Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Kokoomus.fi / Julkaisut / Puheet / Sari Sarko­maa: “Korona ei ole syy tehdä vähem­män, vaan enem­män”

Sari Sarko­maa: “Korona ei ole syy tehdä vähem­män, vaan enem­män”

Julkaistu:

Arvoisa puhe­mies,

Halli­tuk­sen budjet­tie­si­tyk­sen pääviesti on hyytävä. Jo ennen koro­nae­pi­de­miaa aloi­tettu vastuu­ton päätös­ten lykkäys­lin­jaa jatkuu. Halli­tus jatkaa maamme jaloil­leen pääse­mi­seen vält­tä­mät­tö­mien päätös­ten lykkää­mistä, vaikka suoma­lai­set ovat kohdan­neet sotien jälkeen pahim­man krii­sin.

Halli­tus lupasi ohjel­mas­saan, ettei se elä tule­vien suku­pol­vien kustan­nuk­sella. Nyt lupaus on rumasti rikottu. Halli­tuk­sen velka­vii­sikko kasaa 60 miljar­dia lisä­taak­kaa veron­mak­sa­jien harteille.

Ongel­mamme ei ole kulu­van tai ensi vuoden velan­otto. Ihmi­set, yrityk­set ja kunnat on kanna­tel­tava krii­sin yli, jotta vältymme pysy­viltä vaurioilta. Siihen on hyväk­syt­tä­vää ottaa velkaa.

Koro­nan testaa­mi­seen, hoitoon ja taltut­ta­mi­seen on oltava voima­va­rat. Tämän puolesta kokoo­mus on tehnyt työtä ja kirit­tä­nyt halli­tusta. Vihdoin maski­suo­si­tus­kin saatiin.

Ongelma on, että halli­tus raken­taa koko vuosi­kym­me­nen velan­o­ton varaan. On vastuu­tonta, että tulo­puoli, päätök­set työl­li­syy­den ja kestä­vän talous­kas­vun vauh­dit­ta­mi­seksi, laimin­lyö­dään. Miten voi luot­taa sellai­sen halli­tuk­sen kykyyn kantaa vastuuta, jonka mielestä tulo­jen ei tarvitse kattaa menoja kymme­neen vuoteen - ei miten­kään.

Halli­tuk­sen työl­li­syys­pää­tök­set koki­vat budjet­ti­rii­hessä maha­las­kun. Valtio­va­rain­mi­nis­te­riön laskel­mien mukaan työl­li­syys vahvis­tuisi noin 15 000 henki­löllä. Vaikka halli­tuk­sen tavoite edel­lyt­täisi pitkälle yli 100 000 uutta työpaik­kaa.

Laske­malla yhteen halli­tuk­sen työl­li­syyttä heiken­tävä päätök­set, työl­lis­ten määrä jopa vähe­nee. Jääkyl­mää poli­tiik­kaa sadoille tuhan­sille työt­tö­mille ja lomau­te­tuille ihmi­sille sekä heidän perheil­leen.

(Kaikeksi järky­tyk­seksi halli­tus siirsi työl­li­syys­ta­voit­teen aika­tau­lun vuosi­kym­me­nen loppuun. Miksi? Ihmi­set­hän tarvit­se­vat työtä nyt - eikä vasta kymme­nen vuoden päästä.)

Yhteis­kun­ta­vas­tuuta tarvi­taan vaikeina aikoina kaikilta. Arvoisa päämi­nis­teri, miksi te ette edel­lytä sitä myös itsel­tänne? Miksi korona estäisi teke­mästä kaikki työl­li­syy­suu­dis­tuk­set, jotka helpot­tai­si­vat työpai­kan saamista lähi­vuo­sina? Miksi te jätätte teke­mättä?

Halli­tuk­sen on lope­tet­tava koro­nan takana kyyris­tely. Koro­na­kriisi ei ole syy tehdä vähem­män vaan on tehtävä enem­män. Suoma­lai­silla ei ole varaa halli­tuk­sen raken­ta­maan mene­tet­tyyn vuosi­kym­me­neen.

