Evästeasetukset Verkkosivumme käyttää välttämättömiä evästeitä, jotta sivut toimivat ja kokemuksesi olisi vieläkin makeampi. Voit lukea lisää käyttämistämme evästeistä ja hallita asetuksiasi evästeasetussivulla. You can read more about them use and control their settings.
Sari Multala kokoomus
Kokoomus.fi / Julkaisut / Politiikka / Sari Multala: Halu­taanko turpeesta eroon – vai ei?

Sari Multala: Halu­taanko turpeesta eroon – vai ei?

Julkaistu:

Kokoo­muk­sen tavoit­teena on, että fossii­lis­ten polt­toai­nei­den merkit­tävä käyttö voima­lai­tok­sissa päät­tyy vuoteen 2040 mennessä ja turpeen osalta vuoteen 2035 mennessä. Enem­mistö halli­tus­puo­lueista kannatti vielä ennen vaaleja turpeen polton alas­ajoa sekä yritys­tu­kien karsi­mista. Vihreät lupa­si­vat karsia yritys­tu­kia jopa kahden miljar­din euron edestä vuoteen 2025 mennessä.

Valtio­va­rain­mi­nis­teri Linti­län keski­viik­kona 14.8. pitä­mässä tiedo­tus­ti­lai­suu­dessa kävi ilmi, että halli­tus ei ole luopu­massa turpeen vero­tuesta. Vero­tuesta, johon tämän vuoden arvioi­den mukaan käyte­tään lähes 190 miljoo­naa euroa.

Sen sijaan halli­tus korot­taa polt­toai­neen vero­tusta ympä­ris­tö­syi­hin vedo­ten. Taval­li­set veron­mak­sa­jat kärsi­vät tästä ratkai­susta ja joutu­vat ympä­ris­tö­tal­koi­den maksa­jiksi. Kokoo­muk­sen edus­kun­ta­ryh­män puheen­joh­taja Kai Mykkä­nen on esit­tä­nyt, että polt­toaine- ja diesel­ve­ro­jen koro­tuk­set korvat­tai­siin turpeen vero­tuesta luopu­malla. Tähän ehdo­tuk­seen valtio­va­rain­mi­nis­teri ei vali­tet­ta­vasti tart­tu­nut.

Suoluon­non merki­tys on suuri luon­non moni­muo­toi­suu­den kannalta. Halli­tus­ten­vä­li­nen ilmas­to­pa­neeli IPCC:n tuoreessa maan­käyt­tö­ra­por­tissa vaadi­taan nopeita toimia metsien ja maan hiili­nie­lu­jen vahvis­ta­mi­seksi. Tarvit­semme kunnian­hi­moi­sen suo- ja kosteik­koa­luei­den tilan paran­ta­mi­sen tähtää­vän toimin­taoh­jel­man, jolla pystymme turvaa­maan luon­non moni­muo­toi­suutta ja paran­ta­maan vesis­tö­jemme tilaa.

Halli­tuk­sen on otet­tava erityi­sesti turhaan ojitet­tu­jen suoa­luei­den ennal­lis­ta­mi­nen osaksi ohjel­maansa. Yhtenä ojitusin­toa lisää­vänä teki­jänä on nähty niin sano­tut Kemera-tuet, joita valtio maksaa ojitus­mää­rien perus­teella.

Meidän on kannet­tava vastuumme luon­non moni­muo­toi­suu­desta.

Suopoh­jais­ten metsien ojitus tulisi kuiten­kin rajata vain vält­tä­mät­tö­mään mini­miin ravin­ne­va­lu­mien estä­mi­sen kannalta tärkeim­millä alueilla ja tukea kunnos­tuso­ji­tuk­sen vesien­suo­je­lu­rat­kai­su­jen paran­ta­mista. Lisäksi tulisi selvit­tää, missä määrin jatkuva kasva­tus ja muut mene­tel­mät voisi­vat toimia ratkai­suna ja päivit­tää tarvit­taessa metsän­hoito-ohjeet ja tukieh­dot edis­tä­mään tätä tavoi­tetta.

Meidän on kannet­tava vastuumme luon­non moni­muo­toi­suu­desta. Myös kovat puheet ilmas­ton­muu­tok­sen hillit­se­mi­seksi näyt­tä­vät jääneen puheen tasolle. Nyt on vihreällä ilmasto- ja ympä­ris­tö­mi­nis­te­rillä näytön paikka – budjet­ti­rii­heen on vielä aikaa.

Sari Multala, kansan­edus­taja, ympä­ris­tö­va­lio­kun­nan jäsen

Lisää sisältöä samassa kategoriassa

15.4.2024

Susanna Kisner: ”Hyvin­voin­nilla on hinta ja tänään se on edul­li­sempi kuin huomenna”

Euroo­pan unio­nista puhut­taessa esillä on usein talou­den, turval­li­suu­den ja kult­tuu­rin teemoja. Unio­nilla on kuiten­kin myös liian vähälle huomiolle jäävä asema

5.2.2024

Anna-Kaisa Ikonen: “Kai me pystymme parem­paan kuin yhteen sola­riu­miin?”

Millaista olisi yritys­ten, kuntien tai hyvin­voin­tia­luei­den työ, jos todella uskal­tai­simme kokeilla, selviäm­mekö hieman pienem­mällä normi­tuk­sella? Nyt on elämämme tilai­suus, kirjoit­taa

4.12.2023

Pirjo Mäljä Hämeen Kokoo­muk­sen toimin­nan­joh­ta­jaksi, Joonas Pulliai­nen puolu­een euro­vaa­li­koor­di­naat­to­riksi

Kokoo­muk­sen puolue­hal­li­tus on valin­nut HTM Pirjo Mäljän Hämeen Kokoo­muk­sen toimin­nan­joh­ta­jaksi 2.1.2024 alkaen. Mäljä siir­tyy tehtä­vään Euroo­pan parla­men­tin avus­ta­jan tehtä­västä. Hänellä on pitkä

Skip to content