kaupun­gin­museo, Promoo­tio­akti, yliopis­ton juhla­sali. Itse­näi­sen Suomen ensim­mäi­set mais­te­rin­vih­kiäi­set tapah­tui­vat 31.5.1919.