Me senio­rit emme suin­kaan ole yhteis­kun­nalle vain taakka tai rasite. Päin­vas­toin, me olemme aktii­vi­sia osal­lis­tu­jia ja tärkeä voima­vara omilla paik­ka­kun­nil­lamme.  

Työelä­mässä esimer­kiksi yrit­tä­jänä tai asian­tun­ti­ja­työssä jatkaa noin 100 000 yli 65-vuotiasta. Lisäksi useat eläk­keelle siir­ty­neet teke­vät keik­ka­työtä esimer­kiksi sairaan­hoi­ta­jina. Me senio­rit pidämme yhteis­kun­taa pystyssä myös maksa­malla veroja.

Merki­tys­tämme kulut­ta­jina ei saa vähek­syä. Me olemme kult­tuu­rin kulut­ta­jia, valmis­mat­ko­jen ja ristei­ly­jen kunin­kaita sekä liikun­ta­pal­ve­lui­den ja hyvin­voin­ti­kes­kus­ten asiak­kaina. Ostamme koti­pal­ve­luita, eten­kin siivous­pal­ve­luita. Palve­luita kotiin ostet­tai­siin enem­män­kin, jos mahdol­li­suus niiden saan­tiin ilman arvon­li­sä­ve­roa olisi laajem­min tiedossa ja jos koti­ta­lous­vä­hen­nystä koro­tet­tai­siin kokoo­muk­sen esit­tä­mällä tavalla.

Isovan­hem­mat ja omais­hoi­ta­jat tarjoa­vat tukea lähei­sil­leen

Isovan­hem­mat ovat monella tapaa lastensa ja lasten­las­tensa tukena ja apuna. He viet­tä­vät aikaa lasten­las­tensa kanssa, hake­vat lapsia päivä­ko­dista vanhem­pien työkii­rei­den tai -matko­jen aikana sekä hoita­vat sairas­tu­neita lapsia. Kaikki tämä lisää jous­to­mah­dol­li­suuk­sia työmark­ki­noilla. Osa isovan­hem­mista auttaa lastensa perheitä myös talou­del­li­sesti. 

Moni ikäih­mi­nen toimii omais­hoi­ta­jana omalle puoli­sol­leen tai muulle suku­lai­sel­leen, mikä sääs­tää merkit­tä­västi kuntien kustan­nuk­sia. Omais­hoi­ta­ja­lii­ton mukaan ikään­ty­nei­den hoidon menot olisi­vat ilman omais­hoi­ta­jia vuosit­tain 2,8 miljar­dia euroa nykyistä suurem­mat.

Ikäih­mi­set ovat aktii­vi­sia vapaa­eh­tois­toi­mi­joita

Suoma­lai­sessa vapaa­eh­tois­toi­min­nassa senio­rit ovat aivan nuor­ten ohella kaik­kein aktii­vi­sin ryhmä. Vapaa­eh­tois­teh­tävä voi olla ystä­vänä tai maahan­muut­ta­jan kummina toimi­mista tai osal­lis­tu­mista palve­lu­kes­kuk­sissa toimi­viin ulkoilu-, keskus­telu- tai laulu­ryh­miin. Jos omia lapsia tai lasten­lap­sia ei ole, hyvänä vaih­toeh­tona on päivä­koti- tai koulu­vaa­rina ja -mummona toimi­mi­nen. Myös järjes­töjä, esimer­kiksi senio­riyh­dis­tyk­siä pyörit­tä­vät vapaa­eh­toi­set.

Vapaa­eh­tois­toi­min­nan talou­del­li­nen arvo on suuri

Suomessa tehdyn vapaa­eh­tois­toi­min­nan talou­del­li­seksi arvoksi on laskettu kolme miljar­dia euroa vuodessa. Näin kertoo Kansa­lai­sa­ree­nan julkaisu Vapaa­eh­tois­työn arvo Jukka Hoffre­nin tutki­muk­sen tulok­sista vuodelta 2018. 

Myös järjes­tö­jen orga­ni­soi­man vapaa­eh­tois­työn arvosta on tutkit­tua tietoa. Juhani Laasa­nen selvitti vuonna 2011 Helsin­gin yliopis­ton Rura­lia-insti­tuu­tille neljän suuren vapaa­eh­tois­työtä hyödyn­tä­vän järjes­tön, muun muassa Suomen Punai­sen Ristin, vapaa­eh­tois­työn arvoa. Tutki­muk­sen johto­pää­tös on hieno: Euron panos vapaa­eh­tois­toi­min­taan tuot­taa kuuden euron hyödyn.

Tuulikki Petä­jä­niemi, Senio­ri­foo­ru­min työjaos­ton jäsen, aktii­vi­nen järjes­tö­työssä

Lisää sisältöä samassa kategoriassa