Arvoisa puhe­mies,

Halli­tuk­sen tympeälle teke­mät­tö­myy­delle on olemassa vaih­toehto. Kokoo­mus on esit­tä­nyt uudis­tuk­sia, joilla työtä teke­vien määrä kasvaisi yli 100 000:lla. Tavoit­teeksi on otet­tava Pohjois­mai­nen 80 % työl­li­syy­saste. Haluamme Suomen, jossa jokai­nen saa tehdä työtä ja yrit­tää.

Puolet ehdo­tuk­semme työpai­koista tulisi valtio­va­rain­mi­nis­te­riön elokui­sesta esityk­sestä. Siitä jättäi­simme pois vain opis­ke­lua vähen­tä­vät kohdat. Ansio­si­don­nai­nen on porras­tet­tava. (Ensim­mäis­ten kuukausien aikana turva olisi nykyistä korkeampi ja laskisi portait­tain). Ikäsyr­jin­tää on kitket­tävä ja ikäih­mis­ten syrjin­tään ajava eläke­putki on pois­tet­tava.

Toinen puoli ehdo­tuk­ses­tamme sisäl­tää työtä ja yrit­tä­jyyttä tuke­via keinoja ulko­puo­li­siin arvioi­hin tukeu­tuen. Olemme esit­tä­neet tasa-arvoa ja työl­li­syyttä vahvis­ta­vaa perhe­va­paa­uu­dis­tusta sekä varhais­kas­va­tus­mak­su­jen alen­ta­mista. Tera­pia­ta­kuun toteut­ta­mista, jotta apua mielen­ter­vey­den ongel­miin saisi ajoissa. Teki­simme yli 75-vuotiaille super­ko­ti­ta­lous­vä­hen­nyk­sen. (,joka mahdol­lis­taisi kotona pärjää­mistä ja palve­lu­yrit­tä­jyyttä.) Korot­tai­simme opin­to­tuen tulo­ra­joja 50 prosen­tilla.

Keven­täi­simme vero­tusta, jotta ponnis­te­lusta saisi ansait­se­mansa palk­kion. Jokai­sesta työtun­nista pitää jäädä vähin­tään puolet teki­jälle. On epäoi­keu­den­mu­kaista, että suoma­lai­nen opet­taja tai toimi­hen­kilö maksaa palkas­taan 4 prosent­tiyk­sik­köä enem­män kuin naapu­ri­maa Ruot­sissa.

Vauh­dit­tai­simme paikal­lista sopi­mista turva­ten palkan­saa­jan aseman, jotta työpaikka löytyisi yhä useam­malle. Edis­täi­simme kansain­vä­li­sen rekry­toin­nin voima­kasta lisää­mistä. Toivot­tai­simme Suomeen terve­tul­leeksi kaikki työn perässä muut­ta­vat osaa­jat.

Talou­den pyörät on saatava pyöri­mään tervey­den kannalta turval­li­sesti. Valtio­kes­kei­syy­den sijaan keinoja on luotava yhdessä työn­te­ki­jöi­den, yrit­tä­jien ja kuntien kanssa.

Haital­li­sia normeja on puret­tava – edes kokei­luksi. Runsaista lupauk­sista ja kansan­edus­ta­jien enem­mis­tön tuesta huoli­matta edes pien­pa­ni­moi­den verk­ko­myynti ei etene. Miksi?

Halli­tuk­sen raken­ne­uu­dis­tus­lis­ta­kin on tynkä, ja nekin vähät ovat vaka­vissa vaikeuk­sissa. Suomen osaa­vat rehto­rit eivät syyttä vastusta oppi­vel­vol­li­suu­den piden­tä­mistä, joka osoit­tau­tui koulu­tus­leik­kauk­seksi eikä takaa toisen asteen tutkin­toa.

Vielä­kin vahvempi kritiikki vyöryy kunta­ta­loutta romut­ta­vaa maakunta- ja sote­uu­dis­tusta kohtaan. Josko päämi­nis­teri kuun­te­lisi edes itse valtuu­tet­tuna sote-lausun­nossa Tampe­reelta lähet­tä­määnsä hätä­huu­toa, jossa vaaditte maakun­ta­hal­lin­non sijaan etene­mään kunta­poh­jai­sesti. Ja ihmis­ten palve­lut edellä. Kokoo­mus antaa sille täyden tukensa.

Arvoisa halli­tus, vaih­toeh­toja on.

