Perus­kou­lun paino­te­tut luokat eli erikois­luo­kat pohdi­tut­ta­vat tutki­joita ja koulu­tuk­sen ammat­ti­lai­sia puolesta ja vastaan. Keskus­te­lua kiih­dyt­tää se, että esimer­kiksi Turussa jo 37 prosent­tia ja Espoos­sa­kin 23 prosent­tia perus­kou­lun yläluok­ka­lai­sista käy erikois­luok­kaa, jossa on paino­tettu esimer­kiksi musiik­kia, liikun­taa, mate­ma­tiik­kaa tai kieliä. Osaan näistä luokista vali­taan sovel­tu­vuus­ko­keella.

Tässä muuta­mia näkö­kul­mia keskus­te­luun:

1. Perus­kou­lun yksi iso tehtävä on auttaa jokaista oppi­lasta löytä­mään omat vahvuu­tensa. Esimer­kiksi kielistä, mate­ma­tii­kasta tai musii­kista innos­tu­neelle lahjak­kaalle oppi­laalle paino­tettu luokka voi olla iso mahdol­li­suus, joka lisää myös moti­vaa­tiota. Oppi­mi­selle ei ole ylära­jaa, ja perus­kou­lun tulee tarjota moti­vaa­tiota ja haas­tetta myös lahjak­kaalle ja innos­tu­neelle. Jois­sain kouluissa voidaan esimer­kiksi tarjota harvi­nai­sem­pia kieliä paino­te­tun luokan ansiosta. Musiik­ki­luo­killa on pitkät perin­teet, ja joil­le­kin lapsille se voi maksut­to­muu­tensa johdosta olla ainoa mahdol­li­suus kehit­tyä pidem­mälle musii­kissa. Paino­te­tut luokat ovat osa suoma­laista perus­kou­lua ja sen tule­vai­suutta. Luotan opet­ta­jien ja rehto­rei­den peda­go­gi­seen osaa­mi­seen ja kuulen mielel­läni heidän näke­myk­si­ään siitä, miten opetus järjes­te­tään niin, että jokai­nen lapsi löytää omat vahvuu­tensa.

2. Paino­tettu luokka ei voi kuiten­kaan tarkoit­taa sitä, että väylä olisi auki vain aktii­vis­ten ja hyvä­tu­lois­ten vanhem­pien lapsille. Suomen perus­kou­lun iso idea on, että jokai­nen oppi­las saa koti­taus­tas­taan riip­pu­matta mahdol­li­sim­man hyvät lähtö­koh­dat raken­taa omaa elämäänsä ja ponnis­taa eteen­päin. Varoi­sin vahvis­ta­masta sellai­sia yhteis­kun­nan raken­teita ja insti­tu­tio­na­li­soi­masta kehi­tystä, jossa koti­tausta määrit­tää, mikä lapsesta tulee isona. Tämä koskee myös esimer­kiksi asui­na­luei­den eriy­ty­mistä isoissa kaupun­geissa.

3. Uudet opetus­suun­ni­tel­mat koros­ta­vat yksi­löl­li­sem­pää oppi­mista ja vahvuuk­sien löytä­mistä, mikä on lois­tava uudis­tus. Uusi peda­go­giikka ja digi­ta­li­saa­tio mahdol­lis­ta­vat yksi­löl­li­sem­män, räätä­löi­dym­män oppi­mi­sen. Mahdol­li­suu­det niin hitaam­min kuin nopeam­min­kin oppi­vien tuke­mi­seen para­ne­vat. Oleel­lista on uteliai­suu­den ja innos­tuk­sen herät­tä­mi­nen ja sen tunnis­ta­mi­nen, että on erilai­sia tapoja oppia. Oppi­mis­tu­los­ten rinnalla mielen­kiin­toista olisi mitata tai aina­kin pysäh­tyä miet­ti­mään sitä, kuinka hyvin perus­koulu onnis­tuu avaa­maan näkö­aloja ja tuke­maan jokaista lasta ja nuorta löytä­mään oman polkunsa.

4. Kanna­tan ja puolus­tan vapaata koulu­va­lin­taa, mutta toivon, että voimme vahvis­taa vanhem­pien luot­ta­musta lähi­kou­luun. Perus­kou­lua kehi­te­tään ajatuk­sella, että kävipä lapsi sitä Tohma­jär­vellä, Fors­sassa tai Espoossa, lähi­koulu on maail­man paras koulu ja siellä opet­ta­vat korkeasti koulu­te­tut, osaa­vat opet­ta­jat. Vanhem­pien ei tarvitse muut­taa parem­man koulun tai luokan perässä eikä valita koulu­jen väliltä saadak­seen lapsel­leen laadu­kasta opetusta.

5. Joku voi olla eri mieltä, mutta minusta pääsy­ko­keet eivät lähtö­koh­tai­sesti kuulu perus­kou­luun.

Suomessa koulu­tus on maail­man­mit­ta­kaa­vassa poik­keuk­sel­li­sen tasa-arvoista. Silti meil­lä­kin näkyy - eri tutki­muk­sissa - kehi­tystä väärään suun­taan. Kyse on moni­mut­kai­sesta yhteis­kun­ta­po­liit­ti­sesta ilmiöstä, jota ei yksin koulu­tus­po­li­tiikka korjaa.

Opetus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­riö pyrkii vahvis­ta­maan heikom­milla alueilla olevia kouluja niin kutsu­tulla tasa-arvo­ra­halla, jolla voi esimer­kiksi palkata lisää opet­ta­jia tai avus­ta­jia. Rahoi­tusta voivat saada esimer­kiksi koulut, joissa maahan­muut­ta­jien osuus on suurempi tai jotka sijait­se­vat alueella, jossa on paljon työt­tö­myyttä. Tätä rahoi­tusta on käytössä tälle vuodelle 10,5 miljoo­naa euroa.

Koska koulu­tuk­sen tasa-arvo mieti­tyt­tää minua, aion pyytää minis­te­riömme työn tueksi Opetus­hal­li­tuk­selta ja peda­go­gii­kan ammat­ti­lai­silta näke­myk­siä koulu­tuk­sen tasa-arvon tilasta ja ehdo­tuk­sia sen vahvis­ta­mi­seksi.

Lisää sisältöä samassa kategoriassa