Kokoomus.fi / Julkaisut / Puheet / Sari Sarkomaa: “Kokoomuksen vaihtoehdon perusta on työ, yrittäjyys ja vastuullinen taloudenpito”

Sari Sarko­maa: “Kokoo­muk­sen vaih­toeh­don perusta on työ, yrit­tä­jyys ja vastuul­li­nen talou­den­pito”

Julkaistu:

Meiltä kysy­tään tois­tu­vasti, miksi olemme niin huolis­samme velkaan­tu­mi­sesta. Yksin­ker­tai­nen vastaus on sama, jonka halli­tus on luvan­nut ohjel­mas­saan: haluamme lopet­taa elämi­sen tule­vien suku­pol­vien kustan­nuk­sella. 

Suomi on hyvä maa, jossa on laajat hyvin­voin­ti­pal­ve­lut ja maail­man onnel­li­sin kansa. Vastuut­to­man ylivel­kaan­tu­mi­sen varaan sitä ei voi raken­taa. Se romah­dut­taa mahdol­li­suu­temme taata hyvin­voin­tiyh­teis­kunta ja kestävä ympä­ristö lapsil­lemme. Halli­tus on unoh­ta­nut, että pohjois­mai­nen hyvin­vointi on raken­nettu työllä, ei velalla. Arvoisa päämi­nis­teri, te petätte lupauk­senne ylisu­ku­pol­vi­sesta oikeu­den­mu­kai­suu­desta. Näin ei voi jatkua. 

Minis­teri Saarikko, puhei­denne perus­teella olette erin­omai­nen valtio­va­rain­mi­nis­teri, mutta ette tässä vasem­mis­to­hal­li­tuk­sessa. Miksi? Koska sananne ovat vain kuumaa ilmaa. Ne ovat vailla tekoja.

Olette jälleen jämä­köi­ty­nyt kerto­malla, että meno­jen kasvulle pitää lait­taa piste. Se taisi olla keskus­talle lasku­jeni mukaan viides kerta vaali­kau­den aikana. 

Käsillä oleva budjet­tinne kuiten­kin paljas­taa todel­li­set karvanne. Meno­ke­hyk­set on rikottu, työl­li­syys­toi­met lykätty ja sääs­tö­toi­met näyt­tä­västi peruttu esit­tä­mättä mitään muuta tilalle. Halli­tus jätti teke­mättä valin­nat, jotka itse­kin tietää vält­tä­mät­tö­miksi. 

Halli­tuk­sen vastuut­to­malle velkaan­tu­mis­vauh­dille on vaih­toehto.

Kokoo­muk­sen vaih­toeh­don perusta on työ, yrit­tä­jyys ja vastuul­li­nen talou­den­pito.

Esitämme keino­va­li­koi­man, jolla yli 100 000 suoma­laista saa uusia mahdol­li­suuk­sia työhön. Haluamme, että mahdol­li­sim­man moni saa elämän raken­ta­mi­sen keinot omiin käsiinsä.

Purkai­simme kannus­tin­louk­kuja, laajen­tai­simme paikal­lista sopi­mista, vahvis­tai­simme tuntu­vam­min koti­ta­lous­vä­hen­nystä ja työvoi­ma­pal­ve­luja, toteut­tai­simme suoma­lais­ten kannat­ta­man ansio­si­don­nai­sen porras­ta­mi­sen – ja lista jatkuu.

Miksi nämä eivät arvoisa halli­tus teille käy? 

Työl­li­syy­sas­teen reip­paampi nosta­mi­nen on vält­tä­mä­töntä myös kestä­vyys­va­jeen umpeen kuro­mi­sessa. Jos siinä ei onnis­tuta, edessä on hidas näivet­ty­mi­nen.

Järkyt­tävä esimerkki on halli­tuk­sen suun­nit­te­le­mat yli sadan miljoo­nan euron leik­kauk­set tieteen rahoi­tuk­seen. 

Katson sinne salin vasem­paan laitaan: tätä tieteen kurit­ta­mista ei ole pakko hyväk­syä.

Kokoo­mus on valmis teke­mään valin­toja. Prio­ri­soi­malla menoja voidaan panos­taa hyvin­voin­tiin ja kestä­vään tule­vai­suu­teen. Meno­ke­hyk­sissä voidaan pysyä, vaikka halli­tus muuta väit­tää.

Yhtälö on oikeas­taan yksin­ker­tai­nen. Kun ihmi­sellä on hyvän elämän eväitä, talous on kunnossa, on tilaa yrit­tää ja tehdä työtä, siitä kertyy hyvin­voin­tia ja jaet­ta­vaa, jolla voimme huoleh­tia palve­luista, ympä­ris­töstä ja turval­li­suu­desta.

Me haluamme nostaa Suomen uuteen nousuun sivis­tys, osaa­mi­nen ja tiede edellä. Nostai­simme tutki­mus- ja inno­vaa­tio­pa­nos­tuk­sia. Toivomme, että halli­tus vahvis­taa sitou­tu­vansa tuoree­sen Parla­men­taa­ri­sesti päätet­tyyn mainioon yksi­mie­li­nen sopuun nostaa vuosit­tain T&K panos­tuk­sia 200 miljoo­nalla kehyk­siä kunnioit­tain vuodesta 23 lähtien. Vahvis­tai­simme kaik­kia koulu­tusas­teita reilun miljar­din ohjel­malla. Pääomit­tai­simme korkea­kou­luja ja lopet­tai­simme koulu­jen hanke­hum­pan vaki­nais­ta­malla halli­tuk­sen pian päät­ty­vät opetuk­sen pätkä­ra­hat. Antai­simme opet­ta­jille ja oppi­laille työrau­han. 

Vastai­simme vanhus­pal­ve­lui­den krii­siin vahvis­ta­malla voima­va­roja erityi­sesti halli­tuk­sen pulaan ajamassa koti­hoi­dossa sekä omais­hoi­ta­jien ja muis­ti­sai­rai­den palve­luissa. Toteut­tai­simme tera­pia­ta­kuun. Laajen­tai­simme ansio­si­don­nai­sen työt­tö­myys­tur­van kaikille. Se on oikeu­den­mu­kaista.

On maalais­jär­jen vastaista, ettei Suomessa ahke­ruus kannata. Keski­mää­räi­sellä lukio-opet­ta­jan palkalla tiena­tusta lisä­sa­ta­sesta verot­taja vie lähes puolet. Siksi keven­täi­simme työn ja eläk­kei­den vero­tusta 800 miljoo­nalla eurolla.

Tässä­kin asiassa halli­tus kulkee päämi­nis­teri Mari­nin ja SDP:n työtä vierok­su­valla linjalla. Työn vero­tusta kiris­tä­vän maakun­ta­ve­ron valmis­telu jatkuu, vaikka halli­tuk­sen enem­mistö väit­tää vastus­ta­vansa koko veroa. Ehkä tässä on jokin salattu logiikka, mutta se ei aukene meille. Voit­teko selit­tää? 

Hyvä halli­tus, kakku ei kasva viipa­loi­malla sitä yhä useam­paan ja pienem­pään osaan.

Teemme valin­toja kestä­vän talou­den eteen siksi, että voimme lunas­taa lupauk­sen pitää huolta jokai­sesta. Talous ei tasa­pai­notu itses­tään. Kasvu ei synny odot­te­le­malla. Ilmas­ton­muu­tosta ei voi mennä piiloon.

Suomi on hyvä maa ja sellai­sena me aiomme sen pitää myös tule­ville suku­pol­ville. Ratkai­suja on. 

Arvoisa puhe­mies! Esitän halli­tuk­selle epäluot­ta­musta vasta­lauseen kaksi mukai­sesti.

Edus­kun­ta­ryh­män vara­pu­heen­joh­taja Sari Sarko­maa
Talous­ar­vion palau­te­kes­kus­te­lun ryhmä­puhe 14.12.2021

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

7.12.2021

Jukka Kopra: “Maan­puo­lus­tuk­sen resurs­seista on huoleh­dit­tava kaikissa olosuh­teissa”

Puolus­tus­va­lio­kunta on julkis­ta­nut yksi­mie­li­sen mietin­tönsä puolus­tus­se­lon­teosta. Itse puolus­tus­se­lon­teko on valmis­teltu hyvin avoi­mella parla­men­taa­ri­sella tavalla, ja kiitos yksi­mie­li­sestä mietin­nöstä kuuluu koko valio­kun­nalle

1.12.2021

Timo Heino­nen: “Suoma­lai­set ymmär­tä­vät, että pika­vi­peillä elämi­nen joskus loppuu”

Päämi­nis­teri Sanna Mari­nin halli­tuk­sen talous­po­li­tiikka on vastuu­tonta. Kaikki ongel­mat ja myös halli­tuk­sen kasassa pysy­mi­nen on kerta toisensa jälkeen ratkaistu lisä­ve­lalla.

24.11.2021

Antti Häkkä­nen: “Turval­li­suus­lain­sää­däntö on saatava nopeasti kuntoon”

Viimei­nen vuosi­kym­men on muut­ta­nut voimak­kaasti kansain­vä­listä turval­li­suus­ti­lan­netta. Edes­sämme on nyt ulko- ja turval­li­suus­po­li­tii­kan näkö­kul­masta jännit­tei­nen aika­kausi. On enna­koi­ta­vissa, että tällä