Kestä­vän kasvun ja hyvin­voin­nin sieme­net ovat koulu­tuk­sessa, osaa­mi­sessa ja sivis­tyk­sessä. Kokoo­mus on esit­tä­nyt korkea­kou­lu­jen pääomit­ta­mista miljar­dilla eurolla. Ja TKI-panos­tuk­sien nosta­mista vuosit­tain 100 miljoo­nalla vuosi­kym­me­nen loppuun.

Oppi­vel­vol­li­suu­den piden­tä­mi­seen tarkoi­te­tut eurot kohdis­tai­simme lasten varhai­seen tuke­mi­seen ja opetuk­seen laatuun. Niin, että jokai­nen nuori saa koulu­po­lulta riit­tä­vät tiedot ja taidot, jotka kanta­vat vähin­tään toisen asteen tutkin­toon. Se on Suomen tärkein tavoite.

Yhtä lailla Suomen on onnis­tut­tava yhdis­tä­mään piene­ne­vät pääs­töt ja kestävä talous­kasvu. Emme halua jättää lapsil­lemme elin­kel­vo­tonta ympä­ris­töä. Odotimme budjet­ti­rii­hestä päätök­siä ilmas­to­krii­sin hoitoon, mutta tulok­set jäivät jälleen kerran laihoiksi. Myös kokoo­muk­sen esit­tä­mät lisä­toi­met Itäme­ren ja erityi­sesti Saaris­to­me­ren pelas­ta­mi­seksi jäivät teke­mättä.

Hyvät suoma­lai­set,

Budjet­tie­si­tystä lukiessa tulee selväksi, että halli­tus jatkaa vastuu­tonta teke­mät­tö­myy­den linjaa. Se on hyvin­voin­tiyh­teis­kun­tamme ja ihmis­ten mahdol­li­suuk­sien näivet­ty­mi­seen johtava tie. Meillä ei ole sama suunta.

Kokoo­mus haluaa tehdä Suomesta hyvin­voi­van maan, jossa saa tehdä, yrit­tää ja toteut­taa unel­mi­aan. Maan, jossa jokai­nen pide­tään mukana. Jossa ihmi­nen on tärkein.

Haluamme turvata myös tule­ville suku­pol­ville ne edel­ly­tyk­set, jotka teke­vät suoma­lai­sista maail­man onnel­li­sim­man kansan. Koro­nae­pi­de­miasta huoli­matta maamme tule­vai­suus on täynnä mahdol­li­suuk­sia. Jos vain tartumme niihin. Teke­mättä ei voi jättää.

Kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuoro edus­kun­nan budjet­ti­kes­kus­te­lussa 7.10.2020
Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

13.3.2024

Petteri Orpo: “Se, miten toimimme tänään määrit­tää suku­pol­vemme perin­nön”

Päämi­nis­teri Petteri Orpon puhui Euroo­pan parla­men­tin täysis­tun­noissa Stras­bour­gissa 13.3.2024. Puhe muutos­va­rauk­sin. Alku­pe­räi­nen puhe pidetty englan­niksi. Arvoisa puhe­mies, hyvä Roberta, arvoi­sat Euroo­pan

21.2.2024

Timo Heino­nen: Suomen viesti Natossa on selkeä: kannamme vastuumme ja tuotamme turval­li­suutta.

Kokoo­muk­sen ryhmä­pu­heen­vuoro valtio­neu­vos­ton selon­te­koon edus­kun­nalle Puolus­tus­voi­mien osal­lis­tu­mi­sesta Naton rauhan ajan yhtei­sen puolus­tuk­sen tehtä­viin vuonna 2024. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Me liityimme

21.2.2024

Pekka Toveri: Vank­ku­ma­ton ja horju­ma­ton tuki Ukrai­nalle on elinehto Euroo­pan turval­li­suu­delle

Kokoo­muk­sen ryhmä­puhe ajan­koh­tais­kes­kus­te­lussa Ukrai­nan tilan­teesta. Muutok­set puhut­taessa mahdol­li­sia. Arvoisa puhe­mies,  Slava Ukraini. Kunnia Ukrai­nalle.  728 päivää sitten Venäjä käyn­nisti hyök­käys­so­dan

Skip to content