Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män puheen­joh­taja Arto Sato­nen pitää valtio­va­rain­mi­nis­te­riön budjet­tie­si­tyk­sen suurta linjaa oikeana.

- Budjet­tie­si­tyk­sessä laite­taan toimeen joukko kehys­rii­hessä sekä aikai­sem­min vaali­kau­della päätet­tyjä leik­kauk­sia ja veron­ko­ro­tuk­sia sekä satsa­taan uusiin kasvu­toi­miin. Tämä on oikea linja, jolla puolus­te­taan Suomen julki­sen talou­den uskot­ta­vuutta. Sopeu­tus­toi­mien ansiosta myös valtion lainan­otto vähe­nee merkit­tä­västi edel­tä­västä vuodesta. Vaikka suunta on oikea, emme silti voi olla tyyty­väi­siä tilan­tee­seen, jossa otamme miljar­di­kau­palla lisä­vel­kaa, Sato­nen toteaa.

Ukrai­nan kriisi sekä Venä­jään kohdis­tu­vat rajoit­ta­vat toimet vaikut­ta­vat Suomen talou­den kehi­tyk­seen nega­tii­vi­sesti.

- On tärkeää, että halli­tus arvioi budjet­ti­rii­hessä tarkasti kansain­vä­li­sen kehi­tyk­sen vaiku­tuk­set Suomen talou­teen. Budjet­tieh­do­tusta ei voi raken­taa liian ruusuis­ten kasvuo­le­tus­ten varaan, Sato­nen toteaa.

Ensi vuonna voimaan astuu myös joukko aiem­min sovit­tuja kasvu­toi­mia. Infra- ja liiken­ne­hank­keita aikais­te­taan, yliopis­toja kannus­te­taan varain­han­kin­taan valtion vastin­ra­halla, yritys­ten edus­tus­me­no­jen vähen­nys­kel­poi­suus palau­te­taan ja työn vero­tusta keven­ne­tään.

- Vaikka finans­si­po­li­tii­kan linja on ensi vuonna selvästi kiris­tävä, niin näillä oikein kohden­ne­tuilla kasvu­toi­milla on oma posi­tii­vi­nen vaiku­tuk­sensa talous­ke­hi­tyk­seen, Sato­nen sanoo.

Rinne esit­tää talous­ar­vio­eh­do­tuk­ses­saan noin 200 miljoo­nan euron uusia leik­kauk­sia, joista osa kohden­net­tai­siin kasvun ja työl­li­syy­den kannalta tärkei­siin kohtei­siin.

- Rinteen esit­tämä peri­aate on oikea: valtion menoja on kohden­net­tava uudel­leen kasvun ja työl­li­syy­den kannalta tärkeim­piin kohtei­siin. Leik­kaus­koh­teista on kuiten­kin sovit­tava koko halli­tuk­sen kesken, Sato­nen koros­taa.

Sato­nen pitää erikoi­sena Rinteen tapaa tuoda budjet­tie­si­tyk­seen uuden ehdo­tuk­sen eläke­tu­lo­vä­hen­nyk­sen korot­ta­mi­sesta. Sato­nen painot­taa, että halli­tus on yhdessä sopi­nut ensi vuoden vero­po­li­tii­kan linjasta kevään kehys­rii­hessä sekä kesä­kuun halli­tus­oh­jel­ma­neu­vot­te­luissa. Uusien vero­vä­hen­nys­ten kehit­te­le­mi­nen valtio­va­rain­mi­nis­te­riön sisäi­sessä budjet­ti­rii­hessä ilman, että niistä on sovittu halli­tuk­sen kesken antaa Suomen talous­po­li­tii­kan sekä vero­po­li­tii­kan linjasta tempoi­le­van kuvan. Sato­sen mielestä valtio­va­rain­mi­nis­te­rin tulisi omalla toimin­nal­laan lisätä luot­ta­musta Suomen julki­sen talou­den hoitoon.

-Kokoo­mus katsoo, että vaikeassa talous­ti­lan­teessa mahdol­li­set uudet toimet olisi kohdis­tet­tava ennen muuta työn­teon kannat­ta­vuu­den paran­ta­mi­seen, koska suoma­lai­sen työn kilpai­lu­ky­vyn vahvis­ta­mi­nen on talous­kas­vun kannalta tärkeää. On hyvä muis­taa, että kaikki hyvää tarkoit­ta­vat vero­vä­hen­nyk­set joudut­tai­siin rahoit­ta­maan tule­vien suku­pol­vien piik­kiin otet­ta­valla velka­ra­halla, Sato­nen muis­tut­taa.

Sato­nen koros­taa, että budjet­ti­rii­hen suurin kysy­mys on raken­ne­po­liit­ti­sen ohjel­man toimeen­pano.

- Raken­ne­po­liit­ti­sen ohjel­man tavoit­teet esimer­kiksi kuntien tehtä­vien vähen­tä­mi­sestä, työurien piden­tä­mi­sestä sekä raken­teel­li­sen työt­tö­myy­den alen­ta­mi­sesta on saavu­tet­tava. Jos tavoit­teet eivät näytä toteu­tu­van, niin halli­tuk­sen on linjat­tava budjet­ti­rii­hessä uusia toimen­pi­teitä, Sato­nen sanoo.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa