Evästeasetukset

Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.

Sari Multala kokoomus
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Sari Multala: Halu­taanko turpeesta eroon – vai ei?

Sari Multala: Halu­taanko turpeesta eroon – vai ei?

Julkaistu:

Kokoo­muk­sen tavoit­teena on, että fossii­lis­ten polt­toai­nei­den merkit­tävä käyttö voima­lai­tok­sissa päät­tyy vuoteen 2040 mennessä ja turpeen osalta vuoteen 2035 mennessä. Enem­mistö halli­tus­puo­lueista kannatti vielä ennen vaaleja turpeen polton alas­ajoa sekä yritys­tu­kien karsi­mista. Vihreät lupa­si­vat karsia yritys­tu­kia jopa kahden miljar­din euron edestä vuoteen 2025 mennessä.

Valtio­va­rain­mi­nis­teri Linti­län keski­viik­kona 14.8. pitä­mässä tiedo­tus­ti­lai­suu­dessa kävi ilmi, että halli­tus ei ole luopu­massa turpeen vero­tuesta. Vero­tuesta, johon tämän vuoden arvioi­den mukaan käyte­tään lähes 190 miljoo­naa euroa.

Sen sijaan halli­tus korot­taa polt­toai­neen vero­tusta ympä­ris­tö­syi­hin vedo­ten. Taval­li­set veron­mak­sa­jat kärsi­vät tästä ratkai­susta ja joutu­vat ympä­ris­tö­tal­koi­den maksa­jiksi. Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män puheen­joh­taja Kai Mykkä­nen on esit­tä­nyt, että polt­toaine- ja diesel­ve­ro­jen koro­tuk­set korvat­tai­siin turpeen vero­tuesta luopu­malla. Tähän ehdo­tuk­seen valtio­va­rain­mi­nis­teri ei vali­tet­ta­vasti tart­tu­nut.

Suoluon­non merki­tys on suuri luon­non moni­muo­toi­suu­den kannalta. Halli­tus­ten­vä­li­nen ilmas­to­pa­neeli IPCC:n tuoreessa maan­käyt­tö­ra­por­tissa vaadi­taan nopeita toimia metsien ja maan hiili­nie­lu­jen vahvis­ta­mi­seksi. Tarvit­semme kunnian­hi­moi­sen suo- ja kosteik­koa­luei­den tilan paran­ta­mi­sen tähtää­vän toimin­taoh­jel­man, jolla pystymme turvaa­maan luon­non moni­muo­toi­suutta ja paran­ta­maan vesis­tö­jemme tilaa.

Halli­tuk­sen on otet­tava erityi­sesti turhaan ojitet­tu­jen suoa­luei­den ennal­lis­ta­mi­nen osaksi ohjel­maansa. Yhtenä ojitusin­toa lisää­vänä teki­jänä on nähty niin sano­tut Kemera-tuet, joita valtio maksaa ojitus­mää­rien perus­teella.

Meidän on kannet­tava vastuumme luon­non moni­muo­toi­suu­desta.

Suopoh­jais­ten metsien ojitus tulisi kuiten­kin rajata vain vält­tä­mät­tö­mään mini­miin ravin­ne­va­lu­mien estä­mi­sen kannalta tärkeim­millä alueilla ja tukea kunnos­tuso­ji­tuk­sen vesien­suo­je­lu­rat­kai­su­jen paran­ta­mista. Lisäksi tulisi selvit­tää, missä määrin jatkuva kasva­tus ja muut mene­tel­mät voisi­vat toimia ratkai­suna ja päivit­tää tarvit­taessa metsän­hoito-ohjeet ja tukieh­dot edis­tä­mään tätä tavoi­tetta.

Meidän on kannet­tava vastuumme luon­non moni­muo­toi­suu­desta. Myös kovat puheet ilmas­ton­muu­tok­sen hillit­se­mi­seksi näyt­tä­vät jääneen puheen tasolle. Nyt on vihreällä ilmasto- ja ympä­ris­tö­mi­nis­te­rillä näytön paikka – budjet­ti­rii­heen on vielä aikaa.

Sari Multala, kansan­edus­taja, ympä­ris­tö­va­lio­kun­nan jäsen

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

5.12.2025

Yhte­näi­syys on Suomen vahvin turval­li­suus­teko

Suomi viet­tää vuoden 2025 itse­näi­syys­päi­vää tilan­teessa, jossa Euroo­pan ja Itäme­ren alueen turval­li­suusym­pä­ristö on kiris­ty­nyt voimak­kaasti. Venä­jän sota Ukrai­nassa jatkuu, hybri­di­vai­kut­ta­mi­nen

26.11.2025

Hyvin­voin­tiyh­teis­kun­taa ei raken­neta rankai­se­malla sen rahoit­ta­jia

Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män puheen­joh­taja Jukka Kopra muis­tut­taa, että suoma­lai­nen hyvin­voin­tiyh­teis­kunta lepää kaik­kein eniten tienaa­vien harteilla. SDP vaih­toeh­to­bud­je­tin esit­tä­mät veron­ki­ris­tyk­set kohdis­tu­vat juuri

10.10.2025

Paikka auki: Haemme poliit­tista suun­nit­te­li­jaa

Haemme puolue­toi­mis­tol­lemme poliit­tista suunnittelijaa/​analyytikkoa. Tehtä­vässä pääset vaikut­ta­maan Kokoo­muk­sen suun­taan ja suoma­lai­sen poli­tii­kan kehi­tyk­seen. Työsuhde on tois­tai­seksi voimassa oleva. Poliit­ti­sena suun­nit­te­li­jana

Skip to content