Sanni Grahn-Laasonen: Uteliai­suuden herät­tä­minen on perus­koulun iso tehtävä – kokoomus.fi
MENU
Sanni Grahn-Laasonen
Sanni Grahn-Laasonen: Uteliai­suuden herät­tä­minen on perus­koulun iso tehtävä

Sanni Grahn-Laasonen: Uteliai­suuden herät­tä­minen on perus­koulun iso tehtävä

Julkaistu: 18.01.2016 Uncategorized

Perus­koulun paino­tetut luokat eli erikois­luokat pohdi­tut­tavat tutki­joita ja koulu­tuksen ammat­ti­laisia puolesta ja vastaan. Keskus­telua kiihdyttää se, että esimer­kiksi Turussa jo 37 prosenttia ja Espoos­sakin 23 prosenttia perus­koulun yläluok­ka­lai­sista käy erikois­luokkaa, jossa on paino­tettu esimer­kiksi musiikkia, liikuntaa, matema­tiikkaa tai kieliä. Osaan näistä luokista valitaan sovel­tu­vuus­ko­keella.

Tässä muutamia näkökulmia keskus­teluun:

1. Perus­koulun yksi iso tehtävä on auttaa jokaista oppilasta löytämään omat vahvuu­tensa. Esimer­kiksi kielistä, matema­tii­kasta tai musii­kista innos­tu­neelle lahjak­kaalle oppilaalle paino­tettu luokka voi olla iso mahdol­lisuus, joka lisää myös motivaa­tiota. Oppimi­selle ei ole ylärajaa, ja perus­koulun tulee tarjota motivaa­tiota ja haastetta myös lahjak­kaalle ja innos­tu­neelle. Joissain kouluissa voidaan esimer­kiksi tarjota harvi­nai­sempia kieliä paino­tetun luokan ansiosta. Musiik­ki­luo­killa on pitkät perinteet, ja joillekin lapsille se voi maksut­to­muu­tensa johdosta olla ainoa mahdol­lisuus kehittyä pidem­mälle musii­kissa. Paino­tetut luokat ovat osa suoma­laista perus­koulua ja sen tulevai­suutta. Luotan opettajien ja rehto­reiden pedago­giseen osaamiseen ja kuulen mielelläni heidän näkemyk­siään siitä, miten opetus järjes­tetään niin, että jokainen lapsi löytää omat vahvuu­tensa.

2. Paino­tettu luokka ei voi kuitenkaan tarkoittaa sitä, että väylä olisi auki vain aktii­visten ja hyvätu­loisten vanhempien lapsille. Suomen perus­koulun iso idea on, että jokainen oppilas saa kotitaus­tastaan riippu­matta mahdol­li­simman hyvät lähtö­kohdat rakentaa omaa elämäänsä ja ponnistaa eteenpäin. Varoisin vahvis­ta­masta sellaisia yhteis­kunnan raken­teita ja insti­tu­tio­na­li­soi­masta kehitystä, jossa kotitausta määrittää, mikä lapsesta tulee isona. Tämä koskee myös esimer­kiksi asuina­lueiden eriyty­mistä isoissa kaupun­geissa.

3. Uudet opetus­suun­ni­telmat koros­tavat yksilöl­li­sempää oppimista ja vahvuuksien löytä­mistä, mikä on loistava uudistus. Uusi pedago­giikka ja digita­li­saatio mahdol­lis­tavat yksilöl­li­semmän, räätä­löi­dymmän oppimisen. Mahdol­li­suudet niin hitaammin kuin nopeam­minkin oppivien tukemiseen paranevat. Oleel­lista on uteliai­suuden ja innos­tuksen herät­tä­minen ja sen tunnis­ta­minen, että on erilaisia tapoja oppia. Oppimis­tu­losten rinnalla mielen­kiin­toista olisi mitata tai ainakin pysähtyä miettimään sitä, kuinka hyvin perus­koulu onnistuu avaamaan näköaloja ja tukemaan jokaista lasta ja nuorta löytämään oman polkunsa.

4. Kannatan ja puolustan vapaata koulu­va­lintaa, mutta toivon, että voimme vahvistaa vanhempien luotta­musta lähikouluun. Perus­koulua kehitetään ajatuk­sella, että kävipä lapsi sitä Tohma­jär­vellä, Forssassa tai Espoossa, lähikoulu on maailman paras koulu ja siellä opettavat korkeasti koulu­tetut, osaavat opettajat. Vanhempien ei tarvitse muuttaa paremman koulun tai luokan perässä eikä valita koulujen väliltä saadakseen lapselleen laadu­kasta opetusta.

5. Joku voi olla eri mieltä, mutta minusta pääsy­kokeet eivät lähtö­koh­tai­sesti kuulu perus­kouluun.

Suomessa koulutus on maail­man­mit­ta­kaa­vassa poikkeuk­sel­lisen tasa-arvoista. Silti meilläkin näkyy - eri tutki­muk­sissa - kehitystä väärään suuntaan. Kyse on monimut­kai­sesta yhteis­kun­ta­po­liit­ti­sesta ilmiöstä, jota ei yksin koulu­tus­po­li­tiikka korjaa.

Opetus- ja kulttuu­ri­mi­nis­teriö pyrkii vahvis­tamaan heikom­milla alueilla olevia kouluja niin kutsu­tulla tasa-arvora­halla, jolla voi esimer­kiksi palkata lisää opettajia tai avustajia. Rahoi­tusta voivat saada esimer­kiksi koulut, joissa maahan­muut­tajien osuus on suurempi tai jotka sijait­sevat alueella, jossa on paljon työttö­myyttä. Tätä rahoi­tusta on käytössä tälle vuodelle 10,5 miljoonaa euroa.

Koska koulu­tuksen tasa-arvo mieti­tyttää minua, aion pyytää minis­te­riömme työn tueksi Opetus­hal­li­tuk­selta ja pedago­giikan ammat­ti­lai­silta näkemyksiä koulu­tuksen tasa-arvon tilasta ja ehdotuksia sen vahvis­ta­mi­seksi.


Kokoomus.fi