Kokoomus.fi
Sivis­tys­po­li­tiikan verkosto: korkea­kou­lu­tuksen ja tutki­muksen visio 2030 – yläta­solta jalkau­tukseen pikamars­silla

Sivis­tys­po­li­tiikan verkosto: korkea­kou­lu­tuksen ja tutki­muksen visio 2030 – yläta­solta jalkau­tukseen pikamars­silla

Julkaistu: 17.11.17 Ohjelmatyö

Kokoo­muksen sivis­tys­po­li­tiikan verkoston blogi

Opetus- ja kulttuu­ri­mi­nis­teriön julkistama korkea­kou­lu­tuksen ja tutki­muksen visio 2030 julkaistiin muutama viikko sitten ja sitä on käsitelty asiaan vihkiy­ty­neiden parissa antau­muk­sella. Kantaa visioon ovat muodossa tai toisessa ottaneet niin UNIFI ja Arene kuin Ekonomit, SYL, SAMOK, Suomen Yrittäjät, ja moni muukin organi­saatio Suomessa.

Kokoo­muksen sivis­tys­po­li­tiikan verkoston alla toimi­vasta korkea­kou­lu­tuksen vaikut­ta­ja­ryh­mästä käsin tarkas­teltuna Korkea­kou­lu­tuksen ja tutki­muksen visio 2030 sisältää paljon hyvää, mutta jättää myös paljon toivot­tavaa vision jalkau­tus­suun­ni­telmaan. Sivis­tys­puo­lueen näkökul­masta on pakko alleviivata panos­tuksia elini­käiseen oppimiseen ja suoma­laisen koulu­tus­tason nostoon sekä tutkimus- ja kehit­tä­mis­toi­minnan inves­toin­teihin. Visio suoma­laisten korkea­kou­lujen muodos­ta­masta tasapai­noi­sesta oppimis-, tutkimus- ja innovaa­tio­ver­kos­tosta on perus­teltu ja kanna­tettava.

Vision selvästi tärkein anti suoma­lai­selle korkea­kou­lu­tuk­selle on keskus­telun raamit­ta­minen. Opetus- ja kulttuu­ri­mi­nis­teriö on opetus­mi­nis­terin johdolla muodos­tanut suoma­lai­selle korkea­kou­lu­tuk­selle hyvin laaja-alaisesti valmis­tellun vision, joka asettaa tavoit­teita ja samalla rajaa tulevaa poliit­tista keskus­telua, puhumat­takaan eri intres­si­ryhmien vaikut­ta­mis­pai­no­tuk­sista. Tämä läpinä­kyvyys on suoma­laisen demokratian ja päätök­senteon kannalta keskeinen arvo.

Vision suurin haaste on kuitenkin tietyn­lainen jämäh­tä­minen strate­gi­selle yläta­solle. Kunnian­himon puutteesta visiota ei voi syyttää, mutta jalkau­tus­suun­ni­telman laati­minen tulee olemaan melkoinen savotta, mikäli se tehdään läpinä­ky­västi eikä virka­mies­työnä tai poliit­tisena valmis­teluna kabine­teissa. Erityisen tärkeää olisi tarkentaa kirjauksia elini­käi­sestä oppimi­sesta, eikä globaalien megat­rendien, kuten työn globaalin murroksen tai digita­li­saation, asettamien haasteiden ratkaisuja kannata jättää avoimiksi.

Koko väestön osaamis­pääoman kasvat­ta­minen on vision selkeästi konkreet­tisin lupaus, ja tähän lupaukseen on helppo yhtyä. Pienen maan etu on korkea koulut­tau­tu­misen taso, sillä alkutuo­tan­nolla ei BKT pysy korkealla ja hyvin­voin­ti­valtion laskua makseta - on kyettävä innovoimaan uutta ja erikois­tumaan niin palvelu- kuin tuotan­to­puo­lella. Myös globaalit megat­rendit tukevat ajatusta koulu­tus­tason nosta­mi­sesta, mutta herät­tävät jälleen kerran kysymyksen korkea­kou­lu­tuksen massi­fi­kaa­tioon liittyvien ongelmien ratkai­susta. Aloitus­paik­ka­määrät eivät nykyi­sellään riitä tavoitteen täyttä­miseen, mutta uudet aloitus­paikat maksavat – miten kunnian­hi­moinen visio aiotaan rahoittaa vuoteen 2030 mennessä? Tiekarttaan olisi syytä kirjata ylös myös keinoja rahoi­tuksen varmis­ta­mi­seksi, ellei ratkaisuna ole suoma­laisten koulut­ta­minen muualla Euroo­passa.

Tiekartta vision toteut­ta­miseen tarvitaan nopeasti. Toivot­tavaa on, että ne tahot, jotka osallis­tuivat alkupe­räisen vision laati­miseen, olisivat aktii­vi­sesti mukana myös lopul­lisen tiekartan laadin­nassa. Vain siten voidaan lopulta toteuttaa OKM:n korkea­kou­lu­visio ja kehittää suoma­lai­sille parasta korkea­kou­lu­jär­jes­telmää.

Sivis­tys­po­li­tiikan verkoston korkea­kou­lu­tuksen vaikut­ta­ja­ryhmä

Kuva: Eric Sundström / Helsingin kaupun­gin­museo, Promoo­tioakti, yliopiston juhlasali. Itsenäisen Suomen ensim­mäiset maiste­rin­vih­kiäiset tapah­tuivat 31.5.1919.


Kokoomus.fi